Teksti on kommentoitavissa facebook'iin perustamassani ryhmässä (vaatii rekisteröitymisen)

Jyväskylän Energia Oy ja kaupungin johto runnasivat marraskuussa 2005 valtuustolla päätöksen uuden turpeella lauhdesähköä tuottavan suurvoimalan perustamisesta Keljonlahdelle. Päätöksen varmisti vihreitten valtuustoryhmä vaa'ankieliasemassa; se olisi yksinään pystynyt kaatamaan hankkeen. Juna olisi pysähtynyt jo lähtöasemalleen.
Nyt siitä sukeutui mahtava valituskierre hallinto-oikeuksissa. Valituksen perusteina olivat mm. sijainti pohjavesi- ja luonnonsuojelualueella erinomaisesti asuntotuotantoon sijaitsevassa Päijänteeseen vietävässä rinteessä. Alue oli lisäksi liito-oravien asuinalue.
Vihreitten ratkaisu ei ole sovitettavissa heidän aiempiin kantoihinsa luonnon- ja liito-oravien suojelusta. Ei myöskään kantaan lauhdevoiman tuotannon järkevyydestä; siinähän yhtä hyötöenergian MWh:ta kohden pitää työntää 2 MWh energiaa Päijänteen lämmittämiseen.
Ratkaisu ansaitsi Kuukauden Limbo -maininnan tammikuussa -08 ja lokakuussa -07.

Vaihtoehtoinen sijoituspaikkakin oli nykyisen Rauhalahden voimalan alueella oleva varaus toiselle yksikölle. Ongelmana oli vain, että Fortum omistaa tuosta voimalasta 60%, JE 40%. Keljonlahden voimalan toteuttaa Jyväskylän Voima Oy, jossa JE:llä on 65 %:n omistusosuus.

Jyväskylän lämmöntarve olisi ollut turvattavissa Rauhalahden nykyiseen voimalaan asennettavalla savukaasupesurilla. Laitoksen hyötysuhteen paranemisella saatu lisälämpö olisi riittänyt useiden vuosien kulutuksen kasvuun. EU:n uusien säästötavoitteiden perusteella vieläkin pitemmäksi aikaa.

Päätös ajettiin valtuustosta läpi kovalla kiireellä, joten perusteiden virheellisyys selvisi vasta jälkikäteen. Suurimpana vaikeutena oli, että JE:ltä saatiin todennettavien lukujen asemasta vain yleisen tason höpinöitä. Niistä muutamia:

Öljyä palaa - vai palaako?

Valtuustolle esitettiin huipputehoon perustuva graafi, jossa öljyllä tuotettaisiin lähes 2/3-osaa kaupungin tarvitsemasta energiasta. Rauhalahden tehot kuulemma riittävät vain +4 asteen lämpötilaa, "sen jälkeen palaa öljy". Vuotuinen keskilämpötila Keski-Suomessa on tuo +4 astetta.
Todellisuudessa vain lyhytaikaiset huippukuormat katetaan öljyllä. Kaaviot on selvitetty keljonlahti.com -sivustossa

Valtuustolle esitetty väittämä on vahvassa ristiriidassa JE:n omasta ympäristövastuuraportista ilmenevän polttoaineen käytön kanssa: vain 1/6-osa energiasta tuotetaan öljyllä. Tuo määrä sisältää Rauhalahdessa tukipolttoaineena käytetyn öljyn, joten muu öljyyn perustuva lämmöntuotanto on vain marginaalista. Siitäkin suurin osa kuluu putkistojen lämpöhäviötä kompensoivissa apukattiloissa; lämpöä täytyy saada riittävästi verkoston kaukaisimpiinkin haaroihin.

Mutkan kautta saatiin kaupungin kulutusluvut 5-7 MW/aste, jonka mukaan Rauhalahden tehot riittävät pikemminkin -4 kuin +4 asteeseen saakka. Sen jälkeen on käytettävissä Savelan palaturvekattila, joilla yhteensä päästään lähes -10 asteeseen. Keskilämpötila on alimmillaan helmikuussa -8,8 astetta.
Keski-Suomen lämpöpäivälukujen perusteella tuo ominaiskulutus on ainakin oikeaa suuruusluokkaa.

Uusiutuvia polttoaineita

Keljonlahden kattilaa esiteltiin valtuustolle biopolttoaineen käyttöä lisäävänä vaihtoehtona; Rauhalahden voimala käyttää biopolttoaineita kuulemma alle 30% kun uusi kattila mahdollistaa jopa 70%:n osuuden. Kannattavuuden kerrottiin paranevan päästöoikeuksien hinnan noustessa. Niitä siis kaavailtiin saatavan myytäväksi saakka.
Ehkä tuo oli vihreitten päällimmäisenä vaikuttimena voimalaa puoltavassa kannassaan.

