Koska toistuvasti joudun selittämään uudelleen perustelujani nk. Hannalan pakolaislasten vastaanottokodista tekemälleni kunnallisvalitukselle, niin kerron sen tällä palstalla ja viittaan jatkossa tähän kirjoitukseen.
Yleisimpänä teemana saamassani kritiikissä on ratkaisuni "epädemokraattisuus" ja "vastuuttomuus", ja sellaiseen kirjoitukseen KSML:n keskustelufoorumilla tämäkin kirjoitus on.
Samaa aihetta olen käsitellyt myös kommenteissani 25.4.09.Olen huomannut, että demokratiasta on monenlaisia käsityksiä.
Joskus minun mielestäni eksoottinen demokratiakäsitys johtuu tietämättömyydestä, joskus ideologiasta.Minun mielestäni demokratiaa on se, että valtuusto päättää mm. määrärahoista. Jos valtuusto on päättänyt määrärahojen myöntämisestä joihinkin päätöksensä perusteluissa esitettyihin toimintoihin, ei kaupunginhallitus voi päätää, että ne käytetäänkin johonkin aivan muuhun, mistä valtuuston päätöstä tehtäessä ei ollut mitään puhetta.
Tuo on niin perustavaa laatua oleva linjaus, että sille on - tarvittaessa - haettava KHO:n kanta. Jos se sielläkin pitää, ei valtuuston budjettivallasta ole enää mitään jäljellä; riittäisi, että saadaan valtuustolta määrärahoja millä tekaistulla perusteella tahansa ja ne voitaisiin hallituksen päätöksellä käyttää mihin tahansa.
Ei kai sentään!Toisekseen, demokratiaan mielestäni kuuluu oleellisesti sekin, että valtuusto saa noita päätöksiään tehdessään riittävät ja oikeat tiedot. Paino erityisesti sanalla "oikeat".
Tuosta vastaanottokodista ne olivat väärät. Valtio ei suinkaan maksa korvauksia KH:lle esitetyssä määrin. Ne katkeavat heti, kun asukas täyttää 18 vuotta. Jos esimerkiksi kaikki tulijat ovat tullessaan yli 15-vuotiaita - kuten yleensä näyttävät olleen, jopa Maia Fandin (vihr) mukaan "lähellä täysikäisiä" -, ei 3-vuotisen sopimusjakson lopussa valtio maksa korvauksia yhdestäkään. Siinä vaiheessa koko lysti on kaupunkilaisten kukkaron päällä, plus heidän perässään tulleet perheenjäsenet.
Onko "Visitorilla" mitään arviota tuon menoerän suuruusluokastakaan?
Olikohan päätöstä tehneillä ja valitustamme arvostelleilla valtuutetuillakaan?
Jos ei, niin se siitä "vastuullisuudesta" ja "selkärangasta".
Jyväskylän Perussuomalaisten julkilausuma veroista15.11.09Jyväskylä on korottamassa kunnallisveroaan 19 %-yksikköön. Saman aikaisesti myös vakituisten asuntojen kiinteistöveroa esitetään korotettavaksi 0,35 %:sta 0,50 %:iin. Tuo korotus on peräti 43 % ja yhdessä verottajan nostamien verotusarvojen kanssa korotus voi nousta yli 50 prosenttiin.
Muille kiinteistötyypeille esitetään maltillista 15 %:n korotusta.
Talouslaman aiheuttaman työttömyyden kasvun ja kunnan verotulojen romahduksen vuoksi verojen ja veroluontoisten maksujen korotuksilta ei voida välttyä, mutta Perussuomalaiset eivät hyväksy kaikkien keinojen samanaikaista käytöä. Erityisesti noin suuri hyppäys kaikkia asukkaita koskevaan vakituisen asunnon verokantaan on kohtuuton.
Asuinkiinteistö on Suomen olosuhteissa välttämättömyys, jonka verottaminen ei huomioi asukkaiden maksuvaraa; maksajiksi joutuvat nekin, joilla ei siihen olisi varojakaan. Osan kiinteistöverosta kaupunki vieläpä maksaa omasta pussistaan toimeentulo- ja asuntotuen nimellä.Perussuomalaiset pitävät kaupungin tulolähteitä – tulovero + kiinteistövero + taksat – yhtenä kokonaisuutena, jonka sisällä voidaan neuvotella menetelmistä. Esimerkiksi tuloveron nosto 19,25 %:iin voi tulla kyseeseen vain alentamalla vastaavalla määrillä kiinteistöveroja ja/tai taksoja.
Ehdoton EI "miedoille" huumeille22.7.09 Keskustelu "mietojen" huumeitten sallimisesta nousi taas pintaan ainakin KSML:n nettipalstalla. Argumentointi noudattaa vanhaa linjaa: tupakka ja alkoholi ovat kuulemma haitallisempia eikä niitäkään kielletä.
Se näyttää - mutta vain näyttää - loogiselta. Se pettää, kun arvioidaan, siirtyisivätkö nykyiset tupakan tai alkoholin käyttäjät "mietojen" huumeitten käyttäjiksi, vai olisiko se vain uusi riesa entisten lisäksi.Yhteisymmärrystä on näköjään mahdoton löytää, joten enempi keskustelu on enää turhaa jankkaamista; jatkossa viittaan enää tähän kirjoitukseeni ja perusteluihini.
Minun ehdoton kantani on, että huumeille ei pidä raottaa vähäisimmässäkään määrin ovea.
Se olisi uusi riesa nykyisten riesojen lisäksi, koska nykyisistä riesoista ei ainakaan merkittävästi siirryttäisi huumeisiin, niitten lisäksi enemmänkin. Yhteiskäytön korostuneista haitoista on jo liikaakin näyttöä; nuppi näyttää menevän käytännössäkin sekaisin.Porttiteoriallekin - "miedot huumeet ovat portti vahvempiin" - on olemassa vahvistusta elävästä elämästä. Keskustelu niistä "vain yksittäistapauksina" on merkityksetön, koska mielestäni yksikin "yksitäistapaus" on liikaa.
Edes kasvatusta "omaan käyttöön" en kannata enkä tule kannattamaan, koska se johtaa väistämättä "kaverille kanssa" -tilanteeseen. Aina on olemassa niitä, joilla ei esim. "perhesyistä" ole mahdollisuutta kasvatta itse yrttejään. Jos/kun laillista ja laitonta tavaraa ei voisi erottaa kuin luovutushetkellä yllättämällä, on seurauksena ennen pitkää avoimet ja kontrolloimattomat markkinat.
Mitä saanut aikaan?23.6.09 Keskisuomalaisen Lyhyet-palstalla esitetiin 16.6. Timo Soinille kysymys hänen aikaansaanoksistaan. Lähetin lehdelle vastauksenani alla olevan kirjoituksen, mutta se ei näköjään kelpaa julkaistavaksi. Asia on kuitenkin niin merkitävä, että julkaisen sen tässä:
Nimimerkki "POSKISOLISTI" esitti lyhyet-palstalla 16.6. kysymyksen Timo Soinille hänen aikaansaannoksistaan. Omasta puolestani vastaan esimerkillä, jonka taustan tunnen hyvin, olinhan siihen itsekin osallinen.
Ulosottolakia uudistettaessa 2005 teki Timo Soini rinnakkaislakialoitteen LA 30/2005, jolla pyrittiin korjaamaan etenkin 90-luvun talousromahduksessa velkaantuneitten asemaa.
Koska hallituksen esityksen mukaan maksusuorituksista vähennettäisiin ensin korko ja kulut, eivät tavallisen ihmisen varat riittäisi suurten ulosottovelkojen maksamiseen. Täysimääräisestä ulosotosta huolimatta velkapääoma useinkin vain kasvoi, jolloin velasta tuli elinikäinen rasite, sananmukaisesti elinikäinen velkavankeus.Soinin rinnakkaislakialoitteessa esitettiin pääoman maksamista ensiksi, jolloin velka ainakin teoriassa loppuisi joskus. Aloite on kokonaisuudessaan luettavissa Eduskunnan nettisivuilla (Linkki edellä).
Tuo lakialoite ei kelvannut pääomapiirien etuja ajaneille suurille puolueille, joihin myös oikeusministeri Johannes Koskisen SDP kuului. Hintana aloitteen hylkäämiselle oikeusministeriö joutui kuitenkin lupaamaan lain velkojen lopullisesta vanhenemisesta. Tuo 15 vuoden määräaika saatiinkin lakiin vuodesta 1993 laskettuna.Lopputulos oli vahvasti ylivelkaantuneille jopa parempi kuin mitä alkuperäinen lakialoite olisi antanut. Tulihan sillä kohtuuttoman suurtenkin velkojen maksulle takaraja. Eivätkä velkojat hae enää viimeisiä lantteja haudan reunalta.
