Max Boot: Itä-Eurooppa kykenee puolustamaan itseään

USA:n presidenttiehdokas John McCainin ulkopoliittinen neuvonantaja Max Boot kirjoittaa Venäjän uhkasta naapurimailleen ja kuinka näiden naapureiden tulee valmistautua Venäjän hyökkäykseen. Kirjoitus on suomennettu Postimees-lehdessä 12.9.2008 julkaistusta artikkelista:

Itäeurooppalaiset ovat oikeutetusti huolissaan Venäjän röyhkeän ja menestyksekkään salamasodan vuoksi Georgiassa. Lukuisille Venäjän varjossa eläville ihmisille se tuo mieleen traumaattiset muistot: vuoden 1968 tshekeille, vuoden 1956 unkarilaisille, vuoden 1939 puolalaisille.

Sitä enemmän, koska Venäjän korkeimmat sotilasjohtajat uhkaavat Ukrainaa ka Puolaa ydinaseilla, jos ne eivät ole valmiita asettamaan nenäänsä Kremlin haluamaan suuntaan.

Edes ne valtiot, jotka Georgiasta ja Ukrainasta poiketen jo kuuluvat NATOon, ei tunne oloaan mukavaksi. Puolan ulkoministeri Radek Sikorski on sanonut: »Pergamentit ja sopimukset ovat mukavia asioita, mutta Puolan historiassa me olemme joutuneet taistelemaan myös yksin ja liittolaiset ovat hyljänneet meidät muutaman kerran.»

Varsova reagoi lähestymällä enemmän Yhdysvaltoja, lopettaen pitkäksi venyneet neuvottelut USA torjuntaohjusten sijoittamisesta Puolan alueelle nopeasti sopimukseen. Se on hyvä, mutta sittenkin vain symbolisen merkityksen omaava askel. Vähäiset torjuntaohjukset on ajateltu pudottamaan samoin vähäinen määrä Iranin ohjuksia, eikä suinkaan sitä valtavaa määrää ohjuksia, jotka Venäjällä on käytettävänään.

Puola ja toiset valtiot eivät saisi päästää valtaan illuusiota, että ne voisivat kriisiaikana luottaa USA:n apuun. Me olemme aiemmin jättänyt Puolan, Unkarin ja Tshekkoslovakian yksin. Juuri äsken me emme auttaneet juuri minkään vertaa Georgiaa.

Ainoa asia, mihin rintamavaltiot saavat luottaa, on niiden oma tahto taistella itsenäisyytensä puolesta. Tahto kuitenkaan ei yksin riitä. Tarvitaan myös taisteluvälineitä ja niistä on parhaillaan pulaa. Me jo näimme, miten Venäjän hyökkääjät murskasivat Georgian pikkuruiset asevoimat, joihin kuului alle 30 000 miestä.

Samalla on jäänyt huomaamatta, että vaikka Georgia on pieni maa (4,6 miljoonaa asukasta), sillä on paljon enemmän mahdollisuuksia tehdä maanpuolustuksensa hyväksi. CIA:n World Factbookin mukaan Georgiassa elää 900 000  16-49 vuotta vanhaa miestä. Niistä saisi pienellä vaivalla muodostettua paljon suuremman sotaväen, mutta se vaatii myös suurempia puolustusmäärärahoja. CIA:n mukaan puolustusmäärärahat olivat vuonna 2005 vain 0,59% bruttokansantuotteesta.

Georgia nosti viime vuosina sotilaallisia menojaan, mutta Itä-Euroopassa sitä ei tehty. Kansainvälisen Strategisten Tutkimusten Instituutin IISS:n mukaan vain yksi Itä-Euroopan maa kuluttaa puolustukseensa yli 2% BKT:stä. Se maa on Bulgaria, jossa vastaava prosenttimäärä on 2,2. Toisella sijalla on Romania 1,9%:lla aj kolmantena Puola 1,8%:lla.

Itä-Euroopan mailla ei myöskään ole suurta varsinaista armeijaa. Puolassa on 7,9 miljoonaa sotaväki-ikäistä miestä, mutta asevoimien aktiivisessa palveluksessa on vain 127 266 miestä. Unkari kykenee mobilisoimaan 1,9 miljoonaa miestä, mutta asepuvussa on vain 32 300. Bulgarialla on 1,3 miljoonaa potentiaalista sotilasta, mutta vain 40 747 käytännössä. Muualla on samoin.