Todellisuudessa JE käyttää biopolttoainetta 26,8 %, ja se kaikki poltetaan Rauhalahdessa. Muita kiinteän polttoaineen kattiloita on vain Savela, joka ei käytä puuta. Biopoltoaineen osuus noissa kattiloissa oli yhteensä 33,5 %, joten kun Savelassa poltettiin vain turvetta, on Rauhalahden bio-osuus oltava tuotakin suurempi.
Keljonlahden ympäristölupahakemuksessa turpeen osuudeksi ilmoitetaan 65-100%. Bio-osuus siis alentuu nykyisestä.
Suorastaan kornia on, että tuo turpeen osuus oli - tai ainakin piti olla - valtuutettujen tiedossa, kun he vihreitten Jouni Vauhkosen aloitteesta hyväksyivät ponsilauseen "biopolttoaineen mahdollisimman suuresta osuudesta". Ainakin JE oli jo jättänyt hakemuksensa ympäristölupavirastolle.
Jouni Vauhkonen puolusti voimakkaasti sijoituspäätöstä, mutta äänesti investointipäätöstä vastaan. Hänelle lienee tullut yllätyksenä, että valtuuston sijoituspäätös aiottiin panna täytäntöön.

Maaliskuussa 2010 annettiin valtuustolle selvitys, että valtuuston 5 vuoden tavoitteeksi asettama 70% bio-osuus ei ole katttilan vikojen vuoksi mahdollinen; takuuehtojen on sovittu raukeavan bion ylittäessä 30%, ja 50%:n osuuteen päästäisiin vain n. 10 Me lisäinvestoinnilla.
Vihreät katsoivat - aiheellisesti - tulleensa huijatuksia ja vaativat suorin sanakääntein myös Timo Fredrikssonin erottamista. Toimitusjohtaja Juha Lappalainen oli jo erotettu kuukausi aiemmin ja uusi tj. Tuomo Kantola yrittää minimoida tappiot.

Päästöt vähenevät - vai vähenevätkö?

Valtuustolle kerrottiin Keljonlahden BAT-tekniikkaa edustavan kattilan alentavan päästöjä nykyisestä.
Todellisuus siitäkin on aivan toinen: investointipäätöstä tehtäessä valtuustolle kerrottiin vuosittaisen polttoaineen kulutuksen nousevan 4 TWh:iin, josta Rauhalahti käyttää 1 TWh ja Keljonlahti 3 TWh. Nykyinen polttoaineen kulutus on JE:n ympäristövastuuraportin mukaan 2,2 TWh. Polttoaineenkulutus - ja päästöt - siis lähes kaksinkertaistuu.

Mitä tuolla polttoaineen lisäyksellä saadaan?

Kaukolämmön kulutus ei riipu siitä, kuinka monessa pisteessä energia tuotetaan; se siis säilyy entisellään. Samoin fysiikan laeista johtuva sitä vastaava vastapainesähkön tuotanto; niitä voidaan tuottaa suhteessa 40% sähköä, 60% kaukolämpöä. Jos kaukolämpöä ei tarvita, on sen osuus työnnettävä lauhteeseen; fysiikan lait eivät riipu siitäkään, mitä nimikettä laitoksesta käytetään.

Ainoa muuttuva suure on lauhdesähkön tuotanto. Ympäristölupahakemuksen mukaan sitä tuotettaisiin enintään 700 GWh/a. Suhdeluvussa näkyy tuo termofysiikan vaikutus: 1,8 TWh:lla polttoainetta saadaan hyötyenergiaa 0,7 TWh. Vaihtokaupan järkevyyttä sopii epäillä.

Energiantarpeen kasvu

Valtuustolle esitetyn energiatarpeen kasvuksi on ennustettu 3% vuosittain. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan se on Jyvässeudulla vain 1%/v ja vähenee 0,5%:iin vuoteen 2020 mennessä. Ennustevirhe on jo johtanut siihen, että nykyisessä tilanteessa valtuustolle esitetty arvio on 20% yli todellisen kulutuksen.
Vuoteen 2030 mennessä virhe kasvaa rakennettavan voimalan suuruiseksi. Eikä tuossa ole vielä huomioitu EU:n säästönormeista johtuvaa energiankäytön tehostumista; esimerkkeinä vanhojen kiinteistöjen lämpösaneeraukset, uudet matalaenergiatalot ja maalämpöpumppujen yleistyminen.

Voimalan kannattavuus

Voimala esiteltiin valtuustolle erittäin kannattavaksi ja sillä alennettaisiin paineita kunnallisveron korottamiseen. Jyväskyläläiset saisivat lämmitysenergiaa vastaisuudessakin edullisesti. Erityisesti sähkökauppaa (lauhdesähköä) esiteltiin erittäin kannattavana.

