|
|
K i r j o j a j a m u s i i k k i a |
|
Paras lukemani kirja on Raamattu! Tämä ainutlaatuinen kirja paljastaa syyn ihmiskunnan ongelmiin ja kertoo myös ratkaisun niihin. Suurten ajattelijoiden päätä vaivaava kysymys elämän tarkoituksesta on myös helposti sieltä luettavissa. Alla oleva esitys ei ole teologinen tutkielma, vaan tavallisen raamatunlukijan tekemä lyhyt katsaus sinulle, joka et ole koskaan lukenut Raamattua kannesta kanteen.
Kirjan juoni menee näin:
1.Ensimmäinen osa (Vanha testamentti) ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan.”(1) ”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.”(2) ”Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö…”(3) Ensimmäiset ihmiset
– Adam ja Eeva – olivat kuitenkin tottelemattomia ja söivät. Sen tähden
he joutuivat pois Jumalan yhteydestä. Näin synti – Jumalan tahdosta
luopuminen – tuli maailmaan. Jumala karkotti heidät Eedenin paratiisista.
Heille syntyi poikia ja tyttäriä. Synnin valta ihmisessä ilmeni jo Adamin ja
Eevan lapsissa niin, että Kain tappoi veljensä Aabelin. ”…Herra näki,
että ihmisten pahuus lisääntyi maan päällä ja että heidän ajatuksensa ja
pyrkimyksensä olivat kauttaaltaan pahat…”(4) Seuraavaksi kerrotaan miehestä nimeltä Aabraham. ”Herra sanoi Abramille: "Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus.”(6) Aabraham totteli ja Jumala johdatti häntä. Vaikka hänellä ei ollut lapsia vielä vanhanakaan "Abraham uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi."(7) Lopulta Saara, Aabrahamin vaimo synnytti Iisakin ja Jumalan lupaus toteutui. Iisakille syntyi Jaakob mutta Jumala antoi hänelle nimeksi Israel. Israelille syntyi 12 poikaa joista polveutui Jumalan lupaama kansa. Nämä veljekset myivät toiseksi nuorimman veljen, Joosefin, orjaksi Egyptiin. Tämän nuorukaisen elämä on jännittävä ja vaiherikas. ”Herra oli Joosefin kanssa, ja siksi hänellä oli aina onni mukanaan”(8), ja lopulta farao asetti hänet koko Egyptin maan hallitusmieheksi. Pitkällisen nälänhädän aikana Joosefin veljet ja Jaakob perheineen asettuivat myös Egyptiin. Aikaa kului, sukupolvi kuoli ja ”Egyptissä nousi valtaan uusi kuningas, joka ei tiennyt Joosefista mitään.”(9) Israelilaisia pidettiin pakkotyössä, mutta Jumala vei Mooseksen johdolla kansansa pois Egyptistä faaraon vastustuksesta huolimatta. Näihin tapahtumiin liittyy paljon dramatiikkaa ja esikuvallisia aineksia. ”'Minä olen Herra, minä vien teidät pois pakkotyöstä Egyptistä ja pelastan teidät orjuudesta. Minä vapautan teidät kohotetun käteni voimalla ja ankarilla rangaistuksilla. Minä otan teidät omaksi kansakseni ja olen teidän Jumalanne, ja te saatte nähdä, että minä, Herra, teidän Jumalanne, vien teidät pois pakkotyöstä Egyptistä. Minä vien teidät siihen maahan, jonka vannoin antavani Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille. Minä annan sen teille perintömaaksi, minä, Herra.”(10) Tärkeä kohta tässä Egyptistä lähdössä on Jumalan asettaman pääsiäisen vietto verensivelyineen. Kunkin israelilaisen perheen tuli teurastaa karitsa, sivellä sen veri asuntonsa ovenpieliin ja syödä se avotulella paahdettuna. ”Ja veri olkoon niiden talojen merkkinä, joissa te olette, sillä kun minä näen veren, menen ohitsenne. Minä kuritan vain egyptiläisiä, eikä tämä vitsaus satu teihin.”