21.9.09   RYHMÄPUHEENVUORO
Vuoden 2008 arviointikertomus

Arvoisa puheenjohtaja
Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota isolta osin samoihin ongelmiin, jotka olivat esillä jo kesäkuussa tilinpäätöksiä käsiteltäessä. Tuossa yhteydessä painotin, että arviointikertomus on se työkalu, jolla toteutuneesta tehdyt havainnot siirretään hallinnon suunnitelmien parantamiseen ja kehittämiseen. Tuolloin syntyi nk. yhteinen tahtotila - olihan termi oikein? - siitä, miten asioitten halutaan olevan. Tarvitsee vain saattaa se hallintokäytännöksi. Toistuva alibudjetointi on eräs niistä.
Tarkastuslautakunnan huomiot ovat sekä aiheellisia että mielestäni oikeita. Osittain ongelmille on ollut ymmärrettävä selitys; ennakointikyky on hyväksi, mutta ennustajantaitoja ei voitane vaatia.

Edellä viitattiin jo eräisiin ongelmiin, en toista niitä. Kiinnitän kuitenkin vielä huomiota pariin seikkaan:
Sivulla 10 tarkastuslautakunta ilmoittaa huolestuneensa lastensuojelumenojen merkittävästä kasvusta, ja korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Aiempien taantumien perusteella on odotettavissa lastensuojelun tarpeessa voimakasta kasvua, ja sellaisesta on jo merkkejä tälläkin kertaa. Erityisesti huostaanotot ovat jo yleisemminkin lisääntyneet.

Lastensuojelulain mukaan huostaanotto on viimeinen keino turvata lapsen asema. Se on useimmiten traumaattinen sekä lapselle että hänen vanhemmilleen. Sen lisäksi se on yhteiskunnalle monta kertaluokkaa kalliimpi vaihtoehto kuin nuo lain edellyttämät muut keinot.
Ennaltaehkäisyyn on löydettävä riittävästi varoja; onhan ne löydettävä vielä kalliimpaan huostaanottomenettelyynkin. Vaihtoehtoja ja niiden kustannuksia vertaamalla ei ole kovinkaan liioiteltua väittää, että jokainen huostaanotto on nimenomaan sosiaalitoimen epäonnistumisen seuraus; ennakoivat toimet ovat pettäneet tai ainakin jääneet vaillinaisiksi.

Toinen huomionarvoinen seikka on tilapalvelusta sivulla 13 esitettyyn arvio:
"Tilapalvelun perimillä sisäisillä vuokrilla on merkittävä vaikutus eri toimialojen talouden toteutumaan."
Erityisesti tuo rasite koskee suuren tilatarpeen omaavia terveys- ja sivistystoimia.

Viime tilinpäätöksessä tilapalvelun n. 40 Me laskutuksesta kertyi ylijäämää lähes 10 Me. Joka neljäs euro oli ylijäämää. Sen lisäksi tilapalvelun kuluihin on kirjattu 7,7 Me poistot.
Kun sivistyspalvelun ylitys oli 2,25 Me ja sosiaali- ja terveystoimen 5,15 Me, yhteensä 7,4 Me, olivat ne syntyneet suurimmaksi osaksi tilapalvelun laskutuksesta ja ylijäämästä.

Tuo tilapalvelun ylijäämä on puhtaasti kynällä tehtyä laskennallista rasitetta välttämättömyyspalveluille. Perusteena on peruspääomalle laskettu korko. Erityisesti näissä olosuhteissa on syytä vakavasti harkita tuon tuottotavoitteen poistamista tai ainakin merkittävää alentamista, etenkin kun sen nettovaikutus kaupungin talouteen on pyöreä nolla.
Peruspääoman korko ja poistot ovt yhteensä 9.6 % tilapalvelun kiinteistöjen arvosta. Pelkästään niillä nuo kiinteistöt tulevat kokonaan maksetuiksi runsaassa 10 vuodessa.
Perusteet tuolle tuottotavoitteelle ovat hataralla pohjalla.

Arvoisa puheenjohtaja, vielä ongelmasta, johon Sami Kettunen jo viitasi:
Olen toistuvasti perännyt keskustan liikenteen kokonaisselvityksen tuomista valtuuston käsiteltäväksi. Ei voi olla tarkoituksenmukaista, että laajoja valtuuston päätösvaltaan kuuluvia periaateratkaisuja toteutetaan erillishankkeilla ilman selvitystä niiden kokonaisvaikutuksista.

Nyt tarkastuslautakunta viittaa (s. 12) kaupungin hyväksymään Keskustavisio 2020 - suunnitelmaan. Etsiessäni taustatietoja löysin lautakunnan hyväksyneen vision, mutta valtuuston päätöksestä minulla ei ole tietoa. Toivottavasti sellainen kuitenkin on olemassa, kun tuota visiota jo toteutetaan.
Tosin toteutus on melko ristiriitainen, koska visiossa on esimerkiksi Kilpisenkadun yläpäässä, harjun rinteessä oleva nk. terassiparkki merkitty maanalaiseksi pysäköintitilaksi. Toukokuussa valtuusto kuitenkin piti sitä vaihtoehtoa mahdottomana toteuttaa, ainakin se oli "liian kaukana". Jostakin.
Kumpaa se sitten aikuisten oikeasti onkaan, mahdoton toteuttaa vai jo hyväksytty ratkaisumalli?

Kiitoksia

  24.8.09   Paviljonkisäätiön lainan takaus

Paviljonkisäätiölle esitetään myönnettäväksi omavelkainen takaus 700.000 euron kertalyhenteiselle lainalle, jolla maksetaan 10.5.2009 erääntyvä kertalyhenteinen laina. Säätiön velka lyhenisi 70.000 eroa.
Tuolla menolla velka tulisi maksettua jo kymmenen uusinnan jälkeen. Laina voi tulla maksetuksi kokonaan 50 tai 100 vuoden kuluessa. Se jää nyt avoimeksi, koska laina-aikaa ei kerrota.

