|
#22 Puhtaat paperit
kesä -09
Myös kesäkuun Limbo ansaitsi arvonsa jo toukokuun aikana, vaikka kirkastuikin vasta kesäkuun alussa.
KEVA:n osuus vaalirahoitusjupakkaan kulminoitiin Rovaniemen mootorikelkkatehtaan rahoitukseen ja tj. Markku Kauppisen
osallistumiseen PM Matti Vanhasen ja Nova Groupin välisiin rahoitusneuvotteluihin.
Kauppinen muisteli vetäytyneensä keskustelusta asemansa vuoksi; hänellä ei kuulemma ollut muuta roolia kuin juoda kahvia.
Sittemmin vahvistui, että ainakin hänen rooliinsa kuului suositella sittemmin KEVA:n hallituksen pj:ksi nousseen
Sampsa Katajan (kok) rahoittamista.
Moottorikelkkatehtaan järjestelyistä KEVA:n hallitus oli jo pyytänyt Kauppiselta selvitystä. Havaittiin puhtoiseksi kuin vasta pesty lapsen pylly.
Uudessa valtiovarainministeriön tekemässä "virallisessa" selvityksessä
päädyttiin samaan tulokseen.
Moottorikelkkatehtaan 20 Me rahoituksesta KEVA julkaisi 18.12.2007 tiedotteensa,
jossa kerrotaan rahoitettavan Nova Groupin hanketa, jonka toteuttaa kvr-urakkana Lemminkäinen-konserniin kuuluvat
Oka Oy ja Palmberg-Rakennus Oy työyhteenliittymänä. Sittemmin KEVA ilmoitti sitä koskeneet uutiset
valheellisiksi oikaisi tietoa niin, että se ostikin tehtaan urakoitsijalta.
Miten tehdashalli oli päätynyt kvr-urakoitsijan haltuun? Rakennuttajan - siis NG:n - rahat lienee loppuneet ja urakkasumma
kuitattiin urakkakohteella. Sitä käsitystä puoltaa, että jatkoprojektina suunniteltiin vanhan tehtaan muuttamista
niin ikään 20 Me:lla kauppakeskukseksi, mutta toimijoitten pelimerkit loppuivat ja hanke raukesi.
Järjestely kuitenkin antoi NG:lle taloudellista liikkumavaraa sen verran, että se pystyi rahoittamaan poikkeuksellisen
avokätisesti etenkin keskustalaisten poliitikkojen vaalikampanjoja. Osansa saivat myös tuota hanketta ajaneet rovaniemeläiset kepulaiset.
Uusimmassa tiedotteessa kiinnittyy huomio lauselmaan:
"Valtiovarainministeriö ja Finanssivalvonta ovat selvittäneet kaiken sen, minkä ne toimivaltuuksiensa puitteissa voivat selvittää."
Tarkoittanee sitä, että Nova Groupin rahavirtoja ei selvitetty, nehän ovat konkurssiasiamiehen aloitteena tehtävän
erityistilintarkastuksen kohteena.
Ehkä jossakin vaiheessa saadaan selvitystä siihenkin, miksi KEVA teki juuri valmistuneesta ja vihitystä kohteesta 1,3 Me alaskirjauksen;
yleensä tuollainen viittaa ylihintaan.
Tuskin olen väärässä, kun uskon että viimeistä lukua tuohon kroniikkaan ei ole vielä kirjoitettu.
Lisäys 8.7.09 Jatko-osa tuli nopeammin kuin kuvitteli:
Markku Kauppinen on vinguttanut KEVA:n luottokorttia useammassakin vaalirahoittajien tapaamisissa; tiedot ilmenevät KEVA:n
sisäisestä selvityksestä. Tuossa samassa, jonka perusteella Kauppinen puhtoiseksi havaittiin.
Kukahan korttia oli vinguttanut, kun Kauppinen kertoi tavanneensa ko. herrat vain kerran, PM:n virka-asunnolla.
Ja mikä onkaan Kauppisen suosituksesta omaakin vaalirahoitusta saaneen Sampsa Katajan asema tästä eteenpäin.
#21 Omistajalle ei kerrota
touko -09
Kuukauden Limbo ansaitsi kunniansa(?) jo toukokuun puolella vaikka kirkastuikin vasta tässä kuussa:
Entisen Tielaitoksen, nykyinen Destia, toimitusjohtaja Jukka Laaksovirta sai
"heti-voimaan" -eron tehtävistään, kun YLE:n A-Studio julkisti tukun
väärinkäytöksiä hänen yhtiön nimissä tekemistään sopimuksista henkilökohtaisen liikekumppaninsa
Markku Saarikankaan kanssa.