(11) Matkalla luvattuun maahan Jumala antoi kansalle 10 käskyä. Vaikka kansa napisi ja niskuroi, Jumala piti lupauksensa ja asutti Israelin kansan lupaamaansa maahan. Siellä kansa jatkoi kapinaansa Jumalaa vastaan ja halusi palvella ympäröivien kansojen jumalia. Tämän vuoksi Jumala lähetti profeettoja varoittamaan heitä ja asetti tuomareita pelastamaan heidät naapurimaiden hyökkäyksiltä. Kansa halusi kuitenkin itselleen kuninkaan, jollainen kaikilla muillakin kansoilla oli. Ensimmäinen kuningas oli Saul ja hänen jälkeensä tuli Daavid joka perusti pääkaupunkinsa Jerusalemiin. Daavidin poika Salomo rakensi Jerusalemiin Jumalan temppelin. Salomon jälkeen valtakunta jakautui sisäisten riitojen takia kahtia, Israelin ja Juudan alueisiin. Kuninkaat osoittautuivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kelvottomiksi ja tekivät ”sitä mikä on pahaa Herran silmissä.”(12) Lopulta Assurin kuningas valloitti Israelin ja vei heidät pakkosiirtolaisuuteen. ”Näin tapahtui siksi, että israelilaiset olivat tehneet syntiä Herraa, Jumalaansa vastaan. Vaikka Herra oli tuonut heidät pois Egyptin maasta ja vapauttanut heidät faraon, Egyptin kuninkaan, vallasta, he olivat ryhtyneet palvelemaan muita jumalia.”(13) ”Kaikilla uhrikukkuloillaan he olivat polttaneet uhreja niin kuin ne kansat, jotka Herra oli siirtänyt pois heidän tieltään, ja näillä pahoilla teoillaan he olivat herättäneet Herran vihan. Herra oli varoittanut Israelia ja Juudaa. Jokaisen profeetan, jokaisen näkijän suulla hän oli sanonut: Kääntykää takaisin pahoilta teiltänne! Noudattakaa minun käskyjäni ja määräyksiäni…Mutta he eivät kuunnelleet…He hylkäsivät kaikki Herran, Jumalansa, määräykset…He panivat poikansa ja tyttärensä kulkemaan tulen läpi, he tekivät taikoja ja ennustivat noitakeinoin. He antautuivat tekemään sellaista, mikä on väärää Herran silmissä, ja herättivät näin hänen vihansa.”(14) Noin viidenkymmenen vuoden kuluttua Persian kuningas Kyyros antoi kansalle luvan palata kotimaahansa. Raamattu
käsittelee laajasti Jumalan lähettämien profeettojen varoituksia
luopumuksesta ja kehotuksia palaamaan Jumalan yhteyteen. Profeetat ennustivat myös
tulevista tapahtumista ja tulevasta Messiaasta. ”Hyljeksitty hän oli,
ihmisten torjuma, kipujen mies, sairauden tuttava, josta kaikki käänsivät
katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet. Ja
kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme.
Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä
niistä lyövän ja kurittavan, vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet
ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta
meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet. Me
harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen.
Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen.”(15) Saatana, Jumalan vastustaja esitetään myös todellisena henkilönä, joka houkutteli ensimmäiset ihmiset tottelemattomuuteen. Hän kylvi ihmisten mieleen epäilyksen Jumalan sanoja kohtaan. Hänen vaikutuksensa on nähtävissä Israelin kansan vaiheissa ja kirjan toisessa osassa hänestä kerrotaan tarkemmin. Kirjassa otetaan esille myös kärsimyksen ongelma seuraamalla Job – nimisen miehen vaiheita. Lisäksi kirjan alkuosassa on hengellistä runoutta ja hengellisiä lauluja sekä sananlaskujen muodossa esitettyä elämänviisautta.
