Oranssi vallankumous

Alkuperäinen kirjoitettu vuoden 2005 keväällä, täydennetty 8.4.2010 Juhani Putkinen

Ukraina on hyvin merkittävä naapuri Venäjän kannalta, sekä väkiluvultaan, että myös strategiselta sijainniltaan. Niinpä Venäjä on kautta aikojen vähintäänkin painostanut ukrainalaisia aseellisesti. Ukrainan kansanmurhasta on artikkeli täällä, Ukrainan vapaustaistelusta vuonna 1941 täällä ja vapaustaistelusta 1943-1956 täällä. Vuonna 2005 näytti siltä, että Ukraina olisi pääsemässä Venäjän karhua karkuun länteen, kiitos sekä USA:n, että EU:n tuen ja varsinkin ukrainalaisten itsensä ”kansannousun” (oranssi vallankumous) vuoksi.

Ukrainassakin yritettiin, Venäjän normaalin perinteen mukaisesti, väärentää presidentinvaalitulos Venäjälle mieleisen ehdokkaan hyväksi, sen lisäksi Putin oli jo julkisesti tukenut nimenomaan mieleistään venäläismielistä ehdokasta Janukovitshia (törkeä naapurin sisäisiin asioihin puuttuminen). No tämäkään ei tietysti riittänyt, kilpaileva presidenttiehdokas, joka halusi johdattaa kansansa länteen Euroopan Unionin jäseneksi (pitkällä tähtäimellä) piti tietenkin varmuuden vuoksi yrittää myrkyttää hengiltä KGB:n perinteiden mukaisesti. Tähän mennessä on hyvin vahva näyttö myrkytysyrityksestä – vaikka käytettiin myrkkyä, jota ei pitänyt olla mahdollista huomata testeissä. Onneksi presidenttiehdokas Jushtshenkon vaimo lähetti miehensä itävaltalaiseen sairaalaan, joka osasi lähettää näytteet parhaisiin läntisiin laboratorioihin, joten  myrkky löytyi (monenkohan FSB-laisen päät lensivät).

Viktor Jushtshenko nimitettiin presidentiksi (karvas kalkki Putinille) ja pääministeriksi nimitettiin Julia Timoshenko – jonka ryssät olivat panneet poliittisista syistä Interpolin etsintäkuulutettujen listalle aivan kuten myös Tshetshenian laillisen presidentin Aslan Mashadovin erityisedustajan Ahmed Zakajevin (jonka jo sekä Tanskan, että Englannin tuomioistuimet ovat vapauttaneet).

Jushtshenko ajoi Ukrainaa NATOn ja EUn jäsenyyttä kohti, sekä tuki Georgiaa Venäjän hyökättyä Georgiaan elokuussa 2008. Jushtshenko ei halunnut uusia Venäjän kanssa solmittua Sevastopolin laivastotukikohdan vuokrasopimusta.

Valitettavasti Venäjän harjoittama hajoita ja hallitse-politiikka onnistui, Justshenko ja Timoshenko rupesivat riitelemään keskenään - venäläismielinen Janukovitsh voitti vuoden 2010 presidentinvaalit.

Niinpä Ukraina nyt (huhtikuu 2010) on sitten lipumassa Kremlistä johdetuksi sen sijaan, että olisi päässyt Venäjän karhua karkuun.

Ukraina

Etusivulle