kotisivut
Lyhyet:
Suomi myyty?
(17.10.10) Vihreitten Oras Tynkkynen otti kantaa Perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelmaan:
"Vihreille Suomi EI ole edunvalvontamekanismi. Kansalaiset eivät ole asiakasomistajia."
Jösses! Olenko minä nyt (isän)maaton? Ja jos suomalaiset eivät omista Suomea, niin kuka sitten?Toisaalta, kyllä tuo selittää hyvinkin vihreitten käsityksiä:
Ovatkohan ylintä valtiovaltaa käyttävät kansalaiset samaa mieltä; vai onkohan heidän äänioikeutensakin jo kumottu? Kuka kumosi?
Valtio ei olekaan Suomen kansalaisia varten, vaan vihreitten humanisti-ideologian toteuttamiseksi - ja kansalaiset maksavat "tivolin".
Erimielinen haastaja
(4.10.10) Vihreät haastoivat Perussuomalaiset keskinäiseen vaalitaisteluun. Kyllä se minulle sopii.
Vihreät panostavat sukupuolineutraaleihin avioliittoihin ja vapaaseen maahamuuttoon; jokseenkin kaikki muut ovatkin jo myöntäneet, että maahamuutto karkasi jo käsistä; muutamat vihreitten omatkin konkarit.
Ehkä heidän viimeisimmässäkin avauksessaa on mietity enemmän kivalta kuulostavaa termiä kuin sen sisältöä: Arvoliberaali??!!?? Siis arvoja ei kunniotetakaan, vaan jokainen koheltaa niin kuin sillä hetkellä hyvältä tuntuu??!!??
Anarkihan tuon tien päässä on.
Äänestysikä
(23.9.10) Tekeekö vaalit ministereistä aina sekopäitä vai onko tulossa tavanomaista kuumemmat vaalit?
PM Mari Kiviniemi laskisi äänestysikää ja sälyttäisi vastuun vanhemmille.
No, kyllä äiti/isä varmaankin kertoo, ketä nuoren pitäisi äänestää.
Sehän kävisi kätevästi valtakirjalla; ei nuoren tarvitsisi itse vaivautua äänetyspaikalle.
Valiokoivaa maanpuolustusta
(1.9.10) Vihreät julkaisiviat omat maanpuolustusvisionsa, jossa reservi pienennettäisiin n. 75.000 mieheen; samalla varusmiespalvelus muutettaisiin nk. valikoivaksi.
Ovatkohan he ajatelleet ollenkaan, että Suomen pinta-ala on runsaat 330.000 neliökilometriä. Tuleekohan maanpuolustus hoidettua ripottelemalla koko miehistöreservi tasaisesti 1 mies/4 neliökilometriä?
Tai keskittämällä 1300 km pitkälle itärajalle avoriviin 1 mies/17 metriä. Olisihan se kohtuullinen huutoetäisyys.Vision esittelijän - ja kehittelijän(?) - Pekka Haaviston kompetenssista saa käsityksen hänen omasta sotilasurastaan: siviilipalvelus Tampereen keskussairaalan lastenpsykiatrian osastolla.
Itse hän kuvaa ansioitaan: "Olen saanut luotua Sudanin, Somalian ja Tshadin kaltaisiin maihin erittäin toimivan suhdeverkoston."
Noiden alueiden maanpuolustus ei liene kovinkaan verrannollinen Suomen oloihin.
Pakkoruotsi yllätti
(13.6.10) Kokoomuksen puoluekokous yllätäen hyväksyi äänin 284 - 281 aloitteen pakkoruotsin korvaamisesta vapaasti valittavalla toisella kielellä sekä peruskoulussa että lukiossa.
Puoluehallitus oli toista mieltä. Ratkaisevaksi nousee, noudattaako opetusministeri Henna Virkkunen puoluehallituksen vai puoluekokouksen tahtoa.
Toivottavasti jälkimmäistä, sillä rehellisesti sanoen pakkoruotsi on enää jäänne Ruotsin vallan ajalta, joka päättyi melko tarkalleen 200 vuotta sitten. Edes virkamiehiltä vaadittu kielitaito ei edellytä koko kansan pakko-opetusta; sitä tarvitsee vain pieni ruotsinkielinen vähemmistö omien privilegioidensa korostamiseen.
Muistin virkistämiseksi
(18.5.10) Eduskunnan pöytäkirjasta 11.3.2010 Jyrki Katainen Pirkko Ruohonen-Lernerin (PS) kysymykseen Kreikalle luvatusta tuesta:
"Täytyy nyt sanoa, ettei vaan kellekään jää väärää kuvaa tuosta kysymyksestä, että hallitus ei ole tehnyt mitään päätöksiä Kreikan tukemisesta, ei yksikään EU-maa ole. Itse asiassa Suomi on ollut niide...n maiden joukossa - joita ei kovin monta ole - jotka ovat pitäneet euroalueen sääntöjen kunnioitusta kaikkein vahvimmin esillä. Ja euroalueen säännöissä lukee, että euroalueen mailla ei ole tämmöistä pelastusmahdollisuutta."Nykyisen tiedon valossa noita euroalueen sääntöjä sitemmin on ilmeisesti muutettu, vai olisikohan niin onnettomasti, että niillä pyyhittiin - taas - istumalihasten välistä aluetta.
Vai olisiko Katainen sittenkin valehdellut eduskunnalle päin naamaa?Lisäys 27.5.10 Saksalainen Der Spiegel julkaisi skandaaliuutisen:
Kreikka käyttää jopa 8 miljardia saamastaan tuesta aseitten ostamiseen Saksasta.Onhan se elvyttävä ratkaisu tuokin - saksalaista teollisuutta elvyttävä -, ettei rahat menneet aivan turhuuteen...