2.Toinen osa (Uusi testamentti) Raamatun jälkimmäisessä osassa kerrotaan alkuosassa ennustetun Messiaan (kreik. Kristuksen), Jeesuksen elämästä. Hänen opetuksistaan ja teoistaan kerrotaan neljän kertojan näkökulmasta. Yksi näistä, Johannes, aloittaa kertomuksensa kutsuen Jeesusta Sanaksi: ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.”(16) Jeesuksen ihmisen muotoon
syntymisestä kerrotaan laajimmin Luukas -nimisen kirjoittajan toimesta. Enkeli,
Jumalan sanansaattaja, ilmestyi Maria -nimiselle neitoselle ja ilmoitti: "Sinä tulet raskaaksi ja
synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimen Jeesus." "Pyhä Henki
tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös
lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi."(35) Jeesuksen opetuksia: "Aika on täyttynyt, Jumalan valtakunta on
tullut lähelle. Kääntykää ja uskokaa hyvä sanoma!" (17)
”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän
teille, tehkää te heille.”(18) "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi,
koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen
yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.”(19) Näin kuollessaan
Jeesus teki sen, mitä varten Jumala oli hänet lähettänyt ja mistä profeetat
olivat jo aiemmin kirjoittaneet. Ristillä riippuessaan hän sanoikin: ”Se on
täytetty.”(21) Ihminen joutui syntiinlankeemuksessa
eroon Jumalan yhteydestä. Synti on ihmisen ja Jumalan välissä. Sen tähden Jumala lähetti poikansa Jeesuksen poistamaan tuon erottavan tekijän uhraamalla
hänet ihmisten syntien sovitukseksi. Tämä tapahtui kun Jeesus vuodatti
ristillä verensä. ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen. Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan.”(23) Jeesus haudattiin, mutta kolmantena päivänä hän nousi kuolleista ja ”monin kiistattomin todistein osoitti kuolemansa jälkeen olevansa elossa. Hän näyttäytyi heille neljänkymmenen päivän aikana useasti ja puhui Jumalan valtakunnasta.”(24) Jeesus selitti oppilailleen kuolemansa tarkoituksen: "Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja Psalmeissa on minusta kirjoitettu." "Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista."(38) Jeesus muistutti seuraajiaan Jumalan lupauksesta: ”Mutta te saatte
voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani
Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.” ”Kun sitten koitti
helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta
kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon,
jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja
laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja
alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.”(26)
Näin syntyi ensimmäinen kristillinen seurakunta. Raamatussa kerrotaan seuraavaksi, kuinka seurakunta kasvoi. Ilosanomaa Jeesuksesta julistettiin yhä laajemmalle ja seurakuntia syntyi mm. nykyisen Italian, Kreikan ja Turkin alueille. Eräs ilosanoman ahkerimmista levittäjistä oli Paavali. Raamattuun on koottu mm. Paavalin ja Pietarin eri seurakunnille ja yksityisille henkilöille kirjoittamia kirjeitä, joissa opastetaan nuoria seurakuntia eri kysymyksissä. Raamatun viimeinen kirja alkaa näin: ”Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle näyttääkseen palvelijoilleen, mitä pian on tapahtuva. Jumala lähetti enkelinsä ja ilmoitti kaiken tämän palvelijalleen Johannekselle.”(28) Kirja valottaa tulevaisuuden tapahtumia, kertoo lopun ajan vitsauksista, viimeisestä tuomiosta ja Saatanan lopullisesta tuhosta. Kirjassa kerrotaan myös Jeesuksen paluusta sekä näytetään väläyksiä taivaasta. Johannes näkee Jumalan valtaistuimen ja taivaallisia olentoja jotka ylistävät Jumalaa: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias! Hän oli, hän on ja hän on tuleva.” ”Herra, meidän Jumalamme! Sinä olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja vallan, sillä sinä olet luonut kaiken. Kaikki, mikä on olemassa, on sinun tahdostasi luotu.”(29)
...heppu lukee Raamattua... Läpi koko Raamatun
ilmenee Jumalan pitkämielinen rakkaus ihmiseen. Ihmisten edesottamuksia ei
romantisoida vaan meidän surkeutemme tulee selvästi ilmi. Syntiin langennut
ihmiskunta kapinoi Jumalaansa ja luojaansa vastaan. ”Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.”(30) Koska kysymyksessä
on tärkein ihmistä koskeva asia, sitä tuodaan esille monin eri tavoin,
monelta eri kannalta katsottuna ja monin eri termein. Roomalaiskirjeessä
Paavali käyttää juridisia termejä ja esittää asian oikeudellisena
toimenpiteenä. Sille joka tulee Jumalan eteen tunnustaen syyllisyytensä,
Jumala tarjoaa syntien sovitukseksi Jeesuksen uhrikuolemaa. Sen, joka hyväksyy
tämän tarjouksen, Jumala julistaa syyttömäksi. Tätä kutsutaan
vanhurskauttamiseksi. Näin tapahtuu, kun ihminen tulee uskoon. Jumala
tekee syyllisestä syyttömän. Sitten vielä se elämän tarkoitus: Jumala loi ihmisen elämään
yhteydessään. Läpi koko Raamatun toistuu Jumalan kutsu: hän tarjoaa ihmiselle paluuta tähän
rikkoutuneeseen yhteyteen. Elämän tarkoitus on etsiä Jumalaa, elää
hänen yhteydessään ja toteuttaa hänen tahtoaan.
Raamatun
tekstilainaukset: Faktoja
Raamatusta: Sana
Raamattu tulee kreikan kielen sanasta grammata, kirjoitus. Jeesus siteerasi
paljon Raamattua (Vanhaa testamenttia) ja selitti mitä siinä hänestä puhutaan.
(Luukas 24:27)
Sivun alkuun Etusivulle Anna palautetta
Juhani K © 2009
|