Jorma Uski
kaupunginvaltuutettu
Perussuomalaiset K-S piirisihteeri
Kotihoidon kuntalisästä21.10.08 Vastaukseni Katja Sorrin (kesk) kirjoitukseen "Kotihoidontuen kuntalisää jatkettava Jyväskylässä" Keskisuomalaisessa 20.10.08
Sikäli hyvä, ettei Katja Sorri tällä kerralla puolustanut kuntalisän säilyttämistä - minä näin vain spekulointia erilaisten vaihtoehtojen välillä. Viimeksi tuollaisesta puolustamisesta seurasi kuntalisän leikkaus; K.S. yhtenä leikkauksia puoltaneista.
Lapsiperheiden olosuhteet ja elämäntilanteet ovat erilaiset, siksi pitää olla erilaisia vaihtoehtoja lastenhoidon järjestämiseksi; tilannetta pitää aina arvioida lapsen parhaan kannalta. Jos vaihtoehdot tehdään taloudellisesti oleellisen eriarvoiseksi, tapahtuu ratkaisu talouden, ei lapsen ehdoilla. Kotihoidon tuki ei kuntalisälläkään vahvistetuna ole bisnes hoitajalle, kunnalle se kyllä on muita vaihtoehtoja edullisempi.
Kunnan siis suorastaan kannattaa panostaa kotihoitoon kuntalisänkin avulla. Kuntalisän leikkaaminen vie väärään suuntaan. Laikkausta näköjään tälläkin kerralla esitetään: 3 vuoden asemasta maksettaisiin vain 2 vuotta. Ehkä "kamreeri" on laskelmissaan tullut siihen tulokseen, että kolmannen vuoden osalta voidaankin jo maksaa korkeampia tarhahoidon kuluja tai palveluseteleitä yksityisiin hoitopalveluihin.
Vihjeeksi Jyväskylän "kamreereille": Toivakka maksaa 250 euroa alle 3-vuotiaille. Ja siksipä heidän päivähoitokulunsa eivät olekaan karanneet budjetin raameista.
Lisäys: Vaan leikkauksiin päädyttiin tälläkin kertaa. Perussuomalaisten esitys kuntalisän nostamiseksi 120 euroon kaatui äänin 71 - 4; Katja Sorri yhtenä kaatajana. Aikakin lyheni kahteen vuoteen.
Jyväskylän konserttitalo20.9.08 Ei ehtinyt edes muste kuivua Jyväskylän-maalaiskunnan-Korpilahden liitossopimuksesta, kun kulttuuritahot alkoivat runnata konserttitalon rakentamista Uuden Jyväskylän ensimmäisenä ja tärkeimpänä(?) hankkeena.
Samanaikaisesti uusi suurkunta on pullollaan pikaista korjausta vaativia kouluja - esimerkiksi.Konserttitalon puuhamiehet ovat näköjään täysin vieraantuneet kansalaisten arjesta ja talouden realiteeteista.
Tätä asiaa voi kommentoida parhaiten sitaatilta Keskisuomalaisen keskustelupalstalta:nm. Joke (20.09.2008 23:22): "Hyvä Jorma Uski! Oli se sitten minkä värinen hyvänsä uusi kaupunginvaltuusto niin siitä huolimatta ensimmäinen suuri kulttuuriprojekti on konserttisali tai -talo. Jos et hyväksy kulttuuria, olet sen vihollinen. Näin se menee ja lyönpä tuopillisen vetoa että näin se menee. No, se näkee ken elää...!"
JU /20.09.2008 23:41): "Vieroksun vedonlyöntiä tuollaisista kysymyksistä, koska niistä tuppaa tulemaan itseään toteuttavia ennustuksia. Mutta tuon tarjouksen tuopillisesta voin - tässä yhteydessä - hyväksyä.
Konserttitalon pykääminen uuden kunnan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa on niin älytön hanke, että jos minä olen valtuutettu, niin kaikki valtuutetun käytettävissä olevat keinot eriävää mielipidetä myöten tulen käyttämään sen estämiseksi. Valitustietkin, jos siihen vähänkään perusteita löytyy.
Erilaisia leimoja minuun on lyöty jo niin paljon, että "kultuurin vihollinen" on enää piristyksenä siinä joukossa.Uskon sinut niin rehdiksi, että tulet valtuuston kokuksen jälkeen esittäytymään ja tarjoamaan tuopillisen. Itseni tiedän niin rehdiksi, että tuon vedon häviäminen on mahdotomuus."
Maakunnan veturi9.1.08 Kommentoin Jyväskylän kuntaliitoshanketta mm. blogissani 9.1.08
Tuossa kirjoituksessani kiinnitin - muun ohella - huomiota Jyväskylän ja laajemminkin Keski-Suomen tilanteeseen; se on syytä toistaa tässäkin vastineena "vetovoima kasvaa" -puheille:Jyväskylän kesto-ongelmaa - "kylä keskellä laajaa köyhää maakuntaa" - kuntarajojen poistaminen ei ratkaise. Eivät yritykset sijoituspaikkapäätöksiä tai henkilörekrytointia tehdessään kuntarajoja tuijota, ne katsovat toiminta-aluettaan laajempina kokonaisuuksina. Kuntarajoilla ei ole merkitystä markkinoinnissakaan; ne eivät ole tullirajoja eikä niillä kysytä passia.
Jos/kun puhutaan Jyväskylästä maakunnan veturina, niin tosiasiallisesti se onkin imenyt resurssinsa ympäröivästä maakunnasta. Keski-Suomen seutukunnista vain Jyväskylä on kasvanut, muut seutukunnat ovat olleet menettäjiä.
Tuolla tiellä ei voida loputtomiin jatkaa. Turha sen jälkeen on veturinkaan puhista ja puhkua, kun uutta polttoainetta omista vaunuista ei ole enää ottaa.
Ympäristökunnat tekevät melkoisen investoinnin lastensa hoitoon ja kouluttamiseen; sen tuotto saadaan aikanaan verotulojen muodossa. Tai saataisiin, jos Jyväskylä ei kahmisi niitä itselleen. Tuo subventio huomioiden ympäristökunnat ovat pärjänneet taloudellisesti tilastojakin paremmin, Jyväskylä saavana osapuolena paljon kuviteltuakin kehnommin."Heti-mulle-kaikki-tänne-nyt" -kiukuttelu on lopetettava ja ryhdyttävä tavoittelemaan yhteistä etuutta.
Pitkässä juoksussa on Jyväskylänkin etu, että koko maakunta vaurastuu. Pelkillä imagokampajoilla sitä puutetta ei voi korvata. Resursseja on saatava maakunnan ulkopuolelta, eikä niiden tarvitse ainakaan kaikkien sijoittua Jyväskylään.
Jyväskylän kauppaliikkeet jo nykyisellään varmistavat, että varallisuus valuu maakunnan keskuskuntaan. Ei sillä ole suurtakaan merkitystä, mihin se varallisuus palkka- tai liiketuloina alun perin kulkeutui. Haittaa ei ole siitäkään, että raha tekee laajemmankin kierroksen maakunnan liike-elämässä ennen Jyväskylään päätymistään.Las Vegas pystyy omalla selviytymisstrategiallaan toimimaan keskellä erämaatakin. Toisella strategialla se(kin) kuihtuisi nopeasti ympäristönsä kaltaiseksi. Las Vegasin mallia ei Jyväskylässä tavoiteltane, olisikohan se edes laillinen.
Alue- vs. keskittämispolitiikka6.5.07 Aluepolitiikasta on luovuttu ja siirrytty keskittämispolitiikkaan, joka paitsi imee resursseja muuttotappiokunnista keskustaajamiin, myös aiheuttaa sosiaalista syrjäytymistä ja -ongelmia.
Tuo ei voi olla "menestyneidenkään" etu pitemmällä tähtäimellä.
