28.11.11   esityslista
Talousarviovaltuusto
Kuntalain mukaan valtuusto käyttää budjettivaltaa, mutta todellinen budjettivallan käyttäjä taitaa ollakin muu taho; kunnanhallitusta sopii ainakin epäillä. Muutokset KH:n budjettiesitykseen olivat niin vähäisiä.
Voimakkaimmin se tuli esiin KH:n esityksessä myöhennetyistä koulukiinteistöistä: KH:ssa erimielinen Liinalammen koulu aikaistettiin äänin 49 - 15, mutta vastaavassa tilanteessa olevaa Kanavuoren koulua ei; äänet jakaantuivat 13 - 15.
Myös Kanavuoren entinen koulu on purettu jo 4 vuotta sitten ja rakentamista esitetään myöhennettäväksi jopa 4 vuodella.
Koululaiset kuljetetaan tilapästiloihin Vaajakoskelle ja vaajakoskelaisia lapsia Jyväskylän keskustaan; järjestely maksaa rahaa.
Silmiinpistävää oli tyhjien äänien määrä: peräti 11 kpl. Aivan kuin KH:n esitystä ei ainakaan vastutettaisi siksi, että ne ovat KH:n esityksiä. Mieluummin äänestetään tyhjää.

Ideologinen erimielisyys KH:ssa ratkaistiin äänestyksellä kuntapalvelujen alasajosta 5 Me:llä äänin 36 - 39.
Kokoomus ja keskusta olivat yksimielisesti alasajon kannalla, vasemmisto ei. Perussuomalaiset ratkaisivat vaa'ankieliasemassa äänestämällä alasajoa vastaan.

Ideologinen oli myös kysymys konserttisalin suunnitelmien päivittämisestä 25.000 eurolla; Se raha pysyi äänin 40 - 33.
Kokoomus ja keskusta siinäkin yksimielisesti puolesta, jopa valtuuston aiempaa päätöstä vastaan, ettei salin rahoitus ole realistinen suunnitelukaudella -2014. Suunnitelmat ehtivät muuttua vielä moneen kertaan ennen kuin kaupungin talouteen syntyy maksuvaraa konserttisaliin; kuntatalouden valtionosuusleikkauksia ei liene tehty yksivuotisiksi ja koulujen, päiväkotien, vanhuspalvelujen rakennusohjelma on tiukka vielä vuosiksi eteenpäin.
Esimerkiksi Keljon vanhainkodin 10 Me:n uudistuksesta mahtuu investointiohjelmaan -2016 vasta 0,2 Me:n aloituskustannukset.

Vastaavasti esitys nuorten yleisurheilukilpailujen kenttämaksujen kohtuullistamisesta kaatui niin ikään kokoomus-keskustan äänin 60 - 13. Siihen olisi kulunut samat 25.000 euroa.
Kokoomus-keskustan valinta näytää olevan, että "rahvaslajien" harrastajien vanhemmat kustantakoon jälkikasvunsa harrastelun, jotta "eliittilajin" harrastelijoille saadaan konserttisali aikaistetusti.

Aiemmin hyväksyttyyn investointiohjelmaan on tehty "kuoppa" vuoden 2013 kohdalle; ilmeisesti siihen on tarkoitettu n. 30 Me:n konserttisali, josta päätettäisiin vuoden 2013 budjetissa; päätöksen tekee nykyinen väistyvä valtuusto; leikkauskohteita käyttömenoille etsii seuraava valtuusto.

Valtuuston enemmistö on hyväksymässä - kokoomus-keskustan äänillä - myös kuormasta syömisen:
konsultipalkkioita maksellaan myös ensi vuonna samat n. 10 miljoonaa kuin viime vuonnakin, ja Paviljonkisäätiö saa vuotuisen avustuksensa 900.000 euroa. Sen turvin säätiö pystyy tekemään 981.000 euron liikeavaihdon - ja paviljongin tiloja vuokraavat yksityiset yritykset jakamaan osinkoja. Kaupungin avustusta jalostetaan siis yksityisten yritysten voitoksi.
Palviljongin tilojen hallinnointi ja vuokraus olisi tehtävissä myös Tilapalvelun toimesta, joten säätiö on enää tarpeeton ja kallis jäänne jostakin.
Myös KIHU saa ylimääräisen avustuksen.

14.11.11   pöytäkirja
Verovaltuusto
Talousarviorumba aloitettiin päättämällä veroprosenteista. Kun veroäyriä korotetiin viimeksi v. 2010, sovittiin etä "näillä mennään valtuustokauden loppuun"
Ei menty. Äyrin hintaa esitetiin korotetavaksi vuodelle 2012.
Vaihtoehtona olisi ollut - mm. valtionosuuksien 630 miljoonan euron leikkauksen vuoksi, mistä Jyväskylän osuus 15-16 miljoonaa - leikata palveluista tai korottaa käyttäjämaksuja.
Molemmat olisivat olleet huonompia vaihtoehtoja. Siksi esitys oli hyväksytävä - pitkin hampain.
Kiinteistövero pidettiin sentään entisellään. Edellinen korotus tarkoitti jo - verotusarvojen muutos huomioiden - jopa 50%:n korotusta veroon.

Korotus sai arvostelua kokoomuksen ja keskustan riveistä, mutta ilman konkreettisia esityksiä, mistä olisi pitänyt leikata nykyistä enemmän. Jäljelle jäi vain velanotto, mitä arvosteltiin - jos mahdollista - vielä rajummin. Ja ansaitustikin.
"Jostakin" ei voinut leikata, koska sellaista määrärahaa ei ole olemassakaan.
Asiasta debatoitiin myös Keskisuomalaisen palstoilla.

21.3.11   pöytäkirja
Jos mahdollista, edellistäkin kokousta lyhyempi lista. Tärkeimät asiat kuultiin tälläkin kertaa valtuustoseminaarissa.
Erityisesti yleiskaavoituksen suuntaviivoista ja tilinpäätöksestä; tulee julkiseksi KH:n päätöksen jälkeen.

Itse kokous typistyi vajaan tunnin mittaiseksi, kun phj Pauli Partanen (kok) innostui esittelemään nuijakätensä nopeutta.
Nopea oli, jopa puheenvuoroja varaavaa konetta nopeampi. Keskustelu kolahti päättyneeksi ennen kuin tytäryhtiöitten tilimnpäätösten julkaisemisesta tekemäni aloitteen palautusesitystä ehdittiin kannattaa.
Myös seuraavan asiakohdan, Kake Tuupaisen (PS) Kankaan alueen kustannusten seurannasta tekemän aloitten keskustelu "hoitui" samalla nopeudella.
Puheenjohtajalla oli jopa tuollainen oikeus, mutta korrekti se ei kyllä ollut, koska Partasella oli tieto, että Kankaan alueen kustannuksista tullaan "ripittämään" ja tilinpäätöksistä ehkä äänestämäänkin. Kokousteknistä kikkailua ei voi pitää puheenjohtajan hyveenä. Partanen saattaa olla eri mieltä.
Noihin asioihin voidaan palata myöhemmin uudelleen, viimeistään tilinpäätöstä käsiteltäessä. Ehkä kovemminkin sankääntein tai kokousteknisilläkin keinoilla.

21.2.11   pöytäkirja
Lyhyt esityslista ja niistäkin iso osa luottamusmiesten kierrätystä.
Enimmät puheet pidettiin valtuustoseminaarissa uuden sukupolven organisaatiion työryhmien esitellessä aikaansaannoksiaa:
Vanhalla sapluunalla mennään täsmentämällä vain lautakuntien toimialoja ja nimiä.

Minna Mäkisen (PS) ehdotuksessa lautakunnat olisi korvattu valmistelevilla ja valmistelua ohjaavilla valiokunnilla, joitten jäsenmäärä lautakuntaa pienempi ja edustus kaikista valtuustoryhmistä. Poliittiset mahdaatit tulisivat huomioiduksi valtuustossa, joka tekisi varsinaiset päätökset. Valmistelu tulisi monipuoliseksi ja kattavaksi. Valtuuston valtakin lisääntyisi, mutta sen vastapainona virkamiesten valta pienenisi; laajan valtuuston sijasta on helpompi ohjailla pienikokoista lautakuntaa, jonka jäset eivät ole siinä määrin sisäistäneet poliittista vastuutaan kuin henkilökohtaisen vaalimenestyksensä varassa olevat valtuutetut.

Huomionarvoisinta oli, että työryhmät järjestään korostivat lähipalvelujen tärkeyttä. Siitä Vesa Välilän (vas) osuvan ironinen kommentti: "Meille tulee vielä kiire, että ehditään lakkauttaa kaikki ne lähipalvelut, jotka aiotaan säilyttää".

17.1.11   pöytäkirja
Vuoden 2011 ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin laiskanläksynä superlautakunnan pilkkominen erillisiksi nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntalautakunniksi, jonka KHO totesi järjestämissopimuksen vastaiseksi.
Olikohan jollakin jo aikoinaan mielessä, että jätetään erilliset lautakunnat sellaisikseen, kutsutaan niitä vain jaostoiksi, ja perustetaan niiden yläpuolelle uusi 13-jäseninen lautakunta. Ehkä KHO:n päätös tuolee muodollisesti kuntoon, mutta asiallisuuden kanssa on niin sun näin.
Laittomaksi todettu päätös olisi pitänyt asiallisestikin purkaa ja kasata paletti alkuruudusta lähtien järjestämissopimuksen mukaiseksi.
Vähintäänkin olisi pitänyt noudattaa hallintosäännön määritelyä, että jaostoon kuuluu 3-5 jäsentä. Jaostohan vain valmistelee lautakunnalle esitettäviä asioita tekemättä itse mitään muita päätöksiä, kuin mitä lautakunnalle esitetään päätetäväksi.
Nyt noihin "jaostoihin" tulee peräti 13 jäsentä; valtuuston enemmistön päätöksellä 68 - 5, tyhjiä 2. Mielenkiintoista, että hajautetuista lautakunnista tehdyn valituksen primus-motor, Pauli Partanen, oli toinen tyhjää äänestäneistä.
Koko sotkulta - ja ylimääräiseltä lautakunnalta - olisi vältytty, jos olisi kuunneltu Perussuomalasia ja hankittu järjestämissopimuksen tehneiltä selvitys, mitä he tarkoittivat kirjauksellaan superlautakunnasta. Se olisi ollut mahdollista, koska ko. elimet olivat yhä koossa.

13.12.10   pöytäkirja
Kokouksen etukäteenkin kuumin aihe oli luottamusmiespalkkioitten korottaminen peräti 40%
Korotus oli kohtuuton millä tahansa mittarilla arvioituna. Valtuustoryhmien puheenjohtajille suorastaan ökykorotus, kun se sidottiin kunkin ryhmän kokoon. Ei 21-jäsenisen demariryhmän ryhmäjohtajan työmäärä voi olla 7-kertainen esimerkiksi Perussuomalaisten ryhmäjohtajaan verrattuna.
Ei korotus tässä vaiheessa ongelmatonkaan ollut, koska valtuuetut päättivät omasta edustaan, joka ei ole yleisesti kuntalaisia koskeva.
Jääviyssäädökset eivät ole niin kattavia, että kyllä tuokin saadaan sovpivasti lakia venyttäen mahtummaan raameihin, mutta moraaliton se ainakin oli.
Tilanne olisi toinen, jos palkkioista päätettäisiin ennen vaaleja ja vasta tulevia valtuutettuja koskemaan.
Eivät jotkin matkustuskorvausten pienet viilaukset tilannetta olisi toiseksi muuttaneet; koko esitys oli hylättävä. Valtuusto kuitenkin päätti korotuksen hyväksymisestä äänin 47 - 16, tyhjää 12. En yllättynyt, että eriäviä mielipiteitä jätettiin parikymmentä.

Kokousen esityslistalla oli muina asioina mm henkilövaihdoksia kaupunginhallituksessa ja muissa elimissä. Ne on valtuustoryhmien kesken jo sovituja ennen valtuustoon tuotia; valtuuston kokouksessa noita paketteja ei enää avata.
Samoin kaava- ja määräysasiat ovat luoteeltaan sellaisia, että jos eivät kelpaa, palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.
Valkeamäen kaava kelpasi, ympäristömääräys olisi ollut syytä palauttaa, koska asia on parhaillaan eduskunnassa valiokuntavaiheessa, mm. kunnalliset harkintarajat. Päätettiin siis etukäteen sellaisesta, josta tieto tulee vasta eduskunnan käsittelyn jälkeen.
Valtuuston enemmistö oli äänin 64 - 7, tyhjiä 4 sitä mieltä, että lakiin ilmeisesti tulevista harkintarajoista päättävät virkamiehet nyt annetun väljän valtuutuksen perusteella.
Palautukseen sen sijaan meni Vesa Välilän (vas) aloite Laajavuorentien Haukkalan pään kevyenliikenteen väylästä
JE teke parhaillaan kaukolämpötöitä, joten väylä olisi edullisesti toteutettavissa samassa yhteydessä. Tarpeelliseksi se jo tunnustettiinkin.

29.11.10   Talousarvio 2011   pöytäkirja
Kokousen esityslistalla oli lähinnä vuoden 2011 talousarvio.
Edellisten vuosien tavoin äänesteltiin paljonkin, mutta ainoatakaan määrärahamuutosta ei hyväksytty.
Työllistämiseen ei lisätty rahaa tälläkään kertaa; ilmeisesti miljoonien eurojen työllistämissakot nähdään yhä pienemmäksi pahaksi.
Keskustan alueen talvikunnossapito päätettiin hoitaa kaupungin kustannksella, mutta yksityisteille ei annettu senttiäkään lisää, vaikka kiinteistövero niittenkin varrella asuvilta kerätään.

Konsultitkin saavat pitää ruhtinaalliset määrärahat. Perussuomalaiset olisivat halunneet pienentää niitä 2 miljoonalla eurolla.
Tähän saakka niistä ei ole ollut kuin karkea arvio; ylimalkaiseen "Palvelujen ostot" -nimikkeeseen sisältyvästä yli 10 miljoonasta puhutaan. Pelkästään KH:n käyttöön varataan n. 17 miljoonaa, kaupunkirakennepalveluille 30 miljoonaa. Muille hallintokunnille omansa - miljoonaluokkaa nekin.
Hyvä kuitenkin, että vuosi sitten aloitteellani käynnistänyt hanke on tuomassa selvityksen noista kuluista ensi kevään tilinpäätöksen yhteydessä.
Valtuuston enemmistöhän vastusti tuon selvityksen antamistakin.

Vanhustenkaan hoitoon ei saatu edes 100.000 euron lisämäärärahaa. Eikä huumeongelmaisten kuntoutukseen; ongelmista johtuvat "oheiskustannukset" lienevät pienemmät - ainakin valtuuston enemmistön mielestä.
Kultuurikeskus Gloria sai jo KH:n esityksessä - Minna Mäkisen aloitteen pohjalta - RAY:n edellyttämän kaupungin määrärahan. Olisihan ollut onnetonta, että maahanmuuttajien paljonpuhuttua kotoutusta tekevä yhteisö olisi joutunut lopettamaan toimintansa.
Yhteikunnan toimesta kotoutus on selvästikin epäonnistunut, kun jo kymmenenkin vuotta täällä olleet maahanmuuttajat ovat yhä vailla auttavaakaan kielitaitoa.

Yksi tekstimuutos sentään hyväksytiin; tällä kertaa ponsiesityksenä. Kalevi Olin (sdp) halusi yhä ylläpitää konserttitalohanketta.
Perussuomalaiset äänestivät vastaan. Hanke olisi ollut parempi jo unohtaa, onhan siitä jo vahvistus, että ei ainakaan tällä valtuustokaudella.
Palataan asiaan sitten, jos hankkeelle ja sen käytömenoille löytyy ulkopuolinen rahoittaja. Jos se niin hyvä ja kannattava kuin väitetään, niin niitten löytyminen ei voi olla vaikeaa.

8.11.10   pöytäkirja
Vuoden 2010 talousarviomuutokset olivat lähinnä tapahtuneitten toteamista; hyväksyttiin puheitta.

Kiinteistöveroprosentista äänestettiin. Vuoden takainen vakituisen asunnon veon korotus peräti 42%, verotusarvojen noston kanssa yleisesti yli 50% meni överiksi ja aiheutti erityisesti ikääntyneille suuria ongelmia. Esitin otettavaksi askel takaisin päin, 0,45%:iin; se tekisi vain 1,2 Me loven talousarvioon ja olisi helposstikin täytettävissä.
Valtuuston suuri enemmistö viittasi kansalaisten ongelmille kintaalla; esitys kaatui äänin 70 - 5; muista rymistä vain 2 tuki esitystämme.
Kunnallisverosta ei äänestetty; se sovittiin jo viime vuonna pidettäväksi 19%:ssa.

Hallintosäännö muuttamisesta puhuttiin sitäkiin enemmän. Vieläkään ei saatu kirjausta, että osakkeitten myyntirajoitusten pitää koskea myös JE:n tytäryhtiöitten osakkeita. Se kuulemma rikkoo osakeyhtiölakia.
Koskeekohan, koska tuollainen rajoitus kuitenkin on konserniohjeessa, joka on kaupunginhallituksen vallassa.
Kun yleislinja oli ratkaistu, olivat eri yksiköitten johtosäännöt enää toteamista vailla.

Aiemmin päätettyjen terveyskuntayhtymien purkamisen (Palokka ja Muurame) sopimuksetkin olivat enää vahvistamista vailla.
Samoin kaavat. Niiden rukkaaminen valtuustossa vaatisi lähes poikkeuksetta uuden valmistelun.
Eikä eronneitten luottamushenkilöitten vaihtamisestakaan synny kiistoja.

Lisäys 20.1.11: Eteläpellontietä on tullut uutta tietoa:
Lautakunnan perusteluina vastuun siirtämiselle tienhoitokunnalle oli mm. että alueelle ei olla tekemässä kaavaa, joka lain mukaan tarkoitaisi kunnan tienhoitovelvoitetta.
Alue on kuitenkin ollut jo vuodesta 2003 lähtien rakennuskiellossa vireilläolevan kaavahankkeen vuoksi.