Minua häiritsee se, että valtuustolla teetetään sokkona päätöksiä. Budjetissa myönnetyn 900.000 euron avustuksen tarpeesta tai käytöstä ei annettu mitään selvitystä. Johonkin siitä on kuitenkin yli 90% jo käytetty, kun säätiön velanhoitoon riittää enää 70.000 euroa.

Paviljonkisäätiön varainkäytöstä ei ole ylipäätään annettu juuri mitään tietoa.
Eri lähteistä kokoamalla olen löytänyt, että säätiön liikevaihto viime vuodelta oli 594.000 euroa, avustuksia annettiin 900.000 euroa; ne eivät voi olla mukana tuossa liikevaihdossa. Säätiö tuotti ylijäämää, mutta runsaat 1,3 Me käytettiin johonkin tarkemmin yksilöimättömään.

Paviljonkisäätiön tilojen pääasialliset käyttäjät, Jyväskylän Kongressikeskus Oy ja Jyväskylän Messut Oy, tuottivat yhteensä yli 250.000 euron ylijäämän. Messut maksanee jopa osinkoa, josta osa kiertyy takaisin kaupungille, osa muille omistajille.

Minusta näyttää vahvasti siltä, että tuo "paatti" vuotaa, osa kaupungin avustuksesta näyttäisi jalostuvan säätiön vuokralaisten liikevoitoksi; sellaista ei voi pitää hyväksyttävänä.

Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, mikä on. Huonoin mahdollinen vaihtoehto olisi hylätä takausesitys - erääntyvä velka on joka tapauksessa maksettava. Tavalla tai toisella.
Aivan sokkona sitä ei kuitenkaan ole syytä hyväksyä, joten esitän seuraavaa ponsilausetta; tämä on Perussuomalaisten ryhmäponsi:

Myöntäessään lainalle kaupungin omavelkaisen takauksen valtuusto edellyttää, että sille annetaan selvitys Paviljonkisäätiön varainkäytöstä ja taloudellisesta asemasta.

Kiitoksia

Ponsi hylättiin äänestyksessä 63 - 12. Erityisesti kokoomus vastusti pontta.

Kokoomuksen kanta oli erikoinen: monelle suulla vakuutettiin, että valtuutetuille annetaan ainakin tilinpäätökset kaikista kaupungin talousyksiköistä, mukaan lukin Paviljonkisäätiö.
Niiden vuoksi pyysin kommenttipuheevuoron:
Olen hyvin kiitollinen, että ponsilausetta pannaan täytäntöön jo ennen kuin se on edes hyväksytty.
Ponsi on siitä huolimatta tarpeen muistuttamaan ao. tahoja tuon tiedon antamisesta valtuutetuille.

  24.8.09   RYHMÄPUHEENVUORO
Lukiokoulutuksen siirto koulutuskuntayhtymälle

Arvoisa puheenjohtaja
Minäkin olin varautunut siteeraamaan järjestämissopimusta. Koska siihen on viitattu jo useissa puheenvuoroissa, siteeraan enää vain tarpeelliselta osalta.
Tavoitteena tulee olla yhtenäinen, koko ikäluokan ...

Paino sanalla tavoitteena. Tavoite on yksilöitykin:
Lukiokoulutuksen järjestämiseen haetaan uudenlaista, voimavarat yhteen kokoavaa seudullista ratkaisua, joka ...

Nyt tuo tavoite näköjään halutaan tulkita jo lopullisesti ja valtuustoa sitovasti päätetyksi. Eräissä lehtikirjoituksissa on viitattu jopa "laillisiin ja lainvoimaisiin päätöksiin".
Mielipidekirjoituksia on toki arvioitava mielipidekirjoituksina, mutta erityisesti KH:n phj:n, nykyisen ja tulevan, tulisi pitää mielessä myös rooli, missä he mitäkin kirjoittavat.

Asian esittelyn sivulla 75 (keskimmäisen kappaleen loppu) kerrotaan:
Selvitystyö ja valmisteluprosessi tehtiin Jyväskylän koulutuskuntayhtymän johdolla ja se lausuntokierroksen ja päätöksenteon osalta keskeytyi Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisprosessin käynnistyttyä helmikuussa 2008.

Prosessi siis keskeytyi mm. päätöksenteon osalta.
Nyt on sitten jatkettu valmistelu- ja selvitystyötä; sellaiseen tulkintaan päätyi myös hallinto-oikeus, joka 6.5.09 antamassaan päätöksessään alleviivasi tämän valtuuston päätösvaltaa. Niin kuin myös kj Anderssonkin puheessaan totesi. HO:n päätös koski kj:n mainitsemaa valtuuston maaliskuista päätöstä. HO myös vahvisti, että päätösvalta asiassa kuuluu valtuustolle.

Tuon päätöksen laillisuutta ei kai kyseenalaisteta. Ainakin se on lainvoimainen.

Laukaan ja Muuramen jättäydyttyä ainakin tässä vaiheessa pois hankkeesta, ei seudullinen ratkaisu ole mahdollinen. Tavoite nk. lässähti kasaan.
Vain Jyväskylän lukiokoulutuksen siirtäminen koulutuskuntayhtymälle ei ole väljästikään tulkittuna seudullinen ratkaisu.

Hallitusohjelman - siis valtioneuvoston - mukaan lukioita ja ammatillista koulutusta kehitetään erillisinä.
Valtioneuvostolla on myös vireillä lukiokoulutuksen kehittämishanke, jonka työn on määrä valmistua loppuvuodesta 2010, muistaakseni lokakuussa.

Kuntayhtymään on tarkoitus perustaa lukiokoulutuksen liikelaitos; lukioita siis hallinnoisi 12-jäseninen johtokunta. Demokratia ei tuolla keinolla ainakaan syvenisi.
Erityislukioille maksettua lisätukea ei ole myönnetty enää vuoden 2006 jälkeen. Tässä asiassa on kyse uuden koulutusluvan hakemisesta, joten Voionmaan urheilulukion ja lyseon IB-lukion 400.000 euron lisätukea ei ilmeisesti enää saataisi. Se jäisi Jyväskylän kustannettavaksi.