Tarvitaan paluuta aluepolitiikkaan ja periaatteeseen "työtä ja palveluja siellä, missä ihmiset asuvat". Periaate on toteutettava kaikissa mittasuhteissa: esimerkiksi Kuokkalassa Kuokkalan asukkaille, Kinnulassa Kinnulan asukkaille jne.Lähemmin asiasta Keskisuomalaisen nettikeskustelussa, josta sitaatti:
"Työpaikat maakunnassa vähenevät, jolloin asukkaitten on lähdettävä muualle. Ensimmäisenä lähtevät kyvykkäimmät, joilla on valinnanvaraa, ja huonoimmassa asemassa olevat, jotka ensimmäisenä putoavat kotiseudullaan kelkasta. Kun jälkimmäiset eivät löydä onneaan sieltä kasvukeskuksestakaan, on sosiaalisen syrjäytymisen ja -ongelmien kierre valmis. Se ei ole keskittämispolitiikan seuraus, vaan sen ominaisuus.
Tuo muuttoliike on kohtalokas myös sikäli, että jokaiselle kunnalle kertyy uusista asukkaista kustannuksia jo ennen synnytystä - mm. äitiysneuvola - ja lisää terveyden- ja lastenhoidosta, koulutuksesta, virkistystoiminnastakin. Korvaus noista sijoituksista tulee aikanaan verotulojen kautta. Nuo tulot jäävät kasvattajakunnalta saamatta, jos/kun ammattiin valmistunut nuori muuttaa muualle. Nuo menetykset huomioiden ovat muuttotappiokunnat selvinneet ongelmasta paljon paremmin kuin taloustilastoista voisi päällisin puolin arvioida.
Vastaavasti saajakunta saa samalla huomattavan subvention työntekijöistä, joiden kasvattammiskustannukset ovatkin muitten maksamia.
Tuo subventio huomioiden kasvukeskusten taloudenpito on ollut paljon kuviteltuakin kelvottomampaa."
Puolue- ym julkinen rahoitusVaalirahoitusta koskeneessa Keskisuomalaisen nettikeskustelussa annoin konkreettisen vaalilupauksen. Sellaisena se on syytä kirjata tähänkin lupauksen pitävyyden tarkastamiseksi.
Moni talouskähmintä saataisiin aisoihin yksikertaisella lainmuutoksella:
Kaikki julkista rahoitusta tai -tukea saavat yhteisöt samojen julkisuusperiaatteiden alaiseksi, kuin osakeyhtiöt. Sanktiot kirjanpitolain mukaiset.Uudistuksessa on vain yksi ongelma: suurimman osan noista tuista kaappaavat suurpuolueet - sdp, keskusta ja kokoomus - eivät halua rahavirtojaan julkisesti arvioitavaksi.
Toivottavasti uusista eduskuntaan pyrkivistä löytyy selkärankaa julistautua julkisesti tuollaisen avoimuuden ajajiksi.
Minä lupaan omalta osaltani tehdä asiasta lakialoitteen vielä tämän kevään aikana.
Lisäys 6.5.07: Suuret puolueet toteuttivat paljon kuvittelemaani raadollisempaakin politiikkaa esittämällä heti vaalien jälkeen puoluetukeen yli 40%:n korotusta.
Vain Perussuomalaiset näyttävät olevan vastaan; lopullisesti asia varmistuu, kun korotuksesta äänestetään. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kertoi saaneensa jo ennakkoon suurten puolueiden vihat päällensä - se on kuulemma populismia.
Jos se sitä on, niin olkoon. Mieluummin populisti kuin häikäilemätön oman edun kähmijä!.
Vammaispalvelut
Perussuomalaisten vammaisohjelma voidaan tiivistää kahteen kärkeen:
Ensinnäkin, vammaispalvelut ovat riittämättömät ja kipupisteenä on erityisesti vammaisten erilainen kohtelu riippuen heidän asuinkunnastaan; kunnat tarjoavat merkittävästi eri tavoin palveluja.
Ratkaisuksi Perussuomalaiset esittävät erikoissairaanhoidon ja vammaispalvelujen siirtämistä valtion vastattavaksi. Palvelujen hallinto suoritettaisiin KELA:n kautta, mutta sen toiminta on kuitenkin ensin uudelleenorganisoitava. Nykyisellään se on ainakin lähellä itseohjautuvaa organisaatiota, joka pystyy työllistämään itse itsensä; palvelun tarvitsija koetaan siinä järjestelmässä lähinnä häiriöksi.Toisena kärkenä Perussuomalaiset pitävät tarpeellisena suunnata lisäresursseja kolmannen sektorin ja omaishoidon - kutsuttakoon sitä neljänneksi sektoriksi - toimintaan. Ne tekevät erittäin arvokasta työtä vammaisten ja vanhusten hyväksi ja se on monta kertaluokkaa kustannustehokkaampaa kuin institutionaalinen palvelutuotanto. Siten varojen suuntaaminen vapaaehtoistyöhön on myös yhteiskunnan etu.
Aluepolitiikasta
Aluepolitiikka on enää tyhjä käsite. Aluepolitiikasta on siirrytty keskittämispolitiikkaan, joka on haja-asutusalueille tyly. Se kehitys, mikä 70-luvulla aloitettiin talopojan tappolinjalla, viedään nyt päätökseen duunarin tapporahalla. Erityisesti Keski-Suomen viljelijöille on käynyt köpelösti, nyt myös puunjalostuksen vahvat Jämsän ja Äänekosken seutukunnat kipuilevat vakavissa ongelmissa. Edes vuoden alussa voimaan astunut kuntaliitos ei tuo helpotusta Äänekosken tilanteeseen: talouden alijäämää ei saada korjattua ainakaan suunnittelukauden aikana.
Jyväskylän seutukunta on kieltämättä Keski-Suomen "veturi", mutta se on kestämätön yhtälö, kun kasvu tapahtuu imemällä resursseja reuna-alueilta. Viimeisen 7 vuoden aikana Jyväskylän seutukunta on ainoa, jonka väestömäärä on kasvanut, ja kaikki muut seutukunnat ovat menettäneet väestöään. Tuollaista kehitystä on vaikea ymmärtää koko Keski-Suomen etuna.
Välitöntä korjausta vaativat ainakin yritystukien suuntaaminen suurteollisuudelta maakuntien yritysten kehittämiseen ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen sekä maakunnan tiestön parantaminen. Nelostien korjaaminen saatiin viimeinkin alulle, mutta pääväylien ulkopuolella oleva tiestö on erityisesti Keski-Suomessa pahoin rapistunut; niiden kunto haittaa jo elinkeinoelämän tarvitsemia kuljetuksia.
Keskittämisen vastapainoksi on valtion virastojen hajasijoittamista nopeutettava. Siitä hyötyisi myös pääkaupunkiseutu antamalla helpotusta sen asuntopulaan. Nykyiset viestiyhteydet antavat siihen hyvän mahdollisuuden.
Kolmannesta sektorista
Vapaaehtoistyötä, nk. kolmatta sektoria, on kehitettävä yhteiskunnan palveluja täydentävänä toimintana, ja sille on osoitettava tarpeelliset varat. On kuitenkin vältettävä tilannetta, että vapaaehtoistyö korvaisi vastaavia palkkatyönä tuotettuja palveluja - tarvittavat palvelut on tuotettava myös silloin, kun vapaaehtoisuus hiipuu.
Samoin omaishoitajien työtä on kehitettävä sekä suoritettava siitä kohtuullinen korvaus. Useissa tapauksissa omaishoitajatyö on hoidettavalle paras vaihtoehto ja yhteiskunnalle paljon laitoshoitoa halvempaa. Omaishoitajien jaksamisen turvaamiseksi on luotava lomitusjärjestelmä riittävien lomien mahdollistamiseksi.
Kiinteistö- ja muut piiloverot
Perusturvaan kuuluvien palveluiden taksat ja kiinteistöverot ovat piiloveroa, jolla peitellään "oikeaa" veroa. Sellaisenaan ne kuvastavat päättäjien halua peitellä todellisuutta.
Nuo piiloverot ovat yhteiskunnan rahankeruukeinoina kaikista epäoikeudenmukaisinta, sillä se kohdistuu täysimääräisenä niihinkin, joiden varat eivät riitä kohtuulliseen toimeentuloonkaan. Asuttava kuitenkin on, ja maksettava tuota kiinteistöveroa joko suoraan tai vuokraan sisältyvänä.Oikeudenmukaisinta olisi näyttä reilusti nuokin rahastukset verotuksessa. Poistetaan piiloverot ja korotetaan veroäyriä sitä vastaavasti. Jotenkin olen taipuvainen uskomaan, ettei päättäjiemme selkäranka oikene niin paljoa, että suostuisivat tuohon.
