|
K i r j o j a j a m u s i i k k i a |
|
|
Kun
Crofts sai ylennyksen vuonna 1923, hän ja Mary muuttivat Belfastiin.
Kirjailijauran vakiinnuttua, hän jätti insinöörintoimensa ja jäi
kokoaikaiseksi kirjailijaksi vuonna 1929. Nyt Croftsit asettuivat Etelä-Englantiin,
Blackheathin kylään, lähelle Guildfordia. Muutamien hänen kirjojensa
tapahtumat onkin sijoitettu Guildfordin alueelle, esimerkiksi The Hog's Back
Mystery (1933) ja Crime at Guildford (1935). Monissa kertomuksissa kuvataan
asiantuntevasti rautateitä ja epäillyn alibia tutkittaessa tarkastellaan
rautateiden aikatauluja. Crofts
luetaan brittiläisen rikoskirjallisuuden ns. kultaisen kauden suuriin nimiin
Agatha Christien ja Dorothy Sayersin rinnalle. Hänen kirjojensa päähenkilönä
oli usein tarkastaja Joseph French. Suosittujen rikosromaanien päähenkilö oli
siihen aikaan tyypillisesti yksityinen salapoliisi, kuten Hercule Poirot,
Sherlock Holmes tai Peter Wimsey. Crofts olikin tässä suhteessa uranuurtaja.
Tarkastaja French työskentelee järjestelmällisesti, tarkastaa jokaisen
johtolangan, tutkii tapahtumapaikan, haastattelee silminnäkijöitä ja epäiltyjä
sekä seuloo kertynyttä todistusaineistoa tarkasti. Usein ilmeisellä
syyllisellä on pitävä alibi, mutta French pystyy lopulta osoittamaan sen vääräksi.
Kirjoissa kuvataan siis realistisesti poliisin työtä. Aivan päinvastainen työskentelytapa
lienee Simeonin komisario Maigretilla, joka maleksii piippu suussa kapakasta
toiseen jutellen ihmisten kanssa. Jotkut pitävät Croftsin tyyliä ja Frenchin
henkilöhahmoa tylsänä. Ehkä hän on tästä syystä jäänyt värikkäämpien
kultaisen kauden kirjailijoiden varjoon. Itse en pidä Croftsin kirjoja ikävystyttävinä,
päinvastoin. On mielenkiintoista lukea johdonmukaisesti etenevää
rikostutkintaa. Myös Frenchin rauhallinen ja vaatimaton hahmo on mielestäni
edukseen viskiä kittaavien ja pykäliä suurpiirteisesti tulkitsevien etsivien
joukossa. Vuonna
1939 Freeman Crofts valittiin Royal Society of Artsin jäseneksi ja hän oli myös
jännityskirjailijoiden Detection Clubin jäsen. Vielä
kerran Croftsit muuttivat. Vuonna 1953 asuinpaikaksi tuli Worthing, Sussexissa,
aivan Englannin etelärannikolla. Freeman kirjoitti romaaniensa lisäksi myös
novelleja ja lyhyitä näytelmiä BBC:lle. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös yksi
hengellinen kirja, 1949 julkaistu The Four Gospels in One Story. Siinä yhdistetään
neljän evankeliumin antama kuva Jeesuksesta. Sairastuttuaan Crofts kuoli vuonna
1957, pian sen jälkeen kun hänen viimeiseksi jäänyt teoksensa Anything to
Declare? oli julkaistu.
Suomennettuja
Freeman Wills Croftsin jännityskirjoja:
Freeman
Wills Croftsin jännitysromaanit: The
Cask 1920 - Salaperäinen tynnyri, Karisto 1926
Freeman
Wills Crofts Kirjan
ensimmäisessä osassa löydetään radalla ruhjoutuneen miehen ruumis. Tapausta
käy selvittämään Eteläafrikkalainen etsivä ylikonstaapeli Vandam. Hänellä
on useita ehdokkaita syylliseksi, mutta lopulta pidätetään Stewart Crawley
joka kuitenkin vakuuttaa syyttömyyttään. Valamiehet eivät pääse
yksimielisyyteen vaikka oikeudenkäynti toistettiin kolmen kuukauden kuluttua.