Ohjelmassa 29.5. haastateltu Laaksovirta arvio toimineensa yhtiön eduksi, vaikka sopimuksissa olikin
siirretty merkittäviä summia yhtiökumppanille.
Herrat näyttävät kuitenkin kokeneen jotakin häveliäisyyttäkin, koska operaatioita oli suunniteltu
ennakkoon sähköpostiviesteillä, mm. sopimalla, kuinka liikekumppanin henkilöllisyys häivytetään sopimuksista.
Kuukauden Limbon kriteerit täyttyivät kun ilmeni, että Destian hallitus oli saanut ilmiantokirjeen
Laaksovirran toimista jo vuosi sitten; mihinkään toimenpiteisiin ne eivät johtaneet.
Omistajaohjausta toteutetaan näköjään periaatteella
"kuormasta saa syödä, kunhan omistajallekin jätetään".
Kovin omituiseksi prosessi muuttui, kun omistajaohjauksesta vastaava ministeri Jyri Häkämies
kertoi kuulleensa asiasta vasta A-Studion ohjelman julkaisemisen aikoihin.
Jos se pitää paikkansa, niin "erovuoroisia" henkilöitä ilmaantunee Destiassa enemmänkin.
Ainakin Destian hallitus on soveltanut omistajaohjausta "omistajalle ei kerrota" -menetelmällä.
Uusimpana käänteenä
ilmeni, että allekirjoitettuihin sopimuksiin toiseksi osapuoleksi merkitty yhtiö ei edes tiennyt
sopimuksesta mitään; rahaa sopimuksen perusteella oli kuitenkin makseltu.
Tosin toiselle yhtiölle, jonka hallituksessa Saarikangas istui.
Valtion omistajaohjauksen periaatteita perättiin niin Stora Enson Kemijärven sellutehtaan sulkemisen
kuin Fortumin kohtuuttomien johtajapalkkioittenkin yhteydessä.
Erityisesti ensiksi mainituista viitattiin vain periaatteeseen, ettei omistaja voi puuttua
yhtiöitten operatiivisiin ratkaisuihin.
Jälkimmäisestä puolestaan väänneltiin käsiä, että omistajan kanta on kerrottu selvästi;
yhtiö ei vain noudattanut omistajan tahtoa.
Nyt Destian tapahtumien jälkeen voidaan tuo omistajaohjaus rajata käytännössä toteutettavaan:
valtion yhtiöitten tulee tuottaa omistajalle osinkoa ja kurssinousua; omistaja ei piittaa siitä,
miten operatiivinen johto sen tekee.
En hetkeäkään epäile, etteikö Häkämieskin pystyisi silmää räpäyttämättä toteuttamaan tuollaista
omistajaohjausta, mutta myös RKP:n Stefan Wallin olisi ainakin tuolta osin hyvinkin kompetentti
omistajaohjauksesta vastaavaksi;
RKP:n ruhtinaallisista vaalituista
hän ilmoitti "ettei halua edes tietää, keneltä rahat tulevat. Kunhan rahaa vain tulee."
Myös noitten rahojen
salaaminen puolueen vaalirahoitusilmoituksista
tukee Wallinin kelpoisuutta; siitä ansaittu Kuukauden Limbo toukokuulta 2008
#20 Liikenteellä viihtyisyyttä keskustaan
huhti -09
Myönnän Kuukauden Limbo -palkinnon tällä kerralla paikalliselle hankkeelle: Pysäköintitalo Jyväskylän keskustaan kirkkopuistoon.
Hankkeen alkusanat lausuttiin hyväksyttämällä valtuustolla 10.12.2007 esisopimus nk. Valtiontalon ja sen alapuolisen
tontin kaupasta SRV:lle; kauppaan sisältyi myös kyseinen kulttuurihistoriallisesti arvokkaana "säilyttävästi"
suojeltu Alvar Aallon suunnittelema rakennus, joka on perustuksiltaan ja rungoltaan huonokuntoisena huomattavalta
osin käyttökiellossa.
Rakennuksen kunto huomioitiin kauppahintaa alentavana niin, että kauppahinnaksi määrättiin Valtiontalon
tasearvo 207.091 euroa (tontti 202.294,- ja rakennus 4.797,-). Alapuolinen tontti meni "kaupantekijäisinä".
Kaavaillun rakennusoikeuden perusteella pelkästään sen arvo olisi ollut n. 6 miljoonaa, viimeisimpien kaavailujen
mukaan n. 10 miljoonaa euroa.
Rakennussuojelulain mukaan yksityiselle taholle aiheutuneet suojelukustannukset korvataan valtion varoista.
