Energiapolitiikasta

Yleistä

Useat energiapolitiikkaa liippaavat yksityiskohdat ovat hetkellisesti julkisuudessa, kadoten jälleen muiden ajankohtaisten tai "seksikkäiden" aiheiden alle. Laajaa kokonaisuutta ja erilaisia vaikutusmekanismeja käsitellään valitettavan vähän. Pyrinkin tarkastelemaan energiapolitiikkaa laajalti, enkä vain esimerkiksi jonkun energiantuottamismenetelmän kannalta.

Energia

Energialähteitä ja muotoja on lukuisia, enkä edes yritä käydä niitä kaikkia lävitse tässä artikkelissa, vaan pyrin tarkastelemaan niitä esimerkinomaisesti.

Sähköenergia on kiinnostava mm. siksi, että sitä ilman nykyaikainen yhteiskunta ei kerta kaikkiaan voi toimia. Sähköenergiaa voidaan hyödyntää erittäin monipuolisesti, sitä voidaan tuottaa monilla menetelmillä ja sitä voidaan myös varastoida eri olomuodoissa.

Kivihiili on tunnettu energianlähde jo "ammoisista ajoista". Sitä käytetään edelleen jopa asuntojen lämmittämiseen polttamalla, tietenkin kaukolämmön tuottamiseen ja etenkin sähköenergian tuottamiseen. Kivihiili on hyvin varastoitavaa energiaa. Kivihiilivaratkin ovat huomattavat, joten se on kiinnostava energialähde siitä huolimatta, että sitä yleisesti pidetään saastuttavana ja sen käytöstä haluttaisiin luopua. Kivihiilestä voidaan kaasutusprosessin kautta valmistaa myös nestemäistä polttoainetta.

Mineraaliöljy on kivihiilen tavoin vanha ja laajasti käytetty ja käytettävä energianlähde. Siitä jalostetaan mm. raskasta polttoöljyä, dieselöljyä ja bensiiniä. Suurin ongelma oikeastaan on, että öljyn kulutus on suuri ja kulutus on edelleen lisääntymässä samalla kun öljyvarat ovat rajalliset - tästä johtuen öljyn hinta nousee koko ajan ja siten sen laaja-alainen käyttö muuttuu tulevaisuudessa mahdottomaksi, tai ainakin kannattamattomaksi.

Maakaasu on yleisesti käytetty energiamuoto ja sitä jopa markkinoidaan ympäristöystävällisenä. Maakaasu on toki ympäristöystävällisempää kuin vaikkapa kivihiilen tai palavankiven poltto. Kuitenkin senkin polttaminen saastuttaa luontoa ja tuottaa kasvihuonekaasuja. Maakaasua ei voida taloudellisesti varastoida Suomessa, joten se on huoltovarmuuden kannalta surkea energianlähde.

Tuulivoima on ollut käytössä hyvin kauan esimerkiksi tuulimyllyissä (viljan jauhatus jauhoiksi), nykyisin tuulienergiaa muunnetaan sähköenergiaksi tuulivoimaloissa. Tuulivoimalat kehittyvät koko ajan tehokkaammaksi, mutta tuulivoimalla tuotetun sähkön hinta (kun otetaan huomioon kaikki kustannukset ja tukiaiset) on kova ja valitettavasti juuri silloin kun täällä Suomessa tarvittaisiin eniten energiaa, eli kovalla pakkasella, ei yleensä juurikaan tuule. Siten tuulivoima soveltuu lähinnä sähkön tuottamiseen erikoistarpeisiin, ei niinkään yleiseen energiantuotantoon - näkyvissä olevassa tulevaisuudessakaan.

Bioenergia on nykyisin runsain mitoin esillä julkisuudessa, mutta ei juurikaan käytössä (prosentteina koko energiankulutuksesta). Bioenergia onkin osittaisratkaisu mineraaliöljyn korvaamisessa esimerkiksi autojen polttoaineena. Se on myös "puhtaampaa", kuin vaikkapa dieselöljyn käyttö. Bioenergiaa voidaan tuottaa usein eri tavoin. Esimerkiksi rypsistä voidaan tehdä biodieseliä tai vaikkapa puusta etanolia (korvaamaan bensiiniä). Tämä ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista. Sekä puupellettien polttaminen, että myös hirveältä tuntuva viljan polttaminen energian tuottamiseksi on bioenergiaa. On otettava huomioon, ettei bioenergia suinkaan ole saasteetonta, vaikka se joihinkin vielä saastuttavampiin energiamuotoihin verrattuna onkin puhtaampaa. Oikeastaan bioenergia on aurinkoenergiaa - tosin mutkan kautta. Kannattaa huomioida myös se, että kun Suomi saa parhaillaan Venäjän miehittämänä olevat Suomen alueet takaisin, niin saamme samalla runsain mitoin erinomaisia peltoja, joita voidaan käyttää elintarviketuotantoon ja vastaavasti huonompia peltoja nykyisen tynkä-Suomen alueella bioenergian tuotantoon.

