Uudet (U) ja täydennetyt (T) artikkelit: Uusin ylimmäisenä

Panssarintorjunnan kehitys Välirauhan aikana (U) Talvisodan alussa Suomen panssarintorjunta oli surkeassa jamassa - entäpä Jatkosodan alussa?

Kuvat kertovat sattumasähkövoimasta (T) Kuusi kuvaa kertoo yli 6000 sanan verran tuulivoiman idioottimaisuudesta Suomessa. Ajatelkaa omilla aivoillanne älkääkä uskoko tuulivoimahuijareita. 

Suomen johdon virheitä Jatkosodan yhteydessä (T) Sekä Suomen poliittinen johto että sotilasjohto tekivät virheitä, vaikka varmaan yrittivät parhaansa olemassaolevan tiedon varassa.

Ajatuksia sotilaskoulutuksesta (U) Kun on kulunut yli 70 vuotta sodasta, niin taistelukentän todellisuus pakkaa unohtumaan - vihollinenkin ampuu ja koettaa tappaa meidät.

Kouluttamassa sissejä 2013 (U) Lisäsin kotisivulleni valokuvan (rajattu) jossa olen kouluttamassa virolaisia sissejä vuonna 2013. Koulutustilaisuudesta on poikkeuksellisesti runsaasti kuvia, mutta valitettavasti niitä ei voi julkaista. Onpahan kuitenkin muistuttamassa laajamittaisesta koulutustoiminnastani Virossa.

Sattumasähkövoiman rakentaminen pitää lopettaa ihan kokonaan (U) Tuulivoimaloiden sähköntuotto vaihtelee hirveästi välittämättä sähkönkulutuksesta. Tuulisähkö on kallista ja vaatii valtavat tukiaiset veronmaksajan pussista.

Ukrainan ”vallankumous” 2014 (U) Ukrainalaiset halusivat maansa suuntautuvan länteen, mutta venäjämielinen presidentti Janukovitsh kieltäytyi allekirjoittamasta assosiaatiosopimusta EUn kanssa. Niinpä tarvittiin "vallankumous" - mutta miten se oikein menikään?

Venäjä ryssi Georgian sodan (U) Venäjän joukot ampuivat toisiaan, Venäjän propaganda valehteli valtavasti, viestiyhteydet eivät toimineet, ajettiin varomattomasti väijytyksiin - eikä Venäjä saavuttanut imperialistisessa hyökkäyssodassaan tavoitteitaan.

Ilomantsin torjuntavoitto 1944 (T) Korpisodan mestari kenraali Erkki Raappana pisti Ilomantsissa lopullisen tulpan ryssien maahantunkeutumiselle. Kaksi venäläistä divisioonaa tuhottiin ja Suomi jäi voittajana taistelukentälle.

Torjuntavoitto U-asemassa 1944 (T) Laatokan pohjoispuolella lähellä Talvisodan Lemettien taistelutantereita suomalaiset joukot saavuttivat Jatkosodassa loistavan torjuntavoiton, estäen vihollista pääsemästä tätä kautta Kannaksen puolustajien selustaan ja syvälle sisämaahan.

Läpimurto Kuuterselässä (T) Useiden vakavien virheiden vuoksi VT-linjan puolustus murtui nopeasti Kuuterselässä, vaikka useat komentajamme ja joukkomme taistelivat suurenmoisesti.

Läpimurto Valkeasaaressa (T) Venäjä suoritti yllättäen neljännen strategisen suurhyökkäyksen Suomea vastaan kesäkuussa 1944. Suomen puolustusvoimat eivät olleet valmistautuneet pahimman vaihtoehdon varalle - kuten aina pitäisi - joten vihollinen sai nopeasti aikaan läpimurron Valkeasaaressa.

Saksa hyökkää länsirintamalla 1918 (U) Saksalla oli konkreettisesti viimeinen tilaisuus nujertaa englantilaiset ja ranskalaiset joukot ennen kuin amerikkalaisten joukkojen erittäin nopeasti kasvava määrä alkaa vaikuttamaan ratkaisevasti.

Venäjän voimat loppuivat 1917 (U) Viimeinkin Saksa pakotti Venäjän tekemään kanssaan rauhansopimuksen - mutta liian myöhään.

Saksan vaihtoehdot vuodelle 1916 (U) Valitettavasti Saksa harrasti kulutussotaa länsirintamalla, vaikka oli olemassa hyviäkin vaihtoehtoja.

Saksan traaginen virhe 1915 (U) Saksalla olisi ollut tilaisuus lyödä Venäjä maanrakoon vuonna 1915 ja saada idästä joukkoja länsirintamalle ennen kuin Englannin uudet maavoimat ja USAn verekset joukot tulevat peliin mukaan. Tilaisuus kuitenkin jätettiin käyttämättä hyväksi.

Masurianmaan talvitaistelu 1915 (U) Valitettavasti Falkenhayn ei antanut Hindenburgille riittäviä resursseja Venäjän lyömiseksi, mutta Hindenburg kuitenkin sai tuotettua merkittäviä tappioita Venäjälle.

17-vuotiaana Suojeluskuntaan ja Vapaussotaan (U) Pätkä nuorukaisen päiväkirjasta - Suojeluskuntaan ja Suomea vapauttamaan ryssistä. Hän taisteli Vapaussodassa useissa taisteluissa aina haavoittumiseensa saakka Viipuria vapautettaessa.

Tannenbergin taistelu 1914 (U) Tannenbergin taistelu on yksi sotahistorian upeimmista suorituksista. Täysin alivoimainen puolustaja tuhosi ylivoimaisen hyökkääjän.

Venäjä tuhosi Kiovan joukkomurhaten ukrainalaisia (U) Venäjän joukot asettivat Kiovaan valtavia räjähdysainemääriä ja räjäyttelivät niitä sitten sekä aikalaukaisulla (helvetinkone), että kauko-ohjattuna murhaten valtavan määrän ukrainalaisia siviilejä.

Suomi lähentyi Englantia ja Ranskaa - etääntyi Saksasta (U) Hitlerin tultua valtaan Saksassa Suomi suhtautui epäystävällisesti, jopa vihamielisesti Saksaan. Lopulta Hitler lupasi vihoissaan Suomen liittolaiselleen Venäjälle.

Sarajevon laukauksista Ensimmäiseen Maailmansotaan (U) Nimenomaan Venäjä halusi saada aikaan maailmansodan.

Alikersantti Harald Nugiseks ansaitsi Rautaristin Ritariristin (U) 1.3.1944 Harald Nugiseks puolusti Narvan rintamalla Isänmaaataan Viroa ansaiten toiminnallaan Rautaristin Ritariristin.

Sarajevon laukaukset (U) Miksi pari revolverinlaukausta johtivat tuhoisaan Ensimmäiseen Maailmansotaan?

Metsäveljet saavuttivat tavoitteensa (U) Viron metsäveljet taistelivat aseellisesti Venäjän miehitystä vastaan tavoitteenaan Viron itsenäisyyden palauttaminen.