Hankkeen visiona näyttää olevan niveltää lukio osaksi ammatillista koulutusta, ei niinkään kehittää lukiota.

Puheita koulutuskuntayhtymän paremmista taloudellisista resursseista en ymmärrä. Omaa setelipainokonetta sillä ei varmaankaan ole, eivätkä valtion osuudet ainakaan kasva. Kuntayhtymillä on vain ne varat, mitä osakaskunnat niille antavat. Jos rahan uskotaan siinä välissä lisääntyvän, on seteleistä laskettava molemmat päät.

Nykyisten tietojen valossa olisin valmis jopa kuoppaamaan koko hankkeen, mutta siltä varalta, että josko sittenkin löytyisi vielä järjestämissopimuksessa tavoitteeksi asetettu ratkaisu, Perussuomalaiset kannattavat kaupunginhallituksen päätösehdotusta.

Nyt täällä on pidetty käytäväparlamenttia erilaisten versioitten kehittämiseksi. Sellaista en pidä hyvänä hallintomenettelynä, ei asioita pitäisi ratkoa "päätettävä-heti" -periaatteella. Kun tuon käytäväpolitikoinnin tuloksena on esitetty KH:n esitykselle vastaehdotus, pitäisi asia mielestäni joko jättää pöydälle tai palauttaa. Myös valmistelevien elinten kannanoton saamiseksi esitä, että asia palautetaan vielä kerran valmisteltavaksi.

Kiitoksia

Palauttamista ei kannatettu, joten esitys raukesi.

  8.6.09   RYHMÄPUHEENVUORO
Tilinpäätökset 2008

Arvoisa puheenjohtaja
Tilinpäätöksessä kuvataan laissa säädetyllä tavalla talouslukujen avulla tapahtuneita seikkoja; historian kirjaamisesta ei liene syytä kinastella. Luvut ovat mitä ovat, ja niistä tehtävät johtopäätökset ovat eri asia.
Tilinpäätös siihen liittyvine lausuntoineen on kuitenkin eräs merkittävimmistä työkaluista kaupungin talouden johtamisessa; se antaa palautteen siitä, miten eri päätökset ja ulkopuolelta tulleet tekijät ovat todellisuudessa vaikuttaneet kaupungin talouteen. Sen perusteella voidaan tulevia ratkaisuja ohjata talouden kannalta haluttuun suuntaan.

Aikaisemmissa puheenvuoroissa jo viitattiin useisiin tuollaisena palautteena huomionarvoisiin seikkoihin; en ryhdy niitä toistamaan.

Erityisesti tilinpäätökseen liittyvät lausunnot ovat merkityksellisiä, ja niistä pitäisi saada totuudenmukainen käsitys hallinnosta ja talouden hoidosta. Tarkastuslautakunta ja muut lausuntojen antajat eivät saisi olla johdon PR-toimistoja. Huomiot tulisi kirjata sellaisenaan - as it is - riippumatta siitä, ovatko ne myönteisiä vai kielteisiä. Niin tarkastuslautakunta on monin osin toki tehnytkin.
Mutta esimerkiksi järjestelytoimikunta on 25.8.08 päättänyt apulaiskaupunginjohtaja Erkki Talvitielle vapaaehtoisesta eroamisesta maksettavasta erillisestä korvauksesta. Tuosta ratkaisusta ei ole mitään mainintaa sen enempää tilinpäätöksessä kuin lausunnoissakaan, vaikka vastaavasta erillisestä korvauksesta kj. Pekka Kettuselle maksettu korvaus on Korkeimmassa hallinto-oikeudessa todettu ylittäneen kaupunginhallituksen toimivallan (KHO 2006:34 , 6.6.2006).

Kuntajakolain 7:29 §:n mukaan järjestelytoimikunta on valmisteleva elin, josta "soveltuvin osin" noudatetaan, mitä kaupunginhallituksesta on säädetty. Koska järjestelytoimikunnalla oli enintään kaupunginhallituksen toimivalta, oli toimivallan ylitys tuossa tapauksessa hyvin ilmeinen.
Asiasta ei ole mitään merkintää sen enempää tilinpäätöksessä kuin lausunnoissakaan.

Arvoisa puheenjohtaja
Vanha Jyväskylä kuntaliitoksen suurimpana osapuolena vastaa suurimmasta osasta uuden kaupungin taloudesta. Kun huomionarvoiset seikat ovat isolta osaltaan ainakin samansuuntaiset Jyväskylän tilinpäätöksen kanssa, keskitys jatkossa lähinnä siihen.

Nyt käsiteltävänä olevassa Jyväskylän kaupungin tilinpäätöksessä liikelaitoksineen on ilman sisäistä laskutusta (sivu 32) toimintatuloja 103,7 Me, verotuloja 271,8 Me, valtionosuuksia 65,4 Me ja rahoitustuloja 7,3 Me - yhteensä n. 450 Me.
Tuo raha on eri nimikkeillä kiertänyt kaupungin rahapussin kautta siten, että vuosikatetta on kertynyt 20,3 Me - (HUOM plusmerkkistä katetta). Kirjanpidollisten poistojen ja arvonalennusten jälkeen tilikauden alijäämäksi on saatu 10,5 miljoonaa, josta yli puolet, 5,5 miljoonaa johtuu ylimääräisistä poistoista ja arvonalennuksista sekä 1,5 miljoonaa muista satunnaiseristä ja rahastojen lisäyksestä.
Nuo kirjanpidolliset kertaerät huomioituna alijäämä oli vain 3,5 miljoonaa alijäämäinen. Kun osansa alijäämään oli myös eräiden tonttikauppojen lykkääntymisellä mm. valitusten vuoksi, ei ole syytä sirotella tuhkaa päälle. Lykkääntyneet tonttikaupat eivät ole saamatta jäänyttä rahaa, se vain siirtyi myöhemmäksi.