Kierrätystä tämäkin
(14.5.10) Jyväskylässä on kierrätys ratkaistu perin "luovasti":
Kun huomattiin, että Väinölässä ei ole hyötyjätepistettä, siirrettiin sellainen sinne Kortemäestä.
Isommassa mittakaavassa tilanne säilyi entisellään: nyt Väinölässä on hyötyjätepiste, Kortemäessä ei. Siirretäänkö se takaisin, jota Kortemäessä olisi sieltä puuttuva hyötyjätepiste?
Tai voisihan sen nyt siirtää johonkin kolmanteen kaupunginosaan, jossa ei ole hyötyjätepistettä. Ja vasta muutaman vuoden jälkeen Kortemäkeen, kun se on ollut kauimmin ilman hyötyjätepistettä.Saadaanhan tuossa ainakin työtä siirtäjille, mutta yhtymäkohtia hölmöläisten peitonjatkamiseenkin on. Jokainen arvioikoon itse, kunka paljon.
En tiedä kuka tai mikä instanssi tuosta päätti, mutta todelliset hengenjättiläiset ovat selvästikin olleet asialla.
Eihän järjenkäyttö pakollista ole, mutta ei siitä yleensä haitakaan ole. Tulihan kuitenkin vahvistettua teesi: Viisauden pelko on herran alku.
Kokoomuksen talousoppia
(6.5.10) Vuosi sitten euroopan parhaaksi julistettu valtiovarainministeri esitteli ylivertaista(?) talousosaamistaan Taloussanomissa
"Laina tai lama".
Aika ovela veto: Pitää lainata lisää, ettei lainamarkkinat romahda.
Saadaanhan siinä samalla Kreikan roskalainat vaihdettua Suomenkin lainoiksi - ja Kreikan rahoittajat pitävät ylimääräisenä perimänsä "riskikoron". Hyvä diili - rahoittajille -, kun EU pitää huolen, ettei riski realisoidu.
Jo 236 Mrd:llä saadaan Kreikka velattomaksi; meille ei käy yhtä onnellisesti.
Rahaa riittää - mutta mihin?
(1.5.10) Viikolla kiisteltiin välikymyseksi asti Heinolan reumasairaalan toiminnan jatkamisesta. Siihen olisi tarvittu n. 2 miljoonaa euroa.
Kuten odotettua, hallitus luotti edelleen hallitukseen ja sai luottamuslauseen. Yksikään hallituspuolueitten edustajista ei äänestänyt reumasairaalan puolesta. Eikä yksikään opposition edustaja hallituksen puolesta. Parlamentarismi vaihdettiin governamentarismiin.Heti sen jälkeen kerrottiin, että Suomen osuus Kreikan tuesta onkin kolminkertainen aikaisemmin ilmoitettuun, peräti 1,5 miljardia - siis 1.500 miljoonaa - euroa.
Esityslistalla on ollut myös kansaneläkkeen korottaminen 100 eurolla 685 euroon. Se maksaisi 100 miljoonaa euroa. Mutta kun Kreikka tarvitsee 15-kertaisesti tuon summan, lykkäntyy kansanedläkkeen korotus vuodella...
Ensin Kreikka, omat alinta eläkettä saavat kansalaisemme vasta sitten - jos silloinkaan.
Ovatkohan hallituksen preferenssit aivan varmasti kohdallaan?
Yksi on joukosta poissa...
(27.4.10) Valtionvarainministeriön kuntaosasto järjesti 27.4.2010 Finlandiatalolla luottamushenkilöille palvelurakenneseminaarin; paneelissa oli edustettuina kansanedustajia eri puolueista.
Vaan yksi oli jokosta poissa: Perussuomalaiset. Miksi?
Perussuomalaisten edusntaryhmän pääsihteeri Jussi Niinistö:
"Ryhmäkansliastamme ole kutsuttu edustajaa tuollaiseen tilaisuuteen."Koskahan valtionvarainministeriössä on viimeksi päivitetty tietoja, jos siellä ei vieläkään ole huomattu, että eduskunnassa on myös Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, ja sillä jopa 5 kansanedustajaa.
Voihan tietysti olla niinkin, että Perussuomalaiset ovat ymmärtäneet tuosta nk. Paras -hankkeesta, että mistä ne säästöt voisivatkaan syntyä, kun kuntaliitosten jälkeen samat ihmiset asuvat samoilla paikoilla samoine kremppoineen; palkkakaan siitä ei ilmeisesti nouse, eikä poistuvaa kuntarajaa saa myytyä kenellekään.
Kun palvelujen tarve ei pienene, niin säästöt voisivat syntyä vain palveluverkoston harvenemisesta. Palveluja siis edelleen saisi, mutta ei välttämättä sieltä, missä ihmiset asuvat. Lisää säästöjä saadaan, kun ne siirretään niin kauas, että ihmiset eivät enää hae - tai pysty hakemaan - niitä.
Köyhyyden syistä kiistaa
(24.2.10) Eduskunta käsittelee parhaillaan pienituloisten toimeentulosta tehtyä välikysymyksestä; PM Matti Vanhanen käänsi kiistan kysymykseksi siitä, onko tämä Vanhasen II hallitus ollut pienituloisille suosiollisempi kuin Vanhasen I hallitus.
En ole oikein vakuuttunut, että ainakaan Vanhasen kannattaisi käydä debattia siitä, leikkasiko hänen I hallitus enemmän vai vähemmän kuin II hallitus. Varsinkin kun hän ei kiistä sitä, etteikö tuloerot ja pienituloisten talousongelmat olisi kasvaneet tämänkin hallituksen aikana. Ja varsinkin kun jakovara oli tällä hallituksella edellistä suurempi; sitä myös jaettiin hulvattomasti, mutta nimenomaan tuloeroja kasvattavasti "tasapuolisesti" köyhälle kymppi, suurituloiselle tonni -periaatteella.En kuitenkaan usko, että hallitus tähän kaatuisi, onhan sillä eduskunnan enemmistö takanaan.