Turve on eräs muoto bioenergiaa, vaikkakin turve uusiutuu hyvin hitaasti. Turpeen polttaminen vaikkapa kaukolämmön ja sähkön tuottamiseen työllistää meitä suomalaisia ja on kotimaista energiaa - ei rasita kauppatasetta. Toisaalta turpeella tuotettu sähkö on kallista ja turpeen poltosta aiheutuu ympäristölle haitallisia päästöjä. Mielestäni turvevoimaloita pitäisi tukea siten, että niiltä ostettaisiin sähköä vuoden kahtena kylmimpänä kuukautena. Siten ne säilyisivät parantamassa energiaomavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme.

Vetyä pidetään eräänä vaihtoehtona Bensiinille ja Dieselöljylle autojen polttoaineena tulevaisuudessa. Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei "vetyjärviä" ole olemassa, vaan vedyn valmistamiseen tarvitaan runsaasti sähköenergiaa - esimerkiksi ydinvoimalaitoksista. Vety ei myöskään ole vaaraton vaan suorastaan räjähdysvaarallinen kaasu. Kuitenkin vety on eräs keino varastoida sähköenergiaa.

Entäs Puu? Suomessa kasvaa melkoinen määrä puuta, sitä myös jää hyödyntämättä. Voisiko puu olla Suomessa merkittävä energialähde? Todettakoon heti aluksi, että pientalojen lämmityksessä (ja saunan kiukaissa) poltettava puu saastuttaa ilmaa ihan perusteellisesti. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö puuta voitaisi hyödyntää energiantuotannossa. Puunjalostusteollisuuden sivutuotteita kannattaa hyödyntää energiantuotantoon. Puusta voidaan myös tehdä "tikkuviinaa", eli etanolia ja sitä taas voidaan käyttää polttoaineena.

Vesivoima on myös hyvin vanha energiamuoto. Sitä on käytetty myllyjen ja erilaisten koneiden voimanlähteenä ja nykyisinkin se on erittäin hyvä tapa tuottaa sähköenergiaa. Ei saastuta luontoa ja sillä tuotettu sähkö on halpaa. Vesivoima on myös erinomaista säätövoimaa, eli sitä voidaan käyttää silloin kun sähkön kulutus on huipussaan ja olla käyttämättä, kun sähkön kulutus on vähäistä. Suomessa on melkoisesti vesivoimaa, sitä voidaan myös rakentaa lisää vaikkapa tekemällä tekoaltaita veden varastoimiseen. Kun Suomi saa takaisin parhaillaan Venäjän miehittämänä olevat Suomen alueet (Tarton rauhan rajat), niin saamme samalla takaisin melkoisesti vesivoimaa ja lisäksi rakentamatonta vesivoimakapasiteettia. Säätövoiman osuutta voidaan lisätä pumppaamalla vettä alajuoksulta yläjuoksulle pienen sähkönkulutuksen aikana ja laskemalla sitä taas turbiineiden lävitse huippukulutuksen aikana.

Ydinvoima on suotta saanut huonoa mainetta atomipommien ja mm. Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuoksi. Todellisuudessa ydinvoima on erinomainen keino tuottaa ympäristöystävällistä ja halpaa sähköenergiaa. Valitettavasti Suomen viidennen reaktorin rakentamista viivästi kohtalokkaasti Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus. No, onneksi se viides reaktori on viimeinkin parhaillaan rakennettavana. Tämä ei kuitenkaan riitä, vaan seuraava reaktori on saatava mahdollisimman pian työn alle. Tätä kirjoitettaessa (3.12.2005) on meneillään hanke, että Liettuan vanhat Ignalinan "Tshernobyl-tyyppiset" ydinreaktorit korvattaisiin modernilla ydinreaktorilla Baltian maiden ja Puolan yhteistyönä. Toivon sydämestäni menestystä tälle hankkeelle. Kirjoitin juuri virolaiselle foorumille toivomukseni, että tehtäisiin niin suuri uusi ydinvoimalaitos, että siitä riittäisi sähköenergiaa myytäväksi myös pohjoismaiden markkinoille.

