Äänestysinnostuksesta ja -käyttäytymisestä

Eduskuntavaalit ja muutkin vaalit ovat usein askarruttaneet mieltäni, eritoten kevään -99 eduskuntavaalit, sen äänestysinnostus ja -käyttäytyminen. Mutta katsotaanpa tuota äänestysinnostusta vähän tarkemmin, sillä äänestysprosentti jäi koko maassa niin alhaiseksi, että sanoisin sitä jo yhteiskunnan rappeutumiseksi.

Kun lähes puolet kansasta jättää äänioikeutensa käyttämättä, niin se kertoo kyllä aika surkeaa kieltä kansalaisten sisäisestä itsetunnosta yhteiskunnallisten asioitten hoitamista kohtaan. Äänestäminen on tietenkin jokaisen henkilökohtainen asia, mutta kun seuraa yleistä keskustelua, niin lähes aina ollaan kuitenkin valittamassa kaikesta.

En tiedä mitkä kansalaisryhmät nukkuvat äänestyspäivänä. Mutta he antavat sellaisen kuvan itsestään, että heidän talous on niin "hyvällä" mallilla, ettei enää kannata... Se on väärin ajateltu. Kun äänestysoikeus on kansalaisille annettu, niin ainakin se velvollisuus on täytettävä. Olen sitä mieltä.

Toisaalta oletan myös, että suurin äänestämättömien joukko löytyy nimenomaan vähävaraisten ja pienituloisten joukosta. Näin ollen heidän edustajiaan on vähemmän päättävissä virkamiesportaissa. Se entisestään vaikeuttaa heidän tulevaisuuttaan. Se näkyy jo tämän päivän yhteiskunnasta: Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tämä asia on kaikkien ymmärrettävä!

Onko kenelläkään äänestämättä jättäneellä tullut mieleen, että entäpä jos äänestysoikeus otettaisiinkin pois, ja diktatuurimaisuus hallitsisi maata..? Esimerkkejä löytyy tämänkin päivän maailmasta.

Toisaalta en kyllä lähde puhtaalla sormella osoittamaan tiedotusvälineittenkään edustajia: Kun ennen vaaleja annettiin kansalaisille sellainen kuva yhteiskunnasta; että kaikki on hyvin, talous kasvaa kohisten, valtion velka pienenee, työttömyys vähenee, hallitus hoitanut asiansa hyvin, uusi hallitus voi jatkaa sateenkaaren linjalla, gallupit kertovat... jne jne.

Tällöin kansalainen olettaa kaiken olevan hyvin, ja jatkuvan sen myös tulevaisuudessa. On silloin helppo todeta; että "hällä väliä" hänen äänellä. Mutta elämää on vielä seuraavankin hallituksen jälkeen ja sitä seuraavan. Niihin asioihin ei voi vaikuttaa muuten kuin äänestämällä.

Tiedotusvälineitten edustajat ilmoittavat yleensä puolueettomuuttaan tai sitoutumattomuuttaan. En tiedä mikä on niiden ero, mutta rivien välistä on helppo lukea... Sen olen monta kertaa myös huomioinut tarjotessa tekstejäni lehtien yleisön osastolle.

Toisaalta ihmettelen kansalaisten äänestyskäyttäytymistä; Kuka mitäkin äänestää??? Kun julkiset henkilöt ovat ehdokkaina, niin heitä äänestetään - tulevat usein myös valituksi, vaikka heillä ei ole minkäänlaista koulutusta yhteiskunnallisten asioiden hoitamisesta, vielä vähemmän tuntemusta politiikan ympyröistä. Herää kysymys, että onko maine ja kunnia äänestäjällekin parempi kuin yhteiskunnan tasavertaisuus?

Kun puhutaan puoluevaaleista, niin se tarkoittaa, että äänestetään tiettyä puoluetta, koska sen oletetaan hoitavan asiat paremmin. Mutta mitä ovat sitten ne henkilövaalit? Se voidaankin tulkita monella eri tavalla: Hän voi olla poliittisesti kokenut, hän voi olla äänestäjän kanssa saman puolueen kannattaja, hän voi olla myös "hyvä", tai sitten hän on se julkkis... Mutta yksi meinasi unohtua: hän voi olla myös kaunis...

Lisäksi olen kiinnittänyt huomioni niin sanottuihin eräisiin kristillisiin naisehdokkaisiin; He nimittäin esiintyvät vaalimainonnassaan ja muissa tilaisuuksissa; meikattuina, kynnet maalattuina ja linjojaan peittelemättä ikään kuin missit... Kysyisinkin, että tämäkö on kristillisen elämän katsomuksen linja? Kun seuraa niitä kirkosta eronneitten lukuja, ja kirkon suosiota, niin vastausta ei liene vaikea antaa...

Tekstit Etusivulle