Suomenpojat (U) Virolaiset vapaaehtoiset lähtivät Suomeen taistelemaan Suomen vapauden ja Viron kunnian puolesta Viron verivihollista Venäjää vastaan pyrkimyksenään palauttaa jatkossa Viron itsenäisyys toimimalla uuden Viron armeijan runkona, kuten jääkärit Suomen Vapaussodassa.

Venäjä ja Saksa hyökkäsivät liittolaisina Puolaan (T) Sopivat hyökkäysajan. Jakoivat Puolan keskenään, pitäen yhteisen voitonparaatin ja voitonjuhlan Puolan kukistumisen kunniaksi. Nimenomaan Venäjä halusi itsenäisen Puolan katoavan maailmankartalta.

Adolf Hitler - vannoutunut sosialisti (U) Vasemmistolaiset yrittävät usein kiistää Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen olleen sosialistinen, tässä artikkelissa Hitler itse kertoo sen sosialistisuudesta ja pyrkimyksistä työväen olojen parantamiseksi.

Adolf Hitlerin puhe 22.6.1941 (U) Erittäin merkittävän puheen teksti kokonaisuudessaan suomeksi. Suosittelen lämpimästi.

Hyökkäys Englantiin? (T) Saksa kukisti Saksalle sodan julistaneen Ranskan, jota Hitler piti Saksan verivihollisena, mutta Saksalla ei ollut edes suunnitelmaa hyökätä Englantiin. Hitlerin mielestähän Saksan olisi pitänyt liittoutua Englannin kanssa, eikä suinkaan sotia Englantia vastaan.

Zitadelle (T) Saksalla oli vuonna 1943 viimeinen tilaisuus yrittää ratkaisua idässä ennen kuin länsivallat hyökkäävät musertavalla voimalla lännessä. Nimenomaan OLI viimeinen tilaisuus - jonka tilaisuuden korpraali Adolf Hitler mokasi.

Tali-Ihantalan torjuntavoitto (T) Suomi saavutti loistavan torjuntavoiton Tali-Ihantalan suurtaisteluissa. Puna-armeija hakkasi tosissaan päätään "Karjalan mäntyyn", eikä päässyt läpimurtoon hirvittävästä yrityksestä huolimatta.

USAn taloudellinen potentiaali oli ja on ratkaiseva (U) USAn suunnaton taloudellinen potentiaali ratkaisi Toisen Maailmansodan lopputuloksen Saksan ja Japanin tappioksi - valitettavasti se lisäksi auttoi Venäjän miehittämään puoli Eurooppaa puoleksi vuosisadaksi. Tätä kirjoitettaessakin USAn taloudellinen potentiaali on ratkaiseva.

Taipaleenjoen sankarit on kaikki kuallu (U) Taipaleen lohkolla Venäjä yritti kiivaasti läpimurtoa, joten suomalaisille puolustajille syntyi melkoiset tappiot - kun aikanaan ei ollut varustettu kunnon puolustuslinjaa korsuineen.

USA:n materiaalinen apu Venäjälle (U) USA oli erittäin typerä auttaessaan imperialistista Venäjää niin suurella materiaalisella avulla että Venäjä kykeni valtaamaan puoli Eurooppaa puoleksi vuosisadaksi.

Venäjä ryösti Japanin alueita (T) Venäjän ja Japanin välillä oli voimassa hyökkäämättömyyssopimus, jota Japani noudatti tunnollisesti. Venäjä tapansa mukaan rikkoi senkin sopimuksen ja hyökkäsi Japanin kimppuun ryöstöretkelle.

Varsovan kansannousu (T) Venäjä kehotti Varsovan puolalaista armeijaa nousemaan kapinaan saksalaisia vastaan - vaan ei auttanut kapinallisia, eikä antanut länsiliittoutuneidenkaan auttaa. Venäjä halusi, että saksalaiset tekevät likaisen työn heidän puolestaan.

Venäjä teki puolalaisten kansanmurhan (T) Kun Venäjä oli Saksan liittolaisena hyökännyt Puolaan ja miehittänyt Puolan itäosan syksyllä 1939, niin Venäjä teki miehittämällään alueella puolalaisten kansanmurhan.

Ukrainalaisten kansanmurhia (T) Venäjä on tehnyt useita ukrainalaisten kansanmurhia, mm. tahallisesti aiheutetulla nälänhädällä.

Venäjä liittoutui Saksan kanssa (T) Venäjä liittoutui Saksan kanssa saavuttaakseen tavoitteensa: Moskovasta johdetun Maapallon laajuisen kommunistisen diktatuurin. Liittolaiset hyökkäsivät yhdessä Puolaan.

Venäjän asevoimat 22.6.1941 (U) Venäjän asevoimien määristä, aikomuksista ja tilasta 22.6.1941 on esitetty mitä ihmeellisimpiä valheita peittämään Venäjän aikomusta hyökätä länteen heinäkuussa 1941. Tässä eräitä versioita luvuista.

Puolan sota (T) Tässä artikkelissa ei tarkastella artikkelin nimestä huolimatta sotaa, vaan mm. eri osapuolten ottamia riskejä ja lähinnä Puolan tekemiä virheitä jo ennen sotaa. Meidänhän tulee oppia historiassa tehdyistä virheistä - eikö pidäkin. Lisätty ilmavoimien vahvuuksia, yms.

Baltian puolustusmahdollisuudet 1939 numeroiden valossa (U) Venäjän vastaisen rajan pituus, joukot, tietoja kalustosta.

Sotilaallisia voimasuhteita kesällä 1939 (U) Taulukkoon on koottu tietoa Englannin, Ranskan, Saksan, Puolan, Italian, Venäjän, Japanin ja USAn asevoimista. Samalla on tehty katsaus toteutuneeseen historiaan ja hieman jossiteltukin.

16 prosenttia väestöstä (U) Sopimuksiin naiivisti uskonut Suomi oli joutunut Venäjän yllätyshyökkäyksen uhriksi Talvisodassa. Siperia opetti. Kun Venäjä taas hyökkäsi aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan, Suomi mobilisoi peräti 16% väestöstä puolustuslaitoksen palvelukseen - se on ilmeisesti maailmanennätys alallaan.

Kello 6.05 alkaen (T) Venäjä hyökkäsi Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, aloittaen Suomen  ja Venäjän välisen Jatkosodan, joka oli erillissota. Todistetaan useiden kirjoitusten avulla - mukaan luettuna Sota-arkiston dokumentti.

Saksalaisvastaisuus Suomessa (T) Suomi oli syvästi saksalaisvastainen ennen Talvisotaa, joten Hitler antoi vihoissaan Suomen Venäjän etupiiriin.

Suomussalmen ja Raatteen tien mokat (T) Eversti Hjalmar Siilasvuota kiitetään yleensä Talvisodassa saavutetuista Suomussalmen ja Raatteen tien voitoista. Minusta Siilasvuo olisi pitänyt haukkua pystyyn ainakin Suomussalmen osalta - hän päästi vihollisia pakenemaan.