KustannussokeuttaJyväskylään nousee uusia liikenneympyröitä kuin sieniä sateella; hinta 150 - 200 tuhatta euroa kappale. Sillä hinnalla saa myös kohtalaisen asunnon.
Hintaepäsuhde on melkoinen.
Lähikirjastojen lakkautuskin maksaa n. 180.000 euroa. Niiden vaihtaminen yhteen liikenneympyrään oli huono kauppa.Kahdella miljoonalla mummon markalla saa hulppean omakotitalon. Sillä saa Jyväskylässä myös yhden pienen puiston betonilaatoituksen. Eräs kaupunginvaltuutettu julistikin lehtikirjoituksessaan, ettei missään nimessä tule hyväksymään tuota päätöstä, jonka hän oli juuri hyväksynyt kaupunginhallituksen jäsenenä. Jos hän "yön yli nukuttuaan" tarkasti kantaansa, niin havahtumista on tervehdittävä ilolla.
Kaupungin hankkeitten hintatasoon näyttää sisältyvän "Jyväskylä-kerroin", joka on lähempänä kymmentä kuin ykköstä.
Toistan Speaker's Cornerissa 9.9.06 esittämäni suosituksen kaupungin päättäjille:
harkitkaa vakavasti palaamista tälle planeetalle! Ja hakekaa se mopo sieltä metsästä, niin kyllä Jyväskylä-resiina saadaan jollakin aikavälillä takaisin kiskoillekin.
Luurankoja kaapissaNostettakoon - sivun otsikkoon viitaten - Keskisuomalaisen nettikeskustelussa 23.7.06 julkaistu kirjoitukseni myös tälle sivulle ennen kuin se häviää lehden historia-arkistoon. Pari sitaattia kirjoituksesta:
"Laillisuutta virkavastuisesti valvovat oikeusasiamies ja oikeuskansleri valvovat vain sitä, että yksikään tuomari, syyttäjä tai muukaan korkea virkamies ei joudu vastuuseen. Esimerkiksi viime vuonna oikeusasiamies ilmoitti antaneensa 1200 "ei ole syytä epäillä" -vastausta, tutkimatta. Keskimäärin 6 kpl jokaisena työpäivänään! Toisin sanoen, EOA ilmoitti, että kantelija valehtelee, virkamies ei ole voinut eikä saanut syyllistyä väitettyyn tekoon."
"Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin oikea paikka lain mukaan on vankila. Siinä asiassa ainoa toimivaltainen taho on eduskunta ja sen perustuslakivaliokunta. Siellä nk. "kauhun tasapaino" estää asian käsittelyn. Mm. pankkikriisiksi kutsuttu kansalaisten omaisuuden ryöstö oli isolta osaltaan poliitikkojen aikaansaannos. Siinä perustuslaissa turvatuilla niin oikeus- kuin omaisuudensuojallakin pyyhittiin istumalihasten välistä aluetta. Keskeisen vastuun kantaa silloinen presidentti Mauno Koivisto, joka Koiviston konklaaviksi kutsutussa kokouksessa painosti tuomioistuimet varmistamaan, että "pankkien asema ei vaarannu" (Koiviston oma ilmaus)."
Kulttuuripääkaupunki 2011Kaupunginhallitus päätti 6.2.06 hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011. Hakemuksen viimeistelyyn käytetään 10.000 euroa strategisiin kehittämishankkeisiin varatuista määrärahoista. Hanketta valmistelemaan oli jo aiemmin palkattu kaksi projektityöntekijää ja asetettu työryhmä.
Hakemuspäätös ja hankkeesta johtuvat n. 4 miljoonan euron kustannukset esitetään valtuustolle tiedoksiantona. Menettelyn lainmukaisuutta sopii epäillä; blogi-merkintäni 8.2.06. Erityisinä vahvuuksinaan Jyväskylä esitellee sivukirjastojen ja teatterin supistukset.Talouskuurin karvaita lääkkeitä niellyt ja kaupunkilaisillekin syöttävä johtoryhmä näyttää kadottaneensa todellisuudentajunsa. Kabinettipoliitikot ovat ainakin unohtaneen, mikä taho käyttää budjettivaltaa. Ilmeisesti he luottavat varauksetta ryhmäkurin voimaan ja uskovat tarvittavien päätösten syntyvän tiedoksiantomenettelylläkin.
Asiaa valmistelevat projektityöntekijät tuskin olivat "jalompia", kuin samalla rahalla palkattavat kouluavustajat. Jälkimmäisillä olisi vähintään samassa määrin edistetty kulttuuriakin ja lisäksi lievitetty koulutoimen ahdinkoa. Tämä vain esimerkkinä.
Lisäksi hakemiseen käytetyt varat suurella todennäköisyydellä tulevat hyödyttömiksi, kun hakemus jää hyväksymättä. Muita hakijoita ovat tiettävästi ainakin Turku, Tampere, Mänttä, Lahti, Oulu ja Rovaniemi. Uskallan veikata Turkua.Jyväskylän kulttuuritarjonnan kehittäminen ei voi olla kiinni tuosta kulttuuripääkaupunkihankkeesta. Päin vastoin, sen hakemiseenkin käytetyillä varoilla voitaisiin edistää noitakin tavoitteita koko joukon.
Jos kaupungin talous todellakin tervehtyy 2011 mennessä siinä määrin, että tuo nyt kaavailtu 4 miljoonaa euroa on sijoitettavissa kulttuuritoimeen, niin sen rahan voinee sijoittaa siihen ilman pääkaupunkihankettakin.
Suunnitelma on selitettävissä vain sillä, että "on hienoa olla kultapossukerhon jäsen". Maksoi mitä maksoi! Pääseehän jyväskyläläinen kulttuurin kerma ainakin hakemusvaiheen ajaksi eurooppalaisen kulttuurin salamavalojen loisteeseen ja lounastamaan sen eliittiin kuuluvien "Kulttuur-Ellien" seurassa.
Kaupungin taloustilanne huomioiden on kuitenkin muistutettava, että kun on löysät housussa, ei tärkeintä ole, että tukka on hyvin ja kello näkyy.
Vastauskirjoitus Keskisuomalaisen nettikeskusteluun 12.12..05Kuntauudistuksessa jäitä hattuunKuntauudistus näyttää lähtevän periaatteesta "suuri on kaunista", mutta ei edes yritetä yksilöidä, mistä ne säästöt syntyisivät, kun palveltavien määrä ei kuntarajoja siirtelemällä tai poistelemalla muutu. Ellei sitten ole tarkoitus siirtää palvelut niin kauas, etteivät kansalaiset enää edes hae niitä. Se olisi hölmöläisten säästämistä.
Jos pienten kuntien taloudellinen ahdinko olisi ylhäältä annettu luonnonlaki, niin sen pitäisi kohdella kaikkia kuntia yhtäläisesti. Näin ei ole, vaan lukuisat pienet kunnat ovat onnistuneet luomaan kestävän ja taloudellisen toimintamallin, joka kelpaa esimerkiksi kaikista suurimmillekin. Vika kunnan huonosta taloudesta on lähinnä päättäjien, joko kelvottomien tai ainakin lyhytnäköisten päätösten.
Vihjeeksi Jyväskylänkin päättäjille tämänpäiväisessä lehdessä julkaistu uutinen Efekon hyvinvointiselvityksestä:
"Ennaltaehkäisevällä terveydenhuollolla pidetään menot kurissa ja kuntalaiset kauemmin hengissä".
Ei tarvita kovin kummoista päättelykykyä ymmärtää ennakoivan hyvinvointipalvelun laiminlyönnin vaikutus syrjäytymiseenkin ja sen aiheuttamiin kustannuksiin.Luomalla keinotekoisen suuria kuntamammutteja onnistutaan demokratia kylläkin hävittämään. Äänestysaktiivisuuden trendi on laskeva ja ennusteiden mukaan laskee edelleen; kansalaiset eivät enää usko vaikutusmahdollisuuksiinsa. Suurkunnissa yksittäisen kansalaisen huuto ei kuulu hyttysen ininää voimakkaampana. Siihen kuntauudistuksessa ilmeisesti pyritäänkin: massojen hallintaa demokratian asemasta.
On tietysti hyvä, että eri vaihtoehtoja - kuntaliitokset mukaan lukien - selvitetään, ja mieluiten selvitetään perusteellisesti ilman ennalta asetettuja tavoitteita esimerkiksi kuntakoon kasvattamisesta. Päätösten aika tulee kuitenkin aikaisintaan vuonna 2009. Alkeellisimpaankin demokratiaan kuuluu antaa kansalaisten ensin arvioida tilanne ja käyttää 2008-kuntavaaleissa ylintä päätösvaltaansa asettaa luottomiehensä noin kauaskantoisten päätösten tekijöiksi.