TV-shopista tunnettujen täkyjen tavoin: eikä siinä vielä kaikki! LISÄKSI kaupungin pitäisi kaavoittaa viereisessä korttelissa
olevan kirkkopuiston alueelle pysäköintihalli, josta olisi tunneliyhteys kulmatontille tehtävään uudisrakennukseen;
siihen on kaavailtu "vetovoimaista ostoskeskusta".
Tuo pysäköintitalon kaavoitus on jopa määrätty esisopimuksen ehdoksi; ellei se ole valmiina vuoden 2011 loppuun mennessä,
esisopimus raukeaa.
Pienen piirin kaupungin Tilapalvelun johtokunnassa valmistelema ja valtuuston listalle ujuttama esisopimus yllätti
ainakin kansalaiset, mahdollisesti silloisetkin valtuutetutkin. Yleiseen keskusteluun se päätyi vasta kirkkopuiston kaavamuutoksen
kautta. Samalla se käynnisti voimakkaan vastaliikkeen.
Kuukauden Limbo -ansiot hanke saa erityisesti siksi, että tuon tontin korttelissa on jo Forumin pysäköintihalli,
jossa yhtä-kahta viikoittaista ruuhkatuntia lukuun ottamatta on vapaata tilaa. Sen käyttö jopa alenee,
kun korttelissa oleva Anttilan tavaratalo siirtyy toisaalle keskustan alueelle; samalla siirtynee sen asiakkaatkin
lähempänä olevien pysäköintitalojen käyttäjiksi.
Viereisessä korttelissa on Sokoksen pysäköintihalli, jossa siinäkin on lähes aina vapaata tilaa; lisäksi sille on
jo 2-vaiheen laajennussuunnitelma käynnistymässä. Samoin toisessa suunnassa on hallintokorttelin kaavassa valmiiksi
varaus pysäköintihallille; etäisyys puheena olevasta tontista n. 100 metriä lienee liian pitkä?
Jyväskylän keskusta-alueen yksityisliikenne on ohjattu kahdelle väylälle: Yliopistonkatu ja Hannikaisenkatu. Muita ei ole.
Joukkoliikenne puolestaan on ohjattu Vapaudenkadulle, joka on tuon korttelin alueelta suljettu muulta liikenteeltä.
Kaavaesityksen mukaan hallin koko liikenne ohjataan nykyisiltä väyliltä tuohon Vapaudenkadun ja Kilpisenkadun risteykseen,
jossa on myös koko kaupungin linja-autoliikenne.
Suunnitelmalla kerrotaan parannettavan kaupunkikeskustan viihtyisyyttä lisäämällä yksityisautoilua yhdessä ydinkeskustan
keskeisimmässä risteyksessä. Paradoksi on hämmentävä.
Sen sijaan hallintokorttelin halliin liikenne voitaisiin ohjata suoraan sieltä, missä se jo on, Hannikaisenkadulta.
Tuossa vaihtoehdossa ramppikin saataisiin "luomuna" rakennustalon ja tietotalon (entinen poliisilaitos) väliseen rinteeseen.
Kaupungin keskustan liikennestrategioista on vireillä nk. Jyseli2025 -hanke, joka oli määrä esitellä valtuuston
hyväksyttäväksi vielä tämän kevään aikana. Nyt voitaneen jo todeta sen lupauksen "muuttuneen hovissa".
Kirkkoparkin vaikutukset nimenomaan ydinkeskustan liikenteelle ovat käsitykseni mukaan niin merkittävät,
että niitä on vaikea sovittaa kokonaisvaltaiseen suunnitelmaan. Ilmeisesti siksi asia halutaankin ratkaista
erillisenä kysymyksenä, "perse edellä puuhun nousemalla", jonka seuraukset jäävät kokonaissuunnitelmaan
"ennalta lukkoon lyödyiksi", joihin on vain yritettävä sopeutua.
Käsitystäni puoltaa kiirekin, millä hallin kaavaa runnotaan voimaan: valtuusto kutsutaan ylimääräiseen kokoukseen
päättämään vain tuosta asiasta, jonka takarajaksi on esisopimuksessa määritelty 2011 loppu.
Minun allakassani on nyt vuosi 2009, mikä lie kaupungin johdolla.