Todellisuus JE:ltä saatujen lukujen valossa on aivan toinen:
Polttoaineen kulutuksesta 4 TWh saadaan pelkästään nykyisellä 8 euron turpeen hinnalla ja 15 euron päästömaksuilla - yhteensä 13 e/MWh - polttoainekuluiksi 52 Me. Hinta on nykytietämyksen mukaan alakantissa.
Sillä saadaan kaukolämpöä 1 TWh ja sitä vastaava määrä VP-sähköä 0,6 TWh. Keskihinnalla 40 e/Mwh tuotot 64 Me.
Lauhdesähköä tuotettaisiin enimmillään 0,7 TWh, josta JE:n ilmoittamien 2012-futuurien hinnalla 50 e/MWh kertyy 35 Me. Yhteensä 99 Me, joten kate on enintään 47 Me.
Investointikustannukset ovat tämän hetken arvion mukaan 250 Me, jossa kasvua viimeisen 6 kk ajalta 50 Me. Varovaisestikin arvioiden lopulliset kustannukset ovat 350 Me, joten korko 5% ja poisto 5% - vastaa 20 vuoden käyttöikää - vievät katteesta 35 miljoonaa.
JE:n tulosta rasittaa ennestään aikaisemmat lainat, mm. vesilaitoksen 150 Me kaupan debentuurilaina, joiden korkoihin menee vuosittain runsaat 13 Me. Yhtiön tulos on noiden vähennysten jälkeen tappiollinen vähintään 1 Me, eikä huolto- ja kunnossapitokustannuksiin sekä palkkoihin ole laskettu vielä mitään.

Korkeat investointikustannukset johtuvat laitoksen Jyväskylän tarpeisiin nähden karkeasti ylimitoitetusta kapasiteetista. Lauhdesähkön tuottaminen on muissa turvevoimaloissa todettu kannattamattomaksi, eivätkä uudet päästörajoitukset ainakaan paranna tilannetta.
Jyväskylässäkään ei tilanne ole toinen, Keljonlahden lauhdesähkö saadaan kannattavaksi vain maksattamalla sen kustannuksia muilla energian käyttäjillä. Se tapahtuu osakassopimuksella, jossa Mankala-yhtiön (=voitoa tuottamaton) lauhdetuotannosta maksetaan hyötytuotantoa vastaava osuus, ei lauhdetuotannon aiheuttamia lisäkustannuksia.
Julkisen sektorin liiketoimintojen yhtiöittämisestä seuraa, että tuo osakassopimus on jopa valtuutetuilta salattava asiakirja. Sen saavat nähtäväkseen vain JE:n hallituksen jäsenet, hekin vain vaitiolosopimuksen allekirjoittamalla.
Lauhdesähkön tuotanto menee kokonaisuudessaan Keljonlahden lauhdeosakkaille - JE ei siitä kostu -, joten sen subventoiminen kaukolämmön monopolituotannolla on häikäilemätöntä jyväskyläläisten riistämistä.

Mitä on tehtävissä

Ainoaksi keinoksi jää tutkia JE:n tilinpäätökset ja niistä (mahdollisesti) ilmenevä subventio. Sähkömarkkinalaki antaa kuluttajalle joitakin aseita kohtuutonta hinnoittelua vastaan.
JE on ilmeisesti varautunut jo tuohonkin jättämällä julkaisematta lain määräämällä tavalla eriytetyt tilinpäätökset eri liiketoiminnoistaan. Yhtiö jopa kieltäytyi näyttämästä lain mukaisesti eriytettyjä tilinpäätöksiään yksityisille kansalaisille.
Tuolta osin energiamarkkinavirasto antoi jo ratkaisunsa 14.2.2008 Dno 1155/441/2007, jossa sanatarkasti todetaan:
"RATKAISU
Energiamarkkinavirasto katsoo, että Jyväskylän Energia Oy on toiminut sähkömarkkinalain 32 §:n vastaisesti jättäessään julkaisematta Jyväskylän Energia Oy:n harjoittamien muiden sähköliiketoimintojen eriytetyn tilinpäätöksen sellaisessa asiakirjassa, joka on julkisesti saatavissa.
Energiamarkkinavirasto velvoittaa Jyväskylän Energia Oy:n muuttamaan tilikaudesta 1.1.-31.12.2007 alkaen menettelynsä sähkömarkkinalain 32 §:n mukaiseksi julkaisemalla myös muiden sähköliiketoimintojen eriytytetyt tilinpäätökset sellaisessa asiakirjassa, joka on julkisesti saatavissa."
 
JE:n on myös ilmoitetava 31.5.2008 mennessä tekemänsä korjaavat toimenpiteet.

Valtuuston rooli

Uuden valtuuston tulee vaatia JE:ltä selvitys valtuustolle esitettyjen tietojen ja todellisuuden välisestä ristiriidasta. Vähintäänkin tulee saada selvitys siitä, koska annettujen tietojen havaitiin muuttuneen. Ja miksi vasta silloin.
Valtuuston on saatava myös viimeisiin tietoihin perustuva laskelma siitä, mitä Keljonlahden voimalassa tuotettu energia maksaa kuluttajille.
Nykyisessä kokoonpanossaan Jyväskylän valtuusto ei tuohon pysty; tarvitaan uusi miehitys, jolla on joko itsellään tai muutoin käytettävissään riittävä asiantuntemus laskelmien arvioimiseen. Ulkopuolinen asiantuntija ei saa olla JE:n kontrolloitavissa.