Pommitusyritys 24.6.1941 (T) On tunnettua että Venäjä suoritti suuria pommituksia Suomen alueelle 25.6.1941, mutta on vähemmän tunnettua Venäjän pommittaneen Suomen aluetta myös esimerkiksi 24.6.1941 ja yrittäneen pommittaa enemmänkin.

USA ei halunnut voittaa Vietnamin sotaa (U) Eikä ole ollut kovin innokas voittamaan muitakaan kahinoita - entä tulevaisuudessa?

Venäjä aikoi hyökätä länteen heinäkuussa 1941 (T) Venäjä valmistautui huolella hyökkäämään länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941, valloittaakseen koko Euroopan (aluksi). Onneksi Saksa kuitenkin ennätti ensin 22.6.1941 tehdä ennakoivan iskun itään.

Kenraalimotti (T) Talvisodan Kenraalimotti tuhottiin karkauspäivänä 29.2.1940. Noin 3000 vihollista oli kaatunut pakenemisyrityksessä ja noin 700 kaatunutta laskettiin motin puhdistuksen jälkeen. Sotasaalis: Kenttätykkejä 5, Pst-tykkejä 1, hyökkäysvaunuja 71, panssariautoja 12, It-kk (nelipiippuinen) 6, pikakiväärejä 60, konekiväärejä 10, kenttäkeittiöitä 30, kuorma-autoja 206, henkilöautoja 31, traktoreita 10.

Vanhoja hyviä oppeja on noudatettava vieläkin (U) Sekä noin 200 vuotta sitten, että myös noin 2000 vuotta sitten osattiin antaa hyviä ohjeita - joita kannattaa noudattaa vieläkin.

Punainen paketti avattiin (U) 22.6.1941 venäläiset yhtymät avasivat kassakaapistaan punaisen paketin, jossa oli yhtymän hyökkäyssuunnitelma länteen ja alkoivat täyttämään suunnitelmaa - vaan sitten ...

Luultiin että Susitaival tapattaa meidät kaikki (U) IKL:n kansanedustaja everstiluutnantti Paavo Susitaival lähti vapaaehtoisena rintamakomentajaksi - miten tämä "vaskisti" menestyi?

Venäläinen valehtelu (T) Esimerkkejä Venäjän ja venäläisten harjoittamasta valehtelusta. Oiskoon ns. patologisia valehtelijoita? Vai olisiko valehtelu geeneissä?

Puolustustahto puuttui (U) Vuonna 1941 Venäjän puna-armeijan aseistus oli loistava niin määrältään kuin laadultaankin - mutta kansalta puuttui puolustustahto. Siksi Venäjän joukot lähtivät käpykaartiin, loikkasivat Saksan puolelle ja antautuivat helposti vangiksi.

Sotilas tarvitsee lepoa - häntä ei saa ajaa loppuun (U) Väsyneen joukon tappiot kasvavat kohtuuttomiksi - levänneillä ja täydennetyillä joukoilla saadaan enemmän aikaan ja pienemmin tappioin.

Venäjä veti joukkoja Suomen suunnalta (U) Venäjä oli keskittänyt joukkoja hyökätäkseen jälleen Suomen kimppuun, mutta kun Saksa teki ennakoivan iskun itään, niin Venäjä joutui vetämään joukkojaan Suomen suunnalta paikkaamaan syntyneitä aukkoja Saksan suunnalla.

Puolan sodan jälkeen (T) Kun Puola oli kukistunut Venäjän ja Saksan hyökättyä liittolaisina Puolaan, niin Saksan oli mietittävä, että miten eteenpäin, kun Englanti ja Ranska olivat yllättäen julistaneet sodan Saksalle, ja imperialistinen Venäjä odotti tilaisuutta iskeä Saksan selkään.

Rytin kirje (T) Presidentti Ryti lähetti henkilökohtaisen kirjeen Hitlerille taatakseen Suomen vuoden 1944 juhannuksena välttämättä tarvitseman ase- ja elintarvikeavun. Kirje EI ollut liittosopimus.

Jatkosodan alku (T) Kerrotaan suomalaisten, venäläisten ja saksalaisten toimista Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan alussa.

Erillissota (T) Jatkosota oli Suomen ja Venäjän välinen erillissota. Suomi ei ollut liittoutunut Saksan kanssa, eikä noudattanut Saksan toiveita esimerkiksi hyökätä Pietaria ja/tai Sorokkaa vastaan.

Saksan liittolaiset (T) Aina silloin tällöin näkee väitteitä siitä, että Suomi olisi ollut Saksan liittolainen Toisessa Maailmansodassa - joka väite ei kestä päivänvaloa. Tässä artikkelissa kerrotaan faktaa Saksan liittoutumisista Toisen Maailmansodan yhteydessä.

Adolf Hitler (T) Hitler sai aikaan kauheuksia ja tuhoa - mutta oli hänestä hyötyäkin. Millaiseksi muodostui saldo?

Miksi Saksa hyökkäsi Venäjälle (T) Saksa ja Venäjä olivat liittolaisia ja jakoivat naapurimaita keskenään sulassa sovussa, mutta sitten Venäjä osoitti imperialisminsa kaappaamalla alueita enemmän kuin oli sopinut Saksan kanssa - nyt Saksassa soivat hälytyskellot.

Miksi Venäjä epäonnistui valloitusyrityksessään (T) Venäjä ei uskaltanut jatkaa Talvisotaa Suomea vastaan peläten joutuvansa sotaan Englantia ja Ranskaa vastaan. Se olisi mm. uhannut Venäjän ja sen liittolaisen Saksan polttoaineiden saantia Bakusta. Venäjä suunnitteli hyökkäystä länteen, mutta vielä ei saanut joutua sotaan länsimaita vastaan.

Saksan hyökkäys Norjaan (T) Toisaalta Englanti ja Ranska, toisaalta Saksa kävivät kilpajuoksua kumpi ensin ennättää vallata Norjan. Saksa voitti kilvan nipppanappa - mutta se voitto oli "Pyrrhoksen voitto".

Venäjä auttoi Saksaa (T) Venäjä auttoi liittolaistaan Saksaa valtavin strategisten raaka-aineiden toimituksin, jotta Saksa voisi heikentää Ranskaa ja Englantia. Venäjä hyökkäisi sitten heikentyneiden länsivaltojen kimppuun valtaamaan koko Euroopan - aluksi.

Suomi sai apua (T) Suomi taisteli Talvisodassa yksin, mutta Suomi myös sai merkittävää materiaalista ja rahallista apua taistellessaan Länsimaisen sivistyksen etuvartiona idän barbaareja vastaan. Tässä artikkelissa esitetään ulkomainen apu arvioituna rahaksi ja maittain.

Valmiutta nostettiin (T) Maailmantilanteen kiristyessä ennen Talvisotaa Suomi kohotti sitä mukaa puolustusvalmiuttaan. Kun Suomen ja Venäjän väliset neuvottelut alkoivat Moskovassa, niin Suomen joukkojen liikekannallepano tapahtui samalla. Suojajoukot oli pantu liikekannalle jo paljon aiemmin.

