K i r j o j a   j a   m u s i i k k i a

        

     Etusivulle

 

 

 

 

Peter Lovesey 

 

 

Peter Lovesey on Lontoon lähellä, Whittonissa, Middlesexissä vuonna 1936 syntynyt brittiläinen jännityskirjailija. Kotimaassaan hän on pidetty ja arvostettu kynäilijä ja saanut monia kirjallisuuden alan palkintoja. Vuonna 2000 hänelle myönnettiin brittiläisen rikoskirjallisuuden seuran arvostettu Timanttinen tikari -palkinto elämäntyöstään. (The Crime Writer’s Association, Cartier Diamond Dagger, Lifetime Achievement Award). Hänen kirjojaan on käännetty 22 kielelle ja niitä on myös filmattu. Häneltä on ilmestynyt kolmisenkymmentä kirjaa ja hän kirjoittaa edelleen.

 Sota-aikana, vuonna 1944, hänen kotiinsa osui V1 raketti, mutta perhe pelastui, vaikka naapurit menehtyivätkin. Tämän jälkeen he pääsivät maaseudulle sotaa pakoon. Tämä kokemus antoi ainekset myöhemmin kirjaan Katkeraa satoa (Rough Cider). 

Peter oli nuorena kiinnostunut urheilusta ja seurasi isänsä kanssa mm. Lontoon olympialaisia vuonna 1948. Itse hän ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan ollut kummoinen urheilija. Hamptonin oppikoulun jälkeen hän meni Readingin yliopistoon ja aloitti taideopinnot, mutta vaihtoi pian englannin kieleen. Omien sanojensa mukaan hänen suurin saavutuksensa siellä oli se, että hän tapasi Jackie Lewisin, tulevan vaimonsa.

Asevelvollisuuden jälkeen hän sai paikan RAF:n kouluttajana ja meni Jackien eli Jaxin kanssa naimisiin. Vapaa-aikoinaan hän kirjoitteli urheilusta ja tuloksena oli hänen ensimmäinen kirjansa, The Kings of Distance. Peterin riemastukseksi World Sports nimesi sen vuoden urheilukirjaksi 1968.

Vuonna 1969 pariskunta näki ilmoituksen rikosromaanikilpailusta, jonka palkintona oli tuhat puntaa. Tuollainen summa tietysti kiinnosti ja Jaxin rohkaisemana Peter kirjoitti poliisiromaanin nimeltä Hoippuen kohti kuolemaa (Wobble to Death). Se kertoo Viktoriaanisesta kestävyysurheilukilpailusta, jonka aikana tapahtuvaa rikosta tutkii Scotland Yardin kersantti Cribb. Kirja voitti kilpailun ja sen julkaisun yhteydessä järjestettiin 24 tunnin kilpailu Sloane Squaren ympäri. Tunnettu näyttelijä Barbara Windsor avasi kilpailun.

Näin Peter Lovesey tavallaan ajautui rikoskirjailijaksi. Onneksi hänen vaimonsa sentään oli lukenut dekkareita ja osasi neuvoa Peterille niksit. Hän kirjoitti vielä seitsemän Viktoriaaniseen aikaan sijoittuvaa rikosromaania ja vuonna 1975 hän saattoi lopettaa opetustyön ja ryhtyä päätoimiseksi kirjailijaksi. Cribb-kirjoista viimeinen oli Vahakuva (Waxwork, 1978) ja Granda TV teki siitä 90-minuuttisen TV-näytelmän 1979. Lopulta kaikki Cribb-kirjat dramatisoitiin ja Peter vaimoineen kirjoitti TV:tä varten vielä kuusi kertomusta lisää. Nämä kaikki nähtiin kahtena TV-sarjana vuosina 1980–1981. Vahakuva-kirja sai myös CWA:n Kultainen tikari-palkinnon.

Jännityskirjojen kirjoittaminen jatkui. Kolme kirjaa Lovesey julkaisi kirjailijanimellä Peter Lear. Näistä yksi oli urheilumaailmaan sijoittuva Goldengirl, joka ilmestyi vuonna 1977 ja kertoo nuoren tytön valmennuksesta – tai oikeastaan psyykkisestä ja fyysisestä manipuloinnista. Hän palasi 1800-luvun pariin vielä kolmella Bertie-kirjallaan. Bertie on Walesin Prinssi ja selvittelee rikoksia aina Pariisia myöten, jossa hän tapaa kuuluisan näyttelijättären, Sarah Bernhardtin ja pelastaa erään hepun giljotiinista.

