Välirauha

Uusittu 28.6.2010 Juhani Putkinen

Venäjä yritti valloittaa koko Suomen Talvisodassa, mutta epäonnistui yrityksessään surkeasti. Talvisodan ja Jatkosodan välistä aikaa on Suomessa totuttu kutsumaan Välirauhaksi.

Välirauhan aikana Venäjä esitti Suomelle törkeitä, oikeudettomia ja tiukkoja vaatimuksia, jotka eivät perustuneet Talvisodan rauhansopimukseen.

14.6.1940 kaksi venäläistä pommikonetta ampui alas suomalaisen matkustajakoneen Kalevan, joka oli normaalilla reittilennolla Tallinnasta Helsinkiin.

Venäjä ja Englanti ajoivat tiukalla saartopolitiikallaan Suomen riippuvaiseksi Saksasta - Suomi ei saanut tuotua välttämättömän tärkeitä elintarvikkeita ja raaka-aineita mistään muualta. Samanaikaisesti Venäjän sotilaallinen uhka Suomea vastaan oli valtavan voimakas. Venäjä ilmiselvästi valmistautui hyökkäämään uudelleen Suomen kimppuun, kun oli epäonnistunut valloittamaan koko Suomen.

Suomi olisi halunnut puolueettomaan puolustusliittoon Ruotsin ja Norjan kanssa, ja nämäkin olivat suostuvaisia liittoutumaan Suomen kanssa. Venäjä kuitenkin esti puolueettomuuden, sillä Venäjä aikoi hyökätä uudelleen Suomen kimppuun - eikä halunnut samanaikaisesti joutua sotaan Ruotsin ja Norjan kanssa, niiden vuoro olisi tullut vasta Suomen kukistuttua.

Venäjä vaati Suomelta Hankoa sotilastukikohdaksi jo ennen Talvisotaa. Venäjän tavoitteena oli voida hyökätä Helsinkiin sekä idästä, että lännestä (Hangosta). Talvisodan rauhansopimuksen kautta Venäjä sai vuokrattua itselleen Hangon. Venäjä varusti Hangon Välirauhan aikana nimenomaan hyökkäystä varten Helsinkiin, eikä suinkaan sulkemaan rannikkotykeillä Suomenlahtea, kuten Venäjä oli perustellut vaatimustaan.

Venäjä suoritti Välirauhan aikana valtavan määrän rajaloukkauksia ja Suomen ilmatilan loukkauksia.

Kannattaa huomata, että kesällä 1940 Venäjä miehitti Viron, Latvian, Liettuan sekä Romanialle kuuluvat Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan. Se ei voinut olla aiheuttamasta suurta levottomuutta myös Suomessa. Muut edellä mainituista alueista Venäjä miehitti liittolaisensa Saksan kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella, mutta Pohjois-Bukovinan miehitys soitti viimein hälytyskelloja Berliinissä.

Suomen suurlähettiläs Moskovassa J.K.Paasikivi, joka oli hyvin maltillinen ja myöntyväisyyden kannattaja, piti Suomen tilannetta Välirauhan aikana niin vakavana, että hän varoitti Suomen hallitusta ja: ”suositteli vakavasti tukeutumista Saksaan. »Meidän täytyy ... koettaa päästä Saksan siipien suojaan», hän kirjoitti Rytille maaliskuun alussa 1941.”[i]

Niinpä suomalaiset sitten kävivät useita keskusteluja saksalaisten kanssa siltä varalta, että Venäjä jälleen hyökkää Suomen kimppuun. Niitä keskusteluja on kuvattu erittäin tarkasti ja yksityiskohtaisesti, suorin lainauksin ja tarkoin lähdeviittein, tässä artikkelissa.

Saksa petti Suomea väittäen käyvänsä Venäjän kanssa neuvotteluja, joissa voidaan ottaa myös Suomen rajakysymys esille ja kysyi Suomen rajatoivomuksia.

Venäjä vaati oikeudettomasti joukoilleen kauttakulkuoikeuden maitse Hankoon. Se Venäjän joukkojen kauttakulku oli Suomelle erittäin vaarallinen, sillä joukot kulkivat aivan Helsingin vierestä. Kun Saksa sitten halusi lomalaisilleen kauttakulkuoikeuden Norjasta Saksaan ja päinvastoin Suomen alueen kautta, niin Suomessa huokaistiin helpotuksesta.

Presidentti Risto Ryti piti 26.6.1941 erinomaisen radiopuheen, jossa hän kertoi Venäjän sikamaisuuksista Suomea kohtaan Välirauhan aikana.

Venäjän hyökkäyksen Suomeen näyttäessä väistämättömältä Suomi suoritti joukkojensa puolustuksellisen keskityksen.

Saksan hyökkäys Venäjälle toi Suomessa todellisen helpotuksen tunteen. Nyt Suomen ei tarvitsisi puolustautua yksin.

Venäjä hyökkäsi jälleen Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05 aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan, joka oli erillissota.

Venäjän vaatimuksia Suomelle

Riippuvuus Saksasta

Venäjä esti puolueettomuuden  

Välirauha - ”Pitkä odotus kuolemansellissä”  

Kalevan alas ampuminen 

Hanko, sillanpää Suomen valloittamiseksi

Rajaloukkaukset ennen Jatkosotaa

Suomen rajoista  

Saksalaiskeskustelut  

Puolustuksellinen keskitys

Helpotuksen tunne

Tasavallan presidentin puhe 26.6.1941


[i] Pentti Virrankoski, Suomen historia, Osa 2, 2001, sivu 899

Suomen historiaa

Etusivulle