Molotov-Ribbentropsopimus (T) Venäjä halusi kyseisen sopimuksen Maailmanvalloitushankkeensa vuoksi, Saksa taas yhdisti Saksankielisiä alueita yhtenäiseksi Saksan valtakunnaksi ja halusi varmistaa, ettei Venäjä hyökkää Saksan kimppuun. Siten oli yhteinen intressi sopimuksen solmimiseen.

Latvia palautti itsenäisyytensä (U) Latvian itsenäisyyden palauttaminen Venäjän puoli vuosisataa kestäneestä miehityksestä ei onnistunut verettömästi, mutta onnistui lopulta kuitenkin. Valitettavasti Venäjä ei kuitenkaan vetänyt Latviasta sinne miehityksen aikana laittomasti asuttamiaan venäläisiä.

Latvialaiset taistelevat (T) Saksa miehitti Latviaa, mutta vielä suurempi uhka - Venäjä - sai suuren määrän latvialaisia liittymään Saksan asevoimiin taistelemaan Venäjää vastaan. Latvialaiset taistelivat hyvin.

Pakkasella EI tuule - tuulivoimaa ei kannata rakentaa Suomeen (U) Suomessa kulutetaan eniten sähköä kovalla pakkasella. Suomessa EI tuule tarpeeksi kovalla pakkasella, että tuulivoimalat tuottaisivat sähköä nettona valtakunnanverkkoon mainita saakka.

Latvian Vapaussota (U) Latvian Vapaussota oli erityisen kirjava tapahtuma. Osallisina olivat ainakin Venäjä, Saksa, Viro, Latvia, Puola, Englanti ja valkoiset venäläiset joukot, unohtamatta suomalaisia vapaaehtoisia.

Kolmen sortin sosialisteja (T) Sosialisteja on montaa sorttia - tässä esitellään kolme.

Tshetsheenipakolaisen tarina (U) Imperialistisen Venäjän brutaaleja hyökkäyssotia Tshetsheniaan on joutunut pakenemaan merkittävä määrä tshetsheenejä. Tässä kerrotaan lyhyesti yhden pakolaisen tarina.

Latvian miehitys 1940 (U) Venäjä miehitti Latvian vuonna 1940 samalla kun Viron ja Liettuan. Tietenkin Venäjä teki Latviassakin kyydityksiä, kidutuksia ja joukkomurhia.

Torjuntavoitto Viipurinlahdella (T) Lisätty karttoja artikkeliin, jossa kerrotaan miten suomalaiset, virolaiset ja saksalaiset saavuttivat aseveljinä torjuntavoiton yhteisestä vihollisesta - imperialistisesta roistovaltiosta Venäjästä.

Kolme torjuntavoittoa Karjalan Kannaksella 1944 (U) Ylipitkä vanha kartaton artikkeli jaettu yleisartikkeliin ja kutakin kolmea torjuntavoittoa karttoineen kuvaavaan artikkeliin: Tali-Ihantalan torjuntavoitto, Torjuntavoitto Viipurinlahdella ja Äyräpää-Vuosalmen torjuntavoitto.

Reservissä on oltava yksi kolmasosa joukosta (U) Ikivanha jako kolmeen on yksinkertaisesti nerokas - esimerkiksi prikaatissa pitää olla kolme jalkaväkipataljoonaa (vastaava) ja pataljoonassa kolme komppaniaa. Reservissä pitää olla "aina" yksi niistä kolmesta.

Venäjä nosti hyökkäysvalmiuttaan (U) Venäjä on nostanut ja nostaa hyökkäysvalmiuttaan nopeasti, Suomen puolustusvalmius taas on mennyt alamäkeä kuin lehmän häntä. Se ei ole miellyttävä trendi.

Siiranmäen torjuntavoitto (U) Siiranmäessä saavutettiin kesäkuussa 1944 tärkeä paikallinen torjuntavoitto. Jos ryssät olisivat siellä päässeet läpimurtoon, niin se olisi mitä todennäköisemmin tiennyt tulevien torjuntavoittojen uhanalaiseksi saattamista, ehkä myös Suomen tuhoa.

Jatkosodan ammukset (U) Suomen kenttätykistön ammustilanne Jatkosodan alussa, ammutut ja tilanne Jatkosodan lopussa. Arvio ammusten käytöstä.

Jatkosodan kenttätykit (U) Jatkosodan alussa Suomen kenttätykistö oli oleellisesti paremmassa kunnossa kuin Talvisodan alussa - Siperia opetti. Jatkosodan päättyessä ryssät olivat oppineet kunnioittamaan Suomen kenttätykistöä, joka oli todella hyvässä kunnossa.

Puolustusmäärärahaesitys 2011 (U) Suomen puolustusmäärärahaesitys vuodelle 2011 on hyvin huolestuttava.

Hangon pommitus Jatkosodan alussa? (U) On väitetty, että saksalaiset pommikoneet olisivat pommittaneet Suomen alueelta Hankoa Jatkosodan alussa. Siitä ei ole todisteita. Toisaalta pidetään mahdollisena, että venäläiset olisivat vahingossa pommittaneet Hankoa.

Venäjä petti Puolan (U) Venäjä lupasi taata miehittämässään Puolassa Puolan demokraattisten voimien johdon turvallisuuden ja kutsui heidät neuvotteluun siitä miten maan alla toimivat puolueet saadaan toimimaan julkisesti - mutta Vangitsi nämä Puolan demokraattisen johdon edustajat.

Puolalaiset kostavat - Stalinin kertomus (U) Stalin kertoi kuinka Lenin oli selittänyt hänelle Venäjän kohdelleen puolalaisia niin kaltoin, että he kostavat venäläisille heti kuin mahdollista.

Talvisodan ammukset (U) Kenttätykistön ammustilanne Talvisodan alussa, sekä tuotanto ja kulutus sodan aikana.

Talvisodan kenttätykit (U) Kenttätykistö on toki vain jalkaväkeä tukeva aselaji - mutta ilman tehokasta kenttätykistöä jalkaväki on "kusessa". Tässä artikkelissa kerrotaan millaisia kenttätykkejä Suomella oli Talvisodassa ja minkä verran.

Asevelvollisuudesta (U) Suureen reserviin perustuva aluepuolustus ja siten asevelvollisuus on Suomelle ehdottoman välttämätöntä.

Salamasota-aikomus Alakurtista Rovaniemelle (U) Venäjä keskitti mm. nopean panssaridivisioonan Alakurttiin aikomuksenaan hyökätä sieltä Rovaniemelle ja edelleen Ruotsin rajalla katkaisemaan Suomi keskeltä kahtia yhdessä hujauksessa. Se hyökkäys peruutettiin kuitenkin kun Saksan ja Venäjän välinen sota sujui Venäjän kannalta katastrofaalisesti.