Lisäys 24.6.09: Demokratia typistyi Korpilahdella suoritettuun kansanäänestykseen, jonka yli käveltiin.
Kuntaliitoksesta päättivät valtuutetut, jotka eivät oleet koskaan asettaneet omaa kantaansa äänestäjien arvioitavaksi. 2008-vaaleissa voitiin enää päätös "merkitä tiedoksi"; suhteellisesti suurin kato kävi maalaiskunnassa kuntaliitoksen puolesta äänestäneitten joukossa.
LYH. / Keskisuomalaisen nettikeskustelu 17.10.05 /"Suomi etulinjassa EU:n sotilaspolitiikassa":Turvallisuuspolitiikasta ja - vajeestaSuomen turvallisuusvajeesta voidaan perustellusti olla montaa mieltä. Minun mielestäni taustat on haettava em. sotiin johtaneista tapahtumista: epävakaat olot Keski-Euroopassa saivat Neuvostoliiton huolestumaan etenkin Leningradin asemasta, olihan suomalaiset vain tykinkantaman päässä kaupungista. Tuon "turvallisuusvajeen" paikkaamiseksi Neuvostoliitto esitti vaatimuksensa.
Tällä hetkellä en näe mitään, minkä Venäjä voisi kokea Suomen suunnalta uhkaksi sen enempää Pietaria kuin Viipuriakaan kohtaan. Jos Suomi liittyy NATOon, muuttuu tilanne oleellisesti: Kaakkois-Suomi tulee ainakin potentiaaliseksi NATOn tukikohta-alueeksi. Silloin nuo alueet jäävät kahdesta suunnasta NATO-aseistuksen kantaman päähän.
Vaikka Suomen itäraja onkin elintasoraja, on se sotilaallisesti yksi rauhallisimmista. Mielestäni olisi äärimmäistä typeryyttä ryhtyä tietoisesti horjuttamaan nykyistä molemminpuolisen luottamuksen tilaa NATOn avulla, minkä Venäjä varmasti ja täysin oikeutetusti katsoisi "turvallisuusvajeeksi" itselleen. Minusta on täysin käsittämätöntä logiikkaa paikata "turvallisuusvajetta" luomalla "turvallisuusvajetta", joka sitten vaatisi paikkaamista.
Keskisuomalaisen nettikeskustelu 2.6.05 /"Jyväskylän kaupungin johto on kiero":Taloudenpitoon järkeäEi järkevä taloudenpito ole salatiedettä, nk. maalaisjärjelläkin pärjää pitkälle. Esimerkiksi kukaan järkevä yksityishenkilö ei suunnittele uusia kustannuksia aiheuttavia investointeja silloin, kun rahat eivät riitä elämiseenkään.
Kuntataloudessa tuo tarkoittaa sitä, että säästöt haetaan ensisijaisesti nostamalla investointikynnys "taivaisiin". Vain palvelujen ylläpitämiseksi välttämättömille korvausinvestoinneille ja käyttömenoja alentaville uusinvestoinneille näytettäisiin vihreää valoa.Viime lokakuussa esitin Veijo Koskiselle retorisen kysymyksen, että olisiko sosiaalitoimessa ollut käyttöä sille 0,5 miljoonalle eurolle, jolla rakennettiin liikenneympyrä Kuokkalaan. Vastausta en tuolloin odottanutkaan, mutta jatkossa tuolle ympyrällekin lienee käyttöä, kun ryhdytään rahtaamaan turvetta Kuokkalan läpi Keljon suurvoimalalle; pelkästään tuo kulkutarve on auto joka kolmas minuutti.
Tuloja haetaan lisää myymällä kaupungille tarpeeton omaisuus. Valtiontalon ja sen alapuolinen tontti on hyvä esimerkki siitä, mutta hajoavan talon suojelupäätös pitäisi ensin kumota. Käyttö- ja korjauskelvottomaan "konservoiden kunnostettavaan" rakennukseen sijoittaminen on mieletöntä.
Minua ihmetyttää suuresti se, millä perusteilla kaupunki itse haki tuota suojelua vielä 1997. Eikö visionääreillä vielä silloinkaan ollut tietoa kaupungin rahoituspohjan romahtamisesta?
Katkelma nettikeskustelusta kansanedustajien palkoista ja kommentistani siihen:"Isot asiat on siirretty hoidettavaksi EU:lle , ja niiden soveltaminen ministeriöihin."Mutta tuolloinhan kansanedustajien tehtävät ovat vähentyneet ja pienemmästä työmäärästä pitäisi kai työpalkankin olla pienempi?
Aiheellinen kysymys on myös, että tarvitaanko meillä 200 kansanedustajaa avustajineen. Eiköhän puoletkin tuosta riittäisi?
Edustajamäärän puolittamista tukee myös eduskunnan äänestyskäyttäytyminen, joka kaavamaisesti kulkee akselilla hallitus vs oppositio. Kyllä tuo demokratia toteutuisi vähemmälläkin kansanedustajamäärällä.Säästö tulisi edustajapalkoista ja niiden lisukkeista 50 %. Kun puoluetuki kansanedustajaa kohti pidettäisiin euromäärältään entisellään, säästyisi sieltäkin 50 %.
Puolet pienempi edustajamäärä saattaisi antaa tilaa myös eduskunnan virkamiesten armeijan pienentämiseen. Ei ehkä puoleen, mutta lisä se on pienikin lisä sanoi hyttynenkin kun mereen pissi.Kyllä tuon pitäisi riittää eduskunnan osuudeksi kansallisista säästötalkoista. Ainakin alkupaloiksi.
Veteraanien kuntoutuksesta:Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2005, pääluokka 33.92.59 todetaan: ”Rintamaveteraanien kuntoutustoimintaa kehitetään siten, että halukkaat rintamaveteraanit pääsevät kuntoutukseen vuosittain”.
Väite on väärä
Kuntoutusohjeissa esitetään nykyisen noin 1/3-osan kuntouttamisen sijasta n. 50% kuntoutettavaksi 10 pv/v vuosi aiemman 13 pv/vuyosi asemasta. Se siitä "kaikkien vuosittaisesta" kuntouttamisesta.
Veteraanien asioiden ja erityisesti kuntoutuskysymyksen hoidossa minua on ihmetyttänyt suuresti, kuka ja millä motiiveilla niiden asiallista ja kohtuullista järjestämistä jarruttaa.
Hyvänä esimerkkinä jarruttamisesta olkoon Olli Nepposen (kok) ja 119 muun kansanedustajan allekirjoittama lakialoite LA 50/2003 vp kuntoutuksesta. Se lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnolle jo 1.6.2003, mutta tähän päivään mennessä sille ei ole tehty vielä mitään. Lähetekeskustelussa eduskunta kuitenkin edellytti kansanedustajien selvän enemmistön tahdonilmaisun nopeaa käsittelyä, sitä odotettiin eduskunnan ratkaistavaksi vielä saman syksyn aikana - turhaan.
Tuo oli jo toinen samansisältöinen lakialoite, edellinen päästettiin raukeamaan helmikuussa 2003. Sen oli allekirjoittanut 140 kansanedustajaa. Voidaan siis perustellusti väittää, että ainakin sosiaali- ja terveysvaliokunta haistattaa nk. pitkät eduskunnan enemmistölle. Valiokunnan puheenjohtajana on sosiaalidemokraattien Valto Koski. Myös sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre on sosiaalidemokraatti.Koska veteraaniasian käsittelyn keskeiset toimijat ovat sosiaalidemokraatteja, niin esitän heille julkisena kysymyksenä vastattavaksi, että toteuttavatko edellä mainitut Koski ja Mönkäre asian pitkittämisessä omia periaatteitaan vai onko sille olemassa laajempi, puoluetasoinen tahdonilmaus?
Tuulivoimasta:Vastauskirjoitus netti-mielipiteeseen "Ydinvoima huono vaihtoehto" Keskisuomalaisessa.
Tuulivoiman ihannoijat jättävät aina kertomatta, että niiden keskiteho on vain n. puolet nimellistehosta. Niin nytkin. Onneksi meillä eivät kaikki päivät ole niitä kovan tuulen päiviä.
