KAUPUNKI ITÄ-HÄMEESSÄ 

KEVÄÄLLÄ VARKAIN HERÄÄVÄ

                              KESÄLLÄ VILKAS JA VEHREÄ

                                                                      SYKSYLLÄ RUSKAN HEHKEÄ

TALVELLA PUHTAAN LEMPEÄ

Heinolan kehitys sai alkunsa 1776, jolloin Kyminkartanon läänin maaherranvirasto siirtyi Loviisasta Heinolan pitäjään. Heinola sai kaupunginoikeudet 1839, mutta toiminta kaupunkina alkoi vasta 1843, jolloin uudessa lääninjaossa maaherranvirasto siirrettiin Mikkeliin. Vuoden 1997 alussa Heinolan maalaiskunta liitettiin kaupunkiin. Ruotsalaisen ja Konniveden välisen Kymijoen Jyrängönvirran kahden puolen sijaitseva Heinola tunnettiin 1900-luvun alussa ulkomaillakin kylpyläkaupunkina. Keskusta sijaitsee Jyrängönvirran pohjoispuolella. Viime vuosien rakennustoiminta on laajentanut kaupunkimaista asutusta sekä pohjois- että eteläpuolisille alueille.

Huomattavia rakennuksia ovat kaupungintalo ja valtuustotalo, ent. seminaarin rakennukset, joissa on vuodesta 1972 toiminut Heinolan kurssikeskus, reumasairaala, ent. kylpylaitos ja puukirkko. Heinolassa on runsaasti patsaita ja muistomerkkejä. Kaupunkiin on myös rautatie yhteys Lahdesta. Se palvelee teollisuutta, henkilöliikennettä ei ole.

Viime sotien jälkeen Heinolan kaupungin väkiluku kasvoi nopeasti. Kaupunkiin muutti paljon karjalaisia luovutetuilta alueilta. Lisäksi teollisuus kasvoi nopeasti joten muuttovirta oli vilkasta myös muualta Suomesta.

Nykyisin Heinola on ennen kaikkea puunjalostus- ja metalliteollisuuskeskus, ja samalla vireä elinkeinokaupunki. Heinolassa yrityksiä on yli 900.

Suurimmat yritykset ovat Heinolan Sahakoneet Oy, Enso-Gutzeit Oy Heinolan Flutingtehdas, Perstorp Form Oy, Schauman Wood Oy:n vaneritehdas, Suomen Kuitulevy Oy, Suomen Parketti Oy Heinolan tehdas ja PakEnso Oy:n aaltopahvitehdas. Näiden lisäksi suurimpia työnantajia ovat Heinolan kaupunki, Valtion virastotalo, Reumasäätiön sairaala, Vierumäen Teollisuus Oy, Kuusakoski Oy ja Vierumäellä toimiva Suomen Urheiluopisto.

Lukuisat puistot ja kaupunkia jakava harju sekä Jyrängön virta tekevät Heinolasta vehreän ja vireän kesäkaupungin. Heinolan ydinkeskusta on torin ympärillä. Matalat kerrostalot ja ruutukaavaan luodut asemakaavapiirrokset antavat pikkukaupungille persoonallisen ilmeen. Romanttiset puutalot ja nykyaikaiset liikerakennukset kuuluvat kaupunkikuvaan.

 SUOSITUIMMAT NÄHTÄVYYDET

Lintutarha on Heinolan suosituimpia nähtävyys. Neljä lintutaloa ja Kirkkolampi muodostavat kokonaisuuden. Papukaijatalo ja petolintutarha ovat linja-autoaseman takana ja muut lammen rannalla. Heinolan lintutarha on Suomen ainoa virallinen lintuhoitola, jonne tuodaan loukkaantuneita luonnonvaraisia lintuja kaikkialta Suomesta. Sieltä löytyvät lähes kaikki Suomen petolintulajit.

Heinolan Tähti -ohitustien maantiesilta on liittorakenteinen vinoköysisilta, joka avattiin marraskuussa 1993. Silta on Suomen toiseksi pisin, jonka pituus on 924 metriä. Sillan keskellä kohoaa 105 metriä korkea pyloni. Sillan pohjoispuolella on monipuolinen palvelukeskus Tähtihovi. Tien molemmilla puolilla ovat käytettävissä täydelliset huoltamopalvelut. Rakennuksia yhdistää tien yli menevä lasikäytävä. Heinolassa on useita vesistöjen ylittäviä siltoja, jotka sopeutuvat hyvin kaupungin kuvaan.

Heinolan vesitorni on lähes kaikkialle kaupunkiin näkyvä, rakennettu 1951. Ylimmässä kerroksessa toimii näköalakahvila. Kahvilatiloissa ja alakerroksessa on taidenäyttelyitä.

Entisen seminaarin rakennukset on arkkitehtonisesti arvokas päärakennus, jossa toimi opettajaseminaari 1899 - 1972. Nykyisin tiloissa toimii opetushallituksen koulutusyksikkö.