Huoltovarmuus

Toisen maailmansodan aikana Suomella ei ollut ei energiaomavaraisuutta, eikä myöskään elintarvikeomavaraisuutta. Se oli Suomen kannalta erittäin paha asia, sillä se vei saman tien myös Suomen riippumattomuuden ja rajoitti Suomen itsenäisyyttä. Toivon sydämestäni, että tätä historiallista tosiasiaa ei unohdeta ja nyt huolehditaan Suomen energiaomavaraisuudesta ja elintarvikeomavaraisuudesta.

Energiaomavaraisuuden kannalta yksi erinomainen keino tuottaa sähköenergiaa on ydinvoima, sillä sen polttoaine on halpaa, joten sen pitkäaikainen varastointi Suomeen ei ole minkäänlainen ongelma. 

Maakaasu on huoltovarmuusmielessä surkea energialähde, sillä sen varastointi Suomeen EI ole mielekästä. Kivihiiltä ja öljyä on varastoitavissa mielekkäämmin, joten niitä on myös varastoitava Suomeen huoltovarmuussyistä, vaikka niiden käyttö saastuttaakin luontoa. Luonnon saastuttaminen on pieni harmi, jos vaihtoehtona on itsenäisyyden menetys.

Jo olemassa olevien turvevoimaloiden säilyminen parantamassa huoltovarmuutta on turvattava.

Omalla alueella oleva vesivoima on tietysti aivan erinomainen asia huoltovarmuuden kannalta - sen sijaan ulkomailta - varsinkin imperialistisesta roistovaltiosta Venäjältä tuotava sähköenergia ja maakaasu ovat suuri uhka Suomen itsenäisyydelle ja riippumattomuudelle.

Ilmastonmuutos

Kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu maapallon keskilämpötilan nousu, josta taas aiheutuu mm. napajäätiköiden sulaminen kiihtyvällä nopeudella. Tästä aiheutuu meriveden pinnan merkittävä nousu, jolloin saaria ja rannikoita kaupunkeineen, viljelyksineen jne. "uppoaa" mereen.

Kun kehitysmaat, kuten Kiina, Intia, Venäjä, jne. kasvattavat koko ajan voimakkaasti kasvihuonepäästöjään niin tilanne eskaloituu nopeasti.

Edessä saattaa olla myös häiriöitä meille niin tärkeän Golf-virran toiminnassa - mikä voi johtaa jopa jääkauteen täällä Pohjolassa.

Johtopäätöksiä

Ydinvoimaa on ehdottomasti rakennettava lisää niin Suomeen kuin myös muualle - mutta ehdottomasti nykyaikaisella tekniikalla (kuten Suomen viides reaktori) ja turvallisuutta korostaen muutenkin. Kansainvälinen valvonta on välttämätöntä ja korkeatasoinen simulaattorikoulutus on oltava ehdoton vaatimus kaikkien ydinvoimaloiden henkilöstölle.

Ydinvoimaa on rakennettava lisää niin nopeasti kuin se on mahdollista turvallisuutta vaarantamatta (edellinen kappale).

Vesivoimaakin on rakennettava lisää. Tarvitaan tekoaltaita ja uusia voimalaitoksia.

Sähköautoja on tuettava esimerkiksi verovapauden avulla. Samaan luokkaan lasken polttokennoja voimanlähteenään käyttävät autot. Hybridiautojakin voitaisiin tukea siirtymäkauden (ehkä 15 vuotta) ajan. Hybridiautoissa voitaisiin käyttää polttoaineena biopolttoaineita.

Biopolttoaineiden osuutta polttonesteissä pitäisi nostaa siirtymäkauden (ehkä 15 vuotta) ajan mm. verohelpotuksin.

Fuusiotutkimukseen on panostettava moninkertaisesti nykyiseen nähden.

Autoveroa on laskettava uusien matalapäästöisten autojen osalta, jotta vanhat saastuttavat romut saadaan pois liikenteestä. Mitä suurempi polttoaineen kulutus ja saastuttavuus sitä suurempi vero.

Myös laivojen tuottamiin kasvihuonekaasupäästöihin ja ilmansaasteisiin on puututtava. Saastuttaville polttoaineille on mätkäistävä kunnollinen vero ja muutenkin kannustettava käyttämään vähemmän saastuttavia polttoaineita.

Kaatopaikoilta nousevat kasvihuonekaasut on kerättävä talteen ja hyödynnettävä.

Energiapolitiikka

Etusivulle