Mutta kyllä tämäkin debatti alleviivaa parlamentarismin kriisiä: Hallituksella on enemmistö myös jokaisessa valiokunnassa, joten eduskunnan tahto on hallituksen taskussa. Myös välikysymysten ja yleisemminkin hallituksen luottamuksen arvioimisessakin.
Maahanmuutosta bisnestä
(14.2.10) Aamulehden blogisti tietää kertoa, että SM Anne Holmlundin (kok) veli on lähdössä "palveluntarjoajaksi" maahanmuuttobisnekseen. Bisneshän on pomminvarma: valtio korvaa kustannukset 3:n vuoden ajan, sen jälkeen kaikki asiakkaat ovat kunnan vastuulla.
Hieman vaikuttaisi puurojen ja vellien sekoittuvan, kun maahanmuuttoasiat kuuluvat nimenomaan sisäministeriön rooteliin. Mutta ehkä tarkoitus pyhittää keinot tuollakin sektorilla.
Tupakointikielto
(20.1.10) Uutisissa kerrottiin hallituksen valmistelevan lakia tupakoinnin kieltämisessä koko valtakunnsssa. Olisi kuulemma ainutlaatuinen koko maailmassa.
Tuota ainutlaatuista en epäile, mutta jotenkin minulle tuli deja-vu -tunne; muistelen joskus valtakunnan alkuaikoina kokeillun vastaavaa alkoholin kanssa. Kansa lopetti viinan juonnin, mutta kulmapöydissä tarjoiltiin yleisesti "kovaa teetä". En ryhdy edes arvailemaan, mitä nimikettä sauhuttelusta nurkan takana tullaan käyttämään, tai miten poliisin ja jopa tuomioistuinten resurssit allokoidaan.
Vai oliskohan nykytrendin mukaisesti tarkoitus säätää laki, jonka rikkomista ei sanktioida?
Yleiskaavaksi kutsuttu asemakaava
(13.12.09) Valtuustolle esitetään päätettäväksi Tikkalan osayleiskaavaa, jossa on jo tonttijaon ja rakennusoikeuksien tarkkuudella ratkaistu yleiskaavan perusteella laadittavaan asemakaavaan kuuluvia seikkoja. Sitä vain kutsutaan osayleiskaavaksi.
Esityksen perusteluissa kerrotaan:
"Yleisakaavaan osoitetut rakennusalueet on pyritty sijoittamaan siten, että maisema- ja luonnonarvoiltaan arat alueet jäävät rakentamiselta vapaaksi. Avoimet peltoalueet säilyttävät kylän maaseutumaisemaa ja ne ovat elintärkeitä maatilojen säilymiselle.
Kaavassa nuo alueet on kuitenkin merkitty rakennettaviksi alueiksi. Olisi toivottavaa, että esitys ja perustelut olisivat edes osapuilleen saman suuntaiset, eivätkä ainakaan löisi noin pahasti toisiaan korville.Lisäksi noilta keskeisiltä alueilta on KHO:ssa vireillä omistusta koskeva valitus, jonka ratkaisusta riippuu, viljelläänkö Tikkalan keskeisillä alueilla maataloustutotteita vai omakotitaloja. Nyt tuolla osayleiskaavalla pyritään ratkaisemaan kysymys KHO:n kannasta riippumatta.
Identiteettiongelma
(16.11.09) Jyväskylän valtuustossa SKP:n Riittä Tynjä esitti tuloveroprosentin pitämistä entisellään. Esitys hämmensi ainakin Markku Aarnoksen: hän on kokoomuslainen valtuutettu, lentäjä, lakossa, ja yhtä mieltä kommunistin kanssa.
Ymmärrän Markun dilemman. Ymmärään senkin, että hän ei huomannut kannattaa Riitan esitystä, joka raukesi kannattamattomana.
Minua ei häirinnyt, että äänestin KH:n esityksen puolesta korottaa veroa 0,5 %-yksikköä SDP:n esittämän 0,75 sijasta.
Perustelunani oli, että kun jo päätettiin - vastustuksestani huolimatta - läpsäyttää kuntalaisia lompsalla korville korottamalla asuinkiinteistöjen verotusta runsaat 40 %, verotusarvojen nosto mukaanlukien jopa 50%, ei olisi pitänyt läpsäyttää molemmille korville.
Katumusta pukkaa
(14.7.09) Aila Paloniemi (kesk) rohkaisi lehtikirjoituksessaan 13.7.7 päättäjiä sosiaaliseen elvytykseen; erityisesti köyhien perheiden tukien nostamiseen olisi nyt tarvetta.
Toimeentulolaki on eduskunnan käsissä, mutta olisi siihen voitu paikallisestikin vaikuttaa. Viime joulukuussa, kun lasten kotihoidon kuntalisästä valtuustossa äänestettiin, oli Ailakin vielä Perussuomalaisten korotusesitystä vastaan; valtuuston suuri enemmistö leikkasi lisää sekä rahassa että ajassa.
Kun Aila nyt näyttää tunnustavan tuon äänestysratkaisunsa virheeksi, on toivotettava hänet tervetulleeksi Perussuomalaisten linjalle. Pelkkä lehtikirjoitus ei kuitenkaan noita lapsiperheitä voi auttaa; esitys tai ainakin aloite kuntalisän korottamisesta voisi olla toimivampi. Kyllä Perussuomalaiset sellaista kannattavat. Voihan olla, että vielä joulukuussa poliittiset intohimot olivat Ailallakin suuremmat kuin huoli lapsiperheitten toimeentulosta.