Toinen vieläkin pahempi epäkohta tuulivoimalla on, että juuri silloin kun energiaa tarvitaan eniten, siis kovimpien pakkasten aikaan, tuulivoimaloiden tuotto = 0. Energiaa niistä ei saada. Jätetäänkö talot kylmilleen, pysäytetäänkö tehtaat vai junat? Ja missä järjestyksessä?
Tuulivoimalat tarvitsevat välttämättä rinnalleen saman suuruisen korvaavan järjestelmän. Vuorokautisten tuulivaihteluiden vuoksi korvaava järjestelmä on saatava tuotantoon ja vastaavasti pysäytettävä muutamassa tunnissa. Mikään lämpövoimalatyyppi ei pysty tuohon. Vesivoima pystyisi, mutta samat tahot vastustavat senkin lisäämistä!
Ainakaan toistaiseksi tuulivoima ei ole hinnaltaan kilpailukykyistä, ja Suomen olosuhteissa tuskin koskaan. Perustamiskustannukset yhdessä ilmasto-olosuhteitten kanssa asettavat sellaiset reunaehdot, joille emme yksinkertaisesti mahda mitään. Kaikkien tuulten puolesta otollisten rannikkoseutujen ja tuntureitten uhraamiselle energiatuotantoon näyttää sillekin olevan vastustajia; usein jopa samat tahot, jotka vaativat tuulivoiman lisäämistä!
En sinällään vastusta tuulivoiman hyödyntämistä ja kehittämistä, en edes laajojen tuulivoimapuistojen perustamista, mutta kehotan sitä Suomen oleelliseksi energiajärjestelmäksi haikailevia tunnustamaan realiteetit ja palaamaan maan pinnalle.
Keljonlahden voimalasta:Vastauskirjoitus Timo Fredriksonin netti-mielipiteeseen Keskisuomalaisessa.
Jyväskylä tarvitsee vastaisuudessakin teollisuusmaata turvatakseen työpaikkakehityksen. Nyt oltaisiin siis sijoittamassa voimala tuohon tarkoitukseen varatulle alueelle Keljonlahteen, jotta tuleva jätteenpolttolaitos voitaisiin rakentaa Rauhalahteen voimalalle varatulle paikalle. Tuleviin teollistamistarpeisiin täytyisi siis etsiä uusi alue.
Tuollaista mallia en ole valmis tukemaan. Sen puuhaajien osalta on todettava, että suunnitelmaan täytyy liittyä jokin sellainen etuus, jota ei ole vielä haluttu tuoda esiin. Miksi ei, ja kenen etuus se mahdollisesti olisi, jos sitä täytyy noin kainostella?
Keljonlahden voimalan YVA-selvitykseen käytettävät varat olisi nyt järkevintä sijoittaa sosiaali- ja terveystoimen sekä koulutoimen akuuttien ongelmien ratkaisemiseen ja käydä ensin ainakin periaatteellinen keskustelu maankäytöstä kaupungin teollistamisstrategia huomioiden.
Itse näen Jyväskylän seudulla vetovoimaa houkutella merkittävästi työllistävää keskisuurtakin teollisuutta alueelle. Naapurissa oleva turvevoimala tuskin ainakaan lisää Keljonkankaan houkuttelevuutta, eikä pahoinvointitilaston kärkisija Jyvässeutua laajemminkaan.
Sosiaalituesta:Vastauskirjoitus Marja-Liisa Kontion netti-puheenvuoroon Keskisuomalaisessa.
Marja-Liisa Kontio kirjoittaa:
"Jyväskylässä toimeentulotuen asiakasmäärä väheni neljä prosenttia eli 211 kotitaloutta vähemmän sai toimeentulotukea tämän vuoden alkupuoliskolla kuin viime vuonna vastaavana aikana."Tuo kertoo sen, että tukea on myönnetty 211 harvemmalle kotilaitaloudelle kuin edellisenä vuotena. Se ei ainakaan välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö nuokin tai vieläkin useammat kotitaloudet olisi tarvinneet tukea - vain sen, että heille ei sitä myönnetty.
Huolestuttavinta on, että tukea todella tarvitseva tai kohtuullisella harkinnanvaraisella tuella takaisin elämän syrjään kiinni pääsevä käännytetään pois ja sysätään takaisin syvenevään ahdinkoon. Lain kirjaimen mukaan ei ilmeisesti kyse ole heitteillejätöstä, mutta kasvoiko hyvinvointi vai syvenikö pahoinvointi?
Ja paljonko mahdollisesti lisääntyneestä pahoinvoinnista aiheutui lisäkustannuksia?
LTOL-seminaari ja vaalipaneeli 16.10.04 klo 10-12 / Jyväshovi
Päivähoito-oikeudesta:Päivähoidon saatavuudesta:Subjektiivista oikeutta päivähoitoon ei tulisi rajoittaa.
Myönteistä oli, että kaikki muutkin puolueet yhtyivät käsitykseen. Paneelin osanottajat lupautuivat yksimielisesti myös taivuttamaan omaa puoluettaan lastenhoitoa suosivalle kannalle. Perussuomalaisena tuo lupaus oli helppo antaa, koska kyseiset asiat sisältyvät jo puolueemme ohjelmaan.Päivähoitoa ei pitäisi tarkastella vain lasten "varastointikysymyksenä". Se on oleellinen osa sitä sosiaalisten taitojen oppimisprosessia, joka alkaa periaatteessa jo kehdosta ja jatkuu päivähoidon, esikoulun ja koulun kautta integroitumisena yhteiskuntaa.
Riittämätön panostus tuohon prosessiin kostautuu myöhemmässä vaiheessa vaikeana ja kalliina korjaavien toimenpiteiden tarpeena.
Kommentti Tutkimusten mukaan oppimisvaikeudet ilmenevät jo 1. elinvuoden aikana.
Puuttuminen vasta murrosiässä mahdollisiin ongelmiin on liian myöhäistä.Jyväskylässä on ollut päivähoitopalveluja riittävästi saatavissa ja lain vaatimukset on pystytty täyttämään. Se on kuitenkin usein tapahtunut ylipaikkojen avulla. Ei voida ajatella, että päivähoitoa pystyttäisiin mukauttamaan kahden viikon periodilla, joten tilapäinen ylipaikkojen käyttö on hyväksyttävä, mutta jatkuviin ylityksiin tulee reagoida resursseja lisäämällä.
Tarvittavat varat voidaan osoittaa esimerkiksi lykkäämällä investointeja; esimerkkinä olkoon Salmirannan massiivinen liikenneympyrä, joka on täysin turha investointi, ellei toteuteta nk. Eteläistä ohitustietä Keljosta Kuokkalan kautta Jyskään. Tuon hankkeen tarpeellisuus on vähintäänkin kyseenalainen. Ainakaan se ei ole niin kiireellinen, että sosiaali- ja terveystoimen tai koulutoimen tarpeelliset panostukset voitaisiin ohittaa.
Kommentti Jyväskylän väestörakenteen tutkinnassa ilmeni, että tilastokeskuksen "syntyvyys alenee" -teesi ei pidä paikkaansa. Päinvastoin, syntyvyys on vuosittain kasvanut, ja kaupungissa on jo ryhdytty toimenpiteisiin lisääntyvään päivähoito- ja koulutustarpeeseen vastaamiseksi.
Päivähoidon käyttöaste on keskimäärin tyydyttävä, mutta siinä on vaihtelua sekä kaupunginosittain että kausittain. Tähän on varauduttu mm. varahenkilöstön käyttöönotolla.
Kuokkalan suuri vaalipaneeli 10.10.04 klo 15 - 18
Säästötalkoista:Juustohöylä on huono väline säästöjen kohdentamiseen, sillä se rankaisee niitä sektoreita, jotka ovat eläneet "suu säkkiä myöten". Niissä ei ole enää leikattavaa vaarantamatta varsinaista toimintaa. Esimerkiksi koulutoimen kohtuuttomat säästövaatimukset eivät ole millään tavoin perusteltavissa.
Kuluvan vuoden budjetissa on esimerkiksi huippu-urheilulle osoitettu n. 140.000 euroa Kihun, Likesin ja Urheiluakatemian kautta. Summa on sama, mitä kirjastotoimelle kohdennettiin säästövaatimuksia. Kyllä huippu-urheilunkin pitää osallistua näihin taloustalkoisiin, ja kirjastojen säilyttäminen ja ylläpito on arvioitava sitä tärkeämmäksi.