Niinpä Crawley päästettiin vapaalle jalalle. Hänen viattomuuteensa ei
uskottu ja vihamielisyyttä paeten hän lähtee paikkakunnalta. Hänen
kihlattunsa Marion Hope on samaan aikaan sairaana ja Stewart luulee tämänkin
hyljänneen hänet. Toisessa
osassa Marion matkustaa surustaan toipumaan Skotlantiin setänsä luo. Siellä hän
sattumalta tapaa rakastettunsa. Tapahtumien edetessä molemmille selviää, että
oikea murhaaja on on yrittänyt lavastaa Stewartin syylliseksi. Stewartin
joutuessa murhayrityksen kohteeksi, ylikonstaapeli Ross alkaa johtaa tutkimuksia
ja monien vaiheitten kautta totuus paljastuu. Kirja on ensiluokkainen
salapoliisiromaani. Ei puutu jännitystä, romantiikkaa eikä dramaattisia
juonenkäänteitä. Rikostutkinta tässä Croftsin varhaistuotantoa olevassa
kirjassa muistuttaa myöhempien tarkastaja French-kirjojen järjestelmällistä
ja johdonmukaista tapaa. Tämä on yksi parhaista lukemistani Croftsin kirjoista
ja myös parhaita lukemiani jännitysromaaneja. Ajankuvaa:
”..molempien siltojen rintasuojuksista kohoo (näin sana oli kirjoitettu:
’kohoo’) korkeat lauta-aidat, jotka alkuaan pystytettiin estämään ohi
kiitävien junien höyryä säikähdyttämästä hevosia…”. ”Verijälkiä
tavattiin veturin numero 1317 karja-aurassa.”
Freeman
Wills Crofts Tässä kirjassa Crofts esittelee keski-ikäisen Scotland Yardin tarkastaja Joseph Frenchin. Henkilöstä tulikin suosittu ja tämä kunnon heppu oli Croftsin kaikissa tulevissa jännityskirjoissa päähenkilönä. Tämä kirja mainitaan yhtenä etsiväkirjallisuuden mestariteoksista ja myös eräänä parhaista Croftsin kirjoista. Jalokiviliikkeen ryöstön yhteydessä kirjanpitäjä murhataan ja French alkaa tutkia juttua. Hän pääsee matkustelemaan Eurooppaa myöten jahdatessaan ensin yhtiön kauppamatkustajaa, sitten Mrs. Rootia joka osoittautuukin salaperäiseksi mrs. X:ksi. Poliisimme saa selville kuinka jalokivet myytiin eteenpäin ja lopulta rouva Frenchin avustuksella mrs X:n henkilöllisyydenkin. Vielä on selvittämättä tämän olinpaikka ja hänen seurassaan olevan miehen henkilöllisyys. Jalokiviliikkeen omistaja katoaa laivamatkalla ja kaikki viittaa itsemurhaan. French löytää epäillyn asunnon ja sieltä myytyjen osakkeiden listan. Ratkaistuaan omituisen listan arvoituksen hän lopulta pääsee roistojen kintereille ja jäljittää heidät valtamerilaivaan, josta nämä kuitenkin salaperäisesti katoavat. Vielä yksi Euroopan matka ja uudestaan valtamerilaiva Enochille, jossa French virittää ansan seuraavan runon säkein: ”Jos hän on Winter Comedyssä, Ward Olympicissa, Root Savoyssa ja Vane Crewessä, niin mikä hän on Enochissa?” Laivan musiikki-illassa esitetyt säkeet vaikuttavat toivotulla tavalla ja X paljastuu. Miellyttävässä
kirjassa seurataan tarkastaja Frenchin seikkaperäisiä ja järjestelmällisiä
tutkimuksia. Lukijaa ei kuitenkaan kuormiteta liikaa vaikka tutkimukset
kuvataankin niin tarkasti. Mielenkiinto pysyy yllä koko tarinan ajan ja
malttamattomana lukija odottaa tapahtumien seuraavaa käännettä. Hyvä kirja,
kuten muutkin Croftsin jännärit. Freeman
Wills Crofts ”Amatöörikalastajan rauhaisa kalareissu Walesin etelärannikolla saa yllättävän käänteen, kun vastaan kelluu kookas puulaatikko, joka sisältää pahoin ruhjotun miehen ruumiin. Kyseessä on ilmeinen rikos, mutta sen selvittäminen näyttää aluksi täysin mahdottomalta. Poliisitarkastaja Joseph French Scotland Yardista saa panna kaiken älynsä ja päättelykykynsä liikkeelle ennen kuin onnistuu saamaan johtolankoja ja pääsemään rikollisten jäljille.” Kirjassa
kuvataan yksityiskohtaisesti etsivän päättelyä ja rikostutkintaa. Hän
seuraa eri johtolankoja ja muodostaa teorioita, joita sitten tarkistaa. Monista
vastaavista kirjoista poiketen tämä ei tunnu jaarittelulta, vaan
johdonmukaisuudessaan pitää lukijan mielenkiinnon yllä koko ajan.