Pätkittäin palaileva muisti
(9.7.09) Keskustaa riepotellut vaalirahoitussotku ei osoita laantumisen merkkejä; jokainen uusi selitys nostaa esiin uusia sotkuja, ja asianosaisten muisti näyttää olevan katkoviivalla kirjoitettua ja palailevan vain pätkittäin.
Pitkäaikainen poliitikko Mikko Pesälä ohjeisti aikoinaan nuorempiaan: "Kun muu ei auta, kannattaa kokeilla totuutta." Kepulaiset ovat näköjään ymmärtäneen tuon niin, että ensin pitää kokeilla kaikki muu.
Teoriassahan totuus tuollakin tavalla jossakin vaiheessa tulee esiin, mutta missään vaiheessa ei voida olla varmoja, oliko viimeksi kuultu selitys sittenkään vielä totuus.
Kepu on onnistunut saavuttamaan tuon pisteen.
Myrkynvihreä suvaitsevaisuus
(15.6.09) Myös Kaskisten valtuusto harkitsi pakolaiskeskusta. Uutta myrkynvihreää linjaa tarjosi vihreitten (vara?)valtuutettu Tom Degerstedt: "Turvapaikanhakijat halutaan ulos kaupungista ja sassiin."
Tavanomaisesta poikkeavaa oli sekin, että kaikki 17 valtuutettua olivat varavaltuutettuja. Äänestys päättyi 15 - 2 turvapaikkaa vastaan.
Kanonin nojalla
(26.5.09) Ortodoksikirkon ja MEP-ehdokkakkaaksi SDP:n listalta asettuneen Isä-Mitron (Repo) kinastelu päättyi toimintakieltoon ehdokkuuden ja mahdollisen MEP-kauden ajaksi 400-luvulta peräisin olevan kanonin perusteella.
Noitavainot ovat paljon myöhäisempää perua; ovatkohan nekin edelleen voimassa?
Ajomatkojen valvonta
(13.5.09) LVM Anu Vehviläinen esitti ajoneuvokohtaista GPS-tekniikkaan perustuvaa valvontaa liikenneverotuksen muuttamiseksi ajetuun matkaan perustuvaksi.
Miksi pitäisi investoida satoja miljoonia euroja ajomatkoja vahtivaan järjestelmään ja sen hallinnoimiseen, kun tuollainen järjestelmä on jo nyt käytössä ja luotettavaksi havaittu.
Se on jokaisella bensa-asemalla oleva mitari. Ajetun matkan lisäksi se huomioi myös ajoneuvokohtaisen kulutuksen.
Valvonta ja sen perusteella suoritettava laskutuskin tapahtuvat käytännöllisesti katsoen reaaliaikaisesti.
Fortumin eläkesoppa sakenee
(10.4.09) PM Matti Vanhanen eläköitymisestä valtionyhtiöissä 2.4. eduskunnan kyselytunnilla: "Uusissa sopimuksissa Fortumin kohdalla tullaan noudattamaan 63:a. Siinä on se kolme vuotta."
PLM Jyri Häkämies heti perään "On ihan selvää, että valtionyhtiöissä tulee noudattaa sitä yleistä eläkelinjausta, jota hallitus edustaa. Näin on tapahtunut viimeaikaisissa toimitusjohtajasopimuksissa eli eläköitymisikä on 63."
Tapio Kuula nimitettiin 7.4. toukokuun alusta lukien uudeksi Fortumin tj:ksi; sopimukseen kirjattu eläkeikä 62 v. Vanhasen ja Häkämiehen eduskunnalle antamat vakuutukset "vanhenivat" viidessä päivässä.Em. ministereitten luotettavuus on samalla tasolla kuin Anneli "puhun niin totta kuin osaan" Jäätteenmäen Juhannuksena 2003.
Sähköinen äänestys uusiksi
(9.4.09) Sähköisen äänestyksen kokeilu Vihdissä, Karkkilassa ja Kauniaisissa onnistui niin hyvin, että kokeilu uusitaan jo ensi syksynä.
Uusia ehdokkaita ei aseteta, vaan pärjätään entisillä. Vasta vaalien jälkeen äänioikeuden saaneet eivät saa äänestää. Vaalien jälkeen ajasta ikuisuuteen siirtyneet luetaan viran puolesta nukkuvien puolueeseen kuuluviksi; valtakirjoja ei hyväksyttäne tälläkään kertaa. Myös perinteisellä lippumenetelmällä änestäneet joutuvat menemään uudelleen vaaliuurnille.
KUPRU arveluttaa
(26.2.09) Sosiaali- ja terveysturvan Kansalaisbarometrin mukaan yli 40% suomalaisista pelkää KUPRU-hankkeen (Kunta- ja palvelurakenneuudistus) heikentävän palveluja. Joka neljäs ei tiedä hankkeesta mitään.
Jyvässeutu osallistui KUPRU-hankkeeseen vuoden alusta voimaan tulleella kuntaliitoksella. Jo helmikuun alussa sitä toteutettiin siirtämällä Palokan ja Vaajakosken lukiot kaupungin keskustaan. Tuosta "kehittämisestä" tietäviä oli kuntaliitoksesta päätettäessä paljon vähemmän kuin joka neljäs. Jopa kaupunginjohtaja Markku Andersson ja Korpilahden kv:n phj Pirkko Weijo vakuuttivat Korpilahden Speaker's Corner -specialissa 12.7.08, että palveluja ei keskitetä ja kouluverkosto säilyy.
Kriittisimpiä ovat ne, jotka tietävät asiasta eniten. Kuinka suureksi kriittisten osuus nousisikaan, jos kaikki suomalaiset saataisiin ei vain tietämään vaan myös ymmärtämään hanketta.