Vuonna 1991 hän lopulta päivitti päähenkilönsä nykyaikaan ja ensimmäinen Peter Diamond -kirja, Viimeinen oikea rikosetsivä (The Last Detective), ilmestyi. Lovesey kehitti niin mielenkiintoisen päähenkilön, että Diamond -kirjoja on ilmestynyt jo yhdeksän. Lukemattomissa rikosromaaneissa on asetelmana itsepäinen tai sopeutumaton etsivä, joka on kahnauksissa esimiestensä kanssa. Diamond kuuluu samaan kastiin, mutta Lovesey selviää hienosti loppuun kalutun aiheen kanssa.

Peter Loveseyn poika Phil on seurannut isänsä jalanjälkiä ja kirjoittaa myös jännäreitä. Siitä huolimatta jännityskirjallisuuden ystävät kautta maailman odottavat lisää luettavaa Peter Loveseyltä ja luulen, että CWA:lla on vielä tikareitakin jäljellä piirongin laatikossa.

 

Peter Loveseyn kirjoja:

Ylikonstaapeli Cribb –kirjat:

Wobble to Death 1970 - Hoippuen kohti kuolemaa 1971
The Detective Wore Silk Drawers
1971 - Salapoliisi silkkipöksyissä 1978
Abracadaver 1972 
Mad Hatter's Holiday
1973 -
Käsi krokotiilialtaassa 1978
Invitation to a Dynamite Party 1974 -
Dynamiittia, dynamiittia 1979
A Case of Spirits 1975 -
Oma henki kullan kallis 1994
Swing, Swing Together 1976 
Waxwork 1978 -
Vahakuva 1982

Peter Diamond –kirjat: 

The Last Detective 1991 - Viimeinen oikea rikosetsivä 2002
Diamond Solitaire 1992
The Summons 1995 -
Ruusunnuppuja vainajalle 2005 
Bloodhounds 1996
Upon a Dark Night 1998
The Vault 2000
Diamond Dust 2002
The House Sitter
2003
The Secret Hangman 2007

Muut kirjat: 

The False Inspector Dew 1982 - Vaitelias komisario 1983
Keystone 1983
Rough Cider 1986 -
Katkeraa satoa 1988
Bertie and the Tinman 1987
On the Edge 1989 -
Hiuskarvan varassa 1990
Bertie and the Seven Bodies 1990
Bertie and the Crime of Passion 1993

The Reaper 2000
The Circle 2005
The Headhunters 2008

 

Lukemiani Peter Loveseyn kirjoja:

Peter Lovesey
Hoippuen kohti kuolemaa

Wsoy 1971 – Sapo 129
Wobble to Death 1970

”Kuusipäiväiset kävelyjuoksukilpailut Islingtonin jättiläishallissa 1879. Karski ammattilaisjoukko hoippuu kierros kierrokselta, jalat verille hiertyneinä kohti määränpäätä ja voittajalle luvattua ruhtinaallista palkintoa. Vedonlyöjät ja reportterit kärkkyvät apajaansa, valmentajat kyräilevät toisiaan. Kaasulamppujen kelmeässä valossa hahmot sekoittuvat hikiseksi massaksi. Kukaan tuskin huomaa kun yksi juoksijoista lyyhistyy radalle. Voittajaehdokas on poissa pelistä. Vedonlyöjien reseptit sekoavat, mutta liiankin monella on syytä iloon. Tosipohjaisiin puitteisiin sijoittuva ’urheilusapo’ tarjoaa lukijalle epätavallisen yhdistelmän kilpailun jännitystä ja rikosten raakuutta, englantilaispoliisien lyömätöntä taktikointia ja viktoriaanisen ajan tunnelmaa. Tällä teoksella Lovesey voitti 1969 Macmillianin ja Pantherin järjestämän kilpailun vuoden parhaasta esikoisdekkarista.”

Tekijän huomautus: Sir John Astley alkoi pitää kuuden päivän ”kulkekaa niin kuin haluatte” –kilpailuja – eli ’hoippumisia’ – maaliskuussa 1878, ja niistä tuli kahdeksankymmenluvulla hyvin suosittuja Atlannin molemmin puolin. Englantilainen George Littlewood saavutti New Yorkissa vuonna 1888 ennätystuloksen 623 ja 2/3 mailia siitä huolimatta että hänen jalkansa paloi hänen alkoholikylpynsä sytyttyä tuleen kilpailujen aikana. Vuonna 1966 fysiologi BB.Lloyd kirjoitti Advancement of Science –lehdessä että Littlewoodin uroteko on ”ehkä suurin jatkuva ponnistus mihin ihmisruumis pystyy”.