Kommentti Vuoden 2005 budjettiesitetyksessä urheiluseurojen tukiin ei esitetä leikkauksia. Lasten kotihoidon tuen kuntalisään kyllä. Priorisointi ei mielestäni ole kohdallaan!
Budjetin lähetekeskustelu valtuustossa 1.11.04 klo 16 -Erityisesti Kuokkalan kirjastosta on todettava, että valtuuston päättämät tilat ja määrärahat on jo. Tekpa on niissä tiloissa "evakossa" virastotalon remontin ajan, enintään vuoteen 2006. Kuokkala saa valtuuston jo päättämän kirjaston.
Vammaisneuvoston vaalipaneeli 6.10.04 klo 18 - 20 , Kaupunginkirjasto, Minnansali
Palveluiden priorisoinnista:Kuulemisesta:Vaikka sosiaali- ja terveystoimen määrärahat ovatkin kasvaneet voimakkaasti, on palvelujen tarve ja niiden hinta kasvaneet vieläkin voimakkaammin; juoksemisesta huolimatta olemme jääneet jatkuvasti enemmän jälkeen. Palveluiden tuottamisessa on kiinnitettävä huomiota kustannustehokkuuteen sekä suosittava ennakoivia toimia kertaluokkaa kalliimman korjaavan hoidon välttämiseksi mahdollisimman pitkään.
Sijoittaminen kolmannen sektorin palveluihin ja omaishoitajajärjestelmään - sanottakoon sitä vaikka neljänneksi sektoriksi - tuottaa lisäarvoa kaikista eniten. Yksinkertaisesti muun muassa siitä syystä, että noilla sektoreilla joku tekee talkootyötä. Sen työn puutetta joudutaan korjaamaan entistä aikaisemmalla laitos- ja sairaalahoidolla, jonka kustannukset ovat moninkertaiset ennakoiviin tukiin verrattuna.
Nykyiset päättäjät ovat osoittautuneet niin kovakorvaisiksi, että kansalaisten viestit eivät näytä menevän perille. On siis mentävä päätöksentekopaikalle sanomaan se ääneen.
Päättäjät "kuulevat" muuta eivät kuule. Ainakaan se ei konkretisoidu teoiksi. Tästä esimerkkinä Kuokkalan uusi sosiaaliaseman laajennus, jonka toiseen kerrokseen ei pääse pyörätuolilla. Vammaisasiainneuvoston asiasta antama lausunto jäi huomioimatta rakennuksen suunnitelmissa. Nyt asiaa korjataan isolla rahalla.
Radio Keski-Suomen vaalitentti 5.10.04 klo 9:33 - 9:48
Investointien lykkäämisestä:Jyväskylässä on tällä hetkellä lyötävä jarrut päälle. Ei tässä ole mitään vaihtoehtoja. Se on tylyä kertomaa, mutta silloin kun rahat eivät riitä, niin ei kunnalla ole puuta, joka kasvaa rahaa. Kaikki se raha on kotoisin sieltä äänestäjien taskusta.
---- ohjelma-ajan rajallisuuden vuoksi täydennän ajatustani tässä:Rehtori Raimo Lapiolahti esitti 6.10. Keskisuomalaisen Puheenvuorot-nettipalstalla mielestäni onnistuneen rinnastuksen:
"Toinen näkökulma on, että (kierto)liittymän hinnalla (150 000 - 200 000 euroa kappale) työskentelee 6-8 luokanopettajaa vuoden."
Yleensä tuollainen rinnastus torjutaan keskenään vertailukelvottomana. Tosiasiassa se on raadollisen vertailukelpoinen!
Kaupungin budjetin loppusumma riippuu kaupungin tuloista, ja hetkellisesti sitä voidaan kasvattaa lainanotolla. Tuon loppusumman alla voidaan varoja osoittaa eri kohteisiin. Kyse on kuitenkin nollasummapelistä: varaamalla varoja yhteen kohteeseen, on johonkin toiseen varattavissa täsmälleen saman verran vähemmän.
Mihin panostetaan ja missä säästetään on valintakysymys.Mielestäni esimerkiksi koulutoimelle asetetut säästövaatimukset ovat kestämättömät. Raamin asettajat eivät ole näköjään ajatelleet ratkaisunsa seuraamuksia ja myöhempiä kustannuksia pätkänkään vertaa.
Niin koulutoimessa kuin terveydenhuollossakin tukitoimet ovat kustannuksiltaankin monta kertaluokkaa tehokkaampia kuin niiden puutteesta johtuvat korjaavat toimet. Esimerkiksi jo yhdenkin tukitoimien vuoksi "rattailta putoavan" oppilaan kouluttaminen erityiskoulussa ja integroiminen takaisin normaaliin koulutukseen maksaa moninkertaisesti sen, mitä ennakoivat tukitoimet pahimmillaankaan. Sen lisäksi tulevat vielä mahdolliset sosiaaliset haitat ja niiden korjaamiskustannukset.
Tuollaisen myöhemmin kalliiksi käyvän taantumisen torjumiseksi Jyväskylässä on kiristettävä vyötä nimenomaan sellaisissa investointimenoissa, joiden lykkäämisellä ei ole seurannaisvaikutuksia. Lapiolahden rinnastukseksi ottamat liikenneympyrät ovat ainakin niitä menoja, joiden osalta on "painettava jarrua", tehtävä tarvittaessa vaikka lukkojarrutus.
Kaupungin omaisuuden myynnistä:Sari Peltonen ilmoitti Keskisuomalaisen netti-palstalla, että hänen mielestään Jyväskylän kaupungin omaisuutta ei pitäisi myydä. Olen eri mieltä Peltosen kanssa, varsinkin sellaisten kiinteistöjen myynnistä, jotka eivät välittömästi liity kunnan tarjoamiin palveluihin. Esimerkkinä vaikkapa pysäköintitalot. Nehän näyttävän tuottavan vain kuluja!
Tuottava omaisuus, esimerkiksi sähkö- ja vesilaitos, täytyy säilyttää.Peltosen viittausta peruspalveluihin en ymmärrä. "Omaisuus" täytyy käsittää kovin laveasti, jos myös palvelut luetaan siihen kuuluvaksi. Tuolla sektorilla omaisuutta ovat mm. terveyskeskusten ja vanhainkotien rakennukset. Niiden myymistä voidaan harkita vain sillä ehdolla, että ne säilyvät alkuperäisessä tarkoituksessaan ja kiinteistöjen vuokraaminen on pitkälläkin aikavälillä edullisempaa, kuin ylläpito kaupungin omana omaisuutena.
Markku Anderssonin linjaus kaupungille "tarpeettoman" omaisuuden myymisestä on mielestäni hyvä. Vielä jos pystytään yhteisesti sopimaan ja asiallisesti perustelemaan tuo "tarpeettomuus" tapauskohtaisesti.
Kotihoidontuesta:Jyväskylä luopui kuntalisän maksamisesta. Tuolla harkinnanvaraisella tuella kompensoitiin perheen tulotason alenemista silloin, kun toinen puoliso jäi kotiin hoitamaan lapsiaan. Toisaalta, koska jokaiselle lapselle on lakisääteisesti järjestettävä hoitopaikka, syntyi kunnalle vähentyneestä hoitopaikkojen tarpeesta säästöjä. Pelkästään nuo säästöt ovat kotihoidontukea ja kuntalisää suuremmat, joten kunnalle on taloudellisestikin perusteltua tukea mahdollisimman laajaa kotihoitoa.
Yhteiskunnalle on jokseenkin saman tekevää, kenen tekemästä työpanoksesta verotulot kertyvät.
Vanhemman palatessa hoitovapaalta takaisin työhönsä jää häntä lomittanut henkilö useimmiten työttömäksi. Verokertymä pysyy edelleen samana, mutta kotihoidon tuet vaihtuvat työttömyyskorvauksiin ja mahdollisesti toimeentulotukeen sen päälle.En myöskään käsitä, miten pienten lasten hoito kodin ulkopuolella voisi olla lapsen etu. Lähtökohtaisesti omat vanhemmat ja kotihoito ovat se paras mahdollinen vaihtoehto. Vasemmiston ajama "kaikki lapset yhteiskunnan hoidettavaksi" -periaate ei ole millään tavoin perusteltua, ja nykyisessä työttömyystilanteessa se on jopa vastuutonta taloudenhoitoa.
Palvelujen yksityistämisestä:Palvelujen yksityistäminen ei ole mikään itsetarkoitus. Siihen kohdistetussa kritiikissä jokin kuitenkin mättää, kun yksityisiä palveluntarjoajia syyllistetään voitontavoittelusta ja julkisten palvelujen väitetään olevan "voittoa tuottamatonta".