Nuo olivat heidän vastauksensa epäilyyni, että "kehittäminen" muuttuu "keskittämiseksi", ne kun ovat sanakirjasskin niin lähekkäin. Vähän niin kuin moskeijat ja moskiitot.
Toivomus täyttyi
(25.2.09) Viime lokakuussa Trainer's Housen tj Jari Sarasvuo toivotteli "Tule lama kultainen"; olivat bisnekset alkaneen pyöriä väärin päin ja lama antoi Sarasvuon näkemyksen mukaan "vahvoille mahdollisuuden voimistua kohtuuttomasti".
Nyt Sarasvuon yhtiö aloittaa koko henkilöstöään koskevat YT-neuvottelut. Ilmeisesti tavoiteltu 7-9 Me on tuo Sarasvuon tarkoittama kohtuuton hyöty.
Malttia osinkoihin
(18.1.09) PM Matti Vanhanen toivoi yrityksiltä malttia osinkojen maksuun; se kuulemma voisi kompensoitua myöhemmin palkkamalttina.
Vanhasen mukaan ei myöskään olisi soveliasta maksaa suuria osinkoja tilanteessa, jossa valtiovallalta odotetaan rahoitusapua ongelmiin vajonneille yrityksille.Maksuttomana teidoksiantona Vanhaselle:
osingosta päätetään yksinkertaisella enemmistöllä yhtiökokouksista. Ne olisivat oikea foorumi tuollaisten toivomusten esittämiseen ainakin silloin, kun valtio on markittävä tai peräti suurin osakkeenomistaja. Eräissä yhtiöissä valtiolla on jopa osake-enemmistö, esimerkiksi Fortumissa on. Niissä valtio määrää yksinään maksettavan osingon suuruuden - tai pienuuden.
Yllättävä toive?
(17.11.08) Rallin MM-kilpailut puhuttivat Jyväskylän valtuustoa. Oman - yllättävän - huomionsa esitti Raija Sipinen (kd):
Joukko puolialastomia nuoria oli kuulemma tanssinut autonsa päällä heilutellen pulloja. "Valitettavasti sellaista ei tapahdu hengellisissä kokouksissa", pahoitteli Raija.
Joko Raija muotoili sanottavansa huonosti, tai hänellä on minulle aiemmin tuntemattomia toiveita.
Ruuan ALV:n koukerot
(14.11.08) Monen takinkäännön jälkeen hallitus on tuomassa esityksen ruuan ALV:n alentamisesta ensi vuoden lokakuusta lähtien.
Nopeimmin on kääntynyt MMM Sirkka-Liisa Anttilan takki; välillä hän on kiirehtinyt sen voimaantuloa, jopa luvannut varmasti asian ottamista jo vuoden 2007 budjettiriiheen. Kun sitä ei otettu, ryhtyi hän arvostelemaan asian kiirehtijöitä.Nyt kantona kaskessa on enää sdp, joka vaatii sen hylkäämistä. Tosin sdp on johdonmukainen kannassaan, olihan se nimenomaan Paavo Lipposen hallitus, joka kumosi määräaikaisena säädetyn ruuan ALV:n korotuslain ja muutti sen pysyväksi.
SDP haluaisi, että tuo raha käytettäisiin kunnallisverosta tehtävän perusvähennyksen korottamiseen. SDP:n käsityksen mukaan tuo perusvähennyksestä hyötyvä ryhmä kaipaa eniten ostovoiman lisäystä.
Entä ne, joilla ei ole tuloja perusvähennyksenkään tekemiseen? Esimerkiksi toimeentulotuen varassa elävät?
Ehkä sdp on jo pyyhkinyt heidät pois tilastoistaankin.
SDP:n mukaan ruuan ALV:n alentamisesta hyötyvät eniten suurituloiset; se ei tullut heidän mieleen, kun poistivat Eero Heinäluoman esityksestä varallisuusveron.
Visio Suur-Helsingistä
(18.9.08) Asuntoministeri Jan Vapaavuori uhkasi pakkoliitoksilla, jos Helsingin seudun kuntia ei saada vapaehtoisesti yhteen.
YLE:n vaaliavauksessa Matti Vanhanen ja jopa Jyrki Katainen tyrmäsivät ajatuksen. En usko Vapaavuoren pystyvän kääntämään Kataisen takkia, joten tuo visio on katsotava kuolleena syntyneeksi.
Siitä en ole pahoillani.Lisää vaaliavauksessa bongatuista jyvistä blogissani www.jormauski.vuodatus.net.
Tähänkö on tultu?
(2.9.08) Iltasanomat uutisoi huumepoliisin virkarikosepäilyjä tutkivan kihlakunnansyyttäjä Marianna Semin kertovan poliisin taholta saamistaan uhkauksista TV2:n 4.9.08 esitettävässä ohjelmassa Lain Varjolla.
Keskusrikospoliisin päällikkö Rauno Ranta ei pidä mahdollisena, että poliisi uhkaisi syyttäjä-tutkinnanjohtajaa.
Sikäli Ranta on oikeassa, että tuollaisen ei ainakaan pitäisi olla mahdollista. Ei pitäisi olla mahdollista sekään, että kihlakunnansyyttäjä kohdistaisi noin vakavan väitteen perättömästi tai ilman varmuutta, että uhkaaja oli nimenomaan poliisi eikä vain poliisiksi esittäytynyt tuntematon.Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että poliisin kollegiaalinen lojaalius ylittää reilusti mm. todistajan velvoitteet oikeudessa; valat eivät paljoa paina, kun poliisi antaa todistajalausuntoaan kollegansa tekemisistä.
Puhutaan "oman pesän likaamisesta", mutta menettely sisältää ajatuksen, että oman pesän likaaja ei olekaan lantaa lattialle levittävä, vaan se, joka kertoo, että täällä haisee. Toisaalta se kertoo myös sen, että lannan levittäminen omalle lattialle on tuolle kollegiolle ominaista.
