Eläkkeitten tasokorotus

Eduskuntavaalien alla Liisa Hyssälä (kesk) esitti kansaneläkkeen korottamista 400 eurosta 700 euroon kuukaudelta.
Nyt perhe- ja sosiaaliasioista päättävänä ministerinä Liisa Hyssälä esittää 7 euron tasokorotusta. Hän ei kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi olla puolustamassa esitystään eduskunnan täysistunnossa 22.9.04

Hyssälän lupauksen ja esityksen ero ei selity markkojen ja eurojen menosta sekaisin. Kyse on ilmeisesti siitä, että hän pyrki hankkimaan lupauksellaan eläkeläisten suosion, ehkä äänetkin, ilman aikomustakaan pyrkiä toteuttamaan sitä.

Noinkin karkea äänestäjien harhauttaminen näyttää olevan ainakin Olavi Ala-Nissilän (kesk) mielestä hyväksyttävää: "Minusta täällä ei kannata yksittäisiä vaaliesitteitä lukea."
Onko se keskustapuolueessa laajemminkin hyväksyttyä, ja missä kohtaa kulkee petoksen raja?
"Joka, ... erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin..." (RL 36:1 §)

Eläkkeitten kahdenkertainen leikkaus

Vuoden 1996 alusta kansaneläkkeen pohjaosa muutettiin eläkevähenteiseksi ja sitä ryhdyttiin vuosittain alentamaan. Lakia sovellettaessa alennus jätettiin työeläkkeistä tehtävässä yhteensovittamisvähennyksessä huomioimatta, jolloin vähennys tuli tosiasiassa tehtyä kahdenkertaisena.
Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysten mukaan kahdenkertainen leikkaus koski n. 120.000 eläkkeensaajaa.

Ehkä paradoksaalisinta on, että tuo kaksinkertainen leikkaus tehtiin vihreitten kansanedustajan Osmo Soininvaaran aloitteesta. Ilmeisesti hän katsoi, että eläkeläisiltä joutaakin ottaa. Hehän ovat jo oman työpanoksensa - sotavuodet mukaan lukien - yhteiskunnalle antaneet, vai kuinka kansanedustaja Soininvaara?
Pakkioksi Soininvaara sai ministeripestin Lipposen hallituksessa.

Vielä ennen vuoden 2003 eduskuntavaaleja oppositiossa ollut keskustapuolue yleisesti paheksui kahdenkertaista leikkausta ja vaati sen oikaisemista. Nyt valtaan päästyään puolue kuitenkin lupaa oikaisua vasta aivan vaalikauden lopulla ja silloinkin vain minimaalisena 5 - 50 euroa/kk armopalana. Nähtäväksi jää, toteutuuko sekään. Ainakaan menneitten vuosien menetyksiä ei kompensoida.
Sanonnalle "kansanedustajan moraali on lompakon kohdalla" on katetta.

Oma lukunsa vielä on Valmetin Eläkesäätiön A-osaston mukaiset eläkkeet. Ne ovat yksityiseen sopimusoikeuteen perustuvia vähimmäismääräykset ylittäviä sopimuksia, joissa eläkkeen maksaja on sitoutunut pohjaosan osalta muun muassa seuraavaan (15 §):
"Osaston A mukaisesta vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeestä vähennetään aina kulloinkin voimassaoleva kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen osa."
Sopimuksen sanamuodonkin mukaan aina kansaneläkkeen pohjaosan pienetessä eläkkeestä tehtävä vähennys tuli oikaista voimassa olevan pohjaosan suuruiseksi. Oikaisua ei kuitenkaan vaatimuksista huolimatta ole tehty. Pitäisikö jo puhua kavalluksesta?

Eläkesäätiön sääntöjen 2 §:ssä vielä vakuutetaan, että A-osaston eläketurvaa ei rekisteröidä työntekijäin eläkelain alaiseksi lisäeduksi (TEL 11 §). Siten lakiin tehtyjä eläketurvan heikennyksiä ei voi yksipuolisella päätöksellä soveltaa noihin A-osaston eläkkeisiin.

Koska eläkkeitä on kuitenkin heikennetty kansanedustajiemme suostumuksella, on todettava perustuslakiin kirjatun sopimusoikeudenkin tulleen kumotuksi ilman perustuslain säätämisjärjestystä.
Täsmennettynä sopimusoikeuden kumosi sosiaali- ja terveysministeriön alainen Vakuutusvalvontavirasto. Viraston toimintaa virkavastuisesti valvova ministeri tyytyy vain toteamaan tilanteen ja valittelemaan kahdenkertaisesta leikkauksesta aiheutunutta mielipahaan.

 

Asiasta on tehty myös kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle
Se sai uutta nostetta, kun PPM Liisa Hyssälä vakuutti kirjalliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa, että tuolla Lex-Soininvaaralla ei voinut muuttaa yksityisen sopimusoikeuden piiriin kuuluvia eläkesopimuksia.
Kansaneläkkeen pohjaosan kaksinkertaisen leikkauksen "isä" Osmo Soininvaara (Vihr) & all. eivät siitä aikanaan piitanneet.