Hyvät Kuulijat, hyvää ja aurinkoista Vappua minunkin puolestani. Tällä kertaa tunnelma onkin tavanomaista tiiviimpi.

Kiitoksia Henna Virkkuselle terveisistä Arkadianmäeltä ja eduskunnasta nähtynä, mitä valtakunnan tasolla on tapahtumassa. Minä voi keskittyä siihen, miten se vaikuttaa Jyväskylässä.

On syytä kehua aina, kun siihen on aihetta. Nyt on. Jyväskylän tilinpäätöksessä viime vuodelta kate riitti kattamaan jo poistotkin. Talous on siis saatu kääntymään jo tasapainoon, ja se on hyvä.

Tasapainon hintana on kuitenkin ollut palvelujen ja palveluverkoston supistuminen ja pienituloisimpien etuuksien kaventuminen. Se ei ole hyvä. Kaupunki voi ainakin siedettävästi, kaupunkilaiset eivät. Tehokkuutta on revitty mm. lastenvaunujaan työntävien äitien ja koulutietään taivaltavien lasten pohkeista.
Tilanne ei vastaa minun käsitystäni periaatteesta kunta on kuntalaisia varten.

Ongelmia ei ole kuitenkaan vielä voitettu, uusia on tulossa niin omista kuin ulkopuolistenkin ratkaisuista. Isoja ulkopuolelta tulevia ovat ainakin tuloneuvottelut ja veroratkaisut.

Esimerkiksi eläkkeitten eriarvoista verotusta aiotaan hallitusohjelman mukaan korjata. Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Pekka Ravi erikseen vakuutti, että verotuksen muutoksesta kunnille aiheutuneet kustannukset korvataan täysimääräisesti. Pahoin pelkään, että lupaus koskee vain verotuksen muutosta. Hallitusohjelmasta seuraa paljon muutakin, mm. Hennan mainitsemat sosiaaliturvan uudistukset.

Hallitusohjelmassa kaavaillaan yleisempiäkin veronkevennyksiä. Viime vuosien suurituloisten suosimisen jälkeen nyt olisi pieni- ja keskituloisten vuoro saada osansa talouden kasvusta. Suomihan on kuulemma rikkaampi kuin koskaan, tuo vauraus on vain on jaettu kovin epätasaisesti. Verotus kevenee - erotus levenee, kuten Timo Soini on asian ilmaissut. Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta puhutaan enää eläköityneitten poliitikkojen muistelmissa.

Vaalien alla vaadittiin erityisesti matalapalkka- ja naisvaltaisten alojen kuoppakorotuksia, ja vaatimukset saivatkin ansaitsemaansa vastakaikua. Erityisesti kokoomus oli tukemassa nk. tasa-arvo-TUPOa, kuten Henna juuri vahvisti. Nyt vaalien jälkeen on kiistelty siitä, lupasiko kokoomus myös rahaa noihin korotuksiin. Jopa kokoomuksen sisällä näyttävät käsitykset poikkeavan toisistaan. Kuntien kustannuksista hoito- ja opetusalan palkat muodostavat huomattavimman osan.

Hallitusohjelmassa lapsiperheiden aseman helpottamiseksi luvattu kotihoidon tuen korotus näyttää myös jäävän kuntien kontolle - ja niiden toteutuminen maksuvarasta riippuvaksi. Edellisen korotuksen Jyväskylä kaappasikin itselleen alentamalla kuntalisää. Kuntavaalien alla sen säilyttämisestä tosin oltiin liikuttavan yksimielisiä.

Itse tehtyjä ongelmia on tulossa etenkin kuntapalvelujen rakenneuudistuksesta, KUPRU:sta. Esimakuna siitä Korpilahden veroprosentti alenee nykyisestä 20:sta Jyväskylän 18,5 %:iin. Verotulojen kokonaistuotto alenee n. 2 miljoonaa euroa. Sen kattamiseen Jyväskylän lähikirjastot eivät riitä, on myytävä monta tonttia Päijänteen rannalta. Tonttihinta saadaan vain kerran, mutta verotulojen aleneminen on jokavuotinen. Pelkästään tuon vajeen kattamiseksi on Jyväskylän veroprosenttia nostettava 0,25 %-yksikköä.

Jonkinlainen suuruuden huuma näyttää tarttuneen päättäjiimme ja sokaisseen heidän harkintakykynsä. Tutkimukset toteutuneista kuntaliitoksista toistuvasti vahvistavat, että tavoitellut säästöt ovat jääneet toteutumatta. Viimeksi sisäasiainministeriö totesi kustannusten järjestelmällisesti nousseen liitoksiakin edeltäneestä tasosta.

KUPRU on osoittautunut toistuvasti nimensä veroiseksi, silti sen autuuteen uskotaan kuin Suureen Kurpitsaan.
Kuntaliitokset ovat todellisuudessa vain valtapolitiikkaa, kansallinen sovellus mahoksi myönnetystä siirtomaapolitiikasta. Alusmaille ja niiden asukkaille ei siirtomaapolitiikasta hyvää seurannut. eikä sillä hyvää niille tavoiteltukaan. Sen uuden kansallisen version - KUPRU:n - vaikutukset ovat samanlaiset: hyvää on odotettavissa vain valloittajakunnan eliitille. Lasku heidän hyvinvointinsa kohenemisen jää alamaisten kontolle.

Se kyllä tiedetään, että kustannussäästöt on toteutettavissa vain palveluverkostoa supistamalla. Siinä prosessissa haja-asutusalueille on käymässä huonosti. Palvelujen siirtyessä keskustaajamiin on asukkaiden seurattava perässä. Viimeinen sammuttaa valot.
Jos tarkoitus onkin tyhjentää osa Suomea asukkaista, niin ainakin pitäisi ensin sopia siitä, mitkä osat tyhjennetään. Pelkästään tuon vuoksi KUPRU-huumassa olisi syytä ottaa aikalisä. Sopia siitä, tarvitaanko vielä aluepolitiikkaa, vai pystyykö nykyinen keskittämispolitiikka toteuttamaan yhdessä sovittavat tavoitteet.

Kiitoksia

Kommentti:    Jälkeeni ilmastomuutoksesta puhuneelta KTM Mauri Pekkariselta olisin halunnut kysyä, onko kukaan ajatellut sitä, että jos Eerik Punainen seilaisi tänä päivänä Grönlantiin, niin tuskin hän ristisi sitä vihreäksi maaksi ja perustaisi sinne maanviljelys- ja karjatalousyhteiskuntaa.
Noihin samoihin aikoihin - n. 1.000 vuotta sitten - lehmuksia ja pähkinäpensaita kasvoi luonnonvaraisina Oulun korkeudelle saakka. 10.000 vuotta aikaisemmin samalla paikalla oli jäätä puolisen kilometriä.
Ilmasto on siis jäähtynyt tai lämmennyt aivan sen mukaan, mihin ajankohtaan halutaan verrata.

Toinen kysymykseni olisi koskenut hallitusohjelmaan kirjattua 250 miljoonan euron lisäystä kuntien palvelurakenteeseen, minkä Mauri muisti erikseen mainita puheessaan. Se ei sisältäne etenkin hoito- ja opetusaloille kaavaillusta kuoppakorotuksesta kunnille aiheutuvia lisäkustannuksia.