Poliisin moraalista on syytä olla vakavasti huolissan.
Verotuksen tasapuolistaminen peruuntuu
(27.8.08) Keväällä yhdenmukaistettiin eläkeläisten verotus palkkaveron kanssa - osittain.
Tuo perustuslainkin edellyttämä korjaus eli syksyyn saakka: nyt kokoomuksen erehdys korjataan ansiotulovähennyksellä, jota eläkeläiset eivät saa.VVM Jyrki Kataisen budjetti soveltaa "tasapuolisuutta" siten, että 15.000 euroa vuodessa ansaitsevan verovähennys on 250 euroa, n. 20 euroa kuukaudessa. Siitä osa vietiin energiaveron korotuksella ja ensi kuun alusta tulevilla terveydenhoitomaksujen korotuksella. Pienituloisillekin välttämätömän ruuan hinnan korotuksiin heidän pitääkin käyttää jo säästöjään. Jos niitä vielä sattuu olemaan jäljellä. Pelkästään lapsiperheen viikoittainen maitoannos on kallistunut tuon verran tänä vuonna.
Tutkimukset ja seminaarit pientiluoisten pahenevasta ahdingosta ovat kantaneet kokoomuksen kuuroutuneeseen vaalikorvaan.
Yli 70.000 ansaitsevalle veronalennus onkin jo n. 1000 euroa. Kansaneläkkeen varassa elävän saa sen verran rahaa käyttöönsä kahdessa kuukaudessa.
Nyt se itsekin mainostaa vain Toivo-talkoita. Muuta se ei ole pienituloisille antamassakaan.
Korvaavia työpaikkoja
(1.5.08) Stora Enson Kemijärven sellutehtaan alasajo käynnistyi; valtiovalta teki sen, mitä lupasikin: se ei puuttunut suurimpana osakkaana omistamansa yhtiöän toimintaan.
Erityisesti kokoomus on ollut jyrkästi "vastuullisen markkinatalouden" kannalla uskoen sen itseohjautuvuuden voimaan. Sen toteutumista Kemijärvelläkin todistellaan laskeskelemalla, kuinka monta uuttaa työpaikkaa on jo onnistuttu luomaan.
Ehkä uusia työpaikkoja onkin syntynyt, mutta oliko Kemijärven sellutehdas niiden syntymisen esteenä?
Vai olisiko ne voitu synnyttää sellutehtaasta huolimatta, ja jos olisi, miksi ei synnytetty?Puolalaisessa masurkassa pitää hypätä kaksi askelta taakse voidakseen ottaa yhden eteen. Pelkästään loikkia eteenpäin laskemalla ei saa todellista kuvaa liikesuunnasta.
Ei siis kehityksestä Kemijärvelläkään.
Ilmaisia ilmapalloja
(26.4.08) Puoli vuosisataa sitten tivolin tulo kaupunkiin oli Tapahtuma isolla T:llä. Nykyisin se huomataan vasta erikoisen markkinajipon avulla. Jyväskylässä siihen käytettiin 31.000 ilmapalloa, jotka päästettiin yhteislähtönä taivaan tuuliin.
Ehkä huomioarvo olisi ollut suurempi ja jopa mieluisampaa, jos ne olisi jaettu jyväskyläläisille lapsille. Jokaiselle alaluokkalaiselle ja sitä nuoremmalle olisi riittänyt oma ilmapallo.
Tuo on kai sitä vastuullista markkinataloutta, että ilmaisia ilmapallojakaan ei jaeta ilmaiseksi...
Mutta ensi vuonna tuokin ennätys rikottaneen. Tai sitten keksitään joku vielä hullumpi markkinatemppu.
Toimihenkilöt vaalikentälle
(21.4.08) Toimihenkilöunioni on aktivoimassa jäsenistöään mukaan poliitiseen toimintaan.
Tampereelta alkanut sarja "Minustako kunnallisvaaliehdokas" jatkui Jyväskylässä; poliittiset puolueet esittelivät toimintaansa ja toimihenkilöiden mahdollisuuksia päästä ehdokkaiksi.Aikaisemmin suurimmaksi toimihenkilöpuolueeksi julistautunut kokoomus ei nähnyt tarpeelliseksi lähettää edustajaansa tilaisuuteen. Ehkä heillä on jo omasta takaa riittävästi toimihenkilöehdokkaita, vaikka se ei ainakaan vielä erityisemmin näy kokoomuslaisten valtuutettujen joukossa.
Voi olla niinkin, että kokoomuksen julistautuminen työväen puolueeksi näkyy tuolla tavalla heidän ehdokashankinnassaan. Ehkä matalapalkka-alojen palkankorotuksista tullut palautekin oli vaikuttamassa ratkaisuun.
Nousee - laskee
(20.4.08) MMM Sirkka-Liisa Anttila kertoi YLE:n uutisille ruuan ALV:n alenevan 12 %:iin viimeistään ensi vuoden alusta. Se lähes tulkoon kompensoisi korotukset, joita ruuan hintaa pantiin tämän vuoden alusta.
Täytyy uskoa ministeriä, joka muistutti keskustan vaalien alla antamasta lupauksesta. Varsinkin kun PM Matti Vanhanenkin viittasi siihen osoituksena hallituksen sosiaalisista toimista.
Jos ruuan ALV ei alenekaan, syy lienee hallituskumppaneissa, erityisesti VM Jyrki Kataisessa, jonka tontille nuo veroasiat kuuluvat.Lisäys 1.5.08 Nyt Anttila ripitti oppositiota takin kääntämisestä, kun se vaatii ruuan ALV:n alennuksen aikaistamista vuoden 2009 alkuun.