French tutkii vuorovesitaulukkoja ja kokeilee miten puulaatikko ajautuu
todennäköisestä pudotuspaikasta merelle. Kokeellisesti hän myös tarkistaa,
olisiko yövartijalle mahdollista antaa unilääkettä. "French lähti
ulos, soitti toimiston ovikelloa, juoksi sitten pääovelle, meni sisään sen
pikkuovesta, löysi teepullon ja laski kymmeneen, sulki sen ja lukitsi
pikkuoven. Sitten hän alkoi odottaa. Kului kolme minuuttia ennen kuin Gurney
saapui. Asia oli sitä myöten selvä. Kuka tahansa, jolla oli mahdollisuus
saada toimistossa säilytettävä avain, oli voinut sekoittaa unijuomaa
teepulloon." Freeman
Wills Crofts ”Starvelin
nummella sijaitseva yksinäinen talo palaa perustuksiansa myöten ja tuhkan alta
kaivetaan talon kolmen asukkaan hiiltyneet ruumiit. Pidetään ruumiintarkastus
ja kuulustelu. Valamiehistön lausunnon mukaan kysymyksessä on
onnettomuustapaus. Parin viikon kuluttua siellä tapahtuu sellaista mikä herättää
epäluuloja eräässä terävä-älyisessä pankinjohtajassa. Kuuluisa etsivä
French kutsutaan paikalle, ja vaikka hän alussa ei pidäkään oletettua
rikosta todennäköisenä, hän keksii varsin pian, että hirvittäviä
pimeydentöitä on sinä yönä tehty Starvelin notkelmassa. Sen jälkeen hän
ei hellitä ennen kuin rikos on saanut rangaistuksensa.” Melodraamaa
Yorkshiren takamailla. French on olevinaan vakuutustarkastaja ja tutkimukset
vievät hänet Ranskaan ja Skotlantiin. Sinnikäs Scotland Yardin heppu pääsee
taas konnan jäljille. Mutta kuka loputa paljastuukaan takaa-ajetuksi
murhaajaksi? Mainio vanhan ajan jännäri. Selkeästi kerrottua tarinaa on
mukava lukea. Tätä pidetään eräänä Croftsin parhaimmista kirjoista. Freeman
Wills Crofts Frenchin
puheille tulee kauhistunut neito joka on sotkeutunut johonkin hämäräperäiseen
juttuun. Tyttö työskentelee elokuvateatterin lippukassalla, mutta katoaa. Hänet löydetään
hukkuneena, samoin kuin toinenkin lippukassalla toiminut tyttö. Vähitellen
French pääsee varovaisen joukkion jäljille. Kello, kartat, aikataulut ja
vuorovesien vaihtelu ovat aina Frenchin huomion kohteena tutkimuksissa. Vanhan
ajan tyyliin roistolla pitää olla jokin tuntomerkki. Tällä kertaa yhdellä
hepulla on punainen sirpin muotoinen arpi ranteessa. French
tekee omin päin murtokeikan epäiltyyn autotalliin ja saa selville ovelan järjestelmän.
