16 prosenttia väestöstä

Ennen Talvisotaa Suomi laiminlöi puolustuksensa kehittämisen, esimerkiksi jätti säästösyistä kouluttamatta osan ikäluokista ja lomautti asevelvollisia kesken koulutuksen. Kouluttamatta jätettiin mm. heiveröisiä kutsunnanalaisia.

Talvisodan aikana kouluttamatta jätettyjä sitten pikakoulutettiin tykinruoaksi. Hyvät kouluttajat olivat rintamalla, eikä pikakoulutus vastaa oikeaa varusmiespalveluksessa ja kertausharjoituksissa saatavaa koulutusta. Tappiot olivat aivan turhan suuria.

No, Siperia opetti ja oppi otettiin nöyränä vastaan. Välirauhan aikana sitten koulutettiin minkä varustelutöiltä ja kasarmien rakentamiselta ennätettiin - oltiin oikeutetusti varmoja siitä, että imperialistinen Venäjä hyökkää uudelleen Suomen kimppuun epäonnistuttuaan koko Suomen valloittamisessa Talvisodassa.

Oli vain ajan kysymys milloin Venäjä taas hyökkää Suomen kimppuun, sillä kertaa ei haluttu olla yllätettyinä ”housut kintuissa” kuten tapahtui Talvisodan alkaessa - oli naiivisti uskottu Suomen ja Välillä voimassa olleeseen hyökkäämättömyyssopimukseen ja YK:n edeltäjään Kansainliittoon. Hyökkäämättömyyssopimusta jatkettiin vuoden 1945 loppuun, eikä sitä voinut noin vain irtisanoa.

Suomi suoritti osittaisen liikekannallepanon salaisesti kertausharjoituskutsuin noin viikkoa ennen Venäjän hyökkäystä - hyvä. Venäjä hyökkäsi taas Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05 aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan, joka oli erillissota.

Venäjän aloitettua Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan Suomi alkoi keskittää puolustusryhmityksessä olleet joukkonsa osittain hyökkäysryhmitykseen voidakseen vapauttaa Venäjän miehittämänä olevia Suomen alueita ja saavuttaakseen paremmin puolustettavissa olevat linjat. Valmistauduttiin vastahyökkäykseen. Samalla kutsuttiin lisää miehiä asepalvelukseen ja lottia omiin tehtäviinsä.

10.7.1941 suomalainen Karjalan Armeija lähti vapauttamaan Venäjän miehittämänä ollutta Laatokan Karjalaa.

Lainaus: ”Puolustusvoimien kokonaisvahvuus kasvoi heinäkuun loppuun mennessä 475 000 mieheen. Kaikkiaan oli puolustuslaitoksen palveluksessa, lotat ja ilmavalvontahenkilökunta mukaan lukien, 630 000 kansalaista eli 16 prosenttia väestöstä.”[i]


[i] Ohto Manninen et al, Suomen historia, Osa 7, 1987, sivu 345

Jatkosota

Etusivulle