Lehtireferaattien mukaan Antti "Kanki" Kaikkonen vaati sitä puheessan keskustan Vappujuhlassa Hyvinkäällä; onko "Kanki" loikannut!?
Muilta osin on todettava, että Anttilan vakuuttelusta huolimatta alennuksesta ei päätetty viime vuoden budjettiriihessä, eikä varsinkaan voimaantulosta vuoden 2009 alusta.
Vappujuhlilla saattaa olla osuutta Anttilan näkö- ym harhaan.
Säästöilläkin on hinta
(18.4.08) Palvelujen keskittäminen ja palveluverkoston harveneminen saattaa tuoda marginaalisia säästöjä kunnalle.
Kuntalaisille se tuo sitäkin suuremmat lisäkulut; jotenkin sinne kauempana olevaan palvelupisteeseen pitää päästä. Suurimmat menoerät ja vaivat aiheutetaan niille, joilla iästä tai muusta syystä liikkuminen on hankalampaa.
Helppoa ei ole lastenvaunuja lykkäävillä äideilläkään. He kustantavat kasvavan osan noista "säästöistä".Kunta voi ehkä paremmin - kuntalaisille ei käy yhtä onnellisesti.
Asuntopula jatkuu
(19.1.08) Sipoosta parhaat veronmaksajat hallituksen ja KHO:n myötävaikutuksella kaapannut Helsinki suunnittelee n. 2.000 asunnon rakentamista vuosittain.
Nykyisten 570.000 helsinkiläisen asukkaan käytössä on 3-henkilön keskimääräisellä perhekoolla arviolta 190.000 asuntoa. 50 vuoden keskimääräisellä käyttöiällä uudisrakentamisen tarve olisi 2% asuntokannasta; Helsingin tapauksessa siis lähes kaksinkertainen suunniteltuun rakentamismäärään nähden.
Helsingin asuntopulaan ei ole ainakaan helpotusta tulossa.Jyväskylän samalla perusteella arvioitu asuntomäärä n. 28.000 edellyttää runsaan 550 asunnon vuotuista rakentamista; asukasmäärän kasvu senkin päälle.
Ei siis kovin ruusuiset näkymät Jyväskylänkään asuntorintamalla, varsinkin kun valtuuston päättämä 200 omakotitontin vuosittainen luovutus alennettiin kaupunginhallituksen tiedoksiantomenetelyllä aiemman 100 tontin vuositasolle.
Paradoksaalisinta on, että lisäyksestä aikoinaan äänestettiin ja päätettiin äänin 45 - 3 kasvattaa määrä kaupunginhallituksen itse esittämään 200:aan.
Sittemmin kaupunginhallitus - puoli vuotta asiaa harkituaan - kuitenkin päätti, että vähemmistöön jäänyt vaihtoehto toteutetaan.Niukkuus nostaa markkinatalouden periaatteiden mukaan hintatasoa; markkinatalous tarvinnee noitakin miinanpolkijoita.
Mutta pitääkö yhteiskunnan tukea omilla toimillaan tuollaista kehitystä? Rohkenen olla eri mieltä.
EU:lle verotusoikeus?
(1.12.07) Tämän hallituksen ensimmäistä polttoaine- ja energiaveron korotusta käsiteltäessä eduskunnassa 20.11.07 muistutti Kirsi Ojansuu (vihr) edustajia:
"... Euroopan unionista on joka tapauksessa tulevina vuosina tulossa merkittäviä, paljon kovempia dieselöljyn ja bensiinin veronkorotuksia kuin tämä,..."Kumpaakohan Kirsi Ojansuu nyt tarkoitti: onko EU saamassa verotusoikeuden, vai ryhtyykö se käyttämään eduskunnalle kuuluvaa budjettivaltaa?
Ilmastonsuojelulla perustelluilla korotuksilla nostettiin dieselpoltoaineitten veroa enemmän kuin bensiinin. Se varmaankin kannustaa siirtymään pienempikulutuksisiin ja -päästöisiin dieselautoihin!?
Äänestyksessä 28.11.07 korotuksia vastusti vain vasemmistoliitto ja perussuomalaiset yksimielisesti sekä sdp:n 4 edustajaa; keskisuomalaiset Susanna Huovinen, Reijo Laitinen ja Tuula Peltonen eivät sisältyneet tuohon joukkoon.
Kummajaiseksi on katsottava myös se, että vihreätkin olivat yksimielisesti hylkäämässä ponsilausetta, jolla dieselmoottoreita käyttävän julkisen liikenteen hunontunutta asemaa olisi korjattu. Heille ei kelvannut myöskään ponsi, jolla olisi kannustettu siirtymään suorasta sähkölämmityksestä lämpöpumppuihin tai kaukolämpöön.
Terveydenhoitojärjestelmä heikoilla pohjalla
(22.11.07) N. 12.000, 8% Tehyn jäsenkunnasta uhkasi irtisanoutua palkkausta koskevan riidan vuoksi. Kun huomioidaan Tehyyn kuulumattomat sairaanhoitajat, olisi lakko koskenut n. 5%:a hoitohenkilöstöstä. Sen katsottiin romuttavan koko terveydenhoitojärjestelmän ja vaadittiin pikaisesti säädetyllä pakko(hoito)lailla heistä runsaat 20% pysymään työpaikallaan.
Onko terveydenhoitojärjestelmämme todellakin niin ohuella pohjalla, että sen pystyssä pysyminen tai romahtaminen riippuu n. 4%:sta henkilöstöä?
