Mannerheim-linja Talvisodassa

Kansainvälinen lehdistö, mutta varsinkin Venäjän propagandakoneisto, ovat nostaneet Mannerheim-linjan varustuksen aivan valtavaksi - totuuden vastaisesti.

Venäjän piti selitellä ensin miksi siitä linjasta ei mentykään lävitse heittämällä, vaan Venäjän hyvinvarustettu puna-armeija hakkasi siellä päätään Karjalan mäntyyn kärsien valtavia tappioita - sitten oli tarpeen kehua puna-armeijaa sen erinomaisesta suorituksesta kun onnistui murtamaan sen murtamattoman linjan.

Todellisuudessa linjan varustus oli heikko - mutta sitä puolustavat sotilaat olivat lujia.

Tässä artikkelissa esitellään joitakin numerotietoja koskien taisteluja Talvisodan Mannerheim-linjalla.

Linnoitteet

Mannerheim-linjassa oli pituutta vähän yli 140 km. Alla olevan taulukon mukaan siinä oli kilometriä kohti suurinpiirtein 4 kenttälinnoitettua konekivääripesäket­tä, 5 kenttälinnoitettua majoituskorsua, 3 km taistelu­ja yhteyshautaa, 2,5 km piikkilankaestettä sekä 1 km hyökkäysvaunuestettä.[i]

Siinä taulukossa on esitetty yksityiskohtaisesti missä mitäkin linnoitteita oli. Otan tähän tietoja vain yhteenvetoriviltä:

Konekivääripesäkkeitä ja -korsuja 606 kpl
Majoituskorsuja  804 kpl
Taistelu- ja yhteyshautoja 440 km
Piikkilankaesteitä  331 km
Panssarivaunuesteitä 136 km

Pääasiassa ne olivat puurakenteisia - eikä suinkaan Maginot-linjaa vastaavia teräsbetoni ja teräsrakenteita kuten propagandassa on väitetty.

Heti Vapaussodan jälkeen rakennettiin joitakin teräsbetonibunkkereita, mutta niistä tuli niin heikkoja, että ne olivat oikeastaan surmanloukkuja, joista oli parasta poistua pommituksen tai tykistötulen ajaksi. Välittömästi ennen sotaa rakennettiin oleellisesti lujempia bunkkereita, mutta eihän nekään käytännössä olleet järeiden kranaattien täysosumia kestäviä. Eli taistelut käytiin pääasiallisesti tavallisista avoimista juoksuhaudoista käsin tai esimerkiksi tuhotun vihollisen panssarivaunun alle rakennetusta konekivääriasemasta.

Joku älypää oli keksinyt rakentaa juoksuhautoihin panssarilevyjä, joiden raoista muka olisi pitänyt tähystää mitä vihollinen tekee - ne olivat kuitenkin käytännössä varsinaisia surmanloukkuja, joiden taakse meno piti kieltää. Paikallaan oleva panssarilevyhän oli todella hyvä maalitaulu vihollisen panssaritorjuntatykeille - ja tietysti levyt ammuttiin hajalle.

Mutta katsotaanpa kuitenkin tarkemmin niitä bunkkereita.

Kasematteja ja bunkkereita oli yhteensä Mannerheim-linjalla seuraavasti:[ii]

 Suomenlahti-Kuolemajärvi  7 kpl
Summankylä 17 kpl
Summajärvi  9 kpl
Leipäsuo 2 kpl
Suurniemi 7 kpl
Yhteensä 42 kpl

Yleensä aseistuksena oli yksi tai kaksi konekivääriä - osa oli tarkoitettu pelkästään majoitukseen, eli oli aseistamattomia. Osa alunperin aseistetuista muutettiin majoitusbunkkereiksi valamalla ampuma-aukot umpeen - kun eivät olisi kuitenkaan kestäneet taistelua.

Mannerheim-linjalle oli suunniteltu rakentaa enemmän bunkkereita, mutta niitä ei ennätetty rakentaa ennen Venäjän hyökkäystä.[iii]

Joukot

Otetaanpa tähän hieman numerotietoja joukoista ja kalustosta, jotka taistelivat Karjalan Kannaksella tällä Mannerheim-linjalla. Siis vain tällä linjalla - ei muilla Talvisodan rintamilla kuten Laatokan pohjoispuolella.

30.11.1939 Suomen kimppuun Karjalan Kannaksella hyökänneessä Venäjän 7. Armeijalla oli 1569 hyökkäysvaunua ja 251 panssariautoa. Puna-armeija menetti Karjalan Kannaksella 30.11.1939-1.2.1940 välisenä aikana 1110 hyökkäysvaunua. 30.11. Suomea vastaan Kannaksella oli sijoitettu noin 1300 lentokonetta, joista 746 hävittäjää ja 462 pommikonetta.[iv]

”Suomen ilmavoimien kokoonpano käsitti sen sijaan talvisodan syttyessä vain 116 lentokonetta, joista ainoastaan 36 Fokker D.21 hävittäjää ja 14 Bristol Blenheim pommikonetta voitiin pitää moderneina.”[v]

Kuten jo Venäjän menettämien hyökkäysvaunujen lukumäärästäkin voi päätellä, niin läpimurto ei onnistunut - joten Venäjä keräsi lisää voimia ja lähti uuteen yritykseen.

