Juha Rytilahti

subglobal2 link | subglobal2 link | subglobal2 link | subglobal2 link | subglobal2 link | subglobal2 link | subglobal2 link
subglobal3 link | subglobal3 link | subglobal3 link | subglobal3 link | subglobal3 link | subglobal3 link | subglobal3 link
subglobal4 link | subglobal4 link | subglobal4 link | subglobal4 link | subglobal4 link | subglobal4 link | subglobal4 link
subglobal5 link | subglobal5 link | subglobal5 link | subglobal5 link | subglobal5 link | subglobal5 link | subglobal5 link
subglobal6 link | subglobal6 link | subglobal6 link | subglobal6 link | subglobal6 link | subglobal6 link | subglobal6 link
subglobal7 link | subglobal7 link | subglobal7 link | subglobal7 link | subglobal7 link | subglobal7 link | subglobal7 link
subglobal8 link | subglobal8 link | subglobal8 link | subglobal8 link | subglobal8 link | subglobal8 link | subglobal8 link

KARJALANKARHUKOIRAT

small logo

VUOTTAJAN KENNEL

Vuottajan kennel kasvattaa Karjalankarhukoiria.Kennenimi on myönnetty 3.6.1997. Kotipaikka on Pohjos- Suomessa Simon kunnassa, tarkemmin Simonkylällä. Tästä tietoa www.simonkyla.fi.

Kasvatustyössä pyrin jalostamaan Karjalankarhukoiraa siten, että rotu kehittyy suurriistakoirana, ulkomuoto ja luonne pysyisivät rodunomaisena sekä kiinnittämällä huomiota terveyteen. Vaikka meillä on maailaman terveimpiin rotuihin kuuluva rotu, niin tälläkin rodulla on ns."pevisa "- määräykset. ( Perinnölliset viat ja sairaudet ).www.spj.fi/kkk/karhu_index.htm .

Kennelissä on tällä hetkellä kaksi koiraa,. Pentueita on syntynyt tähän mennessä yksi / vuosi. Kaikkiaan seitsemän.

 

TAUSTATIETOA

Kotoisin olen Sallasta, jossa vartuin ja aloittelin koiraharrastukseni täytettyäni 15 - vuotta. Silloin sain metsästyskortin, ensimmäiset aseet ja luonnollisesti koiran. Eka koirani oli maatiaispystykorva varmaankin lähellä Pohjanpystykorvaa, koska koko ja kermanvalkea väri sopivat siihen rotuun. Sille ammuin paljon lintuja. Teetin parit penikatkin. Jälkipolvesta tuli useita hyviä linnun haukkujia, joista osa oli minulla itselläni. Olipa yksi suomenajokoirakin.

Muutettuani Kemiin v-81 liityin paikalliseen metsästysseuraan. Asuin kerrostalossa, johon ei oikein ulkokoiria mielellään oteta. Valintani oli Beakle. Metsästelin lintuja ja jäniksiä. V- 83 liityin hirviseurueeseen. Metsästys silloin tapahtui pääosin ajometsästyksenä, koska meillä ei ollut kunnollista hirvikoiraa. Pari seurueemme jäsentä kouluttivat Harmaita Norjanhirvikoiria vaihtelevalla menestyksellä. Rakennettuani v- 85 omakotitalon oli aika minunkin laittaa ensimmäinen hirvikoirani. Rotu oli Norjanharmaa. Aika luontevaa, kun seurueemme toisella kaverilla oli narttu ja sillä pennut. Harmaita minulla oli kaikkiaan kolme koiraa, yksi Länsi- Euroopan Laikakin. Siinä seassa oli v- 87 ensimmäinen Karjalankarhukoirakin, narttu. Siitä ei tullut mitään muuta kuin kaunis.

Vuonna -91 sitten tärppäsi. Ostin Karjalankarhukoiran penikan Erauspojan kennelistä. Se oli uros ja nimi Jysky. Siitä alkoi karhukoiraharrastajan urani. Muut rodut jäivät pois ja keskityin vain Karjalankarhukoiraan. Näin jälkikäteen ajateltuna oli hyvä, että ehti harrastaa muitakin rotuja ennen omaa valintaa. tällä tavalla löytyi se "oma" minua parhaiten palveleva rotu.

NÄYTTELYHARRASTUS

Käyn koirieni kanssa näyttelyissä. En ole kovinkaan aktiivinen näyttelyharrastaja, mutta jos koiralla on näyttävyyttä tarpeeksi, niin kyllä sille ne kolme sertiä yritetään hakea.

Parhaat menestykset näyttelyrintamalla kasvateillani on: Kaksi kertaa Pystykorvajärjestön päänäyttelyn voitto. Myös kahdesti olen voittanut saman järjestön päänäyttelyssä kasvattajaluokan.

HIRVENHAUKKUKOEHARRASTUS

Koska rotu on ns. käyttökorarotu, niin olennaisena osana harrastusta on kulkea koirieni kanssa hirvenhaukkukokeissa. Omilla koirillani olen kilpaillut kokeissa useita kymmeniä kertoja, aina rotuni kuningatar- ja kuninkuuskisoja myöten. ( rodun SM- kisoja ). Kuningatarkisasta parhaana neljäs sija. Kuninkuuskisasta yhdestoista sija.

Kun kerran kulkee omilla koirilla haukkukokeissa, niin silloin itsellä pitää olla tuomarikortti kyseiseen lajiin. Näin taataan, että tuomareita riittää myös minulle, kun on tuomarina toisille. Toimii niin kuin " vuoroin vieraissa " periaatteella paljolti. Olen hankkinut hirvenhaukkukokeen tuomarikortin vuonna 1986. Ylituomariksi olen valmistunut 2001.

2005 Jari Rytilahti