Demilitarisointisuuntautumisessa on vain yksi poikkeus. Venäjä, jolla on aseissa yli miljoona sotilasta, on kasvattanut puolustusmäärärahaa, joka pieneni jyrkästi neuvostokauden jälkeen. Virallisten tietojen mukaan Venäjä käyttää vähintään 2,5% BKT:sta puolustukseen. Mutta kun lisätään paramilitaaristen joukkojen kulut ja vielä yhtä ja toista muuta, niin prosenttimäärä lähenee neljää eli toisin sanoen enemmän tai vähemmän USA:n kulujen tasolle.

Pienet maat ovat usein näyttäneet, että myös niillä on mahdollisuus lyödä suurvaltoja. Vuonna 1920 puolalaiset suorittivat marsalkka Jozef Pilsudskin innostavalla johdolla loistavan vastahyökkäyksen, joka pelasti Varsovan ja löi puna-armeijan ulos Puolan alueelta. Vuosina 1939-1940 rohkeat suomalaiset vastustivat Venäjän maahanhyökkäystä, joka pakotti Kremlin tyytymään koko valtakunnan valtaamisen sijaan vain sirpaleeseen. Suhteellisen vastikään Afganistanin mudzhaheedit torjuivat puna-armeijan ulos omasta maastaan täydellisesti, joka auttoi Neuvostoliiton hajoamista.

Jos itäeurooppalaiset toivovat, että he kykenisivät toistamaan jotakin vastaavaa - tai tarkemmin sanottuna, että he kykenisivät pakottamaan venäläiset luopumaan jo heidän uhkaamisestaan, näyttäen selvästi, että he kykenevät johonkin sellaiseen -, niin heidän täytyy tehdä paljon enemmän tehokkaan puolustuksen hyväksi. Niiden täytyy kaksinkertaistaa sotilasmenonsa ja kasvattamaan selkäänsä niin militaariset piikit, että edes Venäjän karhu ei kykene niitä nielaisemaan.

USA voi auttaa siinä, kuten me autoimme afganistanilaisia 1980-luvulla tai kuten ranskalaiset auttoivat puolalaisia vuonna 1920. Siihen vaaditaan meidän sotilaallisen avun strategian muutos, joka tähän saakka on tarkoittanut Itä-Euroopassa meidän omien asevoimiemme pienten kopioiden luomista.

Me luotimme, että ne maat auttavat sen jälkeen täyttämään meidän sotilaallisia velvoitteitamme Afganistanissa, Irakissa ja muualla - ja tämä on suuressa määrin toteutunut. Vaan NATO-tyylisen sotaretkikyvyn kehittämisen lisäksi niiden valtioiden täytyy olla valmis myös syväpuolustukseen.

Se vaatii suuren reservin, joka on valmis nopeasti astumaan palvelukseen, sekä kosolti puolustusaseita, erityisesti kannettavia ohjusjärjestelmiä, kuten Stingerit tai Javelinit, jotka kykenisivät tuottamaan suuria tappioita Venäjän rohmakkaille lentokoneille ja hyökkäysvaunuille. Se on paljon tärkeämpi kuin omat panssarivaunut tai hävittäjälentokoneet.

Meidän pitäisi tarjoutua myymään sellaisia suhteellisen halpoja puolustusjärjestelmiä sekä samoin tarjota myös tukipalveluita, että niitä järjestelmiä käytettäisiin mahdollisimman tehokkaasti. Vaan ensisijaisesti tarvitaan sitä, että itäeurooppalaiset panostaisivat itse oleellisesti enemmän omaan puolustukseensa.[i]

Jälkikirjoitus (jp)

Max Boot antoi samalla erinomaisen hyviä neuvoja myös Suomen puolustusta varten:

1.     Puolustusmäärärahoja on korotettava oleellisesti;

2.     Suomella täytyy olla suureen reserviin perustuva aluepuolustus;

3.     On hankittava runsaasti ilmatorjuntaohjuksia ja panssarintorjuntaohjuksia.


[i] http://www.postimees.ee/?id=32822

Maanpuolustus

Etusivulle