Mielenkiintoista ajankuvaa, mutta murhien selvittely jää jotenkin vaisuksi. Pääosissa ylikonstaapeli Cribb ja konstaapeli Thackeray.

  

Peter Lovesey
Salapoliisi silkkipöksyissä
Wsoy 1978 – Sapo 221
The Detective Wore Silk Drawers 1971.

“Nyrkkitappelu ilman hansikkaita on veristä peliä. Siksi tämä urheilulaji kiellettiinkin Englannissa jo 1860-luvulla. Mutta sitä jatkettiin salaa. Thamesista kalastettu nyrkkitappelijan päätön ruumis saa komisario Cribbin ottamaan selvää, mitä näissä rähinäsakin ja vedonlyöjien rakastamissa laittomissa matseissa oikein tapahtuu. Hän lähettää nuoren vahvan poliisin Henry Jagon itse suden suuhun, muka valmennettavaksi pugilistien salaiselle harjoitusleirille. Täältäkö ratkaisu päättömän ruumiin arvoitukseen?”

Ei parasta Loveseytä, mutta hyvä jännäri kuitenkin. Tässä jää salapoliisin työ nyrkkeilykuvausten varjoon.

 

Peter Lovesey
Käsi krokotiilialtaassa

Wsoy 1978 – Sapo 225
Mad Hatter’s Holiday 1973

”Peter Lovesey on niitä harvinaisia dekkarikirjailijoita, jotka kuvaavat mennyttä aikaa – 1800-luvun Englantia. Hänen romaaninsa ovat ajan- ja tapainkuvauksinakin täynnä mainioita yksityiskohtia. Tätä kirjaa on pidetty hänen parhaanaan.
Herra Moscropilla on erikoislaatuinen harrastus: ihmisten tarkkaileminen kiikarilla. Brightonin kylpyläkaupungin vilkas rantaelämä tarjoaakin tähän oivat mahdollisuudet. Hänen mieltään kiehtoo salaperäinen Protheron perhe, varsinkin upea Zena Prothero. Tahtomattaan herra Moscrop tempautuu mukaan mieltäkuohuttavaan seikkailuun, kun akvaarion krokotiilialtaasta löytyy ihmisen käsi. Vähä vähältä paljastuu dramaattinen tapahtumavyyhti, joka on johtanut epätoivoiseen tekoon. Ja kun juttu on selvitetty, Lovesey on tutustuttanut lukijansa moniin viktorianaikaisiin nautintoihin – luvallisiin ja luvattomiin.”

Kirjassa on mukavan outo heppu päähenkilönä. Hepun edesottamuksia kuvataan paljon, poliisin (Cribb ja Thackeray) tutkimusten jäädessä vähemmälle. Kesäisen rantaloman tunnelma Brightonissa välittyy elävästi. Loveseyn parhaita kirjoja.

 

Peter Lovesey
Dynamiittia, dynamiittia

WSOY 1979 – Sapo 232

Invitation to a Dynamite Party 1974

”Dynamiittiliiga räjäyttelee julkisia rakennuksia Lontoossa vuonna 1884. Itse Scotland Yardistakin löytyy pommi, jolloin aletaan epäillä jonkun poliiseista auttavan anarkisteja. Komisario Cribb saa erikoistehtävän soluttautua liigaan lahjomalla petturiksi epäillyn konstaapelin. Kun Cribb kuulee kenestä on kyse, hän ei ole uskoa korviaan. Thackeray, hänen entinen lahjomaton apulaisensako lähtisi rikollisten kelkkaan! Viktoriaaniseen aikaan erikoistunut  mainio englantilainen dekkarintekijä Lovesey on ennenkin pannut komisario Cribbin selvittämään mitä hankalimpia ja eriskummallisimpia rikoksia, viimeksi Sapossa nimeltä Käsi krokotiilialtaassa. Mutta nyt sankarimme vastassa ei olekaan mikä tahansa kopla tai nurkkamurhaaja, vaan kokonainen salaliitto, joka on päättänyt riistää Irlannin Hänen Majesteettinsa määräysvallasta.”