Kirjassa on asiaa valaiseva piirros viemäriputkistosta. Hän ei kuitenkaan vielä
käsitä mistä rikoksesta oikein on kyse ja lukijakin joutuu arvailemaan,
kunnes totuus paljastuu. Jännän kirjan lopuksi French joutuu vielä kuoleman
vaaraan, mutta eihän sankari tietenkään kirjoissa kuole. Hienosti kerrottu jännä
tarina. Freeman Wills Crofts Kunnollinen
ja köyhä Anne Day saa pitkän etsimisen jälkeen taloudenhoitajan paikan
Ashbridgestä. Sairaalloinen perheen äiti kärsii vainoharhoista mutta Anne
voittaa hänen luottamuksensa. Pian harhaluulot osoittautuvat tosiksi kun äiti
kuolee hämärissä olosuhteissa. Juttu todetaan itsemurhaksi, mutta epäilys jää
kytemään. Niinpä kutsutaan Scotland Yardin tarkastaja French tutkimaan asiaa.
Hän saakin selvitettyä, että kyseessä on murha, mutta tekijä jää selvittämättä.
Tämän jälkeen myös perheen isä kuolee ja tämäkin tapaus katsotaan
itsemurhaksi. French on kuitenkin tapansa mukaan sinnikäs jä järjestelmällinen
ja osoittaa että tässäkin tapauksessa on kyseessä murha. Tekijää ei vaan
tahdo löytyä. Tutkittavana on visainen lukitun huoneen tapaus. Kelpo
poliisimme seuloo taas tosiasioita ja tekee päätelmiä: ”Jos Holt-Lancing
oli saapunut 8.40 junalla Victoriasta, ei hän olisi voinut saapua kotiin kuin
minuuttia tai paria aikaisemmin kuin itse oli sanonut. Juna oli saapunut 10.50,
eikä hän ollut voinut lähteä asemalta ennen kuin 10.07 ja 10.08.
Vuokra-autolla kesti noin kymmenen minuuttia ajaa The Laurelsiin. Sen tähden hänen
olisi ollut mahdoton saapua aikaisemmin kuin 10.15. Rosen ilmoittama aika 10.20
oli luultavasti oikea.” Lopussa
kuitenkin niin Anne kuin Frenchkin saavat syyllisen selville. Kirja on
rakennettu niin, että tapahtumia kuvaavat vuorotellen Anne ja French. Tyylikäs
rikosjännäri joka jaksaa pitää lukijan mielenkiinnon yllä koko tarinan
ajan. Freeman Wills Crofts
Kirjan
alussa kuvataan kahden miehen ja pikkutytön matkaa junalla Yorkista Lontooseen,
Victoria asemalle ja sieltä autobussilla Croydoniin. 18-paikkaisen
matkustajakoneen on määrä lentää Pariisiin, mutta sumun vuoksi
laskeudutaankin Beauvaisiin. Kolmikon vanhin, Andrew Crowther näyttää
nukkuvan, mutta kun on aika nousta koneesta, hänen todetaan kuolleen. Tämän jälkeen
siirrytään ajassa taaksepäin ja kuvataan Andrewin sisarenpojan, Charles
Swinburnin vaiheita. Hän omistaa sähkömoottoritehtaan, jonka on perustanut
Andrew ja Charlesin isä. Nyt lama-aikana tehdas on konkurssin partaalla. Andrew
ei anna lainaa ja Charlesia uhkaa häpeä ja tehtaan sulkeminen. Monen
tehtaan työntekijän perheen toimeentulo lakkaisi. Kaiken lisäksi hän on
rakastunut kauniiseen Una Melloriin ja hän tiesi, että Una ei menisi köyhän
miehen kanssa naimisiin. Kuin varkain Charlesin mieleen tulee ajatus Andrewin
murhaamisesta ja perinnön saamisesta. Nämä tapahtumat kuvataan kirjassa
uskottavasti ja luontevasti. Epätoivoisesta miehestä luodaan elävä kuva.