8-kulmainen puukirkko on Historiallisesti harvinainen Heinolan residenssiajalta. Kirkko valmistui 1811. Alttaritaulut on maalannut R.W. Ekman. Istumapaikkoja on 450. Vuonna 1990 kirkko konservoitiin ja restauroitiin 1800-luvun alkuperäiseen asuun. Vuonna 1842 valmistunut kellotapuli sijaitsee kirkon vieressä.

Maaseurakunnan kirkko on vuonna 1755 rakennettu ristikirkko, jonka sakarat kapenevat ulospäin. Kirkon paanukatto on ainutlaatuinen, sen malli on islamilaisesta maailmasta. Kellotapuli on vuodelta 1834.

Harjupaviljonki on valmistunut vuonna 1900. Se sijaitsee näköalapaikalla Heinolan harjulla. Paviljonki rakennettiin palvelemaan Heinolan kylpylaitosta ja sen vieraita. Harjupaviljonki edustaa Suomessa harvinaista itämaisvaikutteista jugendia ja on vanhin säilyneistä kylpyläkauden rakennuksista. Se toimii nykyään kesäravintolana.

Rantapuisto on peräisin Heinolan kylpyläkaudelta 1800-luvun lopulta. Rantapuisto on kesäisin monenlaisten tapahtumien pitopaikka.

Maaherranpuisto on peräisin residenssiajalta. Arvokas puisto on säilynyt alkuperäisen mallisena nykypäivään saakka. Puiston ilme uusittiin kaupungin 150-vuotisjuhlavuoden päätöksen mukaisesti 1989.

Jyrängönvirta johdattaa vedet Ruotsalaisesta Konnivedelle. Sieltä vesireitti jatkuu edelleen Kymijokea pitkin Suomenlahteen. Heinolasta voi veneillä Kalkkisten ja Vääksyn kanavan kautta Lahteen ja Jyväskylään asti. Keitele-Päijänne-kanavan kautta pääsee Pohjois-Savon latvavesille. Käytettävissäsi on yli 500 km:n vesireitti.

Muita suosittuja paikkoja
Heinolan tasokas vierassatama on saanut kansainvälisen Sinilippu-tunnuksen hyvistä satamapalveluista ja puhtaasta ympäristöstä. Laivojen reittiliikenne on vilkasta ja vierasveneille löytyy yli 50 paikkaa. Kesäisin satamassa myydään polttoainetta. 1900-luvun alussa rakennetussa satamamakasiinissa toimii kesäkahvila Tyyrpuuri. Satama-alueella palvelevat myös ravintola Casino ja Kylpylän uimaranta. Kaupungin keskustan palvelut ovat noin 300 metrin päässä.

Uimarannan ilme uusittiin 1989, jolloin kylpyläajan tyyliset, täysin varustetut peseytymis- , pukeutumis- ja kioskitilat valmistuivat. Vesiliukumäki, jolla on pituutta yli 50 metriä, on maksutta käytettävissä uimarannan aukioloaikoina

Heinolan Kaupunginmuseo toimii kauppias Ulrik Lindholmin rakennuttamassa myöhäisempiretalossa. Siellä voi tutustua Heinolan historiaan 1770-luvulta 1930-luvulle. Mennyttä Heinolaa esitellään esinein, valokuvin ja pienoismallein. Eri aikakausien interiöörit kertovat kaupunkilaisten asumisesta 1800- ja 1900-luvuilla. Vaihtuvia näyttelyitä on useita vuodessa.

Taidemuseo toimii kauppias Alexander Toropoffin rakennuttamassa empiretalossa. Sen kokoelmat koostuvat Niilo Helanderin säätiön , Kerttu Luhtalan ja taidemuseon kokoelmista. Näyttelyt esittelevät pääasiassa suomalaista nykytaidetta.

Lääninkivalteri Aschanin on Heinolan vanhin rakennus 1780-luvulta. Sen rakennutti lääninkivalteri Lars Adolf Aschan. Rakennus on palautettu alkuperäiseen asuunsa ja kertoo sisustuksineen asumisesta Heinolassa 1700-luvulla. Talon puutarhassa voi tutustua 1700-luvun keittiöpuutarhaan, yrtti- ja hedelmätarhaan.

Tunnettuja heinolalaisia ovat: runoilija Uuno Kailas, kenraali A.F. Airo sekä pitkään  kansanedustajana toiminut Timo Ihamäki (kok).