Minusta on hyvin omituista, että kaupungin johto toistuvasti julistaa Jyväskylän olevan kriisissä tai ainakin menossa kriisiin. Kummallista siksi, että tuo arvio näyttää perustuvan tilinpäätösjärjestelyillä aikaansaatuun laskennalliseen tappioon. Kuitenkin samaan aikaan puhutaan vetovoimaisesta ja kilpailukykyisestä kaupungista.
Voisimmeko sopia siitä, kumpaa Jyväskylä aikuisten oikeasti onkaan.

Esimerkiksi kaupungilla on taseessaan maa- ja vesialueita 70 miljoonan euroa - hankintahintaisena; tonttimaana myymällä siitä saadaan varovaisestikin arvioiden vähintään 200 miljoonaa euroa. Kun vierasta pääomaa on yhteensä 264 miljoonaa, ei kriisin aineksia voi nähdä.
Kaupungin kokonaan omistamalla JVA:lla on lähes 5500 asuntoa ja sitä vastaan velkaa n. 160 miljoonaa; keskimäärin 30.000 euroa/asunto. Pelkästään JVA:n nettovarallisuudella pystyttäisiin - tarvittaessa - maksamaan koko kaupungin ulkopuolinen velka pois.

Mittavista investoinneista maksettiin lähes puolet tulorahoituksella; en parhaallakaan tahdolla pysty näkemään "köyhän miehen" -syndroomaa, talouskriisistä puhumattakaan. Jos investointiohjelma nähdään taloutta rasittavaksi, olisi syytä köyhyydestä valittamisen sijasta tarkistaa investointiohjelmaa. Ja vähintäänkin lakata jakelemasta erilaiseen kivaan, jonka yhteys kaupungin perustoimintoihin tai kaupunkilaisten hyvinvointiin on ohut - ellei jopa olematon tai negatiivinen.

Arvoisa puheenjohtaja
Tarkastuslautakunta ilmoittaa sivulla 5 olevansa huolestunut talousarviomenojen merkittävästä ylittymisestä; erityisesti sosiaali- ja terveystoimen 5,15 Me on vähintäänkin maininnan arvoinen. Tuollainen vuosittain toistuva ylitys pitäisi välittyä tilinpäätöksestä talousarvioon sen laatimiseksi paremmin todellisuutta vastaavalle tasolle. Tahallinen alibudjetointi on nähtävä jopa kuntalain vastaiseksi.

Vastaavaa budjetoinnin vajavaisuutta tarkastuslautakunta on nähnyt sivistystoimessakin (sivu 6).
Kiitos Jarmo Ritaselle, että jätti jotakin minullekin:
Niin ikään tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota Tilapalvelun perimiin vuokriin, joilla on merkittävä vaikutus erityisesti suuria tiloja vaativien toimialojen talouden toteutumaan. Sosiaali- ja terveystoimi sekä sivistystoimi ovat suurimmat kärsijät.
Tilinpäätöksen sivulla 133 kerrotaan Tilapalvelun liikevaihtoon 40,2 Me sisältyvän laskennallista korvausta peruspääomasta peräti 9,4 Me - lähes neljännes Tilapalvelun liikevaihdosta.
On syytä arvioida kriittisesti tuollaisen laskennallisen erän perusteita. Kaupungin taloutta sillä ei korjata, eikä sillä synny uutta rahaa. Sillä vain siirretään varoja peruspalvelujen käyttövaroista kaupungin muuhun toimintaan.

Kiitoksia

  4.5.09   Kirkkopuiston kaava , pysäköintihalli

   Palautuskeskustelu
Tässä asiassa ratkaistaan pysäköintihallin lisäksi ydinkeskustaan oleellisesti vaikuttavia liikennejärjestelyjä. Kaupunginhallitus on 3.11.08 antanut veli Timon - tässä tapauksessa Fredrikson - tekemään aloitteeseen keskustan liikennejärjestelyistä vastauksen, jonka mukaan keskustan liikenteen keskeiset toimenpiteet määritellään JYSELI 2025:een sisältyvässä Jyväskylän seudun liikennepoliittisessa ohjelmassa, joka tuodaan uuden valtuustoon vuoden 2009 alkupuoliskolla.
Lupaus näyttää "muuttuneen hovissa", kun ohjelma ei ole vielä valtuustolla.

Tätä asiaa ei mielestäni voi ratkaista kokonaisuuteen ilmeisen merkittävästi vaikuttavilla osaratkaisuilla, joihin myöhemmin voitaisiin enää yrittää vain sopeutua. Ensin pitäisi käsitellä ja hyväksyä tuo JYSELI 2025 -ohjelma.

   Varsinainen keskustelu
Edellisessä asiakohdassa kiinnitin huomiota seurakunnan laissa turvattuun nk. vallitsevaan hallintaoikeuteen, jonka nojalla seurakunnan esittämälle kielteiselle kannalle kioskin laajennukseen ja pysköintihalliin olisi tullut antaa suurempi painoarvo kuin nyt on tehty.
Tuon oikeuden nojalla seurakunta käyttää omistajan puhevaltaa tonttiin liityvissä asioissa. Minä näköjään joudun puolustamaan sitä tässä salissa.

Asiasta on esitetty jo useita hyvin perusteltuja näkökohtia, en ryhdy toistamaan niitä. Sen sijaan haluan kiinnittää huomiota muutamaan uuteen näkökulmaan:
Kaavassa esitetään rakennettavaksi 350-paikkainen pysäköintihalli, jonka liikennemääräksi kerrotaan n. 250 autoa/vrk. Ovatko luvut aivan varmasti oikein, sillä tuosta tulee vuorokautiseksi käyttöasteeksi 0,7 autoa/pysäköintipaikka.