20.9.10   pöytäkirja
Kokous kutistui tynkäpalaveriksi, kun aiottu talousarvion lähetekeskustelu siirrettiin 25.10. päivälle klo 12-14.
En odota siltä paljoakaan, koska tuossa ajassa ei ehditä käymään kuin n. 10 minuutin ryhmpuheenvuorot. Se siitä valtuuston budjettia ohjaavasta roolista.
Muodollisuudeksi se jää myös aikataulunsa vuoksi: KH aloittaa oman 2-päiväisen TA-seminaarinsa Kangasalla seuraavana päivänä.

Listalta puhutti lähinnä vain Uuden sukupolven organisaatio; uutta siinä ei ole käytännössä mitään; entisin eväin jatketaan.
Uutta ei ollut edes esityksen kapulakieli. Hallinnon järjestämisellä elämäntilanteitten mukaan tavoitellaan yhden luukun periaatetta, mutta saadaan kylkiäisenä hallintokunnille monta isäntää; ne sitten kiistelisivät keskenää resurssien kohdentamisesta?
Perussuomalaiset suosittivat ainakin kokeilemaan nk. valiokuntamallia: kullakin ryhmällä olisi 1 edustaja valiokunnassa, joka ohjaa hallintoa mutta ei tee päätöksiä. Päätökset tekee valtuusto, jolloin poliittiset voimasuhteet tulevat huomioiduksi äänestäjien tahdon mukaisesti.
Myös tilaaja-tuottaja -mallia vieroksutaan: palvelun taso/laatu karkaa jopa palvelusta vastaavan tilaajan ulottumattomiin tuottajalle, joka vastaa vain KH:n tuottovaatimuksen mukaisista euroista. Ei hyvä.

Liinalammen päiväkodin kaava hyväksyttiin puheitta, samoin Oittilan vesiosuuskunnan takaus ja luottamushenkilöiden vaihdot.
KH:n vastaus aloitteeseeni asuntokatujen asfaltoimisesta kelpaa hyvinki; toteutus vain näyttää pettävän. Mutta lähdetään siitä, että asuntokadut päällystetään silloin kun talojen rakentaminen on pääasiassa valmis. Vielä päällystämättömät sisällytetään rakentamisohjelmaan "mahdollisuuksien mukaan"; käytännössä tuo tarkoittanee, että yli 10 vuottakin päällystämättömät nostetaan rakennusohjelmassa etusijalle.

Vastaavan ehdollisesti myönteisen vastauksen saivat muutkin aloitteet, eiä niistäkään syntynyt enempää keskustelua.

20.9.10   pöytäkirja
Lyhyt lista tässäkin kokouksessa. Päivää pidensi valtuustoseminaari JE:n tilanteesta ja työllisyydestä/työllistämisestä.
JE:n vesi- ja viemäriverkosto on huonossa jamassa; korjattavaa jatkuvasti ja pitkäksi aikaa. Kun vesilaitosten ostovelan korot ovat jatkuvana rasitteena, ei vesiliiketoiminnan ole odotettavissa pitkään aikaan tulevan toimeen omillaan; subventoidaan kauan energialiiketoiminnoilla.

Listan asioista odotetusti kuumimmaksi nousi Kankaan alueen kaupan etuosto-oikeus. Sappi myy alueen takaisin M-Realille aiemmin sovitulla 13 Me:llä, ja kaupunki menee väliin. Sillä kaupalla kiinteistöverojen tuotto nollautuu ja tilalle tulee korkomenot. Lisäksi hallinnointi-, vakuutus- ja ympäristöjätteiden siivouskulut; kuoppa käyttötalouteen runsas miljoona euroa vuodessa. Sitä ei kirjastoja lakkauttamalla täytetä; pitää supistaa muistakin toiminnoista. Vielä ei tiedetä, supistetaanko koulu-, terveys- vai sosiaalitoimesta. Supistetaan kuitenkin - paljon.
Nuo olivat pääasialliset syyt, miksi Perussuomalaiset esittivät esityksen hylkäämistä. Ei sinne mitään sellaista rakennettaisi M-Realinkaan omistuksessa, mitä valtuusto ei kaavoitusmonopolin turvin sinne hyväksy rakennettavaksi.
Vastaava Lutakon alue rakennettiin UPM-vetoisena kaavoitussopimuksilla, ja sitä on kehuttu onnistuneeksi.
Äänestyksessä vain 4 muuta valtuutettua puolsi esitystämme: vasemmiston Kangas ja Makkonen sekä kepun Koskinen ja Lahtinen; jäimme siis vähemmistöksi jo vastustajissakin. Siitä en ole pahoillani, pahoillani olen talousarvion tasapainottamisesta tulevista leikkauksista.

Terveydenhuollon yhteistoimintasopimus oli jo muissa kunnissa hyväksytty; ei sitä enää valtuustossa voinut "rukkailla", vaikka siihen sisältyikin Tilapalvelulle luotu rahastus myös muitten kuntien omistamista ja ylläpitämistä kiinteistöistä.
Ja tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta vai oikaistiin menettelyvirhe edellisessä käsittelyssä.

Touko Aallon (vihr) aloitteesta tuli yllättävä episodi: erillisen energiatehokkauutta vahtivan viran perustamisesta KH vastasi energiavastuullisten olevan jo nimetty toiminnoittan; erillistä virkaa siis ei tarvita.
Touko Aalto sai porot nenäänsä siitä, että hän oli vaatinut tuon viran perustamista ja vaati nyt aloitteen palauttamista. Ymmärrän hyvin, että ajatus ei saanut kannatusta edes vihreiltä, joten esitys raukesi kannattamattomana.

23.8.10   pöytäkirja
Lyhyessä listassa paljon "tiedoksiantoja", liitteitä paksu pino. Pitkää kokousta ei ollut odotettavissa, joten Uuden Sukupolven Organisaatiolle varattu valtuustoseminaari ajoittui sopivasti.

Jalkakäytävien talvikunnossapito kääntyi monen soutamisen ja huopaamisen jälkeen oikeaan asentoo: kaupunki vastaa ja maksaa.
Vastahan katumaksut poistetiin ja korvattiin kiinteistöverolla; olisiko se nyt palautettu hieman toisella nimellä, vaikka kiinteistöveroja nostettiinkin peräti 43%.
Yleiset kadut hoidetaan nyt noin, vielä jäävät tieosuuskuntien ylläpitämien teitten varsilla asuvat; kiinteistövero heiltäkin peritään.
Ajattelin nostaa asian esiin, mutta pj. Pauli Partasen nuijakäsi oli konetta nopeampi. Sopuisasti hoidettiin puheenvuoropyynnön myöhästyminen; asiahan kuului oikeammin talousarvioon, tässä saattoi vain tehdä "maksuttoman ilmoituksen" ongelman olemassaolosta. Pidetään mielessä talousarvion lähetekeskustelussa 11.10. Talousarvio lyödään kiinni marraskuun lopussa.

Aikuispsykiatrian palvelut pantiin parin puheenvuoron saattelemana nippuu sairaanhoitopiirin avopalveluitten kanssa. Ei siitä ainakaan haittaa liene. Plussaa tulee ainakin lukiolaisten psykiatristen palveluiden paranemisesta; nollastahan ei ole tietä kuin parempaan päin.
Enemmän puhetta syntyi sosiaaliasiamiehen selvityksestä vuodelta 2009. Jotakin oireellista pitää olla takana, kun sosiaaliasiamiehen ilmoitukset kasvoivat vuodesta 2007 kaksinkertaisiksi. Lakimuutos selittää siitä ainakin osan, mutta Jyväskylän osuus 2025 tapausta on niin korkea - 40 tapausta viikossa -, että perusteellinen taustojen selvitys tarvitaan, varsinkin kun tuo oli n. 75% koko Keski-Suomen määrästä.
Ehkä huhtikuussa vahvistettuun lastensuojelusuunnitelmaan kirjattu ennakoivien toimenpiteiden tärkeys ei ehtinyt vielä toimimaan, kun esimerkiksi ennakoiviin toimiin kuuluvista kotipalveluista ei ollut yhtään ilmoitusta, muinakin vuosina vain yksittäisiä tapauksia. Epäsuhta noitten lukujen välillä joka tapauksessa on.
Voi se kyllä kertoa kotipalvelujen erinomaisesta onnistumisestakin; toivotaan henkilöstöä kiittäen, että siitä johtui, ja että tältä vuodelta annettava raportti näyttää huomattavasti siedettävämpiä lukuja.

Soutamista ja huopaamista oli myös Kangasvuorentien kaavassa: määrätäänkö tasakatto vai sallitaanko pulpettikattokin.
Valtuuston tehtäviin ei kuulu estää grynderiä tekemästä typeryyksiä, mutta ei sentään pitäisi pakottaa tekemään typeryyksiä; esimerkkejä kelvottomiksi osoittautuneista tasakattoratkaisuista on jo liikaakin.
Kaavaesityksiä ei voi valtuustossa muuttaa "huutoäänestyksellä", voi vain hylätä tai palauttaa valmisteltavaksi. Asia ajateltiin hoitaa "kevyemmässä" menettelyssä yksimieleisellä ponsilauseella, joka antaisi kaava-arkkitehdille selkänojaa merkitä tuo mahdollisuus kaavaan "viran puolesta".
Minulle epäselväksi jääneestä syystä kepu vetäytyi ryhmänä tuosta esityksestä. Äänestyksessä se kuitenkin hyväksyttiin äänin 58 - 15; muutama kokoomuslainenkin näkyi vastustavan ponsilausetta.

Muut kaavat hyväksyttiin sellaisenaan, vaikka Korpilahden kirkonmäeltä poistuvat pysäköintipaikat puhuttivatkin. Eivät ne lopullisesti poistuneet, ne eivät vain olleet ratkaistavissa tuon kaavan tarkoittamalla alueella. Kysymys ratkaistaan kun laajempi urheilukentän alueen kaava tulee päätetäväksi "tämän valtuustokauden aikana". Luotetaan, että tulee ja ratkaistaan; niin hankala jyrkkä mäki on ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille.

Erot luottamustoimista olivat rutiiniasioita, myös KD:n osalta, joka kierrätti lähes koko palettinsa.
Samoin piti olla aloitteittenkin kanssa. Mutta "alkoholivapaa kirkkopuisto" pantiin äänin 42 - 33 uuteen valmisteluun. Periaatteessa ajatus on jalo ja kannatettavakin, mutta kun se olisi vain "toivomusluontoinen" aikä olisi edes välineitä sen valvomiseen. Ei ole lakiakaan, minkä nojalla kieltoa rikkovia voisi rangaista; häiritsevästä käyttäytyimisestä voi rangaista ilman tuollaista julistustakin.
Tuollaista kasvojenkohotusta tarvitseville vihjeeksi: Nurmikoiden tallaamiskielto voisi - riittävästä valvottuna - tehotakin, mutta siitä päättää puiston haltija, seurakunta, ei valtuusto.

Kyselytunnilla akj Timo Koivisto vastasi rallien ilotulitusta ja niiden lupia koskevaan kysymykseeni.
Vastausperiaatteeksi näyttää muotoutuneen, että vastataan niin ympäripyöreästi ja itse asiaa väistellen, ettei se ainakaan tuolla tavalla selviä. Selvisi kuitenkin, että kaupunki piiloutuu ELY-keskusksen selän taakse ja sysäsi koko lupaongelman sille. Täyttyy siis jatkaa selvitystä ELY-keskuksen kautta; mitä sille on asiasta ilmoitettu, ja mihin toimintoihin annettiin lupa.
Vaikea kuvitella, että lupa ajelemiseen autoilla pitkin maakunnan teitä sisältäisi myös pommitusdemonstraation keskellä yötä kaupungin keskustassa; ainakin kaupungin puolesta tuollainenkin näytäisi olevan OK.

22.8.10   Kesätauko päättyi

Syyskauden 1. kokouksessa 23.8. käsitellään Sosiaaliasiamiehen raportti vuodelta 2009. Lastensuojelun osalta herättää hämmennystä lastensuojeluilmoitusten määrä, joka on koko Keski-Suomen oalta kasvanut yli kaksinekrtaiseksi, 2754 tapaukseen vuodessa.
Niistä Jyväskylässä yksinään 2025 tapausta. Väestöstä puolet on jyväskyläläisiä, noista ilmoituksista lähes 75%; ei ainakaan noista luvuista voi päätellä, että suuri olisi siunaukseksi asukkaille. Ehkä joku on saanut paremmat olosuhteet bisneksiensä tekemiseen.
Luku, n. 40 ilmoitusta viikossa, on niin häkellytävän suuri, että on selvitettävä sen syyt. Onko lastensuojelutoimet epäonnistuneet, vai ovatko lasten vanhemmat joutuneet jo niin ahtaalle, että lapset putoilevat vakkureilta?
Raporttin on nk. tiedoksiantona; jotain saatan tuossakin yhteydessä lausua, mutta sekin merkitään enintään tiedoksi, jos sitäkään.
Mikko Perkoila oli selvästikin aikaansa edellä säveltäessään jo vuonna 2006 kappaleen "Säästön hinta". Kannatta kuunnella - ajatuksella.

1.7.10   Kausi 2008-2009

Valtuusto jäi kesälomalle, mutta muut toimielimet tekevät vielä päätöksiä.
Esimerkiksi Tilapalvelun johtokunta päätti Cygneauksen koulun väistötiloiksi asennettavista tilaelementeistä (=parakki):
Siirto ja asennus 800.000 euroa + ALV, vuokra 45.000 euroa/kk. Kokonaishinta 18 kuukaudelta 1,8 miljoonaa euroa. Neliöhinnaksi tulee lähes 700 euroa, mikä lähentelee uudisrakennusten hitatasoa.
Hinta selittynee esttelyn merkinällä "Ainoa toimituskykyinen toimittaja ko. aikataululla on Cramo Oyj". Tapaus vahvistaa periaatetta, että jos toimittajalla on monopoli, on vain taivas hintakattona.

7.6.10   pöytäkirja
Tilinpäätöskokous, joka aloitettiin tarkastuslautakunnan arviokertomuksella.
Kertomus sellaisenaan kelpasi, puuttuihan se seikkoihin, joihin pitikin puuttua. Muutaman kohdan nostin erikseen esille omassa puheenvuorossani; piti jakaa se kahteen osaan puheitten 3 minuutin rajoituksen vuoksi.
Tilinpäätöksessä itsestään ei ollut moittimista, kirjataanhan siinä tapahtumat sellaisena kuin ne ovat toteutuneet. Niistä tehtävät johtopäätökset ovat sitten eri asia.
Vastuuvapaudet riitautettiin, aiheellisesti. Kettusen erorahat eivät ole vieläkään selvät. Eräillä valtuutetuilla näyttää olevan perusasioistakin niin suuria tietopuutteita, että piti käydä kertaamassa - ja nimenomaan kertaamassa - niitä puhujapöntöstä. Montakohan kertaa ne täytyy vielä toistaa, ennen kuin menevät edes valtuuston enemmistöllä "jakeluun".
Lisäksi uutena sotkuna tulivat Keljonlahden kattilan kärhämät ja Rauhalahden JYT-kauppa Fortumin kanssa. Maksoiko Fortumin 60%:n osuus n. 45 miljoonaa, niin kuin valtuustolle takauksia myönnettäessä kerrotiin, vai 70-80 miljonaa, kuten myöhemmin myönnettiin oikeaksi summaksi?
Ainakin KH meni myöntämään JE:n vastuullisille vastuuvapauden, vaikka tuo kysymys on täysin auki.
Valtuusto myönsi vastuuvapauden äänin 70 - 4, tyhjää 1. Vain Riita Tynjä Perussuomalaisten kannalla.
Tuosta päätöksestä ei kannata erikseen valittaa, koska Kettusen osalta asia tulee selvitettäväksi KHO:ssa vireillä olevalla vastuuvapauksien kumoamihakemuksella ja viimeisen KHO:n päätöksiä halveksuvan valtuuston "huutoäänestyksen" valituksella.

Asuntomessujen hakemisestakin tuli erimielisyyttä.
Viimeisimmät messut ovat tuottaneet järjestävälle kunnalle ison laskun; Asuntomessut -osuuskunnalle ilmeisestikin kohtalaisen tuoton. Niin näyttäisi olevan tälläkin ketaa: alustavan laskelman mukaan tappiota tulisi n. 3 miljoonaa euroa, loppulaskuna ilmeisesti vähintää tuplasti tuo summa.
Hakkeen "kannattavuus" tehtiin laskemalla tulopuolelle tonttien arvo, mutta eiköhän ne kaupaksi mene ilman asuntomessujakin. Ainakaan ne rahat eivät ole asuntomessujen tuottamia.
Avoimeksi jäi monta muutakin seikkaa, mm. messujen teema, jota muutamissa puheenvuoroissa perätiin puutalorakentamisen, jopa puukerrostalojen rakentamiseen erikoistuvaksi. Palautusesityksemme kaatui äänin 71 - 3, poissa 1. Tulos ei yllätänyt, mutta onhan messujen jälkeen helppo osoittaa ne valtuutetut, jotka saivat aikaan messujen kokoisen reiän Jyväskylän talouteen. Reikä sillä tehtiin, summaa ei vain vielä tiedetä edes osapuilleen.

Rakennusohjelmastakin löytyi moitittavaa; ei sinällään, että kaavoitetaan, mutta kavoituksen kylkiäisenä on jollakin foorumilla julistettu kaavoittamattomat maat käytännössä rakennuskieltoon. Rakennusjärjestykseen sisällytetty vaatimus tontien koosta käytännössä lopettaa rakentamisen haja-asutusalueille. Useilta suunnilta onkin jo kuulunut palautetta, ettei edes omistamalleen maalle saa rakentaa, perustelut ovat vaihdelleen tekaistuista käsittämättömiin.
Haja-asutusalueitten rakentamisen perusteet pitäisikin tuoda valtuuston arvioitavaksi. Ilmeisesti pitää tehdä aloite, vaikka se ei ole kovin tehokkaaksi keinoksi osoittautunutkaan.

Muut listan asiat menivät läpi lähes tiedoksiantoasioina.