Välirauha (T) Talvisodan ja Jatkosodan välinen aika tunnetaan Suomessa Välirauhana. Silloin Venäjä painosti törkeästi Suomea ja valmistautui hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun, kun Venäjä oli Talvisodassa epäonnistunut yrityksessään valloittaa koko Suomi.

Suurhyökkäyssuunnitelma Groza (T) Venäjän suunnitelma hyökkäykseksi länteen heinäkuussa 1941. Sitä suunnitelmaa toteutettiin (joukkojen keskitykset) parhaillaan kun Saksa teki ennakoivan iskun itään.

Venäjä Lähi-itään (U) Venäjällä oli kova hinku hyökätä Lähi-itään keväällä 1940. Valmistelut olivat jo pitkällä, mutta sitten pantiin peruutusvaihde päälle.

Marraskuu 1940 (U) Marraskuussa 1940 Molotov neuvotteli Berliinissä Hitlerin kanssa mm. "Suomen kysymyksen ratkaisemisesta". Artikkelissa esitetään Venäjän arkistojen aarteiden mukainen näkökulma neuvotteluihin.

Bessarabia ja Bukovina (U) Romanialle kuuluvan Bessarabian Venäjä sai miehitettyä sopimalla siitä natsi-Saksan kanssa. Imperialistinen Venäjä iski kuitenkin kirveensä kiveen Bukovinan suhteen, sillä entisten Itävallan alueiden oli suullisesti sovittu kuuluvan Saksan etupiiriin. Venäjän ahneus herätti Saksan "Ruususen unesta".

Hanko, sillanpää Suomen valloittamiseksi (U) Venäjä vaati Suomelta Hankoa jo ennen Talvisotaa perustellen vaatimustaan Suomenlahden sulkemisella Pietarin puolustamiseksi. Todellisuudessa Venäjä halusi Hangosta sillanpään massiiviselle hyökkäykselle Helsinkiin.

Liettuan miehitys 1939-1941 (T) Liettuaa himoitsivat sekä imperialistinen Venäjä, että Natsi-Saksa. Puolakin oli himoinnut Liettuaa, mutta Venäjä ja Saksa jakoivat Puolan keskenään, joten oli enää kaksi himokasta jäljellä. Nämä kaksi liittolaista sopivat Liettuan ensin Saksalle, mutta kohta kuitenkin Venäjälle, joka miehitti Liettuan ja aloitti pakkovenäläistämisen, sekä liettualaisten joukkokyyditykset Siperiaan.

Talvisotaa ilmassa (T) Suomen ilmavoimat oli varustettu surkeasti ennen Talvisotaa. Kuitenkin niillä huonosti varustetuilla ilmavoimilla tehtiin suuria tekoja. Olisipa poliitikkomme olleet viisaampia ennen Talvisotaa - ja olisivatpa viisaampia myös nyt.

Venäjän tappioista Talvisodassa (T) Venäjän todellisia tappioita Talvisodassa ei tulla koskaan saamaan selville. Tässä artikkelissa kerrotaan miksi. Annetaan myös joitakin viitteitä siitä millaisia tappiot ovat voineet olla.

Viron miehitys 1939-41 (T) Venäjä ensin petti Viroa ns. tukikohtasopimuksen yhteydessä ja sitten sen avulla miehitti Viron. Jos Viro ei olisi taipunut tukikohtasopimukseen, niin Venäjä olisi hyökännyt välittömästi Viroon - joka ei valitettavasti ollut kutsunut reservejään palvelukseen.

Valtiosopimus Vapaussodan aikana (U) Imperialistinen Venäjä ei tunnustanut Vapaussodan aikana Suomen vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta, vaan teki valtiosopimuksen kapinallisten (nukkehallituksen) kanssa aivan kuten Talvisodankin aikana.

Venäjän osallisuudesta (T) Virallinen Venäjä oli Vapaussodan osapuoli, venäläiset osallistuivat siihen sotaan Suomea vastaan laajamittaisesti.

Venäjä yllytti suomalaisia punikkeja nousemaan kapinaan (T) Lenin, Stalin, Trotski ja Smilga yllyttivät suomalaisia vasemmistolaisia nousemaan kapinaan vapailla vaaleilla valittua eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan, jotta Suomesta olisi tehty Venäjän federaation osavaltio.

Suomi oli demokratia (T) Suomi oli demokratia jo ennen itsenäistymistään, mutta Venäjä ja punikit yrittivät tehdä Suomesta kommunistisen diktatuurin, joka olisi ollut Venäjän federaation osavaltio. Huomattakoon, että ennen Vapaussotaa ja kapinaa Suomessa oli myös kunnallinen demokratia.

Ukrainan vapaustaistelu 1944-1956 (T) Venäjä hyökkäsi jälleen Ukrainaan vuonna 1944 ja miehitti Ukrainan. Ukrainalaiset taistelivat jälleen maansa vapauden ja riippumattomuuden puolesta kärsien raskaita tappioita - mutta kyllä niitä tappioita tuli venäläisillekin. Lisätty kuvia.

Voittiko Venäjä Toisen Maailmansodan? (U) Venäjällä EI juhlittu "voiton päivää" sodan jälkeen, ei Stalinin kuolemankaan jälkeen - sillä Venäjä ei saavuttanut haluamansa sodan tavoitetta, valloittaa koko Eurooppa (aluksi).

Talvisota ja Ruotsi (U) Talvisodassa Ruotsista oli Suomelle sekä hyötyä, että myös haittaa.

Englannin ja Suomen välinen sota (T) Jatkosodan aikana Venäjä vaati Englantia useaan otteeseen julistamaan Suomelle sodan. Viimein Churchill suostui, vaikka pitikin sitä "historiallisena virheenä". Churchill lähetti Mannerheimille kirjeen, jossa pahoitteli, että joutuu julistamaan sodan.

Oranssi vallankumous (U) Ukraina on yrittänyt päästä imperialistista Venäjää karkuun moneen otteeseen - myös ns. Oranssin vallankumouksen avulla.

Rajaloukkauksia ennen Talvisotaa (T) Venäjän asevoimat teki ennen Talvisotaa rajaloukkauksia ja Suomen ilmatilan loukkauksia - myös suoraan Venäjän puolustusministerin käskystä. Ehkä tarkoitus oli saada Suomi provosoitumaan.

Ukrainan vapaustaistelu 1941 (U) Ukrainalaiset taistelivat Venäjän miehitystä vastaan niin omina osastoinaan kuin myös saksalaisten aseveljinä vapauttaen Ukrainan Venäjän miehityksestä.

Venäjän liikekannallepano oli kesken (U) Venäjällä oli 22.6.1941 käynnissä salainen liikekannallepano, joukkoihin virtasi miehiä ja materiaalia. Venäjä on selvästi valehdellut lkp-tilanteen, peitelläkseen hyökkäysaikomustaan - Stalinhan oli varma siitä, ettei Saksa hyökkää.

