Eduskunta aloitti Ranskan ja Hollannin hylkäämästä EU-perutuslaista annetun selonteon käsittelyn 29.11. Selonteon esitellyt Pääministeri Matti Vanhanen toivoi eduskunnan antavan sille poliittisen hyväksynnän ja toivoi perusteellista keskustelua asiasta.

Kimmo Kiljunen omasta puolestaan vakuutti, että perustuslaki ei ole kuollut, ja siteerasi Saksan ulkoministeri Hans-Dietrich Genscheriä: "EU:ssa kukaan ei voi pakottaa toisia etenemään, mutta kukaan ei voi myös estää toisia etenemästä." Kiljunen viittaus liittyy perustuslain voimaantulosäännökseen, jonka mukaan 4/5 -osan enemmistö, siis 20 maata, riittää voimaantuloon - hyväksyneitä maita on jo 14. Hylänneitten maitten osalta voimaantulosäännöksen mukaisesti "Eurooppa-neuvosto ottaa asian käsiteltäväkseen."

Visiona on ilmeisesti myös uuden kansanäänestyksen järjestäminen perustuslain hylänneissä maissa. Siihen arvioitiin olevan poliittisia mahdollisisuuksia vasta vaalien jälkeen. Kiljunen käytti esimerkkinä Tanskaa, joka 1992 hylkäsi mutta uudessa äänestyksessä vuoden kuluttua hyväksyi "räätälöidyn" Maastrichtin sopimuksen. Samoin Irlanti hylkäsi 2001 Nizzan sopimuksen hyväksyäkseen sen vuotta myöhemmin.
"Äänestetään niin monta kertaa, että saadaan mieleinen tulos" -periaate on jo osoittanut voimansa.

Ratifiointiprosessin jatkamisesta on tarkoitus päättää jo tulevana keväänä Itävallan huippukokouksessa.

Mutta miksi hallitus toi asian nyt eduskunnan käsiteltäväksi selonteolla? Ratifiointihan on tehtävä erikseen eduskunnan hyväksymällä lailla, eli asia käsiteltävä uudelleen.

Selitys löytyy keskustelussa esille tuotujen seikkojen takaa: kun nyt käydään perusteellinen keskustelu, joka Vanhasen mukaan olisi myös kansalaiskeskustelun pohjana, olisi ratifiointilain käsittely vain muodollinen. Samalla kansanäänestys voidaan torjua vetoamalla nyt käytyyn "laajaan kansalaiskeskusteluun".
Kun ratifiointi käsiteltäisiin ensi vuoden aikana, ei kansanedustajien tarvitse testauttaa vaaleissa kantaansa EU-perustuslakiin. Vastuu saadaan erotettua vallasta.
Käsittely ensi vuoden aikana on myös välttämätöntä, sillä voimaantulo edellyttää hyväksyntää kahden vuoden kuluessa. Perustuslaki allekirjoitettiin Roomassa 29.10.2004

Perutuslain voimaantulo viimeistään lokakuussa 2006 selittää myös perustuslakivaliokunnan sitä ennakoivan soveltamisen kriisinhallintalaista. Kun nopean toiminnan joukot tulevat täyteen toimintakykyyn vuoden 2007 aikana, on lainsäädäntö ja sen tulkintakin jo kaikilta osiltaan valmiina.

"Väärän" presidentin valinta mutkistaisi tilannetta ratkaisevasti. Ratifiointikäsittelylle on aikaa niin vähän, että presidentti pystyy PL 77 §:n "kolmen kuukauden kuluessa" -klausuulin nojalla lykkäämään sen vahvistamisen yli ratifioinnin määräajan. Ei se kylläkään EU-perutuslain voimaantuloa estäisi. Onhan EU:n sitovia ja velvoittavia sopimuksia aikaisemminkin venytetty halutun luppotuloksen saavuttamiseksi.
Vahvistamatta jättämisellekin on muodollisesti asiallinen peruste EU-perustuslain ensisijaisuudessa. Se syrjäyttää kansalliset lait, mukaan lukien Suomen perustuslain. Myös EU-perustuslain nojalla annetut myöhemmät EU-lait ja -asetukset syrjäyttävät kansalliset lait. Suomen perutuslain muuttamisoikeus luovutettaisiin suvereenisesti EU:lle.