”Pommihyökkäykset Lontoon julkisiin rakennuksiin jatkuivat vuoteen 1885. Kolme Clan-na-Gaelin asiamiestä räjähti kappaleiksi yrittäessään lennättää London Bridgen ilmaan alhaalta käsin; Gower Streetin maanalaisen asemalla räjähti; ja tammikuun 24.päivänä tapahtui kolme samanaikaista pommihyökkäystä: Lontoon Towerin Valkoisessa tornissa, Westminister Hallissa ja alahuoneen parlamenttirakennuksessa. Dynamiitti teki melkoisia tuhoja kaikissa kolmessa kohteessa. …  Vuoteen 1887 mennessä Scotland Yard oli onnistunut soluttautumaan klaaniin ja kuningatar Victorian hallituskauden 25-vuotisjuhlan yhteyteen suunniteltu tihutyö pystyttiin tekemään tyhjäksi. Klaanin asiamiehet pidätettiin. Kirjassa kuvattu sukellusvene Holland sai alkunsa klaanin taistelurahaston turvin ja Holland VIII katsottiin historian ensimmäiseksi luotettavaksi sukellusveneeksi. Yhdysvaltain laivasto alkoi tuottaa niitä vuonna 1900. Vickersin rakentamat ensimmäiset englantilaiset sukellusveneet olivat Hollandin mallin mukaisia ja Saksan U-veneet ensimmäisessä maailmansodassa oli rakennettu saman periaatteen mukaan.”

Mukava ja jännittävä tarina. Tapahtumat perustuvat siis todellisiin puitteisiin. Vanhaa Lontoota kuvataan mukavasti. Hieno kirja.

 

Peter Lovesey
Oma henki kullan kallis

Wsoy 1994 – Sapo 379
A case of spirits.
1975.

”Outoja asioita tapahtuu Lontoossa kokoontuvan spiritistipiirin ympärillä. Jäsenten kodeista katoaa arvottomia taide-esineitä, vihaiset henget pommittavat istunnoissa osanottajia appelsiineilla ja lopulta piirin johtohahmo, lupaava nuori meedio, liittyy hämärissä olosuhteissa suureen enemmistöön eli kuolee. Scotland Yardin etsivät Cribb ja Thackeray joutuvat nielemään epäuskonsa tunkeutuessaan henkimaailman syövereihin.”

Hyvin kerrottu mielenkiintoinen tarina. Cribb joutuu hankalaan tilanteeseen esimiehensä komisario Jowettin puuttuessa tapahtumiin. Onneksi kirjailija käsittelee aihetta vieno virne suupielessään ja paljastaa tämän tyyppisen toiminnan todelliset kasvot.

 

Peter Lovesey
Vahakuva

WSOY 1982 – Sapo 275
 
Waxwork 1978.

”Kunniallinen viktoriaaninen lady Miriam Cromer näyttää tunnustuksensa perusteella olevan murhaaja. Hänet tuomitaan hirtettäväksi. Mutta hänen käytöksensä kuolemansellissä on outoa: Hän on hämmästyttävän peloton ja rauhallinen. Vielä oudompaa seuraa, kun sisäasiainministeriöön lähetetään valokuva, joka tekee koko tunnustuksen epäilyttäväksi. Poliisiviranomaiset eivät pidä jälkipuinnista, mutta asia on tutkittava uudestaan.”  

Loveseyn mainio komisario Cribb penkoo taas 1800-luvun Englantiin sijoittuvaa juttua. Nyt pidetäänkin lukijaa jännityksessä loppusivuille asti! Mukavaa ajankuvaa ja viihdyttävää luettavaa.

 

Peter Lovesey
Vaitelias komisario

Tammi 1983
The False Inspector Dew 1982

Mainion kirjan tapahtumat sijoittuvat vuosisadan alkuun. Ystävällinen keski-ikäinen heppu joutuu ikävään tilanteeseen kun hänen vaimonsa haluaa muuttaa Amerikkaan. Muuan ikäneito tarjoaa ratkaisua tilanteeseen ja he punovatkin ovelan juonen. Pian ollaan matkalla SS Mauretanialla ja tutustutaan ensimmäisen luokan matkustajiin. Mukana on konnia ja miljonäärejä. Walteria luullaan kuuluisaksi salapoliisiksi ja hän joutuu tutkimaan laivalla sattuneita yllättäviä rikoksia. Hän onnistuukin hommassa lopulta ihan hyvin. Vaikka juonia punoneen pariskunnan välit viilenevätkin he eroavat toisistaan huojentuneina. Walteria odottaa kuitenkin paluumatkalla yllätys. Samoin lukijaa…

 