Venäjän lentokoneista II Maailmansota (U) Virallinen Venäjä ja Venäjän hännystelijät ovat vuosikymmeniä valehdelleet venäjän lentokoneiden määrän 22.6.1941 pienemmäksi ja koneet huonommiksi kuin ne todellisuudessa olivat. Tässä numerotietoa.

Venäjä valmistautui hyökkäämään Suomeen (U) Venäjä aikoi taas katkaista Suomen Kemin hujakoilta ja valloittaa koko Suomen. Siksi Venäjä keskitti panssarijoukkojaan Suomea vastaan Jatkosodan aluksi - mutta sitten Venäjän pasmat menivät sekaisin ja niitä joukkoja piti vetää pois Suomen suunnalta.

Puhdistus puna-armeijassa? (U) Venäjän kommunistit hännystelijöineen ovat vuosikymmeniä levittäneet valhetta siitä, että Stalin olisi "likvidoinut" 40 000 puna-armeijan parasta strategia ja kokenutta komentajaa vuosina 1937-38.

Mistä Venäjän joukot (U) Venäjä ja Venäjän hännystelijät väittävät Talvisodan olleen vain rajakahakka, johon osallistui Leningradin sotilaspiirin joukkoja. Tässä artikkelissa katsotaan mistä Talvisodan venäläiset divisioonat ja prikaatit olivat peräisin.

Huononäköinen puna-armeijan eversti (U) Talvisodan aikana Suomussalmen-Raatteen taisteluissa suomalaisten sotavangiksi joutui puna-armeijan eversti, joka ei ollut nähnyt suomalaisia ennen kuin nämä ottivat, hänen divisioonansa tuhouduttua, hänet vangiksi. Everstin kertomus.

Ilomantsin torjuntavoitto Talvisodassa (U) Talvisodassa venäläinen 155.D yritti päästä väkisin eteenpäin Ilomantsin kautta, mutta Suomi saavutti siellä torjuntavoiton erityisen vähäisin omin tappioin. Tässä auttoi voimakas sissitoiminta vihollisen selustassa.

Tolvajärven ratkaisutaistelu (T) Tolvajärvellä pieni alivoimainen joukko murskasi kaksi venäläisdivisioonaa heittäen vihollisen vastahyökkäyksellä 40 km takaisinpäin. Se kalliilla hinnalla ostettu Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto valoi uskoa muihin joukkoihin, johtoon ja kotirintamaan.

Talvisodan syttyminen 30.11.1939  (T) Talvisodan syttymisestä kelloajat mm. milloin mikin Venäjän joukko hyökkäsi rajan ylitse.

Venäjän tavoitteista luoteessa (U) Venäjän tavoitteena tällä suunnalla on ollut ja on valloittaa Suomi, Ruotsi ja Norja. Milloin Venäjä hyökkää jälleen Suomeen?

Rykmentinmotti (U) Talvisodassa syntyi Rykmentinmotti 9.2.1940. Se tuhottiin 18.2.1940. Voitto: "Vihollisen kaatuneita laskettiin noin 1500, vankeja tuli 250 ja sotasaaliiksi luetteloitiin 22 hyökkäysvaunua, 36 tykkiä, 30 pst-kanuunaa, 6 nelipiippuista it-konekivääriä, 25 autoa, 17 traktoria, 32 kenttäkeittiötä, 200 ajoneuvoa, runsaasti muuta aseistusta ja varusteita, mm. 18.D:n ja kolmen rykmentin liput."

Suurmotin teko (U) Talvisodassa suomalaisten joukkojen tavoitteena ei suinkaan ollut motittaa venäläisiä joukkoja, vaan tuhota ne. Poikkeuksena oli Laatokan luoteisnurkassa Kitilän motti, joka tehtiin tarkoituksella. Senkin motituksen ohessa oli tarkoitus tuhota muita vihollisen joukkoja, mutta kuinka ollakaan syntyi lukuisia uusia motteja.

Karjalan vapautus 1941 (U) Imperialistinen Venäjä oli valloittanut Vienan ja Aunuksen pakkovenäläistäen, murhaten ja karkottaen karjalaisia (suomalaisia). Talvisodan rauhassa Venäjä ryösti noin 12% Suomen alueesta ja ajoi noin 420 000 suomalaista pakolaisiksi omista kodeistaan. Vuonna 1941 Venäjä hyökkäsi jälleen Suomen kimppuun aloittaen Jatkosodan. Vuonna 1941 Karjala vapautettiin ryssän vallasta.

Motissa (U) Venäjän 18. divisioonan vanhemman politrukin päiväkirjasta poimintoja siitä millaista elämä oli suomalaisten tekemässä "Kenraalimotissa", myös Venäjän hyökkäystavoitteet hänen kirjaamanaan - ja miten siinä sitten kävi. Olisi venäläisille opiksi otettavaa.

Nukkehallitus Suomelle (T) Hyökättyään Suomeen Venäjä perusti Suomelle nukkehallituksen 1.12.1939, suunnattoman rikoksensa naamioimiseksi, suomalaisen maanpetturin Otto-Wille Kuusisen ”johdolla”. Se ei ollut ensimmäinen, eikä viimeinen kerta Venäjän taholta.

Venäjän joukkoja ja kalustoa (T) Venäjä keskitti ensin vain "vähäisen" miesylivoiman, mutta valtavan ylivoiman panssareita, tykistöä ja lentokoneita, Suomea vastaan Talvisodassa. Kun Venäjän joukot saivat kunnolla turpiinsa, niin joukkojen ja kaluston määrää lisättiin runsaasti ja nopeasti.

Mottisota - urbaania legendaa (U) Suomen "mottitaktiikkaa" ei väsytty kiittämästä varsinkaan Talvisodan aikana ulkomaisessa lehdistössä. Mutta todellisuudessa suomalaisten EI suinkaan ollut tarkoitus piirittää venäläisiä joukkoja viikko- ja kuukausitolkulla. Voimat eivät vain riittäneet joukon tuhoamiseen.

Suur-Suomi (U) Pravdassa 3.12.1939 oli koko sivun kokoinen kartta, jossa näytettiin uudet Suomen rajat. Se oli Suur-Suomi, josta Venäjä oli tehnyt sopimuksen Suomelle asettamansa nukkehallituksen kanssa. Tietenkin liittääkseen sitten koko Suur-Suomen Venäjään, Moskovasta johdetuksi kommunistiseksi diktatuuriksi.

Illuusio (U) Suomen päättäjät ja korkeimman sotilasjohdon näyttää vallanneen vaarallinen illuusio, ettei Suomea uhkaa konventionaalinen hyökkäys - siten ajetaan Suomen puolustusta käytännössä vauhdilla alas, juhlapuheista huolimatta. On herättävä todellisuuteen ennen kuin se on liian myöhäistä.

Liettua palautti itsenäisyytensä 1991 (U) Liettualaiset lisäsivät ja lisäsivät toimintaansa Liettuan itsenäisyyden palauttamiseksi Venäjän miehityksen alta. Lopuksi kun Venäjä yritti estää itsenäistymisen asevoimin, niin Parlamenttia suojasi "liikaa lihaa". Venäjä murhasi kuitenkin liettualaisia.

