Metsäveljet saavuttivat tavoitteensa

Viron metsäveljien (sissien) tavoitteena oli Viron itsenäisyyden palauttaminen - eli Viron vapauttaminen Venäjän brutaalin miehityksen alta. Jos asiaa katsotaan pelkästään metsäveljien itsensä kannalta, niin käytännössä Venäjä kykeni lyömään metsäveljet sotilaallisesti ja jopa murhaamaan lähes kaikki metsäveljet - no, jokunen palasi Siperian keskitysleireiltä elossa. Miten sitten artikkelin otsikko voisi pitää paikkansa? Ennen vastausta siihen kysymykseen katsotaan hieman mistä oikein on kysymys koko metsäveljeydessä.

Taustaa

Viro itsenäistyi samoihin aikoihin Suomen kanssa. Venäjä hyökkäsi Viroon aloittaen Viron ja Venäjän välisen Vapaussodan - mutta Viro voitti Vapaussotansa jääden itsenäiseksi. Seuraavaksi Venäjä yritti kaapata Viron nostattamalla Virossa kapinan, mutta Viro kukisti sen  kapinan jääden itsenäiseksi.

Saksa ja Venäjä liittoutuivat Venäjän aloitteesta keskenään jakaen naapureitaan sulle-mulle periaatteella. Molotov-Ribbentropsopimus - lisäpöytäkirjoineen johti siihen, että Saksa ja Venäjä hyökkäsivät Puolan kimppuun jakaen Puolan keskenään. Tämä oli shokki virolaisille.

Sitten imperialistinen Venäjä halusi kaapata Viron, Latvian ja Liettuan orjikseen ja miehitti ne. Kaikissa näissä maissa alkoivat puhdistukset, joissa hävitettiin kyseisten kansojen parhaimmistoa joko murhaamalla paikan päällä tai kyydittämällä keskitysleireille Siperiaan. Tässä vaiheessa esimerkiksi suojeluskuntalaisia siirtyi laajamittaisesti metsiin piiloon suojelemaan itseään - joskus perheineen. Juuri se oli metsäveljien "syntyminen".

Saksan tehdessä ennakoivan iskun itään alkaen 22.6.1941 metsäveljet aloittivat aktiivisen toiminnan vapauttaakseen maansa Venäjän miehityksestä. Usein metsäveljet olivat jo vapauttaneet alueen miehittäjistä ja näiden kätyreistä ennen saksalaisten joukkojen saapumista - ja sinimustavalkoiset liput liehuivat vapaasti. Loput Viron alueesta metsäveljet ja saksalaiset sotilaat vapauttivat taistellen aseveljinä yhteistä vihollista vastaan.

Leijonan lailla

Virolaiset taistelivat leijonan lailla Venäjää vastaan estääkseen Venäjää miehittämästä uudelleen maataan. Saksan vetäessä joukkonsa Virosta hyvin suuri määrä virolaisia siirtyi taas metsäveljiksi jatkamaan aseellista vastarintaa Venäjää vastaan.

Ajoittain metsäveljet onnistuivat kiistämään Venäjän vallan omilla tukialueillaan ja esiintyivät todellisina vallankäyttäjinä. Metsäveljet odottivat länsivaltojen ja Venäjän välistä sotaa ryhtyäkseen sitten aktiiviseen laajamittaiseen taisteluun Viron itsenäisyyden palauttamiseksi - kuten olivat tehneet vuonna 1941.

Vuosien kuluessa metsäveljien määrä aleni taisteluissa kärsittyjen tappioiden vuoksi. Vuonna 1949 Venäjä järjesti taas massiivisen kyydityksen, jossa talonpoikia, metsäveljien sukulaisia, metsäveljien tukijoita, jne. Viron vapauden kannattajia, vietiin taas Siperiaan. Se nostatti jälleen metsäveljien määrää merkittävästi.

Toivoton taistelu?

Venäjä käytti kaikkia mahdollisia keinoja hävittääkseen metsäveljet lopullisesti, joten metsäveljien rivit harvenivat harvenemistaan. Kun Venäjä hyökkäsi Unkariin vuonna 1956, eikä länsimaat auttaneet hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Unkaria, niin käytännössä loputkin metsäveljet näkivät taistelunsa toivottomaksi. Apua ei tule mistään, eikä odotettua länsimaiden ja Venäjän välistä sotaa syttynyt.

Metsäveljien tavoite täyttyy

Metsäveljien taistelun innoittamana mm. nuoriso ryhtyi aktiiviseen ja passiiviseen vastarintaan miehittäjää vastaan. Sitten toisinajattelijat rupesivat nakertamaan miehityksen perusteita - taas innoittajanaan metsäveljien uhrautuva taistelu.

