Valtuuston päätäntävallasta:

Jyväskylän kaupunginhallitus on 13.9.2004 päivätyllä kuulutuksella julistanut haettavaksi apulaiskaupunginjohtajaa, jolta kelpoisuutena tehtävään edellytetään oikeustieteellistä perustutkintoa.
Jyväskylän kaupunginvaltuusto on 23.8.04 (kv 125) kuitenkin päättänyt kelpoisuusehdoksi kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti "Viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys toimialaan ja hallintoon."

Kuulutus on virheellinen. Sen virheellisyys varmistuu myös kaupunginhallituksen 27.9.04 (kh 440) päätöksellä, jossa viran valtuuston päättämän kelpoisuusehdon muutos saatetaan valtuuston tiedoksi. Jotta menettely olisi totaalisesti virheellinen, kaupunginhallitus ehdottaa, että tiedoksiannolla valtuusto hyväksyy muutetun kelpoisuusehdon.

Samaa menettelyähän käytettiin myös Kuokkalan kirjaston toteuttamisen lykkäävässä kaupunginhallituksen päätöksessä: valtuuston asiasta tekemää päätöstä muutettiin ja saatettiin vain tiedoksi valtuustolle.
Onko kansalaisten syytä epäillä asiat esitelleen vs.kaupunginjohtaja, kaupungin lakimies Olli Heikkilän ammatillista osaamista?

Hallituksen päätös valtuuston päättämien kelpoisuusehtojen muuttamisesta tulee mitä ilmeisimmin arvioitavaksi valitusmenettelyssä. Siinä asianomistajia ovat kaikki valtuuston asettaman kelpoisuusehdon täyttävät, jotka ilmoittavat aikoneensa hakea virkaa, mutta jättivät sen kuulutukseen merkityn virheellisen kelpoisuusehdon vuoksi tekemättä. Käsittääkseni tuota perustelua ei voida kumota hakuvaiheessa sillä, että ko. henkilö ei olisi kuitenkaan tullut valituksi. Sehän asettaisi ainakin osan kelpoisuusehdon täyttävistä tosiasialliseen hakukieltoon.

Mikäli hakuprosessi menee virheellisen kelpoisuusehdon vuoksi uusiksi, niin kuka korvaa virheellisestä menettelystä aiheutuneet kustannukset? Toimivaltansa ylittäneet kaupunginhallituksen jäsenet vai heidät siihen harhauttanut lakimies-esittelijä Olli Heikkilä?

Lähtökohtaisesti kuntalaisia ei saa panna maksajiksi lainvastaisessa asiassa, johon he eivät ole voineet millään tavoin vaikuttaa, ja kaupunginhallituksen jäsenten on ainakin täytynyt ymmärtää menettelyn virheellisyys viimeistään siinä vaiheessa, kun pyysivät valtuustoa vahvistamaan jo julkaistun kuulutuksen poikkeavan kelpoisuusehdon.

Väliportaanhallinnosta:

Eeva Haverinen kaipasi KSML:n nettimieipiteessään Keski-Suomen läänin palauttamista kuntaministeri Hannes Mannista siteeraten, että Länsi-Suomen lääni on liian iso.

Olin aikoinaan lääniuudistuksen kannalla, ja olen sitä edelleen. Olen valmis vaikka poistamaan koko läänijärjestelmän.
On muistettava, että maaherra on "keisarin edustaja". Lääniuudistuksen yhteydessä en ymmärtänyt, miten keskisuomalaisilta voisi identiteetti vähetä sillä, että "keisari" ottaa edustajansa pois. Ei sillä myöskään keskisuomalaisten mahdollisuudet vaikuttaa omiin asioihinsa vähentyneet, pikemminkin päinvastoin.

Joudun itse asioimaan lääninhallituksissa ilmeisesti keskimääräistä useammin, enkä koe suurläänistä aiheutuneen mitään mainittavaa haitta; posti kulkee ja paikallinen toimipiste toimii. Säästöjenkin arvioiminen on vielä ennenaikaista: toimintoihin tehtiin vain kosmeettisia tarkennuksia ja uudistus pyrittiin toimeenpanemaan ilman irtisanomisia. Missä ne nopeat säästöt olisivat voineetkaan syntyä, kun parin maaherran palkkakin näkyy vasta toisessa tai kolmannessa desimaalissa.

Väliportaan hallinnon kehittämistä on edelleen jatkettava sen toimintoja karsimalla. Monikerroksisella hallintomallilla saadaan kyllä aikaan kustannuksia, tehokkuus tai demokratia sillä ei välttämättä kohene. Suomen 5 miljoonaista kansaa edelleen hallitaan organisaatiolla, joka muualla riittää viisi kertaa suuremmallekin väestölle. Yksittäisen ihmisen huuto helposti hukkuu noin sakeassa metsässä!

Eeva Haverinen kirjoitti:
"Tuntuu kotoisalta ja rauhoittavalta, kun edes säätiedotukset luetaan: Keski-Suomessa sataa."
Säätiedotuksilla ja läänijaollahan ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Ilmeisesti EH:kin tietää sen, joten ymmärrän kommentin loppukevennykseksi.

Jorma Uski