Olivatpa oikeat lukemat 250 tai 2.500 ajoneuvoa, johdetaan ne halliin Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun risteyksen kautta, siellä olevien paikallisbussien seassa. Toisesta suunnasta saapuvien pitäisi tehdä kadulla U-käännös hallin ramppiin, joten niiden määrä jäänee vähäiseksi.
Ristiriita viihtyisyyttä lisäävän tavoitteen ja toteutuksen välillä on ammottava.

Hankkeesta ei kuulemma aiheudu kustannuksia kaupungille, koska kaupungin kokonaan omistama Jyväs-Parkki rahoittaa sen velvoitepaikkojen myynnillä.
Jos tuo pitää paikkansa myös aiempien hallien osalta, niin mistä Jyväs-Parkin n. 30 Me velat ovat syntyneet?
Esittelytekstin mukaan Jyväs-Parkilla on nykyisissä halleissa 438 lunastamatonta parkkipaikka. Velkaa on keskimäärin n. 70.000 euroa yhtä paikkaa kohti.
Kuinka kalliita nuo paikat oikein ovatkaan?

Nyt kuulemma ratkaistaan vain kaavoitus, ja rakentamispäätös tehdään myöhemmin erikseen - "jos tarve vaatii".
Kaavan perusteluissa todistellaan, että halli on välttämätön, ilman sitä ei keskustan kasvavaa pysäköintitarvetta kuulemma pystytä ratkaisemaan. Onko halli jo nyt todettu välttämättömäksi vai selvitelläänkö tarvetta vielä erikseen joskus myöhemmin?
Ketä noilla lausunnoilla yritetään höynäyttää?
Ei valtuutettujen kannattaisi ainakaan hämmästyä, jos heidän päätöksensä pannaan jollakin aikavälillä täytäntöön. Onko tässä salissa ainoatakaan, joka nk. aikuisen oikeasti olisi nyt hyväksymässä pysäköintihallin kaavan, mutta myöhemmin hylkäisi sen rakentamisen?

   Kommentti kulkuun Forumin korttelin kautta
Liiteaineistossa visioidaan keskustan kortteleiden huoltoajoreittien siirtämistä maanalaisiksi. Kukapa sellaista hanketta vastustaisi.
Mutta yksikään noista visioiduista reiteistä ei riipu nyt käsiteltävästä hallista.
Ainoa edes välillisesti riippuva Kilpisenkadulta kaavailtu reitti ei ole toteuttamiskelpoinen, sillä Valtiontalon läpi tai ali ei tehdä kuorma-auton kokoista reikää.
Eikä ylipäätään maanalaista käytävää Kilpisenkadulta. Sen estää Kilpisenkadulla sijaitseva betoninen sähkö- ja telekaapeleiden kanaali. Kyllä sen olemassaolo on ollut ainakin asemakaava-arkkitehti Anne Sandelinin tiedossa, mutta visiokaavioihin se ei ole päivittynyt. Hänen mukaansa jalankulkutunneli saadaan "sopivasti koukaten" mahtumaan sen ali. Mahtuminen on kyseenalainen, sillä pohjaveden ilmoitetaan olevan tuossa nurkassa n. 5,5 m syvyydessä, ja oman tilansa tuo kanaalikin upotussyvyyksineen vaatii.

Antti Rastelan ponsiesitys hallin yhteyden rakentamisesta Forumin hallin kautta on sikäli kannatettava, että Vapaudenkatu on rampeille huono vaihtoehto. Tuo sähkökanaali on kuitenkin sen esteenä. Siitä huilimatta on vielä syytä selvittää, olisiko se jollakin tavalla toteutettavissa.

Olen ymmärtänyt virkamiesten tehtäväksi antaa päättäjille valtuustossa ja lautakunnissa tietoa puolueettomasti päätöksenteon pohjaksi. Jos virkamies ryhtyy kovin voimallisesti lobbaamaan yhtä vaihtoehtoa, on ainakin toinen jalka rajan väärällä puolella.
Silloin on myös vaara, että tieto ainakin värittyy selektiivisesti, ehkä vääristyykin. Tässä asia näyttää noita vääristymisiäkin olevan jo enemmän kuin "lääkäri määrää". Sellaista ei voi pitää hyväksyttävänä.

  16.2.09   RYHMÄPUHEENVUORO
Konserniohjauksen periaatteet ja omistajapoliittiset linjaukset tytäryhtiöissä

Aivan aluksi haluan esittää muutamia huomionarvoisia seikkoja nyt käsiteltävän konserniohjauksen ja omistajapoliittisten linjausten taustatiedoiksi.
Kaupunkikonsernin tytäryhtiöitten liikevaihto on 291 Me, mikä on noin puolet kaupungin käyttömenoista.
Kaupunkikonsernin ulkopuolinen velka on yhteensä 620 Me, josta tytäryhtiöitten kirjanpidossa lähes 60%. Tytäryhtiöitten ulkoisista 324 Me lainoista runsas 210 Me on kaupungin takaamia. Sen lisäksi tulee vielä oman pääoman ehtoiset debentuuri- ja pääomalainat 215 Me
Lähes kolmannes kaupunkikonsernin käyttötaloudesta yli puolet ulkopuolisesta velasta on valtuuston ulottumattomissa; valtuusto voi käytännössä päättää vain vuosittain kaupungille tuloutettavasta summasta ja takausten myöntämisestä. Miten niihin kuluvat varat saadaan aikaan ja mitä sen ohella yhtiöissä tapahtuu, ei ole valtuuston kontrolloitavissa, saati ratkaistavissa.

Noihin osakeyhtiölain nojalla toimiviin tytäryhtiöihin voidaan piilottaa sellaista, mikä ei kaupungin omana toimintona olisi kovinkaan hyvin harkittua. Esimerkiksi ainakin osittain voitonjaoksi katsottavia sponsorisopimuksia, joiden arvoa ei kerrota valtuutetuillekaan, tai lomaosakkeita, joiden käyttö ja käyttötarkoitus jää hämäräksi (Kiinteistö Oy Kuusamon Lampitropiikki).