17.5.10   pöytäkirja
Talousarviolle ja uuden sukupoven organisaatiolle omistetun valtuustoseminaarin jatkoksi tarjottiin lyhyt esityslista, ja silläkin tiedoksiasioita, aloitteita ja henkilövaihdoksia.
Isoimmat puheet oli odotettavissa kaupungin ympäristöstrategiasta; siitä puhuin minäkin.
Ilmeiseti puhetta kuunneltiin, kun vihreät vastasivat kysymykseeni toivomastaan päästötasosta: 40% pois vuoden 1990 tasosta.
Tuolloin Keljonlahden polttoaineenkäyttö oli 0, joten vain Rauhalahden tehoilla pitäisi pärjätä. Jos siitä pitäisi vielä alentaa 40%, niin ilmastomuutos sopii olla sekä pikainen, että voimakas; muuten meille tulee kylmä.
Ensin äänestettiin palauttamisesta ja sitten Paavo Luukkosen (sdp) lisäyksestä arviointimittareitten laatimisesta. Se kelpasi.
Vihreitten esityksestä jouduttiin ensin arvioimaan, että voisiko sellaisesta edes päättää ilman valmistelua, johon asiaa ei lähetetty. Lopuutuloksena oli, että ei voida, mutta sen b-osasta, ympäristöstrategian laatimisesta voitiin; sekin kelpasi enemmistölle.

Seuraavat puheet pidettiin Lohikosken koulun remontin-korjaamisesta; jo kolmas kierros meneillä ja kustannukset lähes yhtä suuret kuin kokonaan uuden rakentamisella. Ne kuitenkin on jo lähes kokonaisuudessaa lyöty sitovilla sopimuksilla kiinni, joten voidaan enää todeta, että nyt "susi ulvoo, kuka kutsui suden?"
Syntipukki kyllä voidaan osoittaa: Tilapalvelu. Vielä kun selviäisi, loppuiko maalaisjärki vai ammattitaito. Toivottavasti edes tämä remontti päättäisi homeongelmat; ennuste kylläkin on huono.
Sivistystoimen lausunto kokoomuksen aloitteeseen oli Tilapalvelun korjausratkaisun tuomitseva, mutta kaupunginhallitus määräsi sen muuttamaan lausuntonsa. Lautakunta muutti, mutta toi sen tällä tavalla valtuuston tietoon. Kaupunginhallitus sai - ansaitusti - huutia menettelystään; ei tuollainen kuulu hyvään hallintoon.
Kaupunginhallituksella on oikeus ottaa asia päätettäväkseen, palauttaa lautakunnan valmisteltavaksi tai muuttaa omissa nimissään. Mutta ei määrätä, mitä mieltä lautakunta asiasta on.
Tilapalvelu on osoittautunut valtioksi valtiossa; se jopa osoittaa, missä hallintokunnat tuottavat palvelunsa. Se myös diktarotisesti määrää, paljonko hallintokunta maksaa tiloista. Nyt minä ymmärrän paremmin, miksi kaupunginhallitus halusi hallintosäännössä betonoida valtansa Tilapalvelussa: enemmistö johtokunnan jäsenistä on oltava kaupunginhallituksen jäseniä.

19.4.10 ja JE:n selvitys Keljonlahden voimalasta  pöytäkirja
Hyvin erikoinen kokous, kun kahdessa tunnissa saatiin vasta pöytäkirjan tarkastajat valituiksi. Tuo aika tosin käytettiin pöytäkirjan ulkopuolella annettuun JE:n selvitykseen Keljonlahden voimalan vaiheista ja nykytilasta. Paljon selvitettiin, myös kinasteltiin, enkä usko että koko totuus tuli vieläkään julki.
Eräs kinastelua aiheuttanut oli JYT-kauppa, jossa JE osti Fortumilta 60%-osuuden "loppuun ajetusta Rauhalahden romusta" - niinhän sitä kuvailtiin Keljonlahdesta päätettäessä. Kova hinta siitä maksettu n. 45 Me oli, mutta nyttemmin on tullut ilmi, että todellinen hinta olikin lähes kaksinkertainen. Mutta se on liikesalaisuus, jota ei kerrota valtuutetuillekaan, ei edes summaa.
Kun kaupan takuista päätettiin 8.12.08, kerrottiin täsmällisesti sanotuna:
"JYT-kaupan osakkeiden ja muiden kauppaan liittyvien velvoitteiden kauppahinta on noin 45 miljoonaa euroa."
Noitten "kauppaan liittyvien velvoitteiden" hinta onkin sitten lähes toinen mokoma. Eikä aivan kohdallaan ollut JE:n takausten määräksi ilmoitettu 3,8 Me; siitä puuttuu 34,5 Me JVO:n oman pääoman maksamiseen ja "enintään" 60 Me voimalainvestoinnin rahoitukseen. Nähdäkseni lähes 100 Me on aika lailla eri asia kuin 3,8 Me.
Mielenkiintoinen nyanssi tuokin, että tuolloin ponsiesitykseni selvityksen vaatimisesta JE:ltä kaatui äänin 62 - 10, tyhjiä 3. Suuri enemmistö oli näköjään väärässä, koska tuo selvitys kuitenkin annettiin. Olikohan "väärä sammuttaja"?

Kokousasioina hyväksytiin valtuuston uusi työjärjestys; siihen sisältyneet näkemyserot mm. ryhmäpuheenvuorojen pituudesta ja talousarvioaloitteiden jättöajasta oli soviteltu yhteen jo ryhmänjohtajien kokouksessa. Eivät ne niin kynnyskysymyksiä olleet, että niiden takia olisi pitänyt paketti vielä avata.

Enemmän puhuttiin lakisääteisestä lastensuojeluohjelmasta; sen lakisääteinen huomioiminen talousarviossa voi olla ohut, koska talousarviosta päätettiin jo puoli vuota sitten. Isompia ristiriitoja en ohjelman ja talousarvion välillä ole huomannut. Yksimielisesti hyväksyttiin ponsi, että suunnitelma on käsiteltävä talousarvion 2011 yhteydessä kaikissa lautakunnissa, mutta sehän kirjaa vain sen mikä on jo lastensuojelulaissa määrätty.
Ohjelman puutteena jäi vielä psykogiapalvelujen puuttuminen lukiolaisilta; jos kaupungilla on varaa kaivella teitään vesirajan alapuolelle 16 miljoonalla eurolla, ei koulupsykologin ja/tai -kuraattorin saaminen edes yhteisenä kaupungin lukioille voi olla millään (arvo)mittarilla arvioituna mahdotonta.
Omassa puheessani painotin varhaisen puuttumisen tärkeyttä; ennakoivat toimenpiteet ovat aina halvempia ja tehokkaampiakin kuin niiden puuttumisesta johtuvat korjaavat toimet. Voidaan pääsääntöisesti sanoa, että aina kun korjaaviin toimenpiteisiin joudutaan turvautumaan, ovat ennakoivat toimet epäonnistuneet. Erityisesti lasten huostaanotoissa ne ovat pettäneet totaalisesti, jos/kun huostaanottomenettelyn aloittaminen on ensimmäinen kontakti ongelmaperheeseen. Karkemapiakin ylilyöntejä on.
Osasin odottaa, että tuo nostaa ainakin Aila Paloniemen (kesk) niskavillat pystyyn; en erehtynyt. Hän moitti kantaani sillä, että niin moni lapsi joutuu elämään niin huonoissa olosuhteissa, että olisi pitänyt puuttua jo aikaisemmin.
Epäilemättä Aila on oikeassa, mutta oikeuttaako se hyväksymään tuollaiset suoranaiset vapaudenriistotkin "yksittäistapauksina", ja jos oikeuttaa, monta tuollaista "yksittäistapausta" on vielä siedettävä määrä?
Jos - kuten odotan - Aila ei vastaa, sopii minulle, että häntä "peesannut" Maia Fandi (vihr) kertoo oman näkemyksensä.

Listan kaava-asiat menivät lähes "sukkana sisään", mutta aloitteista puhuttiin. Etenkin Touko Aallon (vihr) kasvisuokapäivästä. Ensinnäkin aloite oli tarpeeton, koska kouluissa on jo pari vuota ollut viikottainen kasviruokapäivä. Toisekseen en lämmennyt sille lainkaan, koska näen paremmaksi tarjota vihanneksia päivittäin kaikille halukkaille sen sijaan, että pakotettaisiin kaikki syömään niitä ainakin yhtenä päivänä.
Puutuin kommentillani keskusteluun siinä vaiheessa, kun Touko vetosi "ylhäältä ohjaamiseen" aloitteensa hylkäämisessä. Minusta nimenomaan se, että valtuusto määräisi viikottaisen kasvisruokapäivän pakolliseksi, olisisi ylhäältä ohjaamista.
Ilmeisesti Toukon viiteryhmässä, osakuntapolitiikassa, on luonnollista, että lehmät ryntäävät hevosten aitaukseen ja vaativat, että kaikkien on ryhdyttävä käyttäytymään kuin lehmät.

30.3.10 Maahanmuuttajien perheryhmäkoti (Hannala)
Noin vuosi sitten perustettiin kiireellä ja "keittiön kautta" alaikäisten maahanmuuttajien vastaanottokotia Säynätsalon Hannalaan.
Valitukseni pysäytti hankkeen, ja nyt Keskisuomalaiselta tuli tieto, ettei vastaanottokotia tarvitakaan; se raukeaa.
Ei kunnallinen päätöksenteko saa tuollaista tempoilua olla. Tuossa välissä on täytynyt tapahtua jotain muutakin, kuin että hallinto-oikeus jäätti tutkimatta valitukseni siltä osin, että hankkeen tuotot ja siten nettovaikutus talousarvioon on esitetty väärin, ja hylkäsi valitukseni.

Kaupunginhallituksen "tiedoksiantomenettelyssä" tekemä päätös todellisuudessa tekee valtuuston budjettivallasta tyhjän käsitteen, joten sille pitäisi saada KHO:n vahvistus. Ainakin se olisi sitonut valtuuston budjettivallan paljon pitemmäksi aikaa kuin aiottu 3-vuotinen sopimus; ja olisi ollut törkeleen kallis jyväskyläläisille veronmaksajille.
Mutta jos ei ole enää päätöstä, mistä valittaa, on valittaminen hyödytön.
Siinä tapauksessa HO:n oikeudenkäyntimaksu 89,- euroa jää omaksi vahingokseni; demokratialla on aina hintansa.

25.3.10 Keljonlahden voimala
Valtuustoseminaarissa 22.3. selvityksen JE:n tilanteesta antanut uusi tj Tuomo Kantola tunnusti, että valtuustolle kerrottua ja valtuuston myös edellyttämää 70% puupolttoaineen osuutta 5 vuoden kuluessa ei saavuteta; kattilan takuuehdoissa on asetettu max 30% rajoitus.
Hyvin ymmärrettävää, että asiasta päättäneet valtuutetut kokivat tullensa huijatuksi. Sellaiseksi tunnustaitui myös JE:n ja JVO:n hallituksen puheenjohtaja Timo Fredriksson ja nimesi sylliseksi vastuulisen konsultin ÅF Consulting Ab:n
Jälkipyykki virheeseen syyllisten etsimiseksi alkoi heti; ei enää riitä, että vain tj. Juha Lappalainen erotettin. Keskusteluun on nostettava myös noissa hallituksissa kaupungin controllerina toimiva akj Timo Koivisto, eikä voida ajatella, että kaikki olisi tapahtunut kj. Markku Anderssonin tietämättä.
Viimeisimpänä tietona kerrotaan, että valtuuston kokousten nauhoituksetkin ovat noilta ajoilta kateissa.

22.3.10  pöytäkirja
Harvinaisen sopuisa valtuusto: ei ainoatakaan äänestystä, vaan kaikki hyväksyttiin KH:n esityksen mukaisina.
Tosin listalla oli pääasiassa kaavoja, joita ei ollut moitittu julkipanonkaan aikana, ja rutiinilista keskeneräisistä aloitteista. Kaupungintalon korjauskin on hanke ilman vaihtoehtoa.
Lähes ainoat puheenvuorotkin käytiin kaupunkistrategiasta; tämä versio kelpasi hyvinkin, vaikka jotakin näytti jääneen vielä ainakin kokoomukselle ja vihreille kenkään hiertämään.
Joulukuussa palautettu Mark-1 oli luettavissa keskittämisohjelmaksi: se torjuttiin yhteisellä sopimuksella, että strategia on kokonaisuus, jossa ei riitä, että hanke voidaan "sopivasti sanoja asettelemalla" selittää jonkun asiakohdan mukaiseksi, se ei saa olla myöskään ristiriidassa minkään muun kohdan kanssa.
Keskittämistulkinta poissuljettiin vielä erikseen lisäämällä palveluosioon sanan "alueellisesti kattavat palvelut". Kyllä tuon nojalla sopisi ottaa eräitä jo päätettyjäkin hankkeita uuteen strategiseen arviointiin; erityisesti alueellisten sosiaaliasemien sulkeminen. Voihan myös HO määrätä sen päätöksen uudelleenarvioitavaksi.

Valtuustoseminaarissa kuultiin mm. selvitys JE:n tilanteesta. Suurin paukku oli kattilan ongelmat:
Valtuuston asettama aikataulu jopa 70% bio-osuudesta 5 vuodessa ei ole mahdollinen; kattilan takuuehdot eivät salli edes 30% suurempaa osuutta, ja 50%:iin pääseminen vaatisi n. 10 Me lisäinvestoinnin.
Investoinnin vaa'ankieliasemassa ratkaisseet Vihreät katsoivat tulleensa huijatuksi, ja Timo Fredrikssoninkin erottamista vaadittiin suorin sanakääntein. Tj. Juha Lappalaisen erottaminen ei enää riittäisi. Uusi tj. Tuomo Kantola yrittää nyt minimoida tappioita. Täytyy toivoa hänelle mahdollisimman hyvää menestystä.
Asiasta voitaneen tehdä välitilinpäätös viittaamalla "Kuukauden limbo" -merkintääni lokakuussa -07 Vastaavasta kirjoituksestani Perussuomalainen lehdessä TF jopa lakimiehen välityksellä vaati aikoinaan minua, päätoimittajaa ja koko puoluettakin vastuuseen; kun kysymykseen, miltä osin kirjoituksen katsotaan olevan virheellinen, ei tullut koskaan vastausta, raukesi vaatimus mitättömänä. Nykyisten tietojen valossa raukeaminen oli perusteltua.

22.2.10  pöytäkirja
Palokan kolukeskuksen hankesuunnitelma hyväksyttiin muutamalla puheenvuorolla, mutta Lutakon laajennettu yleissuunnitelma puhutti sitäkin enemmän. Talousongelmissa kipuilevan kaupungin investointien tärkeysjärjestyksestä ja tuon suunitelman perusteluista on enemmänkin huomautettavaa, joten lähemmin blogissani.
Asiasta äänestettiinkin kahdesti, 42 - 33 ja 40 - 35, kun piti päättää, hylätäänkö laajennettu esitys ja jätetään aikaisempi voimaan vai hylätäänkö laajennettu esitys ja jätetään aikaisempi voimaan. Jälkimmäinen, Jarmo Ritasen (vas) esitys oli selvemmin muotoiltu, joten kannatin sitä.

Muilta osin lista oli lähinnä luottamusmiesten vaihtoja ja aloitteita, mutta kyllä niistäkin puhetta syntyi; aloitteita palauteltiinkin valmisteltavaksi. Erityisesti omaishoitajien asiasta, josta raportien ja todellisuuden huonoa kohtaantumista arvosteltiin jo budjetin lähetekeskustelussa.
Noita raportteja esiteltiin KH:n vastauksissakin, todellisuus jäi niiden taakse - tälläkin kerralla. Nyt sitä todellisuutta haetaan uudesta valmistelusta.

Marraskuussa vahvistettuun budjettiin viitaten hylättiin aloitteemme eläkeläisjärjestöjen tukemisesta pyytämäätä lausuntoa perusturvalautakunnalta, jolle se kuuluu. Runsas 2 viikkoa myöhemmin hallitus itse esittää budjetin avaamista. Ilmeisesti eläkeläisten asia ei ollut kaupunginhallitukselle riittävän merkittävä.

7.2.10  Konsulttiselvitys
Kaupunginhgallitus ei ole halukas antamaan pyytämääni selvitystä konsulttitoimeksiannoista; on kuulemma liian työläs.
Jos tapauksia on muutama kymmenen, niin kuukauden työmäärä taitaa olla yliarvioitu. Sadoista tapauksista taas muodostuu jopa suurempi summa kuin arvaammekaan.

Ainakin päätös viittaa siihen, että nuo toimeksiannot on hallinnoitu, dokumentoitu ja valvottu kelvottomasti. Sellaisesta voisi olla tarkastuslautakuntakin kiinnostunut. Ainakin tein sille jo esityksen niiden selvittämisestä ja lausunnon antmisesta tilinpäätöksen yhteydessä.
En usko hallinto-oikeudellekaan kelpaavan tuollainen valtuutetun tiedonsaantioikeuden rajoittaminen.
Ilmeisesti myös kh haluaa vielä harkita kj. Markku Anderssonin ehdotusta, koska poisti asian listalta.

18.1.10  pöytäkirja
Myös vuoden 1. kokoukseen tarjottiin kevyttä listaa, mutta siitäkin saatiin debattia lähes 3 tunniksi.
Mankolan II kaavassa hiersi muutama omarantainen tontti. Siihen en juurikaan puuttunut, koska vastaavia on kaavoitettu muaallekin; Samulinniemen "kultahammasrannikko" ja Haukkala esimerkkeinä.
Sen sijaan puutuin KH:n samasta kaavasta aiemmin HO:lle antamaan selvitykseen, että yleiskaavassa ei ole rantatontteja ja rakennuskantaa vähennetään. Nyt esitetiin sekä rantatontteja että rakennuskannan lisäämistä. Valituksia ilmeisesti jätetään, ja niihin KH varmaankin selittää: "Aprillia". Ehkä KH kuitenkin käyttää jotakin toista sanavalintaa.
Olisi suotavaa, että nuo selitykset ja esitykset olisivat edes osapuilleen saman suuntaisi. Jyväskylän omaksumassa hallintokulttuurissa se kuitenkin näyttää olevan harvinaista; esimerkkinä edellisenkin kokouksen Tikkalan kaava.