Kirkkoparkin perusteluissa esitetään visiointia keskustan kortteleiden huolto- ja tavara-ajon siirtämisestä
maanalaisiin käytäviin. Ne eivät kuitenkaan miltään osin riipu puheena olevasta parkkihallista. Ainoa liityntä,
mikä edes välillisesti voisi riippua, on havainnekuviin Kilpisenkadulta piirretty huoltotunneli. Se on kuitenkin mahdoton:
Valtiontalon läpi tai ali ei tehdä kuorma-auton kokoista reikää, eikä Kilpisenkadulta
ylipäätään mitään maanalaista huoltokäytävää. Sen estää betonikanaaliin sijoitetut sähkö- ja telekaapelit.
Este on asemakaava-arkkitehti Anne Sandelinin tiedossa, mutta havainnekuviin se ei ole päivittynyt.
Hänen mukaansa jalankulkutunneli saadaan "sopivasti koukaten" mahtumaan kyseisen kanaalin alitse.
Kuulin Sandelinin pahoittaneen mielensä hankkeesta esittämäni kritiikin vuoksi.
Jos niin pääsi käymään, niin Sandelinin kannattaisi miettiä sen aiheellisuutta. Virkamiehen tehtävänä on jakaa
päättäjille puolueettomasti ja riittävän kattavasti tietoa päätöksenteon perustaksi.
Jos virkamies ryhtyy kovin voimakkaasti lobbaamaan yhtä hanketta, on ainakin toinen jalka rajan väärällä puolella
ja suuri vaara, että tieto nk. värittyy selektiivisesti, mahdollisesti jopa vääristyy.
Se on kaupunginlakimies Annaliisa Lehtisenkin mukaan muotovirhe.
Tuossa tapauksessa värittyminen on jo räikeää. Suoranaisesta painostamisestakin on kerrottu.
#19 Suljettu rahasampo
maalis -09
Maaliskuun kiistaton limbo tarjoiltiin viimeisillä hetkillä, Fortumin yhä jatkuneet avokätiset optio-ohjelmat.
Ensimmäisenä uusimmat käänteet kiirehti tuomitsemaan TEM Mauri Pekkarinen; hänen mukaansa niiden piti päättyä
jo vuonna 2005, jolloin asetettiin katoksi enintään vuosipalkan suuruus. Siihen nähden tj Mikael Liliuksen
uusin palkitseminen on lähes kolminkertainen. Pekkarisen mukaan ohjeita vielä täsmennettiin vuonna 2006 nimenomaan
Fortumin käytäntöjen vuoksi.
Jos tuollainen katto oli asetettu, niin kuinka sitova se oli Fortumiin nähden? Ehkä se aikanaan selviää, kun
palkitsemisohjelmien nyt asetettu työryhmä
saa työnsä valmiiksi. Samalla selvinnee sekin, veikö silloinen KTM Mauri Pekkarinen tai nykyinen valtion
omistajaohjauksesta vastava PLM Jyri Häkämies rajoitukset lainkaan yhtiön tietoon, vai eikö
yhtiön hallitus Peter Fagernäsin johdolla piitannut omistajan tahdosta?
Vastuun jako ja kantaminen näyttää ainakin olevan epäselvä, koska ensimmäisissä kommenteissaan Häkämies oli antamassa
yhtiön hallitukselle ja erityisesti sen puheenjohtajalle "täyden tukensa" ja jatkopestin.
"Yön yli" mietittyään hän veti tukensa pois ja antoikin pikaiset potkut; uusi hallituksen
puheenjohtaja Matti Lehti nimettiin tehtävään jo seuraavana päivänä.
Omituiseksi voidaan luonnehtia yhtiötä valvomaan asetetun hallintoneuvostonkin roolia, kun sen
phj Markku Laukkanen kertoo julkisuudessa olleensa hampaaton: hallintoneuvosto merkitsi saamansa selvitykset
vain tiedoksi ja luki osavuosiraportit jälkikäteen lehdistöstä, ja kuinka hallintoneuvoston kantaa ei kyselty
eikä siitä piitattu vaikka sellainen esitettiinkin. Gourmet-tasoinen lounas ja reilu kokouspalkkio lienee kompensoineet
vaikutusvallan puuttumisesta johtunutta frustraatiota siinä määrin, että ilmeisiin puutteisiin ei ollut tarvetta
kiinnittää huomiota aikaisemmin.
Nyt Laukkanen purkaa tuntojaan arvioimalla yhtiön johdon istuneen "nk. psykologisen silmänsä päällä". Olisi hän
voinut samalla kertoa, minkä päällä hallintoneuvosto ja sen puheenjohtaja hänen oman käsityksensä mukaan istui.
Hallituksen toimia reippain sanakääntein kritisoinut tj Lilius oli ainakin sikäli oikeassa, että palkkiosotkut
aiheuttaneet poliitikot eivät ole tulleet julkisuuteen "kantamaan vastuutaan". Sen juurethan juontavat
Paavo Lipposen hallituksiin vuodesta 1998 lähtien ja niissä ensisijaisesti KTM:n pestiä hoitaneisiin
Antti Kalliomäkeen ja Sinikka Mönkäreeseen.