Liettuan vapautus 1941 (U) Saksan tehdessä ennakoiva isku itään myös Liettua vapautui Venäjän miehityksestä. Noin 20 000 liettualaista partisaania taisteli miehittäjiä vastaan. Liettuaan muodostettiin hallitus, joka julisti Liettuan palauttaneen itsenäisyytensä.

Georgian sota 2008 (T) Venäjä hyökkäsi Georgian kimppuun elokuussa 2008 yrittäen valloittaa koko Georgian. Hyökkäykseensä Venäjä valmistautui hyvin huolella. Hyökkäysvalmistelut olivat näkyvissä jo keväällä 2008 - valitettavasti Georgia ei tehnyt tarvittavia johtopäätöksiä, eikä valmistautunut Venäjän täysimittaiseen hyökkäykseen. Samanlaisia naiiveja kuin Suomen johto ennen Talvisotaa.

Tagliavinin raportti (U) Venäjä hyökkäsi Georgiaan elokuussa 2008 aloittaen Georgian sodan. Riippumaton komissio sveitsiläisen Heidi Tagliavinin johdolla on kirjoittanut järkälemäisen raportin sodasta. Venäjä sai poimittua sieltä mieleisensä väitteen, mutta Georgia on hyvin tyytyväinen raporttiin pitäen sitä hyödyllisenä. Ohessa poimintoja kyseisestä raportista.

Venäjän propagandaa ennen Talvisotaa (U) Venäjän propaganda esitteli mm. lehdistössään Suomen sodanlietsojana, sekä Englannin ja Ranskan kätyrinä. Toisaalta Venäjä tunnusti propagandassaan Suur-Suomen oikeutuksen. Sic!

Liettuan Itsenäisyyden palauttaminen 1918 (U) Imperialistinen Venäjä miehitti "tuhatvuotisen" Liettuan vuonna 1795. Venäjän vallankumouksen yhteydessä myös Liettua sai palautettua itsenäisyytensä aivan kuten esimerkiksi Georgia.

Sirpaleita Liettuan historiasta (U) Liettua oli valtio jo silloin kun Venäjää ei ollut edes olemassa. Liettua ulottui parhaimmillaan noin 20 km etäisyydelle Moskovasta ja Mustalle merelle. Suosittelen tutustumaan Liettuan mielenkiintoiseen historiaan, jossa ei ole puutetta dramaattisista käänteistä.

Inkerinmaa (U) Suomen voitettua Vapaussotansa Venäjää vastaan, ja kun Viron Vapaussodassa saavutettiin menestystä työntäen imperialistisen hyökkääjän Venäjän joukot Viron rajojen taakse - nyt olisi ollut historiallinen tilaisuus pysäyttää Venäjän imperialistinen laajeneminen ja vapauttaa Inkerinmaa.

Talvisodan lopettaminen (U) Suomen hallituksella oli valittavana vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja. Tässä artikkelissa käydään lävitse autenttisia keskusteluja ministereiden kesken siitä, pitäisikö Suomen pyytää apujoukkoja Englannilta ja Ranskalta vaiko kenties suostua Venäjän esittämiin hirvittävän ankariin rauhanehtoihin. Antautuminen ei tullut kysymykseenkään.

Apua Saksasta (U) Saksa oli auttanut liittolaistaan Venäjää Talvisodan aikana Suomea vastaan. Jatkosodassa Suomi sai kuitenkin apua Saksasta - presidentti Risto Rytin henkilökohtaisen kirjeen Hitlerille avulla hyvinkin merkittävästi.

Georgian sodan vuosipäivän varjot (U) Lyhennelmä Kaarel Kaasin erinomaisesta artikkelista Postimees-lehdessä 7.8.2009. Yhteenveto sodan alusta, vertailu Moldovan Transnistrian miehitykseen ja tämän päivän tilanteeseen.

Turmiollinen biovouhotus (U) Esiintyy outoa ihmettelyä, että miten kummassa elintarvikkeiden hinnat nousevat taloustaantumassakin. Teollistuneiden maiden kuten Suomen inflaatio on muuten oikeastaan pysähtynyt, mutta elintarvikkeiden hinnat sen kuin jatkavat voimakasta nousuaan.

Laatokan Karjalan vapautus (U) Venäjän aloitettua Jatkosodan Suomea vastaan Suomi lähti vastahyökkäykseen vapauttamaan Venäjän miehittämänä olevat Suomen alueet.

Saksalaiskeskustelut (T) Kun Venäjä uhkasi Suomea Välirauhan aikana, niin Suomi kävi Saksan kanssa keskusteluja kauttakulusta, aseiden ostamisesta, sekä mahdollisesta yhteistyöstä siltä varalta, että Venäjä hyökkää jälleen Suomen kimppuun. Saksa petti Suomeakin.

Suomi pelasti Venäjän? (T) Suomella oli ratkaiseva mahdollisuus vaikuttaa Toisen Maailmansodan kulkuun mm. auttamalla Saksaa valloittamaan Pietari (jolloin Saksan joukkoja olisi vapautunut Moskovan suunnalle) ja/tai valloittamalla Sorokka (jolloin USAn valtava materiaalinen apu Muurmanskin kautta Venäjälle olisi katkennut). Vaan Suomi kieltäytyi ehdottomasti näistä operaatioista. Suomi olisi kyennyt molempiin, vaan ...

Suomen aseistus Talvisodan alussa (U) Tarkastellaan Suomen ase- ja ammustilannetta Talvisodan alkaessa ja pohditaan myös nykytilannetta.

Panssarivaunuista Venäjä/Saksa (T) Punapropaganda on yrittänyt ja yrittää edelleen vähätellä Venäjän hyökkäysvaunujen määrää ja laatua 21.6.1941 ja vastaavasti liioitella Saksan panssareiden määrää ja laatua. Peitelläkseen Venäjän aikomusta hyökätä länteen heinäkuussa 1941.

Stalinin puhe 19.8.1939 (T) Stalin piti erittäin tärkeän puheen juuri ennen Molotov-Ribbentrop-sopimuksen allekirjoittamista. Puheessa Stalin toi esille, että Venäjä tarvitsee sen sopimuksen saadakseen aikaan Toisen Maailmansodan, jonka toivotaan kestävän pitkään. Sitä sotaa Venäjä taas tarvitsi voidakseen valloittaa koko Maapallon tehdäkseen siitä Moskovasta johdetun kommunistisen diktatuurin.

Venäjän hyökkäystavoitteita (U) Venäjän joukoille asetettiin Talvisodassa erilaisia tavoitteita missä ajassa tulee edetä esimerkiksi Helsinkiin ja Ruotsin rajalle. Venäjän tavoitteena oli valloittaa koko Suomi. Tässä artikkelissa käsitellään suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein yhtymille asetettuja tavoitteita.

Ehto sotaan lähdölle (T)  Suomi lupasi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona puolustautua, jos Venäjä jälleen hyökkää Suomen kimppuun. Suomi sotisi vain jos Venäjä hyökkää Suomen kimppuun.