Peter Lovesey
Katkeraa satoa

Viihdeviikarit 1988 – Jännityksen mestarit 13
Rough Cider 1986

”Luennoitsija Theo Sinclairia lähestyy eräänä päivänä vuonna 1964 tuntematon tyttö nimeltään Alice. Ilmenee, että hänen isänsä hirtettiin tuomittuna murhasta, kun tämä palveli varusmiehenä Somersetissa toisen maailmansodan aikana. Silloin  yhdeksänvuotias Theo oli paikkakunnalla evakkona, ja myöhemmin oikeudenkäynnissä syyttäjän tärkein todistaja. Alice ei kuitenkaan suostu uskomaan isänsä olleen syyllinen veritekoon. Hän painostaa vastahakoisen Theon lähtemään kanssaan Somersetiin selvittämään mitä todella tapahtui lähes kaksikymmentä vuotta aiemmin. Menneisyyden kauhut palautuvat elävästi kaikkien mieleen, kun tapahtuu uusi murha…”

Heppu oli pienenä siideritilalla sotaa paossa ja joutui ikävien tapahtumien silminnäkijäksi. Parikymmentä vuotta myöhemmin yhdysvalloista saapuu tyttö ottamaan selvää mitä oikein tapahtui. Tarina on mukavasti kerrottu ja siinä on mielenkiintoinen juoni. Kirjassa kuvataan sotalapsen arkea, muttei kuitenkaan unohduta liikaa juonen kehittelystä pois. Sankaritar, Alice, on kuvattu elävästi, ja hän on virkistävä poikkeus tavanomaisiin kirjojen naishahmoihin. Mukava kirja.

 

Peter Lovesey
Hiuskarvan varassa

Viihdeviikarit 1990

On The Edge 1989

”Rosen ja Antonian sota-aika meni oikeastaan hyvin. He molemmat työskentelivät RAF:n palveluksessa – ja työ oli jännittävää ja itsenäistä. Oman mielenkiintonsa siihen toi se, että he olivat tukikohdan ainoat naiset. Rauhan aika sen sijaan osoittautui pettymykseksi. Ankara säännöstely, pula-aika ja elämän yksitoikkoisuus koettelivat hermoja. Sitä paitsi Rosen sotasankari-aviomies osoittautuu väkivaltaiseksi roistoksi, ja Antonia haluaa erota rikkaasta tehtailijastaan ja muuttaa rakastajansa kanssa Amerikkaan uutta onnea etsimään. Mutta kummallakaan ei ole taloudellisesti varaa avioeroon… Mutta onhan heillä kokemusta sota-ajan harhautusoperaatioista. niissä he olivat alansa parhaita – mikä siis olisi helpompaa kuin suunnitella ja toteuttaa täydellinen kaksoismurha…”

Lovesey kuvaa hienosti eri aikakausien elämää kirjoissaan. Tällä kertaa eletään sodan jälkeistä aikaa. Viihdyttävää ja mielenkiintoista jännitystä on luvassa tarinassa, jonka juonenkäänteitä ei lukija osaa arvata ennalta.

Kirjan tapahtumapaikat ovat minulle tuttuja: ”He ajoivat Pimlicoon ja koettivat löytää jonkun jolta kysyä tietä. Kaikkia katuja reunustivat talorivistöt, joissa oli pylväskuistit.” ”..hänen ei tarvitse kuin kävellä kulman ympäri Knightsbridgen asemalle ja ajaa Piccadilly-linjalla South Kensingtoniin. Hän vaihtaa District-linjalle ja tulee takaisinpäin Victorialle ja kävelee sitten loppumatkan, suoraan St.George’s Drivea kotiin.” Joko Lovesey on keksinyt Rosen asuinpaikan tai sitten paikkojen nimiä on niiltä ajoilta hieman muutettu, koska Oldfield Gardens – nimistä paikkaa ei Pimlicossa enää ole.

 

Peter Lovesey
Viimeinen oikea rikosetsivä
Blue moon 2002
The Last Detective 1991

”Viimeinen oikea rikosetsivä aloitta nykyaikaan sijoittuvan sarjan, jonka päähenkilö on ruumiiltaan muhkea ja tavoiltaan itsenäinen rikostarkastaja Peter Diamond. Tämä viimeinen klassinen rikostutkija arvostaa perinteistä poliisin jalkatyötä ja suhtautuu epäluuloisesti uuden ajan elkeisiin kuten tietokoneisiin ja valkotakkisten miesten dna-analyyseihin. Diamondin toimintatavat koettelevat jo ennestään kitkaisia suhteita esimiehiin. Kirjan näyttämö on viehättävä Bathin kaupunki, erityisesti sen läpi virtaavan joen patorakennelma ja kaupungille nimen antanut roomalaisaikainen kylpylä. Bathissa vastentahtoisesti asuneen kirjailija Jane Austenin ennestään tuntemattomilla kirjeillä on tärkeä roolinsa.”