Omaa vastuutaan Lilius ilmoitti kantavansa jäämällä vuoden lopussa eläkkeelle - 60-vuotiaana;
reilun 40.000 euron kuukausieläke tarjonnee siihen ainakin taloudellisesti hyvän mahdollisuuden.
Ehkä Lilius haki sanavalinnoillaan jopa jättipottia: potkut tehtävästä toisi kahden vuoden palkkaa vastaavan
1,7 miljoonan euron "kipurahan". Fortumin uusi hallitus vaihtoi sen kuitenkin "erityistehtäviin" normaalilla palkalla.
Jonkin asteista ironiaa on nähtävä siinäkin, että Liliuksen tehtäviin sisällytettiin myös
uudeksi tj:ksi valitun Tapio Kuulan vastuualueelle kuuluneet Venäjän liiketoiminnot.
Toivottavasti sanonta "Siperia opettaa" pitää paikkansa
#18 Ikääntyneet pelastavat talouden
helmi -09
Talousromahduksen yllätettyä "pieni notkahdus" -teemaan hirttäytyneen hallituksen housut kintussa,
on Kuukauden Limboksi kelvollisia aiheita riittänyt liiaksikin sakka. Selväksi ykköseksi nousee kuitenkin päätös
eläkeiän nostamisesta. Eräitä siihen liittyviä sammakoita ehdinkin jo kommentoida blogissani
Sammakoita siellä täällä; en toista niitä enää.
Kuukauden Limboksi oikeuttanut hallituksen visio tuli ilmi hieman jälkijättöisesti kuntaministeri
Mari Kiviniemen kommentista,
jossa hän syyllisti SDP:n ja erityisesti Jutta Urpilaisen työllisyysasteen heikentämisestä.
Kuinka paljon työllisyysaste paranee sillä, että olemassa oleva työ teetetään nuorempien sijasta ikääntyneillä?
Vastaus: ei yhtään. Ei työllisyys nouse työntekijöitä iän perusteella vaihtamalla.
Jos työntekijöiden iällä on tuollainen ominaisuus, pitää siihen sisältää ajatus, että ikääntynyt tekee työn hitaammin kuin nuorempi.
Mitä se sitten vaikuttaa hallituksen korostamaan työn tehokkuuteen?
Ilmeisesti selitys on kuitenkin yksinkertaisempi: hallitus ei ole vieläkään havainnut, että työn määrä vähenee,
ja se vähenee nopeasti. Useilla sektoreilla tuotanto on viimeisten kuukausien aikana pudonnut jo jopa kymmeniä prosentteja,
ja BKT:n lasku kokonaisuudessakin lähentelee jo viittä prosenttia.
Kun työn määrä vähenee, ei työn tekijöiden määräkään nouse, ei ainakaan valitsemalla tekijät iän perusteella vanhemmista ikäluokista.
Työttömien määrä kyllä kasvaa, kun eläköityviä siirretään työllistettävien ryhmään.
Hallitus on selvästikin hirttäytynyt lopullisesti nk. eläkepommiin ja sen myötä tulevaan suureen työvoimapulaan.
Todellisuudessa eläkepommi on jo purettu ennenaikaisen eläköitymisen kautta. Jopa puolet ruuhkaikäluokista on jo eläkkeellä,
vielä työelämässä mukana olevien joukko on paljon pienempi, kuin uusien työelämään tulevien määrä.
Tilastokeskuksen mukaan ikäluokissa 60-64 v työssä olevien määrät ovat 45+38+36+18+12 tuhatta, yhteensä 149.000.
Vastaavasti ikäluokissa 25-29 v on 334.682 henkilöä ja 20-24 v lähes sama määrä, 327.266.
Vaikka kaikki 60-64-vuotiaat korvattaisiin nuoremmilla ikäluokilla, sama 5 vuoden jakso, tulisi heidän
työllisyysasteekseen vain alle 45%.
Eläköityvien määrä ei siis ole ongelma. Ongelma on, ettei uusille ikäluokille ole tarjottavana työtä.
Eläkeikäisten roikkuuttaminen pitempään työelämässä vain pahentaa nuorempien ikäluokkien työllistymisongelmaa.
Tuo on, hyvä Mari Kiviniemi, hallituksen ratkaisu, ei SDP:n, Urpilaisen tai ylipäätään hallituksen eläkeiän nostoa arvostelleitten.
|