Toinen kiistakysymys koski Huhtasuon kouluhankkeen nk. elinkaarimallia: ulkopuolinen taho rahoittaa ja toteuttaa hankkeen, ja kaupunki korvaa sen käyttäjämaksuina ja/tai vuokrina.
On vaikea kuvitella sitä omaa rahoitusta edullisemmaksi, koska kaupunki saa lainaa yksityisiä halvemmalla, eikä ota itselleen liikevoittoa. Kyllä toteuttaja osaa ne riskinsäkin hinnoitella noihin käyttömaksuihin.
Elinkaarimallia kuitenkin jahdattiin kuin käärmettä pyssyyn ja jouduttiin turpakäräjiin jo siitäkin, mitä päätösesitys todellisuudessa tarkoittaakaan. Siitä oltiin yksimielisiä, että valtuusto lopulta päättää asiasta, mutta esitetyssä muodossa se on tulkittavissa niinkin, että esitetään N+1 "keskenään kilpailevaa" elinkaaritarjousta, ja niistä pitää valita joku. Yhteinen tahtotila kuitenkin oli, että päätettäväksi täytyy tuoda myös oman rahoituksen vaihtoehto. Jos sitä ei tuoda, on meteli varmasti mahtava, ja sitten ryhdytään muistelemaan, kuka mitäkin asiassa sanoi. Kokousten videoinnille olisi nyt ollut "sosiaalinen tilaus"; uskon että sellainen päätös tehdäänkin pikemminkin ennemmin kuin myöhemmin.

EU-hankkeitten välirahoituksen riskit tunnistettiin - rahoitus saattaa peruuntuakin -, mutta se arvioitiin hyötyyn nähden pieneksi.
Vaajakosken tunnelivaihtoehdon selvittämisestäkään ei ollut isompaa kiistaa, mutta kun se ei ole kaupungin tehtävä; aloite olisikin pitänyt esittää hankkeen suunnittelevalle ja toteuttavalle Tiepiirille.

Aloitteita jätettiin useampiakin, yhtenä niistä Perussuomalaisten valtuustoryhmän yhteinen aloite poistaa hallintosäännö 56 §:n 2-kohdassa jätetty "porsaanreikä" hakumenettelyn kiertämiseen "pätevöittämällä" virkamiespäätöksellä sopiva henkilö tehtävään. Joulukuussa 2008 tuo esityksemme kaatui suurinumeroisesti 71 - 3, poissa 1. Nyt KHO ilmoitti 20.11.09 annetulla päätöksellä, että enemmistö oli väärässä, Perussuomalaiset oikeassa. Kyseinen hallintosäännön klausuuli on laiton. Sitä ei kuulemma enää sovelleta, mutta poistettava se silti on hallintosäännöstä.

13.1.10 Sosiaalitoimistojen keskittäminen
Tiistain Keskisuomalaisessa uutisoitiin alueellisten sosiaaliasemien keskittämisen alkavan ensi viikolla. Tänään uutinen vahvistettiin kuulutuksella samassa lehdessä.
Uutista on pidettävä Mark Twainia mukaellen ennenaikaisena ja huomattavan liitoiteltuna. Hallintolainkäyttölaki yksikäsitteisesti kieltää ilman lainvoimaa olevan päätöksen täytäntöönpanon; nyt siihen kuitenkin ollaan ryhtymässä vieläpä valitusajan aikana.
Valitukseni oli jo lähtenyt ja on HO:n käsiteltävänä Dno:lla 00073/10/2203, piti siis lähettää pikaisesti lisävaatimus täytäntöönpanon keskeyttämisestä. HO uskoakseni myös ratkaissee sen näissä olosuhteissa pikaisesti. Asiasta lähemmin blogissani.

Erikoiseksi tilanteen tekee perusturvalautakunnan pj Riitta Mäkisen (sdp) ilmoitus, että kaupungin lakimiesten mukaan täytäntöönpanoon voitaisiin ryhtyä jo oikaisuvaatimukseni hylkäämisen peruteella. Joko lautakuntaa - joka ei kuitenkaan päättänyt täytäntöönpanosta - harhautettiin tietoisesti, tai kaupunginlakimiehillä on vakavia puutteita laintuntemuksessaan.
Läänin tilalle vuoden alussa tullut Aluehallintovirasto ratkaissee, menikö oikein ja kuka ei menetellyt oikein.

11.1.10 Syyskauden saldo
Kevätkauden 6 valitusta väheni syyskaudella yhdellä; niistäkin yksi koski perusturvalautakunnan päätöstä.
Tosin määrää kasvattaa vastuuvapauspäätösten purkuhakemus KHO:lle.
Astetta vakavampi toimi oli kantelu toimeenpanosta ilman lainvoimaista päätöstä.

Lukioitten siirtoa koulutuskuntayhtymälle soudettiin ja huovattiin; välillä päätöstä oltiin siirtämässä jo vuodelle 2011, mutta tuotiin 24.8.09 "yllättäen ja pyytämättä" kuitenkin päätettäväksi. Käytäväparlamentin "kompromissin" jälkeen runnottiin äänin 44 - 28 päätös, jolla lopullinen päätös siirrettiin koulutuskuntayhtymälle. Ei mahdu mielestäni kuntalain raameihin. HO ratkaiskoon kiistan.
Siihen liittyvää lukiokoulutuksen kärjestämislupaa ja Jyväskylän oman luvan peruutusta haki koulutuskuntayhtymä ilman lainvoimiasta päätöstä. Ei lain mukainen sekään, joten tein menettelystä kantelun ja OM:lle vaatimuksen hakemusten hylkäämisestä tai käsittelyn keskeyttämisestä siihen saakka, kunnes päätös on lainvoimainen.

Marraskuussa käsiteltiin "laiskanläksynä" Pekka Kettusen erorahan takaisinperintää. Paljon eivät KHO:n päätökset painaneet, kun valtuusto päätti äänin 60 - 4, tyhjiä 8 jatkaa jutun käsittelyä, vaikka päätöksessä se vahvistettiinkin loppuun käsitellyksi.
KHO:n velvoite periä rahat takaisin on selvä, avoin on vain, keneltä ne peritään. Aloitteeni jo myönnettyjen vastuuvapauksien uudelleen arvioimisesta olisi mielestäni pitänyt käsitellä ensin. Kun se ei kelvannut suurelle enemmistölle, jouduin tekemään KHO:lle hakemuksen niiden päätösten purkamisesta.
Myös tuosta uusimmasta päätöksestä lähti valitus; perusteena jo kertaalleen todettu toimivallan ylittäminen. Vaikea kuvitella, että HO tai KHO pyörtäisi siitä omat päätöksensä.

HO hylkäsi valituksen päätöksellään 18.5.10; KHO arvioikoon vielä päätöstensä velvoittavuuden.
HO jätti arvioimatta, olisiko pitänyt arvioida myös perintämahdollisuudet muitten toimijoiden osalta; ainakin KH:n velvollisuus on huolehtia, etteivät kaupungin saatavat vanhene. Nyt ei huolehdittu.

Budjettikokouksessa 30.11.09 hiersi kiistanalaisten hankkeitten ujuttaminen budjettiin ja sen kautta täytäntööpantavaksi pelkällä maininnalla budjettikirjasssa. Joukossa oli mm. alaikäisten pakolaisten ryhmäkoti ja palveluverkoston leikkaukset. Ei täytä mielestäni asianmukaisen hallinnon kriteereitä, erilliset päätökset pitää tehdä.
Konsulttipalveluitten kustannusten selvittämisen osalta valitusperustetta ei ollut olemassa, mutta saman saa hoidettua kapungille osoittamani selvityspyynnönkin avulla; valtuutetun tiedonsaantioikeutta tuskin ryhdytään tuossakaan asiassa rajoittamaan.

Oikaisuvaatimus ja valitus piti tehdä myös perusturvalautakunnan päätöksestä sulkea alueellisia sosiaaliasemia. Palvelujen oleellisia perusteita on mielestäni sekin, tuotetaanko niitä alueellisesti vai keskitetysti. Sellaisena se kuuluu valtuustolle, eikä sitä saa siirtää. Jos HO on samaa mieltä, niin hallintosäännössä on korjattavaa.

Sopuisasti ei mennyt viimeinenkään kokous. Siellä päätettiin Tikkalan osayleiskaavasta, jossa asianosaisia ei voinut kuulla, koska he eivät kaikki ole tiedossakaan. Kiisteltyjen nk. Iivarin peltojen omistuskiista on KHO:ssa ratkaistavana. Kuulemisen laiminlyönti on päätöksen kumoava muotovirhe, eikä kaupunki voinut ryhtyä spekuloimaan, miten KHO tulee kiistan ratkaisemaan.

Lisäksi on edelleen avoimena kiista kolmen suuren puolueen toisilleen maksamista vaaliavustuksista. Kaupunginhallituksen varamäärärahoista, joista päättää kaupunginhallitus, maksettiin seminaarilippuja toverikollegion esityksestä kaupunginjohtaja Markku Anderssonin päätöksellä. Toimivallan ylitys on niin räikeä, että teimme ryhmävaatimuksen niitten perimiseksi takaisin. KH ei ole vielä(kään) käsitellyt vaatimustamme.

14.12.09  pöytäkirja
Vuoden viimeiseen kokoukseen oli kerätty kaavoja ja valtuustoaloitteita. Ennakkoon oli odotettavissa eniten puhetta Tikkalan osayleiskaavasta; se näyttää pikemminkin asemakaavalta, jota harhauttavasti kutsutaan yleiskaavaksi; onhan siinä rakennuspaikat ja -oikeudet jo määritelty hyvinkin tarkasti.
Olisi suotavaa, että esityksen perustelut olisivat edes samansuuntaiset itse esityksen kanssa, mutta nyt ne lyövät pahasti toisiaan korville. Maisema- ja luontoarvot sekä maatiloille elintärkeät alueet säilytetään näköjään rakentamalla niille asuntoja. Se lienee sitä urbaania maataloutta: viljellään kerrostaloja niin kuin Heikki Haavisto Lohjalla.
Epäilemättä tuollakin on jokin tarkoitus, joka löytynee kaavaselostuksesta: "Ns Iivarin peltoalueiden etuostoasia on edelleen kesken Korkeimmassa hallinto-oikeudessa."
Asian esittelytekstissä ei ole siitä mitään muuta mainintaa kuin, että sille sijoittuu 7 asuntotonttia. Mitenköhän asianosaisia on kuultu, kun ei ole tiedossa edes keitä he ovat?
Esityksellä ainakin tosiasiallisesti mitätöitäisiin etukäteen tuo KHO:n tuleva päätös, jolla ratkaistaan, viljelläänkö pellolla maataloustuotteita vai omakotitaloja. Ehkäpä se oli nimenomainen tarkoituskin laatia kaava noin tarkasti. Valitusperuste se ainakin mielestäni on, jotakin rotia pitää kaavoitusmonopolinkin käytössä olla. Nyt palautusesityksemme kaatui äänin 60 - 13, tyhjiä 2 sekä hylkäysesityksemme 63 - 11, 1 tyhjä. Jälleen erityisesti äänetystaulun oikea laita loisti esityksen puolesta; mukaan lukien kepulaisten lohko. Täytyy tarkistaa nimi kerrallaan äänestysluettelosta.

Kaupungin uuden yleiskaavan laatiminen käynnistyy; toivottavasti siinä osataan vetää raja yleiskaavan ja sen perusteella laadittavan asemakaavan välille, ettei niitä yritettäisi ympätä samaan esitykseen.
Kortepohjan ylioppilaskylän, Korpilahden lämpökeskuksen ja Seppälän paloaseman kaavat hyväksyttiin puheitta.

2.12.09  Sosiaaliasemat 
Eräs talousarvion kiistanalaisista tekstikohdista koski palveluverkkoselvitystä, jota ei ole hyväksytty valtuustossa. Perusturvalautakunta kiirehti päättämään tuon Tilapalvelun teettämän konsulttiselvityksen perusteella 4:n alueellisen sosiaaliaeman lakkauttamisesta ja toimintojen keskittämisestä entiseen KELA:n kiinteistöön, joka vuokrattaisiin kaupungin sosiaalitoimelle yksityiseltä rakennustoimistolta n. 360.000 euron vuosivuokralla. Onneksi tieto välittyi - tällä kerralla - riittävän ajoissa, joten ehdin tekemään siitä oikaisuvaatimuksen.
Vahalle tyylille uskollisena Tilapalvelu kuitenkin teki oman päätöksensä, että päätös pannaan täytäntöön mahdollisista valituksista huolimatta. Uskoisin "poikien" tietävän, että Hallintolainkäyttölain 31 §:n mukaan ilman lainvoimaa olevaa valituskelpoista päätöstä ei saa panna täytäntöön kuin laissa mainituilla erityisillä perusteilla.

Aivan vastaavaa "oikopolkua" yritetään myös lukiokoulutuksen siirtämisessä koulutuskuntayhtymälle. Siinä menettely on jo niin häikäilemätöntä, että se oli laitettava Lääninhallituksen tutkittavaksi kanteluasiana. Samassa reklamaatiossa vaadin myös lukiokoulutuslupaa koskevat hakemukset joko hylättäväksi tai käsittelyn keskeytettäväksi siihen saakka, kunnes päätös on laivoimainen. Valtuuston elokuinen päätös ei ole.
Aika näyttää, kuinnioittaako Henna Virkkusen johtama opetusministeriö lakia noiltakin osin.

30.11.09  Talousarvio 2010  pöytäkirja
Kokous keskittyi yksinomaan talousarvion vahvistamiseen, mutta kyllä sitäkin väännettiin yli 5 tuntia, vaikka kaavaa lyhennettiin arveluttavassa määrin; muutosesitykset supistettiin yleiskeskustelussa esitettäväksi, niitä vain uudistettiin yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Tai tarkkaan ottaen sellaista ehdotettiin, mutta kun ennakkoon oli ilmoitettu, että esitykset tehdään kunkin alakohdan yhteydessä.
Lopputuloksena oli, että esityksiä täytyi kannattaa uudelleen, jotta ne olisivat ollet voimassa. Kyllä niitä tuollakin tavalla aikaan saatiin, taisi tulla kolmisenkymmentä. Jopa äänestysjärjestyksestä käytiin "käräjiä" harjoitusäänestysten ja rautalankamallienkin avulla.
Omassa puheenvuorossani ripitin railakkaasti konsulttipalveluiden käyttämistä; niistä ei ole yksilöityä tietoa budjetissa sen enempää kuin tilinpäätöksessäkään. "Ostopalvelujen" summat, joihin nuo on piilotettu, ovat niin suuria, että muutaman prosentin siivu konsulttiselvityksiin tekisi jo runsaat 10 miljoonaa vuodessa. Kun päätöksiä näköjään joudutaan tekemään summassa, esitin myös summassa 2 miljoonan euron leikkaamista noista määrärahoista; valtuusto hylkäsi esityksen äänin 72 - 3. Ei siis ainoatakaan puoltoääntä muista ryhmistä.
Vielä enemmän hämmästyin, kun valtuutetut päättivät äänin 59 - 16, että eivät halua edes selvitystä noista kuluista.
Täytyy kaivaa tiedot muulla tavalla, joten jätin jo pyynnön luettelosta hallintokunnittain/liikelaitoksittain eriteltynä käytetytyistä konsulttipalveluista. Tavalla tai toisella se on annettava.

Muista määrärahaesityksistä työllistämiseen ei annettu 3 miljoonaa, ei edes demareiden esittämää miljoonaa. Jälleen maksettaneen työllistämissakkoja jo tavanomaiset 5 miljoonaa, tai tässä tilanteessa ehkä paljon enemmänkin.
Lastenhoidon kuntalisää ei nostetu 120 euroon alle 3-vuotiaille. Siinäkin jäimme yksin koko muuta valtuustoa vastaan.
Paviljonkisäätiö saa edelleen avustusta 900.000 e. Tosin ei sitä olisi nyt voinut pudottaakaan säätiön taloustilanteen vuoksi. Kaupungin sitoumukset ovat niin suuret, että olisi tullut kalliit ruumiinvalvojaiset.
Valtuustoryhmien avustus pysyy 500 eurossa; siinäkin jäimme Riitta Tynjän esittämällä 100 eurolla selvään vähemmistöön äänin 67 - 8.
Pienempiäkään määrärahamuutoksia mm. terveydenhoitoon, kotihoitoon ja perusopetukseen ei hyväksytty.

Tekstimuutoksia piti esittää useita, koska budjettiin oli merkity perättömiä tietoja. Ongelmallisia olivat myös kiistanalaiset toiminnot, joita nyt yritetään panna täytäntöön merkinnällä budjetin perusteissa. Pakolaislasten ryhmäkoti eräänä niistä. Kaikki kaatuivat suurinumeroisesti. Mielestäni toimintoja ei voi lakkauttaa eikä perustaa tuollaislla maininnoilla talousarviossa, ei varsinkaan valituksen vireillä ollessa; kyllä jokainen vaatii erillisen valtuuston päätöksen. Menettelystä täytyy pyytää nk. "second opinion"; HO antaa niitä mielellään.

23.11.09 
Peruspalvelulautakunta näköjään päätti jo panna täytäntöön Tilapalvelun tilaamaa verkkoselvitystä, joka kuulemma tulee kh:n ja valtuuston käsiteltäväksi vasta ensi vuoden alussa. Sosiaaliasemien keskittämisestä Riitta Mäkisen (sdp) johdolla päättäneen lautakunnan päättäjät on lueteltu pöytäkirjan kansilehdellä.
KH puolestaan ujuttaa sille perusteita kolmannen sektorin kanssa käytävillä neuvotteluilla, joita esitellään lisälistalla otettavaksi pöydältä käsittelyyn.

Laillisen päätöksentekojärjestyksen toistuva halveksunta on jo hurjaakin törkeämpää, enää ei riitä vain olan kohauttaminen "tiedoksiantona".
Onneksi ehdin vielä ainakin tuohon jättämään oikaisuvaatimuksen; myös hallintokanteluun pitää ainakin varautua.

Kuin pisteenä I:n päällä, budjetin tekstiosassa kerrotaan tuo palveluverkkoselvitys jo käsitellyksi "syksyllä 2009". Tieto on väärä.
Niin ikään "vahvistetaan", että Hannikaisenkadun, Palokan, Vaajakosken ja Huhtasuon sosiaaliasemat lakkautetaan sekä perustetaan ryhmäkoti alaikäisille pakolaislapsille. Toimintoja ei kylläkään perusteta eikä lakkauteta maininnalla talousarviossa; ne vaativat erillisen valtuuston päätöksen. Kohtuullisen luotettava arvio tulisi olla myös niiden kustannuksistakin; tuosta viimeksimainitusta ei ole sitäkään.