Jos yksityisen palvelu on liikevoitosta huolimatta edullisempaa kuin julkinen, niin mihin ne julkiseen palveluun syydetyt eurot oikein häviävät? Tehottomuuteenko?Jotta nuo olisivat vertailukelpoisia, niin kaiketi molemmilta pitää edellyttää samaa palvelun laajuutta ja laatua.
Minusta järkevin ratkaisu olisi peruspalvelujen - mm. vanhusten ja terveydenhoito, koulutus jne. - tuottaminen pääasiassa julkisina ja soveltuvin osin niitä tukevina julkisesti valvottuina yksityisinä palveluina. Avoimella kilpailuttamiselle voitaisiin valvoa myös julkisen palveluntarjonnan kustannusvastaavuutta. Rajallisia resursseja ei saa tuhlata edes eikä varsinkaan julkisellakaan sektorilla.
Keltinmäki-Myllyjärvi syystapahtuma 25.9.04 klo 10 - 12 / Keltinmäen kirjasto
Politiikan kirousPolitiikka näyttää jo sananakin muuttuneen kirosanaksi etenkin niissä ryhmissä, jotka kokevat jääneensä yhteiskunnassa heitteille. Tuollainen kehitys ei voi olla toivottavaa, ja pitäisi yhdessä ja kiihkottomasti selvittää sen perimmäiset syyt, kipupisteet, ja löytää menetelmät tilanteen korjaamiseen.
Yleisin selitys on, että poliitikot ajavat vain omia etujaan eivätkä kuuntele tavallisia kansalaisia. Olen itsekin etenkin yhteydenpidossa eduskunnan suuntaan havainnut tuon ilmiön ja tullut vakuuttuneeksi, ettei se ainakaan katteeton ole. Siinä poliitikkojen on syytä katsoa peiliin. Hetkellisesti saattaa näyttää siltä, että kansalaiset kuitenkin unohtavat annetut lupaukset, mutta "Siperia opettaa" ja seuraukset ovat nyt nähtävissä yleisenä arvostuksen romahtamisena.
Toisaalta, yhteisten asioitten hoitaminen ja niistä päättäminen on sitä kirottua politiikkaa. Se on kuin näärännäppy silmänurkassa, siitä ei pääse eroon. Vapaaehtoinen astuminen politiikkaan pettyneenä yhteiskunnan ulkopuolelle tarkoittaa sitä, että se oma mielipide jää varmasti huomioimatta. Sanomatta sanottua sanaa ei kuule kukaan, ei edes poliitikko.
KSML / Mielipiteet 19.9.04
Pitkistä listoista vaaleissa
Ei. Mielestäni niillä ei demokratia toteudu. Niissähän puolue määrää, missä järjestyksessä sen ehdokkaat tulevat valituiksi. Listalla viimeisiksi sijoitetut ehdokkaat tulevat käytännössä vaalikelvottomiksi, koska eivät edes teoriassa voi tulla valituiksi - puoleen päätöksellä.
Pitkillä listoilla puolueet saavat kiistatta oikeuden antaa ehdokkaille "vaalikelpoisuuskertoimet", joten ehdokkaat eivät ole yhtäläisessä asemassa. Vaalilakia ja ilmeisesti perustuslakiakin täytyisi rukata melkoisesti, mikäli pitkät listat sallitaan. Vähintäänkin tulisi turvata vapaiden kansalaisjärjestöjen ja jopa yhden henkilön valitsijayhdistysten ehdokkaiden suhteelliseen ääniosuuteen perustuva mahdollisuus saada edustajansa valituksi. D'Hondtin menetelmä ei tuota turvaa riittävästi.
Kuokkalan syysmarkkinat 11.9.04 klo 10 -14
Veronkorotuksista:Leikkauksista:Paljon puhuttu ja parjattu verokiila on jo nyt sietämättömän korkea. Kuluttaja huomaa sen konkreettisesti esimerkiksi tarvitessaan rakennus- tai korjauspalveluja ja niinkin arkisessa asiassa kuin kampaamo- ja parturipalveluissa.
Verojen trendi pitää olla laskeva. Nyt valtakunnallisesti toteutettu veronalennus velkarahalla on kuin laskisi pakkasella housuun: lämmittää hetken, mutta kääntyy pian palelun puolelle.
Tässä tilanteessa on tultava toimeen ilman vasemmiston tarjoamia veronkorotuksia. Tärkeämpää on kasvattaa veropohjaa selvittämällä mahdollisuudet työllistää ihmisiä. Sitä kautta syntyy myös säästöä työttömyys- ja sosiaalimenoissa.Kuntaliitoksesta:Jyväskylän talous on romutettu väärillä päätöksillä, joilla käyttömenot on kasvatettu kestämättömiksi. Tasapäisen juustohöylällä leikkaamisen sijasta on priorisoitava toiminnot niin, ettei tarvitse ottaa sieltä, mistä ei enää voi. Esimerkiksi koulutuspalveluiden alentaminen alimmalle lain sallimalle tasolle ei ole hyväksyttävissä.
Luottamusmiesjärjestelmä kykenee vain jakamaan hyvää. Kun tarjottavana on enää keppiä, niin luottamusmiesjärjestelmä halvaantuu, ja päätöksenteko siirtyy kabinetteihin valtapolitiikan välineeksi. Sitä politiikkaa on Jyväskylässä harjoitettu ainakin viimeiset 12 vuotta. Tuo päätöksenteko ei ole ollut kunniaksi päättäjille eikä hyväksi kuntalaisille. Ei aina edes laillista.
Nyt valtuuston on otettava takaisin se valta, joka sille lain mukaan kuuluu. Valtuustoon tarvitaan ryhtiliikettä!
Kun päätöksiä tehdään aidosti kuntalaisten eduksi, niin päättäjien on helppo tulla kuntalaisten eteen esittelemään aikaansaannoksiaan ja niiden perusteluja.Konserttisalista:Kannatan kaupungin ja maalaiskunnan kuntaliitosta. Täytyy myöntää, että pers'aukinen Jyväskylä ei ole houkutteleva kumppani maalaiskunnalle, joten liitos ei ole tällä hetkellä realistinen. Nyt täytyy edelleen kehittää jo aloitettua kuntayhteistyötä ja verkostoitumista. Sieltä on löydettävissä myös säästöjä, joilla voidaan tuottaa entistä enemmän ja laadullisesti parempia palveluja.
Kunnan reunaosien huoli lapsipuolen asemaan jäämisestä liitoksessa on aiheeton. Jyväskylällä ja Säynätsalolla ei ole metriäkään yhteistä rajaa, mutta siitäkään huolimatta Säynätsalon ei ole väitetty jääneen lapsipuoleksi. Kaupunginosavaltuusto on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi.
Pakkoliitoksia ja muutakaan ylhäältä tulevaa määräämistä ei voi hyväksyä. Päätökset on tehtävä yhdessä sopien.
Kuntaliitosten osalta on lisäksi todettava, että uudella kaupunginjohtajalla Markku Anderssonilla on siltä alalta vankka kokemus: Lappeenranta on kuntaliitosten jälkeen pinta-alaltaan Suomen suurimpia kaupunkeja.
Jyväskylä tarvitsee konserttisalin. Se ei kuitenkaan ole tällä hetkellä tärkeimpiä hankkeita, eikä maailmantason monumettina koskaan.
Jyväskylän maineikkaan sinfoniaorkesterin toimintaedellytysten säilyttämiseksi konserttisali on jollakin tavalla ratkaistava seuraavalla 4-vuotiskaudella.Täytyy muistaa, että valtuusto on jo nk. juhlavuosipäätöksenään päättänyt konserttitalon rakentamisesta. Kaukonäköisesti valtuusto kuitenkin silloin jätti päättämättä vuodesta. Onneksi.
Mikäli konserttitalo halutaan toteuttaa täälläkin esitetyllä tavalla sponsoreiden rahoittamana, niin kaupungilla täytyy omalta osaltaan olla valmiudet järkevään kaavoittamiseen hankkeen toteuttamiseksi. Tuossa ratkaisussa ei kuitenkaan saa sitoa kaupunkia tulevien käyttömenojen maksajaksi; sellaisista hankkeista on karvaita kokemuksia jo liikaakin; niiden laulujen lunnaita maksetaan Jyväskylässä tänäkin päivänä.
|
Jorma Uskin kotisivut |
|