Richter Magnitudi-asteikko on esimerkki Belin käytöstä

Richter-magnitudi asteikko

Kuva: Alkuperinen Richter-määritysgraafi

Paikallisseismografilla paikallinen (local) Richter Magnitudi M_L = log₁₀(A[mm]) + (etäisyys korjaus kerroin), missä A on aaltoliikkeen amplitudi [mm], laite tyyppiä Wood-Anderson seismografi.
Etäisyyskorjaus kertoimen kanssa Magnitudi M = log₁₀(A[mm]) + 3log₁₀( 8*pinta-aallon kulkuaika [s] ) - 2.92.

Maanjäristysaallot
Maassa tapahtuvat värähtelyt, jotka synnyttävät maanjäristyksen, eivät ole yksinkertainen asia. Ne esiintyvät useina erilaisina aaltotyyppeinä.Aallot liikkuvat väliaineessa olevien kappaleiden siirtyminä, jotka vuorostaan liikuttavat vieressään olevia kappaleita ja aiheuttavat häirön etenemisen.
Eräs aaltotyyppi etenee työntämällä ja vetämällä etenemistiellä olevia kappaleita. Tätä aaltoa kusutaan pitkittäisaalloksi. Puhutaan myös työntö-veto aallosta.

Toisen tyyppinen maanjäristysaalto etenee ravistelemalla etenemisuunnassa olevia kappaleita ylös ja alas. Kappaleet siis liikkuvat kohtisuoraan aallon etenemisuuntaa vasten. Tällä aaltotyypillä on useita nimityksiä kuten leikkausaalto, koska siirtää kappaleita leikkaamalla ne, poikittaisaalto, koska kappaleet siirtyvät poikittaissuuntaan aallon etenemisuuntaan nähden, tai yleisesti järistysaalto. Pitkittäisaalto ja poikittaisaalto liikkuvat maan sisällä.

Kolmas yleinen aaltoluokka liikkuu vedessä kulkevien aaltojen tavoin vain maan pinnalla. Näitä pinta-aaltoja on ainakin kahta eri typpiä, ehkäpä kolmekin erilaista, joita on toistaiseksi havaittu.

Maanjäristyksen suuruutta voidaan suhteuttaa tapahtuman muihinkin fysikaalisiin mittoihin, joita ovat vapautuneen energian kokonaismäärä, järistysrepeämän pituus, repeämän ala ja liukuma repeämässä tai repeämän eri puolien välinen keskinäinen siirtymä. Eri tutkijat ovat ehdottaneet useita toisistaan poikkeavia suhteita.
Eri seismisille alueille voidaan todennäköisesti esittää tarkempia lausekkeita, mutta likimääräiset lausekkeet suuruuden M, kokonaisenergian E (ergiä), repeämän pituuden L (metriä), repeämän alan A (km2 ) ja liukuman D (metriä) välillä ovat: Log₁₀E = 9,9 + 1,9 M - 0,024 * M² , missä   M = 1,61 + 1,182 Log₁₀(L) tai M = 4,15 + Log₁₀(A) tai M = 6,75 + 1,197 Log₁₀(D) riippuen siitä lastetaanko energia repeämän pituuden, repeämän pinta-alan tai liukuman perusteella.

Maanjäristyksen vaikutus Richter-Magnitudin mukaan
M=1 to 3: Tallentuu paikalliseen seismografiin, mutta yleensä ei tunnu.
M=3 to 4:  Tuntuu selvästi, ei vaurioita
M=5: Tuntuu laajalti, vähäisiä vaurioita episentrumin lähellä
M=6: Vaurioittaa huonosti rakennettuja rakennuksia ja muita rakenteita 10 km säteellä
M=7: Hyvin suuri maanjäristys, aiheuttaa vakavia vaurioita aina  ~100 km .
M=8: Erittäin voimakas maanjäristys, suurta tuhoa, henkilövahinkoja usean sadan kilometrin säteellä  .
M=9: Äärimmäisen voimakas maanjäristys, suurta tuhoa alueella aina 1000 km saakka.