Talousarvion pahin puute kuitenkin on, että Lastensuojelulain 12§:n mukaan kunnalla tulee olla valtuuston vahvistama lastensuojeluohjelma, joka huomioidaan budjetti laadittaessa. Jyväskylässä ei ole. Esitys kyllä on, mutta se palautettiin jo lautakunnasta uudelleen valmisteltavaksi.
Laillisesti talousarvio ei ole tässä vaiheessa hyväksyttävissä - olipa se mitä tahansa. Saattaa olla, että valtuustosta kuitenkin löytyy riittävä enemmistö tuonkin lainkohdan kumoamiseen.

16.11.09  pöytäkirja
Listan avausasiana oli Kettusen eroraha; sen juridiikkaa selvitettiin jo valtuustoseminaarissa ennen kokousta.
Siihen oleellisesti liittyvänä on vireillä aloitteemme vastuuvapauksien uudesta arvioimisesta, mitä ennen ei tämä asia ollut mielestäni ratkaistavissa. Palautusesitykseni kuitenkin kaatui äänin 67 - 4, tyhjää 3 ja poissa 1.
Vaihtoehtoisena oli todeta asiasta päättäneitten ja vastuuvapauden myöntäneiden valtuutettujen (mahdollinen) vastuu, eikä ainakaan julistaa asiaa loppuun käsitellyksi; käytännössä siis enemmästä puheoikeudesta luopumista. Sekin esitys hylätiin äänin 60 - 4, tyhjiä 8 ja poissa 3. Muista ryhmistä vain Matti Kangas (vas) tuki esitystämme.
Tarkemmin asiasta ja sen seurauksista blogissani "Laki kumoon huutoäänestyksellä"
sekä yhteenveto äänestyksistä.

Talousarviomuutokset olivat todellisuuden toteavia, joten niistä ei syntynyt debattia lainkaan.
Enemmän puheita pidettiin kaupunkistrategiasta, jota esitettiin "hieman stilisoituna" valtuustoseminaarissa kritisoidussa muodossa. Kritiikkiä tuli jälleen ja asia palautettiin yksimielisesti uuteen valmisteluun.
Kummallisinta oli, että palautusta esitti sdp kh:n ja valtuuston suurimpana ryhmänä. Perusteluksi kerrottiin, että edes he eivät olleet saanut kantojaan riitävästi huomioiduksi. Koko strategia näyttää olevan yhden virkamiehen, Sakari Möttönen(?), ikioma missio, johon ei kaivata luotamusmiehiä kuin kumileimasimeksi. Möttönen tarvinnee ohjeistusta marssijärjestyksestä.

Vakituisten asuntojen kiinteistöveroa esitettiin korotettavaksi 0,35:stä 0,50 %-yksikköön. Korotus on peräti 43 % ja yhdessä verotusarvojen noston kanssa kaupunkilaisten verolipuissa tulisi olemaan n. 50% aikaisempaa suurempi loppusumma. Korotuksella kerättäisiin runsaat 4 miljoonaa euroa aikaisempaa enemmän. Korotus on kohtuuton.
Kun myös kunnallisveroon esitettiin 0,5 %-yksikön korotusta, katsoimme että kun joka tapauksessa joudumme läpsäyttämään kaupunkilaisia lompsalla korvalle, ei sentää läpsäytettäisi molemmille korville. Esitimme vakituisten asuntojen kiinteistöveron pitämistä aikaisemmalla tasollaan; sekin oli vielä uuden alarajan yläpuolella. "Turpiin" tuli äänin 71 - 4. Tällä kertaa Riitta Tynjä tukenamme.
Jouduimme äänestämään vielä sdp:n esittämästä tuloveroprosentinkin korottamisestakin 0,75 %-yksiköllä. Sillä olisi kerätty toiset 4 miljoonaa euroa lisää; olisi siis läpsäytetty vielä nenänpäähänkin. Kohtuu se pitää olla ryöstössäkin, ja kh:n esitys hyyväksyttiin 46 - 28; veroprosentin korotuksesta luopumista esittänyt Riitta Tynjä äänesti tyhjää.
Tynjän esitys näytti hämmentäneen ainakin Markku Aarnosta (kok).

Kaavamuutokset eivät tällä kertaa herättäneet intohimoja, vaan hyväksytiin parilla kommenttiluonteisella huomautuksella.
Enemmän puhuttiin - ja äänestettiinkin - Raija Sipisen aloitteesta vaihtaa kaupungin edustustlaisuuksien samppanja "limu"siideriin. Aloitteen palauttaminen hylättiin äänin 38 - 29; itse äänestin kuuden muun kanssa tyhjää. Noissa tilaisuuksissa alkotarjoilu on jo hyvin maltillista. Suuret - ja kalliit - kunniamerkkien tuulettamiskalaasit ovat eri asia; niiden ei tarvitsisi olla jokavuotisia "perinteitä", mutta kun sekin aloitteemme hylättiin "kaupungin imagoon" vedoten, olisi tämän aloitteen hyväksyminen ollut suorastaan nurinkurista.
Niin ikään Palokanorren liikenneongelmien aloitteet puhuttivat, mutta lähinnä terveisien välittämiseksi niistä vastaaville tahoille.

Kyselytunnilla akj Timo Koivisto selvitti Keljonlahden voimalan tuottamaa pitkäksestoista melua; on kuulemma prosessissa väistämätön vaikkakin harmittava haitta, joka päättyy kahdessa päivässä.
Minun kysymykseni koski strategiaseminaarissa esiin ottamiani rakennuslupien hylkäämisiä. Koiviston mukaan kaupungin johto ei ole ohjeistanut, eikä edes voinut ohjeistaa lupaviranomaisia epäämään rakennulupia joillakin alueilla. Kaupunginjohdolla ei ole tiedossa, että sellaista olisi tehtykään muualla kuin suunnittelutarvealueillla, joilla luvat ovat luonnollisesti harkinnanvaraisia. Mutta silloinkin myös Koiviston mukaan viranomaisen tulee neuvoa hylkäävän päätöksen saanutta esimerkiksi poikkeuslupamenettelyn käyttämiseen.
Ei-lainvoimaisessa rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealueiksi on määritelty kaikki kaavoittamattomat alueet, siis haja-asutusalue kokonaisuudessaa. Koiviston mukaan siis haja-asutusalueilla ei ole evätty rakennuslupia muualla kuin haja-asutusalueilla. Jep-jep.
Kun rakennuslupia kuitenkin on - kuulemma - hylätty, niin nyt on tieto, kenen puoleen kääntyä nk. "luottamuksella", ja mitä siinä vaiheessa pitää kysyä.

12.11.09 
Kettusen erorahan asia tuodaan uudelleen valtuustolle konsulttiselvityksen tuella. Ensiksi konsultit esittivät, että eroraha voidaan maksaa. HO ja KHO ilmoittivat, että neuvo oli väärä.
Seuraavaksi konsultit esittivät, että lain vastaisesti jo maksettu eroraha voidaan jättää perimättä takaisin. Samoilla perusteilla myönnetiin myös vastuuvapaus tilivelvollisille. HO ja KHO ilmoittivat, että neuvo oli väärä.
Nyt konsultit esittävät, että perintä ei ole enää mahdollinen; määräaika sen aloittamiseksi on mennyt umpeen.
Sama suomennettuna: konsulttien neuvojen mukaan toimien kaupunki on lopullisesti menettänyt rahat.
Tuo venkoilu oli niin ilmeinen, että jätimme aloitteen vastuuvapauksien uudelleen arvioimiseksi. Nähdäkseni asiaa ei voida ratkaista arvioimatta uudelleen noita vastuuvapauksia. Olihan myös vuonna 2007 kaupungilla hallitus, jonka tehtäviin kuului valvoa, että kaupungin saatavat eivät pääse vanhenemaan. Lisäksi KHO:ta myöten on vahvistettu, että olisi pitänyt valvoa.

Valtuusto on kutsuttu tuosta asiasta ylimääräiseen seminaariin maanantaina klo 15. Siellä selvitettäneen, onko kh:n konsulttien lausuntoon tukeutuvalla esityksellä menestymisen mahdollisuuksia valtuustossa. Enemmistölle se uskoakseni kelpaa, joten ainakin varaudun menettelytapaharjoitusten jatkumiseen HO:ssa.

28.10.09 
Valtuustoseminaarissa 26.10. valmisteltiin kaupunkistrategiaa; kun se laaditaan tarpeeksi väljäksi ja käytetään tarkemmin määrittelemättömiä kuvauksia, voi toteutus olla mitä tahansa, ja löytää sille perustelu strategiasta.
Erityisesti hiersi "Tiiviin yhdyskuntarakenteen turvaaminen". Käytännön toteutus siitä näyttää olevan evätä rakennusluvat haja-asutusalueille.
Jos merkintä tarkoittaa tuota tai edes voidaan tulkita noin, on osio otettava uudelleen mietintämyssyyn.
Viestejä kentältä on tullut niin paljon ja eri suunnilta, että kyse täytyy olla linjavalinnasta. Sen tekijä ei vain ole ilmoittautunut. Palataan asiaan, kun saadaan yksilöityä tuollaisia tapauksia; pyydän yhteydenottoja yksittäisiä tapauksia tuntevilta.
Lisäys 12.11.09:   Asiaan palataan jo 16.11. -kokouksessa, jossa kaupungin johtaja vastaa kysymykseeni lupaviranomaisten mahdollisesta ohjeistamisesta välttää tai ainakin rajoittaa rakennuslupien myöntämistä haja-asutusalueille.

26.10.09  pöytäkirja
Valtuusto pääsi esittämään omat näkemyksensä kj:n budjettiesityksestä; keskeiseksi teemaksi nousi tälläkin kerralla sosiaali-, terveys- ja koulutoimen ilmeiset alibudjetoinnit. Niiden kustannusrakennetta vieläpä kieroutetaan Tilapalvelun vuokrilla; n. 70 Me liikevaihdosta "tuloutetaan" kaupungin omaan taskuun n. 30 Me ylimääräistä. Pelkästään terveystoimen osuus tuosta on n. 5 Me.
Lisäksi Tilapalvelu näyttäisi vuotavan, kun 40 Me kuluista puolet menee palvelujen ostoon. Keneltä ja mitä?

Budjetin perusteluiden sivulauseessa mainitaan s. 115 ilman vanhempia saapuvien pakolaislasten perheryhmäkodin perustaminen ja s. 117 vielä palveluverkoston luominen sille. Kustannukset on näytetty ostopalvelupäivien kasvamisena 5-kertaisiksi, verkoston osalta niitä ei ole esitetty mitenkään.
Tuota hanketta yritettiin uittaa 20.4. "takaoven kautta" kh:n päätöksellä tiedoksiantona ja valtuuston budjettivalta ohittaen, mutta tein siitä valituksen. Kun nyt HO vartioi tuota takaovea, yritetään hanke tunkea sisään saranapuolelta.
Harjoitukset tuollaisten oikopolkujen vältämisestä jatkunevat. Jo periaatteessa laillisen tien pitäisi olla se helpoin tie.

Maankäytönohjelma 2010-2012 kelpasi pääosiltaan; Perussuomalaiset olisivat lisänneet jo valmiiksi suunnitellun Valkeamäen alueen ja poistaneet ulkoilualueille laaditut Kangasvuoren ja Tanhukaaren kaavat. Esitys hävisi äänestyksessä 59 - 5, 10 tyhjää.
Valkeamäkeen on jo sitoutunut useita miljoonia kaupungin rahaa, se olisi ollut syytä tulouttaa tonttimyynnillä kaupungin kassaan. Erityisesti kun budjetin perustiedoissa kerrotaan pikaisesta ja suuresta rahantarpeesta.
Kangasvuoren ja Tanhukaaren kaavoista äänestettiin vielä erikseen; nekin hyväksyttiin äänin 63 - 11 ja 51 - 18, 3 tyhjää. Kangasvuoren päiväkodin liikenneongelman huomioiva ponsi sentään hyväksytiin yksimielisesti.

Noita myyntituloja voitaisiin käyttää esimerkiksi työllistämiskuluihin. Työttömyyden kasvusta huolimatta määrärahaa ollaan taas alentamassa, vaikka tänäkin vuonna on jouduttu maksamaan työllistämisakkoja miljoonia euroja; se on hukattua rahaa.
Lasten kotihoidon kuntalisää ollaan taas leikkaamassa sekä määrältään että kestoltaan, vaikka lastenhoitopaikoissa on iso vajaus. Kokoomus pyrkinee taas täyttämään sen paljon kalliimmilla palveluseteleillä. Sillä keinolla yhden kuukauden maksuilla kuitataan noin vuoden kuntalisät. Kokoomulaisilla taitaa olla aivan oma laskuoppinsa.

Harvinaista herkkua saatiin nauttia, kun Kake Tuupaisen aloite Sippulantien kevyen liikenteen väylän valaistuksesta hyväksyttiin.
Minun aloitteeni liikennevaikutusten arvioimisesta hankkeitten yhteydessä hylättiin maininnalla, että noin menetelläänkin jo. Käytäntö kuitenkin näyttää siltä osin olevan toinen. Mutta nyt on kirjallisesti vahvistettu, että noin tehdään, pidetään vielä huoli, että niin myös tehdään "aikuisten oikeasti".

21.9.09  pöytäkirja
Talkoilla pidettyyn kokoukseen oli koottu lähinnä rutiiniluontoisia luottamusmiesten eroasioita ja asemakaavoja; niistä ei ollut odotetavissa puhetta.
Selvitysten vuoksi rästiin jäänyt vuoden 2008 arviointikertomus käsiteltiin nyt, siitä ryhmäpuheeni.
Enemmän puhetta oli odotetavissa Kettusen erorahoista; niistä KHO:n päätös kumota takaisinperinnästä luopumisesta tehdyt päätökset laittomina asetti aiemmat toimet aivan uuteen valoon. Asia vedettiin listalta juuri tulleen Kuntaliiton selvityksen saamiseksi samaan käsittelyyn. Asiaan siis palataan ensi kuussa.
Asiaan joudutaan palaamaan myös Perussuomalaisten jättämän aloittteen pohjalta ottaa jo myönnetyt vastuuvapaudet KHO:n päätöksestä syntyneen uuden tilanteen vuoksi uuteen arviointiin.

24.8.09  pöytäkirja
Terveyskeskuskuntaliittojen tilinpäätöksissä ei ollut huomauttamista, ja rutiiniasoihin kuuluivat myös kaavat, joista Sääksvuoren runsaat 250 uutta tonttia on pidettävä mielessä Keljonkankaan palveluja mitoitettaessa.

Minna Mäkisen valtuustoaloite velkaneuvonnan resurssien kasvattamisesta erityisesti nuorten asioihin ei saanut asian vakavuuden edellyttämää kohtelua; koko vanhan läänin alueella on vain 5,5 neuvojaa, soittoaika 3 pv viikossa 2 tuntia kerrallaan, jonot n. 3 kuukautta, välttämättä tarvittavaa lakimiestä ei ole. Ongelma on kuitenkin räjähtämässä silmille; ei se yhteiskunnallekaan tule ainakaan halvemmaksi kuin resurrsien lisäys nyt, kun ainakin osalle ongelmia olisi jotain vielä tehtävissäkin.

Vaajakosken koulun tilaohjelmaa on pompoteltu isomman ja pienemmän voimistelusalin välillä. Valtuusto vahvisti yksimielisesti isomman salin; 13,3 Me:n hanke toteutetaan vuosina 2009-2011.

Paviljonkisäätiölle esitettiin 700.000 euron takausta lainalle, jolla maksettaisiin pois 770.000 euron laina. Säätiön taloudesta ei ole juurikaan tietoa saatavissa; runsan 500.000 e liikevaihdosta ja 900.000 e avustuksista noin 1,3 Me kuluu johonkin yksilöimättömään. Velkojen lyhennykseen siitä riittää vain 70.000 euroa.
Takauksen myöntäminen on tässä vaiheessa se pienempi paha, mutta selvitystä säätiön taloudenhoidosta pitää saada. Sitä koskeva Perussuomalaisten ryhmäponsi kuitenkin kaatui äänin 63 - 12; puolellamme vasemmistoliitto ja pari hajaääntä.
Tuo "paatti" selvästikin vuotaa, mutta erityisesti kokoomus vastusti selvityksen vaatimista. Kanta on sikälikin erikoinen, että monella suulla vakuutettiin valtuutettujen saavan ainakin tilinpäätökset kaikista kaupungin talousyksiköistä, myös Paviljonkisäätiöstä. Marssijärjestys ei ole oleellinen, pääasia, että tuo selvitys saadaan.   Puheeni ja PS:n ryhmäponsi

Sitäkin enemmän debattia syntyi lukiokoulutuksen siirtämisestä koulutuskuntayhtymälle.   Ryhmäpuheenvuoroni asiassa.
Järjestämissopimukseen kirjattu tavoite pyrittiin esittämään jo lopullisesti ja valtuustoa sitovasti päätettynä ratkaisuna; vähintäänkin valtuustoa yritettiin harhauttaa, mikä jo sellaisenaan on peruste kumota päätös. Päätösten tulkinta on jo tarkistutettu HO:lla; se päätyi valmisteluvaiheesseen, josta valtuusto päättää erikseen.
Laukaan ja Muuramen vetäydyttyä hankkeesta ei ollut mahdollista saada järjestämissopimuksen tarkoittamaa seudullista ratkaisua. Kun lisäksi lukiokoulutuksen järjestelyt ovat valtioneuvostossakin muutosvaiheessa, oli perusteltua lykätä hankkeen ratkaisua. Jo kaupunginhallituksen enemmistö päätyi sille kannalle, mutta tappiolle jääneet hakivat valtuustossa revanshia.
1,5 tunnin käytäväparlamentin ja 2 tunnin puheitten jälkeen runnottiin demarien johdolla äänin 28 - 44 päätös, joka on huonompi kuin KH:n pohjaesitys. Lisäksi se siirtää koulutuskuntayhtymän päätettäväksi asian, jota ei kunnallislain mukaan saa siirtää valtuustolta. Jätin päätökseen eriävän mielipiteeni valituksen pohjustamiseksi.
Vaikka tuollaisessa käytäväpolitikoinnissa nähtäisiinkin myönteistä konsensushakuisuutta, eivät "puun takaa" heitetyt "päätettävä heti" -tarjoukset ole hyvää hallintomenettelyä. Valmiutta pöydällepanoon tai palauttamiseen ei kuitenkaan löytynyt; jälkimmäisellä olisi saatu valmistelevien elinten kannanottokin.