Normaalissa yritystoiminnassa omistajalla on taloudellinen vastuu konkreettisesti; epäonnistuminen nollaa omistajan oman varallisuuden. Julkisyhteisön liiketoiminnassa ei tuollaista vastuuta ole; valtuutetut eivät menetä henkilökohtaista varallisuuttaan, vaan taloudellinen vastuu jakaantuu kollektiivisesti taholle, jolla ei ole edes puheoikeutta yhtiössä.
Julkisyhteisön valvontaintressi on siten jo lähtökohtaisesti ohuempi kuin yksityissektorin yritystoiminnassa. Jos valvontaintressi puuttuu, tulee yhtiöstä itseohjautuva orgaani ilman taloudellista vastuuta toiminnastaan. Sen estämiseksi kunnan harjoittamassa yrityksessä omistajan ote ja ohjaus tulee olla vahvempi kuin yksityisen sektorin yrityksissä.

Hallituksen esittämässä konserniohjauksessa määritellään lähinnä vain yhtiöitten toimiala ja niiden jaottelu strategisen ja/tai taloudellinen intressin omaaviin. Karkeasti sanottuna päätetään siitä, onko yhtiö lypsylehmä vai syöttöporsas.
Ohjaus on sekä karkea että riittämätön, varsinkin kun huomioidaan, kuinka suurta osaa kaupunkikonsernin taloudesta niiden kautta hallinnoidaan. Urheilutermeillä ilmaistuna, nyt on määritelty pelikenttä, mutta vielä tarvitaan pelisäännöt.

Asiassa voidaan edetä useallakin Perussuomalaisia tyydyttävällä tavalla. Ryhmäjohtajien välisissä neuvottelussa päädyttiin erillisen seminaarin järjestämiseen, jossa valtuutetut voivat kertoa oman tahtonsa ja hallitus keinot, millä se aikoo sen toteuttaa. Menettely tyydyttää Perussuomalaisia, emmekä tee muutosesitystä tähän asiakohtaan.

Vielä pari erityiskysymystä, jotka tulisi huomioida noita tarkempia ohjeita määriteltäessä:
Valtuustokaudella käyttöön otettavassa Keljonlahden voimalassa tuotetaan monopoliasemassa kaukolämpöä sekä markkinaehtoista lauhdesähköä, joka osakassopimuksen mukaan kuuluu ko. osakesarjan omistaville yhtiökumppaneille. Tietojeni mukaan nuo lauhdeosakkeet ovat suurimmalta osaltaan ulkopuolisten hallussa. Eri energialajeille jyvitettävät kustannukset tulee perustua niiden todelliseen kustannusvaikutukseen. Mikäli kustannukset jaetaan laitoksen kokonaishyötysuhteen perusteella, joutuvat korkealla hyötysuhteella tuotettavan kaukolämmön asiakkaat subventoimaan huonommalla hyötysuhteella tuotettavan lauhdesähkön hintaa.

Kuntakonserniin kuuluvan Jyväskylän Jäähalli Oy:n osalta on huomattava, että yhtiön tulot syntyvät huomattavalta osin ulkopuolisten tahojen liiketoiminnasta ja ne vaikuttavat yhtiövastikkeen määrään. Yhtiövastikkeesta päättää Jäähalli Oy:n yhtiökokous; valtuuston osaksi jää vain hyväksyä se.
Kaupungin osuus yhtiöstä on 45 %, Jykesin 33 %:n osuus huomioituna osake-enemmistö. Omistajaohjauksella pitää varmistaa, ettei yhtiövastikkeella subventoida Jäähallin käyttäjien liiketoimintaa.

Paviljonkisäätiölle määritelty vain strateginen intressi on ongelmallinen sikäli, että sen hallinnoimia tiloja vuokraa pääasiassa kaupallisesti toimivat Jyväskylän Messut Oy ja Jyväskylän Kongressikeskus Oy, molemmat Jyväskylän kaupungin osaomistamia. Samalla kun kaupunki tukee lähes miljoonalla eurolla vuodessa säätiötä, sen hallinnoimia tiloja hyödyntävät yhtiöt tuottavat voittoa. Perussuomalaiset eivät hyväksy tuollaista tukien jalostamista liikevoitoksi ja osingoiksi; osa jalostushyödystäkin menee yhtiökumppaneille ja verottajalle.

Jos nähdään asianmukaiseksi periä kaupungille tuottoja energiaa käyttäviltä kansalaisilta ja kaupungin omia toimitiloja käyttäviltä hallintokunnilta, on kohtuullista vaatia samaa myös kaupungin palveluja ja tiloja käytäviltä kaupallisilta toimijoiltakin.

  12.1.09 ,  Liikelaitosten johtokunnat  (ref)

Runsas kuukausi sitten hyväksyimme uuden hallintosäännön, jossa johtokuntien kooksi määrättiin 5-7 jäsentä. Silloin järjestelytoimikunta ja kaupunginhallitus tarkoin varjeli, ettei mitään muuteta.
Mikä nyt on muuttunut niin, että johtokuntien koko pitääkin kasvattaa yhdeksään?

Perussuomalaiset ovat johdonmukaisesti vastustaneet hallinnon paisuttamista, enkä näe mitään syytä tehdä sitä johtokuntienkaan kohdalla. Kyllä niiden tehtävät tulevat hoidetuksi pienemmälläkin joukolla.

Jos kyse on poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta, jossa on otettava huomioon sitä ja tätä sekä tuolle tuota, niin silloin mennään kansalaisten kukkarolle.

Ehdotan, että johtokuntien jäsenten määrää ei kasvateta.

En yllätynyt, että ehdotus torjuttiin äänin 72 - 3; vain Perussuomalaiset olivat pienempien johtokuntien kannalla.

  17.11.08 ,  Jätteenkuljetus

Esittelyn mukaan kunnallinen järjestelmä on saanut aikaan valituksia, osa Korkeimmassa hallinto-oikeudessa, osa Markkinaoikeudessa. Ehkä tuo on se kuva, minkä Jyväskylä haluaa antaa todellisesta yritysystävällisyydestään.