Venäjän valheita Jatkosodasta (U) Venäjä valehteli ja valehtelee edelleen tapansa mukaan myös Jatkosodasta. Valehdellaan mm. Jatkosodan alku, eli syyllinen sotaan, valehdellaan Venäjän tavoitteet (valloittaa koko Suomi), jne. Tässä artikkelissa raapaistaan valheiden vuoren pintaa.

Venäjän valheita Talvisodan syystä (U) Virallinen Venäjä on kirjoittanut lukemattomia valheita siitä, miksi Talvisota sodittiin. Valheet ovat ajan kuluessa muuttuneet, mutta totuuteen pääsy näyttää olevan ylivoimaista.

070808 (U) Venäjä valehtelee tapansa mukaan, etteivät sen joukot hyökänneet Georgian alueelle vielä 070808, vaan vasta 080808 - mutta myös Venäjän Puolustusministeriön virallinen lehti Krasnaja Zvezda todisti Venäjän joukkojen tunkeutuneen Georgian alueelle ilman Georgian lupaa (eli hyökänneen) jo 070808.

Jatkosotaa ilmassa (U) Tapansa mukaan Venäjä valehteli Jatkosodankin saavutuksensa ja tappionsa. Tässä artikkelissa annetaan erilaisia numerotietoja mm. Ilmavoimiemme sekä Ilmatorjuntamme alasampumista venäläiskoneista ja omista tappioista. Näyttää, että täälläkin yksi suomalainen vastasi vähintään kymmentä ryssää - vaikka miehemme joutuivat lentämään pääasiassa museokoneilla.

Pommituslentoja Jatkosodan alussa (U) Venäjä aloitti Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan hyökkäämällä Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05. Se on usein toistettua faktaa, joka perustuu mm. Sota-arkiston alkuperäisdokumentteihin. Kiinnostavaa on kuitenkin myös muiden toimijoiden pommituslennot - olihan Suomellakin oma pommituslentorykmentti ja toimihan myös Saksa täällä pohjoisessakin.

Venäläisiä hellitään Virossa (U) Virossa asuvien venäläisten asema on hyvä - monissa suhteissa etuoikeutettu - tämä on kummallista kun otetaan huomioon miten valtavia rikoksia Venäjä ja venäläiset ovat tehneet Viroa ja virolaisia kohtaan.

Soviet Story (U) Referaatti Edvin Shnoren elokuvasta The Soviet Story.

Kannaksen vapautus (U) Venäjän aloitettua Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan Suomi teki vastahyökkäyksen vuonna 1941 vapauttaen Venäjän miehittämänä olleet Suomen alueet.

Etninen puhdistus (U) Jotkut arvelevat kommunistisen Venäjän olevan mestari etnisten puhdistusten toimeenpanemisessa. Kieltämättä Venäjä sillä neukkulakaudella toteutti mittavia etnisiä puhdistuksia - mutta myös jo paljon aiemmin ja myöskin sen ajanjakson jälkeen etninen puhdistus on kuulunut Venäjän normaaliin arsenaaliin imperialisminsa toteuttamisessa.

Venäläinen ystävyys (U) Venäjä vannoi ystävyyttä ja samalla solmi hyökkäysliiton ja valmistautui hyökkäämään tämän ”ystävänsä” kimppuun. Eikä pelkästään valmistautunut, vaan myös hyökkäsi murhaten, kyydittäen, ryöstäen ja tuhoten.

Selonteko 2009 (U) 23.1.2009 on julkistettu Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko. Tässä artikkelissa ruoditaan kyseistä selontekoa suorin sanoin - ei tarvitse lukea rivien välistä, kuten varsinaista selontekoa joutuu valitettavasti edelleen lukemaan.

Anteeksiantamattomia virheitä (U) Saksa teki Toisessa Maailmansodassa anteeksiantamattomia virheitä - muistakaamme, että viisas oppii toisten virheistä - tyhmä ei omistaankaan.

Kapinallisten kuolemista (T) Vapaussodan yhteydessä tapahtui myös kapina. Osa suomalaisista punaisista nousi kapinaan vapailla vaaleilla valittua Suomen eduskuntaa ja laillista hallitusta vastaan Venäjän yllytyksestä ja Venäjän aseistamina. Mannerheimia on syytetty aiheetta kapinallisten kuolemista.

Tavoitteet (U) Keskusteltaessa Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan luonteesta, eli erillissodasta, kysytään välillä, että mitä eroa Suomen ja Saksan tavoitteilla oli. Tässä artikkelissa tarkastellaan millaisia sotaakäyvien tavoitteet oikein olivat.

Komissiolta huutia (U) Georgian parlamentin tutkimuskomissio tutki Georgian sotaa 2008 ja antoi raportissaan huutia niin poliitikoille kuin asevoimillekin.

Vesivoima (U) Vesivoima on todellista uusiutuvaa energiaa. Vesivoimalla voidaan tuottaa sähköä ympäristöystävällisesti ja pienin kustannuksin.

Kevyt konekivääri puolustuksessa (U) Olen suunnitellut ja johtanut Virossa useita taisteluampumaharjoituksia. Toivottavasti tämä artikkeli herättää ajatuksia siitä, millaisia harjoituksia pitäisi järjestää Suomessa.

Jossitellaan (U) Entä JOS Suomi olisikin Jatkosodan loppuvaiheessa lähtenyt hyökkäämään, eikä tehnyt rauhaa?

USAn "mokia" (U) USA on saanut paljon hyvää aikaan, mutta myös tehnyt pahoja virheitä. Tässä artikkelissa tarkastellaan joitakin näistä ”mokista”.

Adolf Hitler (U) Oletan, että Adolf Hitler on kaikkein tunnetuimpia nimiä Maapallollamme. Hänet on helppo kuitata lyhyesti - esimerkiksi: ”sosialisti, mikä sosialisti” tai ”hirviö, mikä hirviö”. Yritetäänpä tarkastella tätä tunnettua henkilöä kuitenkin hieman monipuolisemmin - mahdollisimman kiihkottomasti.

Georgiassa talouspotentiaalia (U) Georgia on hyvin köyhä valtio, jolla on suuri potentiaali nousta nopeasti muiden demokraattisten länsimaiden tasolle. Georgiaan kannattaa investoida.

Yllätys? (U) Joillekin tahoille Venäjän hyökkäys Georgiaan elokuussa 2008 tuli yllätyksenä. En voi kuin vain ihmetellä, että miksi? Merkit olivat selvät jo pitkän aikaa.

Venäläinen valehtelu (T) Venäläiset ovat mestareita valehtelussa. Alhaalta valehdellaan ylöspäin ja johto valehtelee alaspäin – puhumattakaan samalla tasolla tapahtuvasta valehtelusta. Partisaanit murhasivat siviilejä ja valehtelivat hyökänneensä sotilaskohteisiin.

Uudet ja täydennetyt artikkelit jatkoa