17.8.09  Kiistakysymyksissä aikalisä
Kaupunginhallitus päätyi äänin 9 - 6 ottamaan aikalisän lukiokoulutuksen siirrossa koulutuskuntayhtymälle. Asia otetaan uudelleen esille 2011. En ole pahoillani ratkaisusta; en näe kestäviä perusteluja tuolle siirrolle.
Alaikäisten pakolaiskeskuksen perustamisesta ja siitä HO:lle tekemästäni valituksesta nousi debatti Keskisuomalaisen palstoilla; asiasta ja sen taustoista lähemmin blogissani.
Paviljonkisäätiö jatkaa perinteitään nk. Moolokin kitana. Nyt haetaan kaupungin takausta 700.000 euron lainalle, jolla maksetaan edellinen 770.000 euron laina.
Budjetissa Paviljonkisäätiölle annettiin 900.000 euroa. Ilmeisesti ne rahat on jo hupuloitu - johonkin. En hämmästyisi enää, vaikka Paviljonkisäätiön vuokralaisina olevat yhtiöt tuottaisivat voittoa tänäkin vuonna. Kaupungin avustusten jalostamisesta yritysten voitoksi huomautinkin jo budjetin käsitttelyssä ja konserniohjauksen yhteydessä.

22.7.09  Vaalirahoissa selvitettävää
Vaalirahasopan eräs sivujuoni liittyy myös Jyväskylään: Kolme suurinta puoluetta maksatti kaupungilla lippuja vaaliseminaareihinsa, mutta päätöstä ei ole tehty ainakaan missään virallisessa päätöksentekoelimessä. Ilmeisesti siitä ei ole olemassa pöytäkirjaa tai muutakaan dokumenttia olemassa; rahaa vain lähti yhteisestä kassasta nk. "vissillä puheella".
kansliapäällikkö Maija-Liisa Havia myönti lippujen ostamisen lehtihaastattelussaan 26.6., mutta ei muistanut sen yksityiskohtia.
Laillisuus on monellakin tavalla kyseenalainen; nyt on vain arvioitava, millä foorumilla se selvitetään.
     Tarkemmin vaalirahoituksen ongelmista blogissani "Veroilla tuettu puoluetuki"

17.6.09  Kevätkauden saldo
Kovin hyvin omat esityksemme eivät menestyneet äänestyksissä, vaikka jo nyt tiedämme, että ainakin eräitten olisi ollut syytä menestyä.
Toisaalta, ilman Perussuomalaisia niitä esityksiä ei olisi edes tehty; nyt niistä sentään äänestettiinkin.

Monta päätöstä meni mielestäni niin paljon pieleenkin, että oli tehtävä valitus HO:lle:
- Rakennusjärjestys 8.12.08 ei - lain mukaan - saisi olla kohtuuton. Nyt esitetty versio on sitä moniltakin osin, jopa kiinteintönomistajien hallintaoikeutta loukkaava. Rakennusjärjestyksen määräyksiä moittivat toisetkin, mutta tuo versio kuitenkin hyväksyttiin, kun "joku rakennusjärjestys piti olla". Saattoipa tuo olla jopa syykin päätöksen jättämiselle viime tippaan; ei jäänyt aikaa korjata esitystä.
- Kouluverkosta (Palokan ja Vaajakosken lukiot) päättäminen sivistyslautakunnassa valtuuston sijasta on niin tulkinnanvarainen, että rajanveto on haettava hallinto-oikeudelta; teknisesti piti ensin tehdä oikaisuvaatimus SILA:n päätöksestä, valitusoikeus syntyi vasta siitä.
HO hylkäsi 11.3.10 valitukseni päätöksellään DNo 00912/09/2299; lukiokoulutus ei ole "lähipalvelu", joten lautakunta saattoi päättää verkostosta hallintosäännön valtuutuksen perusteella.
Päätöksellä ei ratkaistu lukiokoulutuksen siirtoa koulutuskuntayhtymälle.
- Lukioitten siirto koulutuskuntayhtymälle lähetettiin jatkoselvittelyyn; päätöslause oli niin epämääräisesti muotoiltu, että vaati ehdottomasti täsmennystä. Valtuusto ei halunnut sitä tehdä, joten tulkinta piti hakea HO:lta. HO vahvistikin 6.5.09 (Nro 09/0262/3) juuri sen tulkinnan valtuustolle kuuluvasta lopullisesta päätösvallasta, jota olin valtuustossakin esittänyt.

HO hylkäsi valitukseni 27.4.01, Dno 10/0282/3. "...päätös sisältää lopullisen päätöksen lukiokulutuksen siirtämisestä."
Jos noin on, niin valmistelu on varmuudella ollut puutteelinen, koska valtuuston 24.7.09 edellyttämää OPM:n työryhmän linjausten huomioimista ei ole voinut tehdä, koska sen työ on edelleen kesken. Valmistelun oleellinen puute on muotovirhe, joka riittää päätöksen kumoamiseen.
Harjoitukset siis jatkuvat KHO:ssa.

Olen vahvasti eri mieltä valtuuston kanssa vastuuvapauksistakin Talvitien erorahojen osalta. Valitus olisi kuitenkin hyyödytön, koska vastaava ratkaisu on jo Kettusen erorahoista: valtuustolla on harkintavalta vastuuvapauksien myöntämisessä, ja sen vallan käyttämisestä ei voi moittia. Odotellaan valtakunnansyyttäjän ratkaisua, ja päätetään jatkosta sen perusteella.

8.6.09  pöytäkirja
Ryhmäpuheenvuoroni tilinpäätöksistä
Tilinpäätöksistä yhteiseksi huoleksi nousi etenkin SOTE:n suuret menoylitykset; jopa tahalliseksi nähdystä alibudjetoinnista haluttiin eroon. Sinänsä paradoksaalista, että valtuutetuthan siitä päättävät, ja jo nyt tiedetään, että alibudjetointi tehtiin tällekin vuodelle.
Työllistämismäärärahakin nousi esiin Matti Pöppösen (vas) aloitteen myötä; olisi ehkä sittenkin kannattanut hyväksyä lisämääräraha. Nyt piti antaa KH:lle ohje seurata työttömyyttä ainakin niin tarkoin, ettei edellisen vuoden tavoin jouduta maksamaan sakkoja velvoitteitten laiminlyönnistä. Ne miljoonat menevät hukkaan.

Tilinpäätöksiin liittyi paljon puheita aiheuttanut selvitys vanhus- ja vammaispalveluistakin. Jopa kehuja sisältänyitä kantoja kuultiin keskustasta Pirkko Selinin ja Aila Paloniemen suulla, muista ryhmistä tuli kovaakin arvostelua; lähinnä moitittiin selvityksen ja todellisuuden huonoa kohtaamista. Jonkinlaiseksi lopputulemaksi muodostui tulkinta, että selvityksessä on kuvattu, miten asioitten halutaan olevan, ja nyt hallintokunnat, lautakunnat ja kh ryhtyvät saattamaan palveluita tuolle tolalle. Valtuusto omalta osaltaan hyväksyköön siihen johtavat esitykset.

Muilta osin useita aloitevastauksia sisältäneestä listasta selvittiin vähin puhein. Jopa kertaalleen parsittavana olleet ympäristönsuojelumääräykset olivat saaneet siedettävän muodon ja varauman poikkeuslupien myöntämiseen. Maaseutu- ja kaupunkialueen vaatimukset ovat kovin erilaiset yksillä säännöillä hoidettavaksi; miten esimerkiksi lietelantalan tai virtsakaivon tyhjennystä sovelletaan ruutukaava-alueella.
Aikalisään ei löytynyt ryhmien kesken enää yhteistä tahtoa, joten noilla mennään.

11.5.09  pöytäkirja
Esityslistan numerointi meni uusiksi, kun asiat 96 (talousarviomuutos) ja 97 (henkilöstömenot) päätettiin käsitellä toisessa järjestyksessä ja lisätä ensimmäiseksi kirkkoparkin pikauusinta; asiantuntijoitten avustuksella 4.5.09-kokouksen äänestysjärjestys havaittiin vääräksi.
Aivan kohdalleen ratkaisu ei tainnut mennä tälläkään kerralla; kokouskutsun ulkopuolelta nk. pöydältä tarjoillun asian kuntalain 55 §:n edellyttämä kiireellisyys on vähintään kyseenalainen. Riitautin käsittelyn ja tulkinta haetaan ylemmältä taholta.
Esitys palauttamisesta kaatui äänin 44 - 31, sekä kioskin laajennuksen että pysäköintihallin poistamisesta 43 - 30, tyhjää 1, ja koko esityksen hylkäämisestä 43 - 30, tyhjää 2; yhteenveto molemmissa kokouksissa äänestäneistä.
Eriäviä mielipiteitä tuli tälläkin kerralla "vino pino".

Henkilöstösopimuksen irtisanomiseen haettu valtuutus - asia 97 - poistettiin listalta. Oli syytäkin, työsopimuslain ja järjestelysopimuksen vastainen se olisi ollutkin.

Talousarviomuutoksiin - asia 96 - sisältyi hallinnollinen jippo: SOTE-menoista esitettyjen leikkaustarpeitten osalta ei ollut edes kyse määrärahaleikkauksista; se kerrottiin vasta keskustelun päätyttyä, jolloin esityksiä ei voinut enää lisätä tai muuttaa. Tynjän (skp) esitys leikkausten hylkäämisestä jäi tyhjän päälle; ei ollut leikkauksia, joita olisi voinut jättää hyväksymättä.
Valtuustolta pyydettiin muutosta sitoviin palvelutavoitteisiin. "Leikkauslistalla" vain esitettiin, miten alimitoitetun budjetin määrärahat saadaan riittämään. Niiden vuoksi piti alentaa palvelutavoitteita siinä määrin, että jopa hoitotakuun lakisääteisiä määräaikoja oli mahdollista noudattaa enää vain "pääsääntöisesti". Myös lakisääteiset normit lastenhoidon henkilöstömääristä alitettaisiin.
Onneksi jippo havaittiin ja riitautettiin oikea asia; valtuuston toimivalta tuskin riittää sallimaan lain rikkomista edes "tilapäisesti". Ainakin vastuu lain rikkomisesta hämärtyy, kun virkamies noudattaa valtuuston päätöstä.
    Laajemmin asiasta blogissani.

Erikoista oli, että TEM Mauri Pekkarinen, kj Markku Andersson ja KH:n phj Veijo Koskinen eivät nähneet päätösesityksessä ristiriitaa laillisuuden kanssa. Kake Tuupaisen vertaus alkoholia nauttivaan autoilijaan oli hyvin havainnollistava: ei varmaankaan riitä, että hän pääsääntöisesti noudattaisi lakia.
Määrärahojen puute on kuitenkin jotenkin ratkaistava, ja siksi esitin asian palautettavaksi; esitys kaatui äänin 56 - 16, tyhjää 1. Toimivaltatulkinta on haettava hallinto-oikeudelta.

Ei sentään aivan kaikesta riidelty: nuorisolautakunta perustettiin yksimielisesti
ja Vaajakosken mootorittiellekin saataneen viimein meluvalleja ja -aitoja.

4.5.09  pöytäkirja
Kirkkopuiston kaavaa tuodaan jo kolmatta kertaa valtuustolle; tällä kerralla peräti ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään vain sen asioita.
Ei taida onnistua vieläkään, "kiitos" kelvottoman valmistelun. Nyt kompastuskiveksi on ilmaantunut seurakunnan nk. vakaa hallintaoikeus; oikeus perustuu historiallisiin luovutuksiin määräämättömäksi ajaksi ja niiden pysyvyys on erikseen turvattu maakaaren voimaanpanolaissa. Omistusoikeutta tai lainhuutoa sillä ei saa kiinteistöön, mutta muilta osin se rinnastuu omistusoikeuteen. Kaupunki ei voi "omistajan otteilla" määrätä kaavasta, vaan vakaan hallintaoikeuden perusteella seurakunnan parkkihallia ja ravintolalaajennusta vastutavalla kannalla on erityinen painoarvo.

Lisäys 11.5.09  Äänestysjärjestyksen virheen vuoksi asian käsittely uusittiin 11.5.
Ei aivan kohdalleen tainnut mennä vieläkään.

20.4.09  pöytäkirja
Muilta osin lähes "tiedoksiantoina" hyväksyttyyn esityslistaan sisältyi viimeisenä asiana tiedoksiantoasiana eniten debattia aiheuttanut pakolaiskiintiö ja perhekodin perustaminen. Usealla suulla vahvistettiin, että siitä aiheutuu kaupungille kustannuksia, joille ei ole määrärahoja budjetissa. Ei edes tietoa niiden suuruudesta, eikä vältämättä suuruusluokastakaan, kun kyse on nk. ankkurilapsista.
Kuntalain mukaan sitä ei voitu ratkaista hallituksen päätöksellä, joka annetaan valtuustolle vain tiedoksi; valtuuston budjettivalta on yksikäsitteinen ja rikkomaton.
Esityksemme asian palauttamisesta valmisteltavaksi ja tuomisesta päätösasiana valtuustolle sai puolelleen Perussuomalaisten oman ryhmän lisäksi vain 2 valtuutettua (Fredrikson, Lahtinen). Peräti 66 valtuutettua katsoi jesuiittaperiaatteen "tarkoitus pyhittää keinot" kumoavan kuntalain määräykset.
Kalevi Olin (sdp) kävi jopa puhujapöntöstä moittimassa lain noudattamisen vaatimista virheelliseksi perusteluksi; erikoinen näkemys entiseltä lainsäätäjältä. Olinin mukaan 66 valtuutettua ei voi olla väärässä. Jatkossa nähdään, onko mm. HO samaa mieltä. Tulkintakysymys on, pitääkö tehdä oikaisuvaatimus hallituksen päätöksestä, vai kunnallisvalitus valtuuston päätöksestä. Juridokikkailun eliminoimiseksi lienee syytä tehdä molemmat.

Lähemmin asian kummallisuuksita, jopa nk. kiinteistöjalostuksesta

Valtuuston tuoreen päätöksen vastaisesti tarjoiltiin valtuutetuille "makeaa kahvileipää", peräti täytekakkua. Perustelu oli pätevä: JYP:n suomenmestaruus, erityisesti Sinuhe Wallinheimon (kok) ansiokas suoritus maalinsuulla. Viimeisessä, ratkaisevassa pelissä se on nähtävä jopa ratkaisevan tehokkaaksi.
Onnea mestarille ja mestareille.

Kyselytunnilla kj. Markku Andersson puolusti runsaan kutsuvierasjoukon ruokkimista vuosittain kaupungin syntymäpäivien merkeissä; muita maakunnallisesti merkittäviä juhlia ei kuulemma ole. Ehkä kunniamerkit vaativat vuosittaisen ulkoiluttamisen yhteiskunnan kustantamilla illallisilla.
Toisesta kysymyksestä kuultiin uudenlaista talousterminologiaa, jolla kaupungin omarahoitusosuus saadaan kuulostamaan velkaantumiselta. Virkamiesten julkisuudessa esittämän n. 82 Me velkaantumisen ero valtuuston hyväksymään n. 51 Me selitettiin maalaiskunnan rahastoimilla 31 Me nk. Valon rahoilla. Kun nuo rahat sijoitetaan "kertaluontoisesti", käsitellään ne laskennallisesti lisävelkaantumisena.
Mitähän muita kirjanpidollisia jippoja budjetista tai tilinpäätöksistä vielä löytyykään.

8.4.09 
Tämäpäs somaa: kaupungin johto julisti valtuuston 16.3. lukiokoulutuksen siirtämisestä koulutuskuntayhtymälle tehdyn päätöksen valituskieltoon. Aikanaan selviää, onko HO samaa mieltä A) valituskiellosta ja B) menettelystä sitoa valtuusto "periaatepäätöksellä" siirtämään myöhemmin tehtävällä päätöksellä lukiokoulutus koulutuskuntayhtymälle 1.8.2010 lukien. Asiaa selvittelevän työryhmän asettamisestahan vasta päätettiin.
Työryhmän selvityksen tekstikin lienee jo valmiina? Ainakin KH haluaa varmistaa "sopivan" lopputuloksen otamalla SILA:n 24.3. tekemän päätöksen työryhmän kokoonpanosta omaan ratkaisuunsa; on KH:n listalla 14.4.
Tuossa kokouksessaan SILA "vastasi" myös oikaisuvaatimukseeni Palokan ja Vaajakosken lukioitten lopullisesta lakkauttamisesta; vastauksessa viitattiin hallintosäänön kirjaukseen, mutta sivuutettiin ristiriita kuntalaissa valtuustolle säädettyyn päätösvaltaan, jota ei voi siirtää.
Harjoitukset jatkuvat siltäkin osin HO:ssa.

25.3.09 
Sivistyslautakunta käsitteli eilen oikaisuvaatimustani Palokan ja Vaajakosken lukioitten lakkauttamisesta.
Esittelytekstissä on selkeä virhe, jonka halusin oikaista ennen kokousta lähettämälläni vastineella:
järjestämissopimuksessa on selkeästi määritelty tavoite toisenasteen koulutuksen, mukaan lukien lukiokoulutus, siirtämisestä koulutuskuntayhtymälle. Se on aivan jotakin muuta kuin päätös siirtää, varsinkin kun tavoitteen toteuttamiskelpoisuutta ei ole määritelty missään toimielimessä. Työryhmäkin vasta asetettiin selvittämään siirtämisen edellytyksiä.
Vastaava "kikka-6" ratkaisuvallan riistämiseksi valtuustolta sisältyy myös valtuuston 16.3. tekemään päätökseen. Siinäkin esitin ratkaisuvallan valtuustolle selvästi jättävää päätöslausetta, mutta oman ryhmämme lisäksi vain 4 muuta valtuutettua näki sen tarpeelliseksi.
Aika näyttää, mitä mieltä hallinto-oikeus on tuollaisten hallintomenettelyjen oikeutuksesta.