Sitten kerrotan murhan suunnittelusta ja toteutuksesta. Kaikki näyttävät
menevän hyvin, kunnes vanhan Andrewin hovimestari astuu kuvaan kiristämään
Charlesia. Tapahtuu toinenkin murha. Scotland Yardin rikosylikonstaapeli French
haastattelee asianomaisia ja vihdoin Charles pidätetään. Oikeudenkäynti
kuvataan jännittävästi. Vasta lopuksi kerrotaan lyhyesti Frenchin
tutkimukset. Croftsin
kirjat ovat kaikki hyviä, eikä tämä tee poikkeusta. Jäin kuitenkin
kaipaamaan muista kirjoista tutuiksi tulleita Frenchin seikkaperäisikä
tutkimuksia, jotka tässä kirjassa kuitataan parilla sivulla. Toisaalta on
vaihtelua seurata asioita rikollisen näkökulmasta. Rikollisen pohdiskelu
tekonsa oikeutuksesta tuo esiin myös moraalikysymykset. Näissä vanhoissa
kirjoissa on nykypäivän lukijalle lisämausteena mukavaa ajankuvaa. Freeman Wills Crofts
Joymount
-yhtiön
sementinmyynti laskee ja syy löytyy Chaylen uudesta pikasementistä, jota myydään
halvemmalla. Joymountin heput yrittävät kuumeisesti valmistaa samantyylistä,
mutteivät onnistu. Lopulta he yrittävät anastaa pikasementin valmistusohjeen
kilpailijalta. Hiiviskelymatkalla heidät yllättää yövartija joka saa iskun
leukaansa ja kuolee lyödessään päänsä kiveen. Rikoskomissaari Joseph
French saa tapauksen selvitettäväkseen. Lisää ruumiita on luvassa ja
kirjassa seurataan tutun poliisin tutkimuksia. Tämä
varhainen teollisuusvakoilujuttu poikkeaa muista French -kirjoista siinä, että
lukijalle paljastetaan syylliset heti alussa. Yllätyksiä on kuitenkin luvassa.
Rikoksenteon vakavat seuraukset ja moraalikysymykset tulevat tässä lukijan
pohdittavaksi. Kirjailijan insinööritausta näkyy teknillisten asioiden
tuntemuksena. Frenchin logiikka ja järjestelmällinen johtolankojen tutkiminen
ei tule tässä kirjassa niin hyvin esille kuin esim. S/S Vosperin haaksirikossa
tai Salaperäisessä laatikossa. Sinänsä kiva kirja, mutta on Croftilta
parempiakin. Freeman Wills Crofts ”Suomalaisten
dekkarinlukijoiden suursuosikkia nyt jälleen suomeksi yli 30 vuoden tauon jälkeen.
Tapaamme taas tarkastaja Frenchin selvittämässä rahtilaivan salaperäistä
uppoamista. Etelä-Amerikkaan matkalla oleva rahtilaiva uppoaa salaperäisten räjähdysten
jälkeen lähellä Madeiraa. Tapahtunutta tutkiva vakuutusetsivä katoaa ja
tarkastaja French ottaa jutun hoitoonsa. Sinnikkäiden tutkimusten jälkeen
French pääsee kylmäveristen rikollisten jäljille.” French
seuloo tosiasioita järjestelmälliseen tapaansa. Kaikki seikat tarkistetaan ja
vähitellen uurastus tuottaa tuloksia. Tämän hepun tutkimusmetodit ovat
loogisia ja suorastaan matemaattisia, toisin kuin esimerkiksi komisario
Maigretin päämäärätön nuuskiminen. Mukava kirja. Monissa vanhan ajan
romaaneissa kiinnitetään erikoista huomiota henkilöiden juomiseen ja
tupakointiin. Croftsin kirjoissa ei niinkään kallistella lasia, mutta tässä
kirjassa on tuon ajan tyypillinen huomautus tupakoinnista. ”Alexander otti taskustaan
rasian ja valitsi huolellisesti siitä savukkeen” (s.87) Miksi se piti
huolellisesti valita? Eivätkö kaikki savukkeet olleet samanlaisia? Tällainen
huolellinen valinta kuvataan monien kirjailijoiden teoksissa. |