Kalevan alas ampuminen

Eversti, Mannerheim-ristin ritari Joppe Karhunen kertoo tapahtumasta tehdyn tutkimuksen tulokset yksityiskohtaisesti kirjassaan Taistelulentäjien jatkosota alkaen sivulta 6. Myös alas ampujina toimineiden venäläisten lentäjien nimet ja lausunnon.

"NL:n tiedustelupalvelu oli kiinnittänyt huomionsa tähän Tallinnan ja Helsingin väliseen lentoreittiin. Jo etukäteen oli määrätty sukellusveneitä partioimaan Suomenlahdella tarkoin rajatulla alueella ja odottamaan radiolla annettuja ohjeita. Kahden SB-2-lentokoneen miehistölle oli myös annettu toimintaohjeet.

Kesäkuun 14. päivä 1940, jokseenkin tarkkaan klo 14.00, oli tuo suunniteltu iskuhetki. Bo von Willebrandin ohjaama Kaleva oli juuri saavuttanut reittikorkeutensa 500 metriä, kun sen taakse ilmaantui kaksi SB-2-pommikonetta. Ne jäivät suunnilleen 50 metrin etäisyydelle Kalevasta.

Kiusallinen tilanne jatkui lähelle Pranglia, jolloin toinen SB-2-koneista pujahti Kalevan viereen. Samalla konekivääriampuja avasi tulen kohti avutonta matkustajakonetta.

Sähköttäjä Tauno Launis sai osumia tullen toimintakyvyttömäksi. Minkäänlaista hälyttävää tietoa hän ei ennättänyt viestittää Malmin lennonjohdolle.

Lento jatkui Pranglin ylitse parisen peninkulmaa, jolloin äskeinen tulittaja jatkoi jälleen konekivääritulitusta. Muutaman sarjan jälkeen tulittanut kone väistyi sivuun, jolloin toinen SB-2 siirtyi tulitusasemaan. Jälleen konekivääriampuja avasi tulen. Kalevan vasen moottori pysähtyi ja leimahti liekkeihin. Kalevan turma oli sinetöity. Se painui selkäsyöksyssä savuten ja liekehtien kohti suomenlahtea.

Teloittajien harmiksi paikalla sattui olemaan virolaisia kalastajia veneineen. He tekivät sen vähän mitä tehtävissä oli saaden merestä siepatuksi muutamia tavaroita. Ne olivat nousseet pinnalle Kalevan repeytyneestä rungosta. Miltei samalla hetkellä nousi pintaan venäläinen sukellusvene, jonka miehistö karkotti kalastajat tapahtumapaikalta. Yksi kalastajista luovutti sittemmin saksalaismatkustajan salkun Viron rajavartioston edustajalle. Toisella kalastajalla oli mukanaan alumiinilevy, joka oli useiden konekivääriluotien lävistämä. Sinänsä pätevä näyttö tulituksesta.

Kahta valaehtoista todistajaa kuultiin tapahtuman silminnäkijöinä, jolloin suomalainen tutkimuslautakunta sai pätevää tietoa tapahtumain kulusta.

Malmin lentokentälle sijoitettu majuri Magnussonin Hävittäjälaivue 24 hälytettiin heti, kun tieto murhenäytelmästä saatiin Malmin lennonjohtoon. Reservin vänrikki Ilkka Törrösen ja vääpeli Ilmari Juutilaisen Brewster-partio säntäsi kohti Suomenlahtea. Silloin ei enää mitään ollut tehtävissä, sillä SB-2-koneet olivat häipyneet paikalta kiireenvilkkaa.

[Venäläinen - jp] Sukellusvene Q-301 oli paikalla, ja sen miehistö hääri meren pinnalle kohonneiden postisäkkien ja muiden tavaroiden keruussa. Suomalaislentäjät eivät ryhtyneet vastatoimenpiteisiin, sillä heidät oli lähetetty paikalle pelkästään tiedustelutehtävissä. Silti heidän kertomuksistaan ilmeni todistusvoimaista näyttöä riittämiin.”

Välirauha

Etusivulle