16.3.09  pöytäkirja
Lukioitten siirtämisestä koulutuskuntayhtymälle asetetaan työryhmä selvittämään hankkeen nykytilaa. Koska hankkeen perusteet ovat täysin levällään, on työryhmä välttämätön.
Erimielisyyttä on siitä, miten ja mihin sen selvitys vaikuttaa; onko valtuustolla aito harkintaoikeus, vai onko se etukäteen sidottu koulutuskuntayhtymälle siirtämiseen selvityksestä riippumatta. Erityisesti kokoomuksessa näytti olevan tuota jälkimmäistä käsitystä. KH:n tulkinta olisi saatu palauttamalla asia, mutta se kaatui äänin 65 - 9.
Jokin selvyys asiaan on kuitenkin saatava, joten esitin päätöstä, jossa ratkaisuvalta olisi jätetty selvästi valtuustolle. Se kaatui äänin 66 - 7, 2 tyhjää. Nyt tulkinta pitää hakea valitusmenettelyssä; se tie vie kylläkin aikaa.

Ratkaisu tuli nopeammin kuin uskoinkaan: HO jätti päätöksellään 6.5.09 Nro 09/0262/3 tutkimatta valitukseni; oleellista on päätöksen perustelut:
"Kaupunginvaltuuston päätöksellä ei ole ratkaistu asiaa lopullisesti, vaan sillä on ainoastaan hyväksytty asian jatkovalmistelua ohjaava periaatekannanotto ja ohjeita siitä, miten asian jatkovalmistelu tapahtuu. Päätöksellä ei ole siirretty kaupunginvaltuuston toimivaltaa alemmalle viranomaiselle."
Tuota juuri minä päätösehdotuksellani halusinkin; toivottavasti kaupunki ei valita KHO:lle.

Minna Mäkisen aloite kotiavustajien lisäämisestä vanhuuspalveluihin sai laajempaakin sympatiaa, mutta aloitteen palautusesitys puolelleen vain 7 valtuutettua, heistä 3 omasta ryhmästämme. Vastustajia löytyi 68.
Kevään kuluessa valmistuu selvitykset ennakoivan työn vaikuttavuudesta ja vanhuuspalveujen tilasta. Palataan siinä vaiheessa asiaan; tarvetta mitä ilmeisimmin on, koska kh:n vastauksessa myönnetään palvelut jo nyt riittämättömiksi ja TAA:n mukaan vanhusten määrä kasvaa 130:llä. Ehkä siinä vaiheessa on jotakin tietoa jo kotipalveluja korvaavien palveluseteleiden määrästä ja kustannuksista.

Kirkkopuiston parkkihalli meni lopullisesti piirileikiksi, kun löytyi yllättäen uusi esteellinen päättäjä. Esitys menee taas uusiksi kaavan valmistelusta lähtien; ehtiminen seuraavaan kokoukseen 20.4. on kyseenalaista, ainakin se vaatii hallituksen kokoontumista erikseen tuon käsittelyä varten.

Budjetin höylääminen perustoiminnoista ei tyydyttänyt alkuunkaan; opetus- ja sosiaalitoimesta ei voi ottaa vaadittua säästöä puuttumatta lakisääteisiin velvollisuuksiin. Rakennuspuolelle sen sijaan jäivät pääosiltaan kaikki liikennesolmut ja hyppyrit, jopa Asemakadun lumensulatusjärjestelmä sekä katu- ja viherrakennuksen konsulttisuunnitelmien miljoona euroa.
Kaikkien kohtien puiminen erikseen valtuustossa ei ollut mahdollista, ja kun palautusesityskin kaatui niukasti 38 - 34, jäi lopputulokseksi reippaat ripitykset. Uusi kierros on vielä edessä ennen kesää.
Äänestämään jouduttiin siitäkin, pitääkö tässä tilanteessa hoitaa lakisääteiset toiminnot vaikka velkarahalla, vai määrätäänkö kh ja lautakunnat painamaan kaupungin vuosikatteen + -merkkiseksi. Sekin esitys kaatui hallituksen paimentamana äänin 40 - 32. Erityisesti kokoomuslaiset kiivailivat voitollisen tuloksen puolesta.

Lisäys 25.3. Kokoomuslaiset näkemykset yhteiskunnan prioriteeteistä näyttävät olevan laajemminkin sellaiset, että niitä ei voi kuin kauhistella; "Kaveria ei jätetä" -periaate on käännetty muotoon "kaverille kaikki, duunarille ei jätetä", kommentti blogissani. Äänestyksiä on odotettavissa jatkossakin; ainakin nähdään, onko tuolla linjalla muitakin valtuustoryhmiä.

9.3.09
Kirkkopuiston parkkihallin kaavaehdotuksen muistutusaika päättyy perjantaina 13.3. ja asia aiotaan (kuulemma) tuoda valtuuston päätettäväksi jo maanantaina 16.3. Ei ole edes teoriassa mahdollista käsitellä asianmukaisesti muistutuksia ja antaa niistä laissa säädettyä perusteltua vastausta.
Se siitä järjestämissopimuksen tavoitteesta "edistää asukkaiden hyvinvointia ... osallistumista tukemalla".
Valituksia tuolla tavalla kyllä saadaan aikaan. Katsotaan nyt ensin, onko listalla jo ennen muistutusajan päättymistä ja millä ehdotuksella on, vai tarjotaanko nk. pöydältä.

Lisäys 25.3. Valmistelu meni jo toisen kerran uusiksi, kun kaavaa on valmistellut JyväsParkki Oy:n hallituksen jäsen.
Edellinen uusinta johtui kh:ssa mm. kirkkohallituksen jäsenenä tekemästään muistutuksesta päättäneen jääviydestä. Nyt siis aloitetaan valmistelu vielä kauempaa. Valtuustoon 20.4. tuskin ehditään laillisuuden rajoja venyttämättä.

27.2.09 Lukiot koulutuskuntayhtymälle
Kaupunginhallitus käsittelee 2.3. lukiokoulutuksen siirtämistä koulutuskuntayhtymälle; kuntayhtymään muodostetaan erilliset hallintoyksiköt lukio- ja ammatilliselle koulutukselle.
Liitoskuntien valtuustoissa 18.2.2008 hyväksytyssä järjestämissopimuksessa on "osapuolia sitova" klausuuli, jonka mukaan tavoitteena on järjestely, jossa tuo toimenpide toteutettaisiin 1.8.2010 alkaen. Onhan se erittäin jaloa, että tahoja, joiden asemaan tuo sopimus vaikuttaa kuultiin "jo" syyskuussa 2009. Tuollainen marssijärjestys kuitenkin kertoo todellisesta hallintolkulttuurista jotakin täysin muuta kuin järjestämissopiumukseen kirjattu "Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään..."
Pitiköhän järjestämissopimusta noudattaa kaikilta vai "vain tarkoitushakuisesti soveltuvin" osin?

Mielenkiintoinen Palokan ja Vaajakosken lukiosta tehtyä lakkautuspäätöstä vasten on myös selvityksen lausunto: "eikä edellytä oppilaitosverkon keskittämistä, vaan mahdollistaa tarvittaessa tehokkaan koko toisen asteen ja aikuiskoulutuksen käsittävän alueellisesti hajautetun oppilaitosverkon muodostamisen."

16.2.09    pöytäkirja
Konserniohjauksesta saatiin ylimalkainen jako strategisiin ja/tai taloudellisen intressin yhtiöihin; määriteltiin siis pelikenttä, vielä pitäisi saada aikaiseksi pelisäännöt.
Perussuomalaisten pohjaehdotuksena oli tuoda hallituksen yhtiöille antamat tarkemmat ohjeet valtuuston arvioitavaksi tiedoksiantomenettelyssä. Ryhmäpuheenjohtajien neuvottelussa päädyttiin erilliseen seminaarimuotoiseen tapahtumaan, jossa valtuutetut pääsevät kertomaan tahtonsa ja hallitus keinonsa, millä ajatteli niitä toteuttaa. Parempi niin.

Ennakkoon oli odotettavissa ainakin puhetta Vaajakosken moottorien jatkeen kaavastakin. Nyt oli tärkeintä saada itse hanke eteenpäin; myöhästyminen liikkeelle jo lähteneestä valtion elvytysjunasta lykkäisi hankeen toteutusta vuosikausiksi. Se olisi onneton ratkaisu neljän valtatien yhteisen liikenteen rasittamalle Vaajakosken siltojen ja liikenneympyröitten sumpulle.
Kaava pitää sisällään siltavaihtoehdon, vaikka edelleen viritellään vielä tunnelivaihtoehtoakin. Tunneli ei kuitenkaan olisi "koukkaus" kosken alitse, se alkaisi Sulunperän liittymästä ja päättyisi ABC:n nurkalle; 2 kilometriä lukuisine tuuletuskanavineen ja poistumisteineen. Vuotuiset käyttömenot n. kaksinkertaisten rakennuskulujen päälle eivät antaisi sanottavaa etuutta edes maisemallisesti tai ympäristöhaittojen kannalta arvioituna.

HO hylkäsi päätöksen maaliskuussa -10; se tulee muutenkin vielä valtuustolle tiehankkeen YVA:n perusteella.

Kyselytunnilla Veijo Koskinen vastasi Perussuomalaisten kysymykseen hallítuksen matkasta Brysseliin, että "tässä tilanteessa" lähes 30.000 euroa maksavasta matkasta on päätetty luopua. Vastaus tyydytti hyvinkin.
Arto Lepistö puolestaan vahvisti, että järjestämissopimukseen kirjatusta lukiokoulutuksen järjestämisestä ei ole päätetty missään toimielimessä; asia tuodaan valtuuston "viimeistään maaliskuussa".
Sivistyslautakunta kuitenkin 5.2. päätti Vaajakosken ja Palokan lukioitten lakkauttamisesta.
Jään mielenkiinnolla odottamaan, millainen päätösehdotus jo lakkautettaviksi päätetyistä lukioista annetaan.

Lisäys 25.3. Ei minkään laista; esitys koski vain lukiokoulutuksen siirtämistä koulutuskuntayhtymälle, ja se ei esittelytekstinkään mukaan vaikuta lukioitten sijoittumiseen.

Kokouksessa jätettiin tukku valtuustoaloitteita; joukossa kaksi minunkin. Toisessa esitän suuria kävijämääriä koskevissa hankkeissa liikennevaikutusten arviointia osaksi valmistelua, ja toisessa ennakkoilmoittamista valmistelussa ulkopuolisilta pyydettävistä selvityksistä ja lausunnoista; niille asetetut tavoitteet ja kustannukset olisi syytä olla valtuutettujen tiedossa.

5.2.09
Valtuustoseminaarissa puhuttiin myös lukioratkaisusta. Kommenttini seminaarista on niin pitkä, että siitä erikseen blogissani.
Valitettavan moni valtuutettu(kin) näki paremmaksi vaihtoehdoksi maksaa kaupungista pois 375.000 euroa vuodessa Harjun lukion tilakustannuksia kuin 140.00 euroa omista tiloista Palokassa. "Paremmuus" selitettiin Tilapalvelun laskuttamilla laskennallisilla pääomakuluilla 630.000 euroa vuodessa. Se maksetaan kaupungille itselleen; tarvitsee vain sopia, miten se jaetaan.
Onkohan tässä taloustilanteessa kaupungista pois maksettu euro todellakin kaupungilla jäävän euron kanssa saman arvoinen? Kaupungin menoja ainakin minä ymmärsin pyrittävän vähentämään.

31.1.09 Jätteenkuljetus
Varoitukseni jätteenkuljetuksesta, että asiassa päätetään enemmästä kuin vain kuljettamisesta asiakkaalta kaatopaikalle, siinä päätetään samalla monopolista hyödynnettävään jätteeseen, aktualisoitua nopeammin kuin uskoinkaan.
Kaupunginhallituksen vastauksessa L&T:n valitukseen huomautetaan, että hyödynnettävää jätettä ei saa luovuttaa muulle kuin kunnan sopimalle jätteenkuljettajalle.

12.1.09    pöytäkirja
Kotiin jaettu esityslista näytti sellaiselta, että se oli hyväksyttävissä puheitta.
Sanottavaa tuli kuitenkin pöydältä jaetusta lisälistasta, jossa hallintosäännössä määrättyä liikelaitosten johtokuntien kokoa esitettiin kasvatettavaksi 5-7 jäsenestä yhdeksään.
Muutoksen syynä mitä ilmeisimmin oli, että pienemmissä johtokunnista ei riittänyt kolmelle suurelle kullekin kahta paikkaa, kun pienemmillekin perässäjuoksijoille pitäisi jakaa jotakin. Yhdeksästä jäsenestä niille riittää kullekin yksi. Tuota valtapolitiikkaa ei kustanneta "papan pussista", se otetaan kaupunkilaisilta.
Esityksemme pienemmissä johtokunnissa pysymisestä kaatui äänin 72 - 3; se ei yllättänyt - enää.

Vaajakosken moottoritien jatkamisen Kanavuoren risteykseen mahdollistava kaavamuutos palautettiin yksimielisesti uuden kaupunkirakennelautakunnan käsiteltäväksi. Pääseehän siinä uuden kunnan luottamusmiehet esittämään kantansa maalaiskunnan organisaation valmistelemaan hankkeeseen. Tuskin tuosta kierroksesta haittaakaan on, varsinkin kun kaksi ministeriä vakuutti, ettei kuukauden viive vaaranna valtion rahoitusta.
Oleellisia muutoksia esitykseen en usko tulevan; hanke saataneen alulle parin vuoden sisällä ja valmista voisi olla joskus 2012 aikana.

Kuntayhteisöjen luottamusmiespaikkojen valinnassa kompuroitiin, kun "ryhmien keskenään sopimissa" listoissa oli liian vähän tai liian paljon ehdokkaita, olipa joukossa myös Uuraisten ja Toivakankin valtuuston päätösvaltaan kuuluvia ehdokkaita.
Lopulta tuo "yhteinen sopiminenkin" osoittautui kolmen "kyläpäällikön" keskinäiseksi keskusteluksi, ilmeisesti joillakin syntymäpäivillä.

Pauli Partanen sentään tuli valituksi odotusten mukaisesti Henna Virkkusen tilalle valtuuston puheenjohtajaksi.
Onnea uudelle puheenjohtajalle; kyllä minä lupaan tarvittaessa lukea sitaatteja järjestämissopimuksesta.

18.12.08
Kaupunginhallitus jätti käsittelemättä Talvitien erorahasta tekemäni oikaisuvaatimuksen; tiedoksiantona käsitellystä asiasta ei kuulemma voi valitaa.
En ryhdy kinastelemaan asiasta. Sen sijaan jätin tarkastuslautakunnalle tutkintapyynnön, onko järjestelytoimikunta ylittänyt toimivaltansa ja missä määrin vastuu jakaantuu valmistelijoitten, esittelijän ja toimikunnan kesken. KHO:n mukaan edes kaupunginhallituksella ei ollut toimivaltaa, kuinka sitä voisi olla järjestelytoimikunnallakaan.
Kevään vastuuvapauspäätöksestä voi tulla mielenkiintoinen episodi, jota puitaneen vielä eri oikeusasteissakin. Niiden teemaa en vielä ryhdy ennakoimaan.

Myös 8.12. hyväksytty rakennusjärjestys (§ 97) pitää panna hallinto-oikeudelle; eriävän mielipiteeni siihen jo jätinkin.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusjärjestys ei saa olla maanomistajalle kohtuuton. Tuossa muodossa se on sitä moneltakin osin.

13.12.08
Valtuuston puheenjohtaja vaihtuu, kun Henna Virkkunen siirtyy opetusministeriksi "yllättäen ja pyytämättä" perhesyistä eronneen Sari Sarkomaan tilalle. Onnea ja jaksamista uudelle ministerille.
Toivotavasti uudella ministerillä riittää superyliopistohankkeen - Suomen "harwardin" - ohella aikaa myös perusopetusryhmien kokoihinkin, joista hän kansanedustajana kolumnoi Jyväskylän kaupunkilehdessä 11.12.08 otsokolla "Pienryhmissä enemmän aikaa oppilaille".

Yhteinen kautemme Jyväskylän valtuustossa jäi lyhyeksi, mutta intensiiviseksi; 4 kokousta 5 viikossa, runsaat 20 tuntia. Isompia erimielisyyksiä ei ilmennyt, vain yksi huomautus "asiaan palaamisesta"; siitä bloggasin erikseen.
Virkkusen seuraaja valitaan 8.1.; en yllätyisi Pauli Partasen valinnasta.

10.12.08
Viimeistä kokoustaan eilen istunut vanha kulttuurilautakunta halusi jättää perinnön seuraajalleen; kulttuuritoimenjohtaja Elli Ojaluoto esitti "juhlapäätökseksi" konserttisalihankkeen jatkamista niin, että se voisi valmistua vuoteen 2012 mennessä.
Tosiasiassa Ojaluoto esitti enemmän kuin hankkeen jatkamista; hän esitti valtuuston 1.12.08 konsertitalosta tekemän päätöksen kumoamista (TAE 2009 ja TS 2009-2013, s. 32): "Koserttisalin rakentamisen sisällyttäminen vuosien 2009-2013 investointisuunnitelmaan ei ole realistinen tämän hetkisten talousnäkymien ja peruspalvelujen suuren määrän johdosta."
Toiveita ja henkilökohtaisia mielitekoja voi tietysti esittää, kulttuuritoimenjohtajakin. Mutta onkohan lautakunnan päätösehdotus, joka on ristiriidassa tuoreen valtuuston päätöksen kanssa, oikea paikka niille?
Eikä kyse ole vain rakentamisen hinnasta, 20-30 Me. Kaupunginorkesterin toimintamenot v. 2009 ovat 2,7 Me, toimintatulot 0,22 Me. Koserttisali noin kolminkertaistaisi menot. Peruspalvelujen esityksistä raakataan paljon tuota suurempiakin summin talousarvion valmisteluvaiheessa.
Muistin virkistämiseksi: Tilapalvelu perii vuokrien mukana "peruspääoman korkoa" n. 20 Me/v, n. 30% tuloistaan. Tuosta konsertisalista siis n. 1,5 Me/v. Ehkä tuossa kohdassa kuitenkin haikaillaan "isännäksi" Tilapalvelun sijasta Paviljonkisäätiötä. Sen rahavirrat kulkevat kaupungilta poispäin nykyisellään 900.000 euroa/v.