Kirjoitettuaan 1800-luvulle sijoittuneita jännäreitä, Lovesey jatkaa nyt nykyajassa. Miljöö muuttuu, mutta kertomukset ovat yhtä hienoja. En muista lukeneeni yhtään huonoa Loveseyn kirjaa. Tämäkin on mielenkiintoinen ja mukaansatempaava. Naisen alaston ruumis löytyy järvestä, eikä henkilöllisyydestä ole aluksi mitään tietoa. Lopulta se selviää ja ahkeran poliisityön tuloksena alkavat tapahtumat selvitä. Naisen aviomies on kirjallisuuden professori ja hän pelastaa erään pojan hengen. Lukijalle tarjotaan useaakin mahdollista syyllistä. Kesken tutkimusten tarkastaja Diamond joutuu esimiehensä nuhtelun kohteeksi ja sanoutuu irti työstään. Eräs epäillyistä joutuu oikeuteen syytettynä murhasta. Diamond kuitenkin jatkaa tutkimuksia omin päin apunaan syytetyn naisen poika. Sama poika, jonka professori pelasti hukkumasta. He paljastavat juttuun liittyvän huumekaupan. Viime hetkellä, kesken oikeudenistunnon Diamond saa selville tietoja, joilla puolustus saa kumottua syyttäjän aineiston ja juttu raukeaa. Mutta murhaaja paljastetaan vasta aivan viimeisillä sivuilla. Minulle se oli yllätys.

 

Peter Lovesey
Ruusunnuppuja vainajalle

Blue Moon Kirjat 2005
The Summons 1995

“Elinkautisvanki John Mountjoy onnistuu pakenemaan vankilasta ja ryhtyy äärimmäisiin keinoihin saadakseen murhatuomionsa kumotuksi. Mountjoyn toimitti linnaan rikostarkastaja Peter Diamond, nyttemmin entinen rikostarkastaja, sillä hän lähti ovet paukkuen. Niukka leipä irtoaa sekalaisista töistä, baarimikkona, tavaratalon joulupukkina ja ostoskärryjen kerääjänä, niin että kun vähäpuheiset poliisit kiidättävät hänet keskellä yötä Bathiin, hän ei ole pelkästään ärtynyt. Diamond suostuu Mountjoyn vaatimaksi välittäjäksi, mutta ei ilmaiseksi. Poliisijohto joutuu sallimaan Diamondin avata uudelleen ruotsalaisen toimittajan murhajutun. Hän joutuu tutkimuksissaan nyhjäämään lähes tyhjästä ja tekemään työnsä moninaisissa ristipaineissa. Niitä lievittää yllättävänkin sujuva sopeutuminen yhteistyöhön nuoren ja etevän naiskomisarion kanssa. Alkaa jännittävä kilpajuoksu aikaa vastaan”

Erinomainen kirja Loveseyltä. Henkilöt ovat uskottavia ja tapahtumat toden tuntuisia. Alussa kuvataan syyttömänä murhasta tuomitun miehen pakoa vankilasta. Tämä kaappaa poliisiupseerin tyttären ja vaatii uusien murhatutkimusten aloittamista ja hänen syyttömyytensä varmistamista. Puhumaan hän suostuu vain hänet aikoinaan pidättäneen Diamondin kanssa. Diamond on nykyään kuitenkin siviilimies suivaannuttuaan typeriin esimiehiinsä. Hänet pyydetään kuitenkin neuvottelemaan panttivanki vapaaksi. Diamond suostuu sillä ehdolla, että uudet tutkimukset todella käynnistetään ja totuus kaivetaan esiin, vaikka sitten ilmenisi, että hän on aiemmin tehnyt väärän pidätyksen ja syytön on tuomittu. Diamond joutuu taistelemaan esimiestensä jääräpäisyyttä vastaan, mutta saa lopulta totuuden selville. Esimiehet ovat tällä välin tyhmyyttään vähällä tapattaa syyttömän vankikarkurin panttivankeineen. Diamond ehtii hätiin ja pelastaa tilanteen. Jännittävä ja harvinaisen mielenkiintoinen kirja.

(c) Juhani K.  2009