Apulaiskaupunginjohtajan selvityksen mukaan nyt ratkaistaan vain, kuka kilpailuttaa jätteen kuljetuksen asiakkaalta Mustankorkean kaatopaikalle. Esityksen mukaan kaupunki tekee sen asukkaiden puolesta ja asiakas voi vain hyväksyä päätöksen. Minä en usko, että tuolla tavalla saataisiin asukkaille edullisin vaihtoehto.
Mustankorkean kaatopaikka on täyttymässä ja uutta esitetään Mörkökorpeen, vaikka kaavoitusvaltaa käyttävä Laukaan valtuusto on päättänyt, ettei se kaavoita Mörkökorpeen kaatopaikkaa.

Jätteenkäsittelyssä on kyse paljon laajemmasta asiasta kuin pelkästään keräilystä ja kuljetuksesta. Samalla ratkaistaan vielä suurempi kysymys jätteen käsittelemisestä ja hyödyntämisestä. Vastaisuudessa tuo nyt käsittelemättä jäävä osa muodostaa jatkuvasti suurenevan osan koko jätehuollosta.
Menetelmän valinnalla ratkaistaan jopa se, annetaanko jätteenkäsittelyn monopoli jollekin, joka voisi omalla ratkaisullaan luovuttaa sen valitsemalleen taholle. Valtuutetuilla ei siihen olisi puheoikeutta.

Jätteenkeräilyn alueellisella kilpailuttamisella saatetaan tarjouskilpailun hävinneet toimijat kohtuuttomaan asemaan, koska he saattaisivat yrittää uutta sopimusta vasta vuosien kuluttua. Mitä sinä aikana tapahtuu yrityksen kalustolle ja työntekijöille?
Kilpailuttaminen loisi myös esteitä keräilyn tehostamiselle, mm. monilokeroautojen käytölle, koska tarjousten vertailukelpoisuuden vuoksi ne tulisi rajoittaa toisiaan vastaavien menetelmien hyödyntämiseen. Esimerkiksi Helsingissä voi tarjota vain dieselkäyttöisellä yksilokeroautolla tehtävää kuljetusta.

Alueellinen kilpailuttaminen ei saattaisi taajamia ja haja-asutusalueita kustannuksiltaankaan yhtäläiseen asemaan, koska alueellisissa tarjouksissa ilmeisesti huomioitaisiin myös keräiltävän jätteen määrä reitin pituuden suhteen. Kustannuksia voitaisiin enintään tasata subventoimalla vähäisen jätemäärän pitkiä reittejä suuremman volyymin ja lyhyempien reittien kustannuksilla.

Kunnallisen järjestelmän ongelmana on myös, että jäteasioissa valvontavastuullinen taho, kunta, olisi itse varsinainen toimija; se siis tosiasiallisesti valvoisi itse itseään. Niin ikään kunnalla pitäisi olla erillinen organisaatio jätekuljetuksia ja jätteen käsittelyä varten. Myös keräilyn ja kuljetuksen toteuttavalla yhtiöllä olisi sille päällekkäinen organisaatio. Kustannustehokkuus ei päällekkäisyyksillä ainakaan parane.

Lisäys 90131:  Varoitukseni päätökseen sisältyvästä monopolista hyödynnettävään jätteeseen aktualisoitua nopeammin kuin uskoinkaan.
Kaupunginhallituksen vastauksessa L&T:n valitukseen huomautetaan, että hyödynnettävää jätettä ei saa luovuttaa muulle kuin kunnan sopimalle jätteenkuljettajalle.

  17.11.08 ,  Veroprosentti 2009  (ref)

Valtuutettu Pauli Partaselle: en ole kuullut kenenkään esittäneen veroprosentin muuttamista. Se on naulattu kiinni järjestelysopimuksessa ja siitä sopimusta on kunnioitettava. Itse uskoin asian menevän toteamismenettelynä.

Valtuutettu Kauko Tuupainen otti aiheellisesti esiin tariffien ja taksojen kautta tapahtuvan piiloverotuksen. Koska se tapahtuu liikevaihdon kautta, ottaa valtio siitä omana osuutenaan 22% arvonlisäveroa. Noilta osin Jyväskylän veroprosentti ei ole 18,5%, se on 22,5%.
Ongelmallisinta on, että tuollaisen piiloverotuksen kautta maksajiksi joutuvat nekin, joilla siihen ei olisi varojakaan. Heikoimmassa asemassa olevien osalta kaupunki maksaa sen toimeentulotukena. Kaupunki siis maksaa valtiolle veroa itselleen perimästä verosta. Ei se voi olla oikein. Parempi olisi näyttää todellinen vero pidätysprosentissa.

  3.11.08 , Budjetin esittely  (ref)

Hyvinvointimoottorimme toimintaperiaate on yksinkertainen: "Tehhään työtä ja saahaan rahhaa."
Jos tuo yhtälö pettää, olemme tilanteessa "On vaikea tulla toimeen, jos ei ole tointa mihin tulla."
Kun talouden ennusteet ovat nyt huonot - rakennussektori sukeltaa jyrkästi -, on tuo moottori pidettävä käynnissä yhteiskunnan investoinneilla. Vaajakosken ja Palokan lukioiden saneerauksista on tietämäni mukaan suunnitelmat olemassa; ne on käynnistettävissä nopeasti.
Tässä tilanteessa vihreitten Anna Autereen ehdotus investointiohjelman leikkaamisesta - tai myöhentämisestä, joksi hän itse sitä haluaa kutsua - on käsittämätön. Istumalla piirissä raapsuttamassa edessä olevan selkää on kyllä kaikilla kädet täynnä työtä, jollakin ehkä hyvä olokin, mutta hyvinvointia sillä ei saada aikaan.