Suomennan tähän pätkiä Mart Laarin vuonna 2013 ilmestyneestä kirjasta Metsavennad - Relvastatud vastupanu Eestis Teise Maailmasõja järel. (Metsäveljet - Aseellinen vastarinta Virossa Toisen Maailmansodan jälkeen)

Yhteenveto-osasta

"Metsäveljien päätaktiikkana oli itsensä piilottaminen. Tehtäessä suurempi operaatio, yritettiin antaa viholliselle nopea isku ja heti kadota. Suurempia taisteluita metsäveljet pyrkivät välttämään. Siitä huolimatta suurempi osa metsäveljistä joko kaatui tai joutui ajan kuluessa turvallisuusjoukkojen kynsiin. - -

Lyhyellä perspektiivillä katsottuna metsäveljet lyötiin. He eivät palauttaneet itsenäistä Viron valtiota, eivätkä pelastaneet itseään, eikä läheisiään. Heidän taistelunsa ei ilmeisesti heikentänyt sortotoimia Virossa, eikä estänyt sortotoimia - kuten ei myöskään lisännyt niitä.

Pidemmällä perspektiivillä metsäveljet kuitenkin voittivat, sillä kaikki tapahtui kuten metsäveljet olivat uskoneet. Neuvostojärjestelmä romahti ja Viro vapautui - niin myös kaikki virolaiset. Se vaan kesti pidemmän aikaa kuin metsäveljet olivat odottaneet. Viiden vuoden sijaan lähes viisikymmentä. Viro vapautui kyllä itse, mutta länsivaltojen rooli siinä oli hyvin suuri - niin osoittautui myös luottamus Länteen oikeutetuksi, olkoonkin että myös Lännessä olivat paljot menettäneet uskonsa siihen.

Niin pitäisikin ennemmin katsoa auttoiko metsäveljien vastarinta Viron vapautumista vaiko ei. Presidentti Toomas Hendrik Ilves on sanonut, että Viro ei vapautunut verettömästi. Verettömiä olivat vain viimeiset vuodet jälleenitsenäistymisprosessissa. Sitä edelsivät kuitenkin vuodet täynnä tuskaa ja kärsimyksiä. Metsäveljien taistelu oli siten yksi osa Viron itsenäisyyden palauttamisen historiaa.

Metsäveljien rooli siinä voidaan tiivistää seuraavasti. [Bold jpu]

Ensinnäkin metsäveljeys aloitti vastarinnan tradition Virossa. Äänetön alistuminen vuosina 1939 ja 1940 löi kansan sieluun  haavan, joka ei ole vieläkään parantunut. Viron itsenäisyys annettiin pois jotenkin helposti, kuten se olisi epäonnistunut. Ehkä virolaiset eivät kykenekään parempaan. Ehkä he eivät olekaan itsenäisyyden arvoisia. Sellaiset kysymykset jäivät väkisinkin kummittelemaan. Metsäveljeys näytti, ettei asia ole sillälailla. Viron kansa tiesi mitä haluaa ja osasi myös uhrautuvasti taistella sen puolesta. Metsäveljien taistelun jälkeen  tulivat opiskelijoiden maanalaiset organisaatiot. Niitä seurasi jonkin ajan kuluttua toisinajattelijat ja sitten julkinen vastarintaliike. Kaikkien edellämainittujen esimerkkinä olivat metsäveljet ja niiden olemassaoloa on vaikea kuvitella ilman metsäveljiä. - -

Toiseksi metsäveljet loivat legendan, joka pelasti kansan sielun ja hoiti henkeä korkealla miehitysvuosina. Legenda saattoi olla suurempi kuin todellisuus, mutta jokainen kansa tarvitseekin romantiikkaa pysyäkseen hengissä. Metsäveljet tarjosivat sitä yllin kyllin. Heidän tarinansa olivat kauniita ja uljaita sekä antoivat yhä uusille sukupolville voimaa jatkaa vastarintaa. Tarinoita metsäveljistä kerrottiin suusta suuhun. Metsäveljien nimet olivat kaikkien tiedossa, heidän laulujaan laulettiin siitä huolimatta, että se oli ankarasti kiellettyä."[i]

-----

Viro palautti itsenäisyytensä voimaan neukkulan romahtaessa. Virolla oli pakolaishallitus olemassa kaikki pitkät miehityskaudet, joten kyseessä ei ole uusi itsenäistynyt valtio.


[i]     Mart Laar, Metsavennad - Relvastatud vastupanu Eestis Teise Maailmasõja järel, 2013, sivut 321-323

Viro

Etusivulle