Mannerheim-linjaa vastaan 1.2.1940 suurhyökkäyksen tehneet Venäjän joukot olivat noin 460 000 miestä, 3350 tykkiä, 3000 hyökkäysvaunua ja 1300 lentokonetta - vastassa n. 150 000 suomalaista.[vi]

Venäjän hyökkäysvaunutappiot Talvisodassa olivat 3194 kpl[vii] - eli ei se tainnut ihan paraatimarssia olla.

Venäjä menetti Talvisodassa kaikkiaan noin 1000 lentokonetta sekä noin 1200 lentäjää. Suomen ilmavoimat menetti 62 konetta, joista 47 sotatoimissa. 73 suomalaista lentäjää kaatui.[viii]

Valheita

Kun Venäjän tappiot Talvisodassa olivat aivan suunnattomat (Hrutshevin mukaan miljoona miestä), niin sitten Venäjän propagandistit keksivät ja julkaisivat mitä mielettömämpiä sankaritarinoita, joissa ei ollut toden häivääkään - ja jakoivat mielettömän määrän kunniamerkkejä näistä keksityistä urotöistä. Näitä valehdeltuja sankaritarinoita voi lukea täältä.[ix]

Bunkkereista valehdellaan mahdottomasti edelleen. Esimerkki: Vaikka Karajevin kuvaus suomalaisbunkkerien rakenteista ja valmistusajankohdista oli edellisten tekstien lailla paikkansa pitävää, liioittele hänkin niiden aseistusta: Enckellin kasemateilla olisi Karajevin mukaan ollut 2-3 konekivääriampuma-aukkoa, vaikka useimmissa oli vain yksi. Uudemmissa bunkkereissa oli kirjoittajan mukaan 5-10 konekivääri- ja 37 mm:n pikatykki­ampuma-aukkoa, vaikka suurin osa oli kaksikonekiväärisiä, eikä tykkejä ollut yhdessäkään.”[x]

Otetaanpa vielä esimerkki miten Venäjä valehteli (valehtelee) Suomen tappioista Talvisodan Mannerheim-linjalla: ”Kuten maaliskuun l. päivänä annettu Leningradin soti­laspiirin esikunnan tilannetiedotus ilmoitti, sen ennennäkemättömän taistelun aikana, joka kesti jatkuvana helmikuun 11. päivästä lähtien, joukko-osastomme valtasivat 922 vihollisen puolustuslinnoitusasemaa. Näistä 235 oli tykistön rautabetonilinnoitusrakennetta eli bunkkereita niihin asetettujen tykkien kera. Valkosuomalaisten ase- ja ampumatarviketappiot käsittivät: 506 tykkiä, 2 732 konekivääriä, 10 000 kivääriä ja yli 14 miljoonaa patruunaa. Valkosuomalaiset ilmavoimat menettivät 191 lentokonetta.”[xi]

No, Georgian sodan syyksi Venäjä valehteli presidenttinsä suulla georgialaisten tulittaneen Tshinvalia tykistöllään aiheuttaen 1600-2000 siviilin kuoleman ja Venäjän piti sitten lähteä lopettamaan se kansanmurha[xii]. Kuinka ollakaan todellisuudessa siviilejä kuoli Georgian tykistön vastatessa georgialaiskyliin kohdistettuun Venäjän joukkojen tulitukseen ja kuolleiden määrä oli Human Rights Watchin mukaan korkeintaan muutamia kymmeniä.

Venäjän ulkoministeri Lavrov väitti Georgian tehneen sotarikoksen, jossa kuoli tuhansia siviilejä.[xiii]

Venäjän valtiollinen TV väitti kuolleita olleen yli 2000.[xiv]

11.8.2008 Venäjän virallinen ilmoitus kuolleiden lukumäärästä oli 1600 - se 2000 olikin arvioitu yläkanttiin.[xv]

Siitä voitaneen vetää johtopäätös, että venäläiset valehtelevat aina.

Talvisota

Etusivulle


[i] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 50

[ii] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 90

[iii] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 91

[iv] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 72

[v] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 72

[vi] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 77

[vii] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 118

[viii] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 137

[ix] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 121

[x] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 201

[xi] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 205

[xii] http://gruusia.postimees.ee/?id=25946

[xiii] http://www.epl.ee/artikkel/438089

[xiv] http://www.epl.ee/artikkel/438086

[xv] http://www.epl.ee/artikkel/438218

Talvisota

Etusivulle