8.12.08    pöytäkirja
Valtuusto päätti lautakuntien kokoonpanoista; enemmistön äänin Perussuomalaiset jätettiin ilman ainoakaan paikkaa. Syyksi kerrottiin, että kun emme tyytyneet meille tarjottuun yhteen lautakuntaan ja yhteen johtokuntaan, vaan esitimme ryhmämme kokoa vastaavaa kolme paikkaa lautakunnissa, ei meille suostuttu antamaan ainoakaan.
Paavo Luukkonen (sdp) katsoi Perussuomalaisten kieltäytyneen ryhmien välisistä neuvotteluista. Ilmeisesti kyse on puolueitten erilaisesta poliittisesta kulttuurista: sdp:ssä näköjään neuvotteluksi kutsutaan myös ilmoitusmenettelyä, jossa toiselle osapuolelle kerrotaan "neuvottelun" lopputulos, ja annetaan se lehdistöllekin ennen "neuvottelun" alkamista.
Mutta enemmistön laatimilla säännöillä toimitaan, Perussuomalaisten näkemykset esitetään vasta valtuustossa. Tosiasiassa emme kieltäytyneet tuostakaan "neuvottelusta".
Tavallaan tilanne on Perussuomalaisille helppo: voimme edelleen kannattaa hyviä esityksiä, mutta jos emme ole niihin täysin tyytyväisiä, niin sitten äänestetään paremmasta vaihtoehdosta. Äänestäjät aikanaan arvioikoon, olivatko ehdotuksemme suurinumeroiset torjumiset kunniaksi valtuustolle. Ehdotuksiamme vastustaneitten luetteloiminen tullee olemaan ilmeisen helppoa.

Lautakuntaäänestysten lomassa hyväksyttiin Keljonlahden voimalalle rakennettavan sillan kaava. Sille on käyttöä vain voimalan turpeen junakuljetuksissa, ja niissäkin vain kun junan pituus on suurempi kuin sillalta purkauspaikalle.
Jyrkkien pengerrysten liukkaudentorjuntakin pohjavesialueella on ongelmallinen. Eino Nissinen (kesk) vakuutti, ettei voimalan lämpökuorma suinkaan pidä Keljonlahtea sulana, lauhdevesi johdetaan kauemmaksi selälle. Aika näyttää, kumpi meistä oli oikeassa.

Lisäys 11.12.10: JE:n jäätiedotteen mukaan Keljonlahdella on sula alue, "kauempana selällä" heikon jään alue.

Käytäväkeskusteluissa hylkäysesityksemme sai myötätuntoakin, mutta kun kyse oli "vasta kaavasta" - sillan rakentamisesta kuulemma päätetään myöhemmin erikseen -, kaatui ehdotuksemme äänin 72-2.
Niinhän aikanaan päätettiin ensin voimalankin sijoittamisesta, rakentamisesta vasta myöhemmin. Ei valtuutettujen kannattaisi hämmästyä, jos heidän päätöksensä pannaan jollakin aikavälillä täytäntöön.

JE:n Rauhalahti-kaupan takauksetkin hyväksyttiin, 45 Me lisättynä 10 Me mlk:n ja Korpilahden vesiverkostojen korjauskustannuksiin. Melkoinen hinta 60%-osuudesta "loppuun ajetusta romusta", niin kuin Rauhalahtea kutsuttiin Keljonlahden voimalasta päätettäessä.
KH:n esityksessä JE:n takauksien määräksi ilmoitettiin 3,8 Me. Siihen on tosin lisättävä 34,5 Me JVO:n oman pääoman maksamiseen ja "enintään" 60 Me voimalainvestoinnin rahoitukseen. Lähes 100 Me on oleellisesti eri asia kuin 3,8 Me.
Virheet on tehty ja nyt kaupungilla on 2 voimalaa, joista toinen on tarpeeton. Savelassa on vieläpä kolmas, joten lämmöntarve on turvattu lähes kaksinkertaiselle asukasmäärälle. Kukaan ei vain näytä tietävän, missä he tällä hetkellä asuvat.
Korkokuluja on ainakin sälytetty JE:lle siinä määrin että tj. Juha Lappalaisen heinäkuussa lehtihaastattelussaan antama varoitus jopa kassakriisistä on otettava vakavasti. Valtuuston enemmistö ei kuitenkaan äänin 62-10 halunnut selvitystä JE:n taloudellisesta tilanteesta ja noiden investointien vaikutuksesta energian ja veden hintaan.

Myös rakennusjärjestyksestä äänestettiin, pöydällepano kaatui äänin 72-3; siinä mm. kielletään asuntovaunujen ja -autojen säilytys asuntojen pihoissa. Kevytrakenteiset puutarhakatoksetkin menevät ilmoituksen tai toimenpideluvan varaisiksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki kuitenkin kieltää omistajalle kohtuuttomat rajoitukset.
Jotakin niin tuttua noissa äänestysnumeroissa oli, ettei hylkäysesitystämme viety edes äänestykseen. Sen kirjauttaminen pöytäkirjaan riitti eriävän mielipiteen ilmoittamiselle; jatkossa HO arviokoon, ovatko rajoitukset kohtuuttomia vai eivät.
Oma episodinsa oli mm. Timo Fredriksonin (kok, vj) takinkääntö: nyt hänelle kelpasi esitys, jonka hän kansalaistiedotuksessa melko jyrkin sanakääntein tuomitsi. Onhan se, että valtuutettu "yön mietittyään" tulee toisiin ajatuksiin, merkki siitäkin, että hän on miettinyt asiaa. Oli hän ainakin muotoillut ponsiesityksen "tarkasta toteutumisen seurannasta", joka hyväksyttiin yksimielisesti.

1.12.08    pöytäkirja
Valtuusto löi budjetin kiinni; hallituksen esitykset eivät muuttuneet paria tekstimuutosta ja ponsilausetta aenempää.

Vanhus- ja vammaispalveluihin 350.000 euroa kaatui äänin 68 - 6 , puolesta vain Perussuomalaiset, Tynjä (SKP) ja kaksi KD:n edustajaa.
Juhlapäätöksillä annettiin kuukausi sitten Yliopistosäätiölle ja Vaajakosken arkkitehtikilpailuun saman verran; silloin se oli "vähäinen summa".

Myös kotihoidon kuntalisä 120 euroa oli liian suuri äänin 71 - 4, siinäkin yksi "hajaääni" vihreiltä Perussuomalaisten tukena.
Päivähoitopaikkojen määrä kasvaa sadalla, päivähoitoikäisten määrä 630:llä; lisävajaus joudutaan hoitamaan 1000 euron palveluseteleillä, joten tuolle "säästölle" tulee hintaa arviolta 1-1,5 miljoonaa euroa/v.

Työllisyystilanteen nopeaan heikkenemiseen vastattiin leikkaamalla työllistämismäärärahoja runsaat 1,2 Me; Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton esitykset lisäämisestä tai edes pitämisestä ennallaan kaatuivat äänin 54 - 20.

Kuormastakin saa ainakin valtuuston enemmistön mukaan syödä; puoluetuki säilyi 500 eurona/valtuutettu/v äänin 68 - 7 ja Paviljonkisäätiölle annetaan 900.000 e äänin 70 - 5. Niissäkin Perussuomalaiset olivat valtuuston enemmistöä pidättyvämpiä.

Maalaiskunnan ja Korpilahden vesilaitokset myydään ylihintaan JE:lle; se maksattaa tasekikkailun korot asiakkaillaan; vesiliiketoiminnan 20 Me tuotoilla ei makseta 13 Me korkoja, joten maksajiksi joutuvat myös sähkö- ja kaukolämpöasiakkaat.
KH:lta on tulossa tuon kauppahinnan päälle vielä lainatakauksia 10 Me verkoston välttämättömiin kunnostuksiin.
Perussuomalaisten varoitukset tuollaisen kaupan seurauksista torjuttiin äänin 71 - 3.

30.11.08 Tilapalvelu
"Voittoa tuottamattoman" Tilapalvelun tulokseksi on kirjattu 31 Me, n. 45% Tilapalvelun 69 Me:n liikevaihdosta. Kolmannes summasta onm poistoja, 2/3-osaa - n. 30 % - korkoa peruspääomalle. Oikeaa tuloa se ei ole, koska täsmälleen sama summa on sisällytetty eri toimintojen - lähinnä terveys- ja koulutoimi - käyttömenoihin.
Menettely vastaa täysin omassa talossaan asuvaa, joka liikelaitostaa asuntonsa ylläpidon ja laskuttaa itseltää korkoa asunnon arvosta. Järjestely on suorastaan nerokas, jos on riitautunut eukkonsa kanssa ja saa tämän maksamaan osansa kuluista.
En usko, että menettelyyn saa huomisessa kokouksessa mitään muutosta, täytyy katsoa tilannetta "ajassa kiinni" ja ehkä kommentoida sitä jo nyt. Lähempi keskustelu jääköön myöhempään.

24.11.08 Vesilaitosten kauppa
Kaupunginhallitus käsitteli mlk:n ja Korpilahden vesiliiketoimintojen myymistä JE:lle; 32 Me tasearvo + pikainen kunnostustarve (pakko)myydään 73 Me:lla, voittoa kunnioitettava 130 %.
Voitto näkyy kaupungin taseessa, mutta konsernitaseessa se on tasan 0 euroa. JE:n asiakkaat maksavat tuota kynällä tehtyä "mikkihiirirahaa" hynällä; korko pelkästään runsaat 4 miljoonaa vuodessa. Sen näkyy konsernitiilinpäätöksessä asiakkailta laskutettuna tulona.

Vastaava "tilinpäätöskauppa" tehtiin Jyväskylän vesilaitoksesta 4 vuotta sitten. Suurempi yksikkö - suuremmat summat, 160 miljoonaa. Nyt vesiliiketoimintaa rasittaa 230 Me "mikkihiiri"lainat ja niiden 15 miljoonan euron korkokulut. Liikevaihto on n. 17 miljoonaa. Vesi pitää saada ilmaiseksi vedenottamolta asiakkaalle ja puhdistamon kautta Päijänteeseen, jotta tuo yhtälö voisi toimia.
Vesiliiketoiminta tarvinnee "konserniavustusta" JE:n muilta sektoreilta; Energiamarkkinaviraston päätöksen 1155/441/2007 mukaan JE:n on julkaistava toiminnoittain eritellyt taseet. Jäädään odottelemaan.

Lisäys 9.12.08  Ainakaan vuodelta 2007 JE ei erittele vesiliiketoimintaa. Toivotavasti käytäntö korjaantuu lain mukaiseksi aloitteen perusteella.

21.11.08 Talvitien erorahat
Kaupunginhallitus käsitteli 10.11. tiedoksiantona ap.kunnanjohtaja Erkki Talvitien eroilmoitusta.
Kun uudessa kunnassa ei ollut tarpeeksi apulaiskaupunginjohtajien vakansseja, annetiin Talvitielle runsaat puoli "kettusta" ja ylimääräinen eläkevakuutus, vastapalveluksenaan Talvitie irtisanoutui kunnan palveluksesta.
Pekka Kettusen erorahasta on KHO:n päätös 6.6.2006, ettei kunnanhallituksella ollut toimivaltaa päättää erillisestä korvausta. Nyt näköjään tultiin siihen tulokseen, että järjestelytoimikunta, joka lain mukaan on valmisteluelin, saattoi tuollaisesta korvauksesta päättääkin.
Olen niin vahvasti eri mieltä, että tein oikaisuvaatimuksen kumota päätös ja esitelllä asia valtuustolle päätösasiana.

17.11.08    pöytäkirja
Jo järjestelysopimuksessa sovittu veroprosentti aiheutti sittenkin keskustelua. Kun tilaisuus tarjoutui, osallistuin siihen itsekin.
Ei sovitun 18,5% muuttamista kukaan esittänytkään - ainakaan vuodelle 2009.

Jätteenkuljetus sen sijaan puhutti enemmän; ilmeisesti erilaisiin mielipiteisiin varauduttiin, kun ap.kj Timo Koivisto halusi esittää suullista lisäselvitystä.
En oikein usko, että jätteenkäsittely-yhteisöjen etujärjestö, Jätelaitosyhdistys, olisi niin puolueeton lausunnonantaja, että valinta voitaisiin tehdä yksinomaan sen lausunnon pohjalla. Oikeuteen saakka johtavia riitoja sillä ainakin näytetään saavan aikaan.
Ap.kj:n lisäsel(v)itykset ja oikeuskiistojen taustat eivät riittäneet asian pöydällepanoon; äänestys 71 - 4; saimme siis yhden tukijan toisesta valtuustoryhmästä.
Vielä huonommin kävi puheelleni ja vastaehdotukselleni sopimuspohjaisen järjestelmän käyttöönotosta: 71 -3 , 1 tyhjä (Jukka Ammondt (vihr)).

Valtuuston uusilla laitteilla äänestetään "kaukosäätimellä";
jokainen äänestys on "nimiäänestys", eli kannat rekisteröidään.
Myös puheenvuorot pyydetään samalla kapulalla, järjestys näkyy realiaikaisena taululla.
Selviä parannuksia molemmat.

13.11.08 Veroprosentit
Ensi maanantaina pitäisi päättää veroprosentista, joka on liittymissopimuksessa naulattu 18,5%:iin. Menee toteamismenettelynä.
Kiinteistöverot onkin jo lähes tapissa; korotusta ei niihinkään odotettavissa. Paitsi että verottaja korottaa verotusarvoja joka vuosi. Laskutusautomaattihan siitä tuli.

3.11.08    pöytäkirja
Räväkkä alku valtuustotyölle; yli puolen yön venynyt kokous viitoitti toiminnan periaatteen:
Perussuomalaisille jätettiin mahdollisuus esittää kantansa vain valtuustossa - ja kiukutellaan kokousten venyttämisestä, kun niin tehdään.
Toinen pääperiaate näytää olevan, että Perussuomalaisten esityksiä ei kannateta; periaatteestako?

Vihreille hyvitettiin aseveliakselin keskinäisessä diilissä "menettämä" hallituspaikka perustamalla uusi 3. varapuheenjohtajan vakanssi; kustannukset n. 10.000 euroa vuodessa. Vain Perussuomalaiset vastustivat.
PS:n ehdokas kaupungin hallitukseen torjuttiin äänin 71 - 4. En ole yllättynyt; tuo oli suurten puolueitten käsitys vaalituloksen merkityksestä.

"Juhlapäätöksissä" (puheeni) roiskaistiin 150.00 euroa Yliopistosäätiölle ja 200.000 euroa Vaajakosken arkkitehtikilpailuun - arkkitehdin harkittavaksi jää, kehitetäänkö Vaajakoskea asuin-, liike- vai hallintokeskuksena.
Ilmeisesti suunnitelma ei toteudu koskaan; Vaajakosken keskeisimpiä osia rakennetaan erillisratkaisuina jo kilpailuaikana.
Mäki-Matin perhepuiston 150.000 euron "juhlarahan" saatteeksi ei kelvannut ponsi rahojen kohdentamisesta lähinnä lapsille suunnattujen ohjelmien tuottamiseen ja puiston leikkivälineiden kehittämiseen; toivottavasti konfferenssimatkailu ja konsulenttiselvitykset eivät vie aivan kaikkea tuosta rahasta.
Jotakin valtuutettujen demokratiakäsityksestä kertoo, että PS:n ponsi kaatui äänin 71 - 3, vihreitten samaa tarkoittava ponsi 57 - 15. PS:n ryhmä oli molemmissa vähemmistön puolella.

31.10.08 Lautakuntapaikat
Hallituspaikat jaettiin aseveliakselin nuoteilla: sdp 5, kok 4, kesk 3, vas,vihr ja kd kullekin yksi.
Toisensa löytäneitten kristillisten ja vihreitten paikat olisivat riittäneet kolmeenkin paikkaan, mutta sdp:n ja kokoomuksen yhteisin voimin se torjuttiin. "Menetys" hyvitettiin vihreille ylimääräisellä paikalla valtuuston puheenjohtajistossa.
Eri asia on, tarvitaanko valtuustossa kolmea varapuheenjohtajaa; siellähän alkavat päät jo kolista toisiinsa.

Koalitio jätti Perussuomalaiset oppositioon - sinänsä erikoista kunnallisessa hallinnossa -, mutta näillä korteilla nyt pelataan. Perussuomalaisille jätettiin vaikutuskeinoiksi vain äänestyttäminen valtuustossa - ja julkisuus. Äänestäjät sitten 4 vuoden kuluttua arvioikoon, pitäisikö valtuustossa olla enemmän Perussuomalaisia; ja kuinka paljon enemmän.
Erikoista oli myös, että tiedotusvälineet tuntuivat tietävän jaosta jo ennen ryhmien yhteisen kokouksen alkua. Ainakin haluja kabinettipolitikoinnin jatkamiseen näyttää siis olevan edelleen; julkisuus jäänee Perussuomalaisten varaan.

30.10.08
Valtuuston 1. kokouksen 3.11. listalla on erinäisiä " Juhlapäätöksiä", joilla roiskaistaan 500.000 euroa lähes olemattomin perustein.
En epäile, etteikö valtuustodebyytti olisi "juhlava", mutta ei sentään niin "juhlava", että tuollainen summa kannattaisi panna menemään johonkin tarkemmin yksilöimättömään "kivaan".
Järjestelytoimikunnan nimiin pannut esitykset herättivät ansaitua kiinnostusta nettikeskustelussakin.

29.10.08
Sattuman sormi osoitti heti vaalien jälkeen pikaista korjausta vaativan epäkohdan Jyväskylän terveyspalveluissa:
ammattihenkilön neuvoja tai arviota tarpeellisesta hoidosta saa puhelimitse vain virka-aikana.

Asiaan tuli korjausta näköjään jo tämän avauksen perusteella:
Nyt Kyllön päivystysnumeron nauhoite ilmoitaa "virka-ajan" ulkopuolella päivystyspaikaksi Keskussairaalan. Sen numero asiakkaan täytyy vielä etsiä omin keinoin.