LENKKEILIJÄLLE

  • Ilvespolku Heinolan keskustasta Suomen Urheiluopistolle, 15 km , valaistu
  • Urheilupuistosta alkavat Uudenriihenlammen kiertävät reitit, 3 km ja 5 km valaistu, lisäksi 8 km ja 10 km
  • Hotelli Kumpelin vierestä Tähtihovin kiertävä n. 5 km:n osin valaistu reitti
  • Juornatjoen ja Saittalahden liepeillä n. 8 km:n reitti
  • Lusissa ja Myllyojalla valaistu 1,2 km:n kuntopolku
  • Suomen Urheiluopiston reitistö

KALASTAJILLE

Heinolan urheilukalastusalue on n. 4 km pitkä 200 ha:n suuruinen alue, jonka keskellä on Jyrängönkoski. Kalakantana on taimen, järvilohi, harjus, kirjolohi, siika ja hauki. Kalastustapoja on monta; vetouistelu, heittokalastus ja perhokalastus. Perhokalastajat voivat myös käyttää pyydä ja päästä -tekniikkaa. Osalla alueesta voi myös onkia ja pilkkiä.

Alueella on

- heittolaitureita ja invalaitureita - onginta-allas
- puuveneiden vuokrausta - savustuspalvelu
- ravintolapalvelut - opaspalvelut, lupienmyynti ja kalastuksen opetus

Heinolassa kasvaa myös suuria puita

Albertanvalkokuusi - Suomen komein ja suurin puu lajissaan. 21.5 m korkea valkokuusi on tyvestään 194 cm ympärysmitaltaan. Kasvaa rantapuistossa.

Kirjovaahtera - Heinäsaarentien varressa kasvaa Suomen suurin kirjovaahtera. Puu on nelihaarainen ja kaikkiaankin erittäin harvinainen. Tyvi on 130 cm, ja puun korkeus 9 metriä.

Kontramänty - Laaksotie 2 kohdalla jalkakäytävällä kasvaa Suomen paksuin kontramänty. 165 cm ympärysmitaltaan ja korkeutta 13 m.

Kriminlehmus - Kaivokadun alkupäässä ravintolan kohdalla kadun laidassa kolmihaarainen puu, jonka ympärysmitta 168 cm ja korkeus 14,5 m. Puulla on muistona hotellin palosta koko komeudeltaan kylestynyt korona. Puu on neljänneksi suurin Suomessa.

Palsamipoppeli - Ojakadun ja kirkkokadun kulmauksessa kasvaa Suomen paksuin palsamipoppeli. Ryhmässä on kolme puuta, joista suurin on 19.5 m korkea ja ympärysmitaltaan 376 cm.

Punasaarni - Rantapuistossa lähellä rantaa kasvaa Suomen toiseksi suurin punasaarni. Sen ympärys on 236 cm, ja korkeutta sillä on 19 m.

Riippaharmaaleppä - Rajakadun ja Puistokadun kulmauksessa kasvaa Suomen suurin riippaharmaaleppä. Se on ympärysmitaltaan 118 cm, ja pituudeltaan 11 m.

Siperiancembra - Museon alatontilla kasvaa komea tuuhea mänty, jonka latvuksen läpimitta on 8 metriä. Runko ympärysmitaltaan 232 cm ja korkeutta 19,5 metriä. Suomen yhdeksänneksi suurin, suurin on ympärysmitaltaan 310 cm.

Tsaarinpoppeli - Suomen suurin puu kasvaa Rantapuistossa. Tyvestä ympärysmitaltaan 865 cm, vielä 1,5 metrin korkeudesta 637 cm. Puun eteläsivulla kaksi suurta oksaa, joista suurempi yli kaksi metriä ympärysmitaltaan. Latvuksen läpimitta 23 m. Puun korkeus 34,5 m. Samaa lajia löytyy lisääkin: Rantapuistossa lähellä Kaivokatua - tyvestä 545 cm, puun korkeus 33,5 m. Kirjaston pihassa, Kauppakadun varressa 2 yksilöä, joista toinen 512 cm ja korkeudeltaan 32 m.

 TIETOJA KAUPUNGISTA
Asukasluku 20 729  /v2005 Detaljikaavoitettu alue (ha) 2.900
Pinta-ala (km2) 839 Kadut ja tiet (km) 160,5
- maapinta-ala 677 Kevyen liikenteen väylät (km) 61
- vesipinta-ala 163 Jalkakäytävät (km) 27
Veroprosentti (p) 19,00 Vesijohtoverkoston pituus (km) 172
Asukastiheys 31 / km2 Viemäriverkoston pituus (km) 203
 
ETÄISYYKSIÄ km ETÄISYYKSIÄ km
Helsinkiin 137 Mikkeli 86
Helsinki-Vantaa lentokenttä 135 Pienlentokenttä, Vesivehmaa 30
Rautatieasema, Lahti 36 Kotka 115
Merisatama, Helsinki 137 Jyväskylä 128
Hamina 113 Kajaani 420
 HEINOLA-LINKKEJÄ  
Heinolan kirjasto Heinolan kulttuuri
Keskustan ja lähialueen kartasto Haja-asutusalueen kartasto
Heinolan työpaikat Työvoimakoulutus Heinolassa
 Kuvia Heinolasta löydät kuvasivuiltani Kansio 5
LehdetKunnatVinkitKirjastoKuvatRunotKirjatEtusivu

 postiA KauKOLLE