Kamreeritalouden sijasta on ymmärrettävä prosesseja lukujen takana; ne eivät ole nettokustannuksia, vaan aikaansaavat säästöjä/kuluja toisaalla. Sijoitus ikääntyvien kuntoutukseen on halpa hinta laitoshoidon siirtymisestä myöhemmäksi.
Yhden nuoren laitoshoito maksaa n. 60.000 euroa vuodessa (ref. Stakes, STM); vielä 50.000 euronkin sijoitus lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tukemiseen kannattaa, jos sillä vältytään edes yhdeltä laitoshoidolta.

  3.11.08 , Valtuustotyöstä  (ref)

Kun nyt viitattiin yhteistyöhön ja jopa kristillisyyteenkin, niin kerron minäkin omista kokemuksistani:
Viime perjantaina saimme kutsun valtuustoryhmien yhteiseen palaveriin luottamuspaikkojen jakamisesta.
Tunti ennen kokouksen alkua pyysivät median edustajat haastattelua aiheesta "Minkälaista oppositiopolitiikkaa Perussuomalaiset tulevat noudattamaan, kun hallituspaikkaa ei ole tulossa."
Lupasin, ettei se ole ainakaan hampaatonta, eikä matalalla profiililla (TV2, Alueuutiset, 31.10.08 klo 19).

Lehdistö siis tiesi tuon kokouksen lopputuloksen ennen sen alkamista; vaikuttaa kabinettipolitiikalta.
Puolueiden välistä yhteistyötä en tuosta erota. Suurten sanelupolitiikkaa kylläkin.

Perussuomalaisten 4% osuus valtuustopaikoista antaisi 1/2 hallituspaikkaa, käytännössä 2 v hallituksessa ja 2 vuotta varajäsenenä.
Vihreät ja kristilliset "löysivät toisensa", ja heille olisi suhteellisuusperiaatteen mukaan kuulunut 3 paikka. Se torjuttiin sdp:n ja kokoomuksen yhteisin voimin. Vihreitten "menetys" hyvitettiin ylimääräisellä valtuuston varapuheenjohtajan vakanssilla; kustannukset n. 10.000 euroa vuodessa.

Kun suuret puolueet muutaman pienemmän tukemana ovat päättäneet, että Perussuomalaisten kannat tulee esittää valtuuston kokouksessa, niin toivottavasti en kuule tässä salissa moitteita, että niin menetellään.
Minusta valtuusto on liian raskas - ja kallis - foorumi tuohon tarkoitukseen, mutta enemmistön jakamilla korteilla on pelattava.

PS  Ei päästy tuon kokouksen puoliväliinkään, kun hätäisimmät jo syyllistivät Perussuomalaiset meille jätetyn ainoan vaikutusmahdollisuuden käyttämisestä. Se on heidän käsityksensä demokratiasta: "pienellä ei ole edes puheoikeutta".

  3.11.08 ,  Juhlapäätös, Yliopistosäätiölle 150.000 euroa

Piti panna ihan viinimarjan värinen puku päälle, koska täällä tehdään näköjään juhlapäätöksiä. Kutsussa ei ollut BLACK TIE -merkintää, joten muu värivalintani on oma.

Tässä ja kahdessa seuraavassa kohdassa roiskaistaan yhteensä 500.000 euroa johonkin kivaan ihan vaan valtuutettujen vaalimenestyksen juhlistamiseksi.
Kieltämättä debyytti tässä salissa on juhlava, mutta ei sentään niin juhlava, että tuollaisia summia pitäisi heitellä menemään näin heppoisilla perusteilla.

Olisin odottanut jonkinlaista selvitystä tämän Yliopistosäätiön taloudellisesta asemasta, mielellään myös siitä, mitä hyvää tuolla summalla arvellaan saatavan.
Ovatko säätiön rahat loppu, vain rahastoidaanko tämä summa korkotuottojen lisäämiseksi?
Ja onko säätiö lähestynyt itse kaupunkia hattu kourassa vai tuleeko lahjoitus sillekin "yllättäen ja pyytämättä"?
Toivottavasti tällä määrärahalla ei ole tarkoitus juottaa kansalaisille konjakkia edustajiensa välityksellä; sellainenkin tässä esitetyllä perusteilla olisi mahdollista.

Jyväskylän omasta taloudellisesta tilanteesta kertoo jotakin se, että pari kuukautta sitten käytiin debattia, kuinka vanhainkodissa oli vanhuksilta viety kermakin päiväkahveistaan.
Onneksi todellisuus ei ole aivan noin huono; kyllä vanhainkodissa vielä saa kahviin kermaa, mutta pula hoitajista ja sijaisista on huutava.

Kansakunnan sivistyksen mitta on, kuinka se kohtelee vanhuksiaan. Toivottavasti nämä ratkaisut eivät ole Jyväskylän mitta, vaan inhimillinen työtapaturma.

Tässä kokouksessa riittää askarreltavaa hallinnon järjestämisessäkin, ei tällä ja kahdella seuraavalla asialla niin kiire ole, että ne pitäisi ratkaista tässä ja nyt. Eikä varsinkaan näin kelvottomasti valmisteltuna.
Ensi vuoden budjettikin tulee päätettäväksi vasta kuukauden kuluttua.
Jos tämä menoerä on nähty niin tarpeelliseksi, että sitä on kehdattu edes esittää, niin kyllä tämän ehtisi käsitellä sille kuuluvassa yhteydessäkin. Ja esittää yksilöidymmät perustelut.

Ehdotan, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Ehdotus kaatui äänin 68 - 7. SKP:n Riitta Tynjä lisäksi vain pari vihreää oli PS:n kanssa samalla linjalla.
Jokseenkin yhtä selvästi kaatui myös Marika Visakorven (kd)esitys 25.000 euron alennuksesta. Äänestin itsekin sitä vastaan, koska se oli mielestäni halpahintaista kasvojenpesua; asia oli jo lähtökohdiltaan väärä, ei se paremmaksi sillä muuttuisi, että kylvetään rahaa hieman vähemmän.