Johan tavanomaisen flunssa-aallon aikana sairastuvuus on tuota suurempi.lisäys: Tehyn kanssa aikaan saatuun sopimukseen sisältyy klausuuli henkilöstön vähentämisestä sopimuskaudella; jäljelle jääneitten palkankorotukset suurenevat vähenemisen mukaan. Jos tai kun terveydenhoidon reurssit ovat noin lähellä kriittistä rajaa, niin työpaineiden ja kiireen aiheuttamat virhearviot tulevat vääjäämättömästi lisääntymään, joissakin tapauksissa letaalisinkin seurauksin. Miten hallitus aikoo kantaa vastuun noista ilmeisen tarpeettomista kuolonuhreista?
Sattuvasti sanottu
(3.10.07) Jyväskylän Keljonlahdelle vihreitten ja vaihtelevien selitysten voimalla pohjavesi- ja luonnonsuojelualueelle rakennettavan Suomen toiseksi suurimman turvelauhdevoimalan keskustelussa onnistui nimimerkki "Power Point" tiivistämään oleellisimman siteerauksen arvoisesti:
"Ei poliitikkojen tarvitse ajatella heillä on periaatteet.
Periaatteita saa hoivattavaksi sidosryhmiltä. Sidosryhmät maksavat päivähoitopalkkioita periaatteiden hoivaamisesta.
Periaatteiden arviointi ja vaihtaminen on luovaa ajattelua, jota joskus älykkyydeksi kutsutaan. Siitä ei kannata huolta kantaa, sitä tapahtuu joskus sidosryhmissä ja silloin sitä kutsutaan markkinavaihteluksi."
Sotiako vai eikö sotia
(23.9.07) Vihreiden puheenjohtaja työministeri Tarja Cronberg hillitsi intoa osallistua NATO:n NRF-joukkojen toimintaan. Cronberg on ammatiltaan sotatutkija.
Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto vaati suomalaisten rauhanturvaajien osallistumista Afganistanin ja Darfurin operaatioihin. Haavisto on sotilasarvoltaan sivari.
Jos heidän aiemmista toimistaan ko. alalla voi ja saa päätellä jotakin, olen taipuvaisempi luottamaan Cronbergiin. Myös asema puolueessa tukee Cronbergin näkemyksen virallisempaa statusta.
Jossakin Cronbergin ja Haaviston visioiden välisellä alueella vihreitten virallinen linja kuitenkin sijainnee?
Kansallista siirtomaapolitiikka
(28.6.07) Hallitus päätti n. 30 neliökilometrin siirtämisestä Sipoolta Helsingille; Helsinki oli vaatinut 50 neliökilometriä.
Äänin 8-4 päätettyä liitosta vastustivat asian esitellyt Mauri Pekkarinen, Paavo Väyrynen, Stefan Wallin ja Astrid Thors. Jääviysilmoituksensa perunut Matti Vanhanen äänesti puolesta.
Jäävinä käsittelyyn osallistumaton asuntoministeri Jan Vapaavuori kiitteli hallituksen päätöstä, jota hän nimitti "metropolitiikkapolitiikan alkulaukaukseksi". Vastaavia aluekaappauksia tultaneen siis tekemään lisää - ainakin, jos se riippuu Jan Vapaavuoresta.Sinänsä myönteistä, että Vapaavuori julisti noin avoimesti nykykokoomuksen hallintodoktriinin, Mutta miksi hän keksi sille uuden nimityksen, kun sitä vanhastaan on totuttu kutsumaan siirtomaapolitiikaksi. Siinäkin, kansainvälisesti toteutetussa, käytettiin vahvemman oikeutta siirtomaaksi vallatun alueen omimiseen siirtomaaisäntien eduksi; alusmaan kansalaisille ei siitäkään hyvää seurannut.
Kauppa se on, kun kannattaa
(12.5.07) Electrowatt-Ekonon (Pöyry Group) KTM:lle laatimassa selvityksessä (sivu 5) todetaan lauhdehäntää hyödyntävien turvevoimaloiden tuottavan sähköä vain vähäisessä määrin tai poikkeuksellisen korkein hinnan aikana. Lappeenrannan voimalan lauhdehäntäkin suljettiin v. 2002 kustannussyistä heti, kun voimala oli siirtynyt kaupungin omistukseen.
Timo Fredrikson (kok) puolestaan oli vakuuttunut, että Keljonlhden lauhdehäntä on kannattava sijoitus. Todisteeksi kannalleen Fredriksson esitti sen, että oli saatu yhtiökumppaneita sijoittamaan lauhdehäntään.Ei olisi ensimmäisenä tullut mieleen käyttää yrityksen kannattavuuskriteerinä sitä, että ostaja pitää kauppaa edullisena. Ostajiahan nuo yhtiökumppanit ovat, he ostavat heille osakkuussopimuksessa luvattua sähköä. Fredriksonilla ja hänen lakkitehtailla tuollainen arviomenetelmä oli ilmeisesti käytössä. Paino sanalla "oli".
Nähtäväksi jää, oliko Enprima keksinyt menetelmän tuottaa lauhdehännällä kilpailukykyisesti energiaa, vai jääkö voimalan kate revittäväksi muusta tuotannosta, esimerkiksi kaukolämmöstä. Ainakin Timo Fredrikson vakuutti KSML:n nettipalstalla: "Vakuutan että Keljonlahden lauhdeosakkaita -sähköä ei kaukolämpöhinnoilla subventoida.Asia on juuri päinvastoin ."
Merkitään muistiin - vastaisen varalle.
Ehkä lupasin, ehkä en
(25.4.07) Eduskunnassa hallitusohjelmasta käydyssä keskustelussa tänään syntyi kinastelua etenkin vasemmiston ja Jyrki Kataisen välille kokoomuksen vaalien alla lanseeraamasta nk. tasa-arvo-TUPO:sta. Vasemmisto syytti kokoomusta lupauksensa syömisestä ja Katainen peräsi näyttöä siitä, että kokoomus olisi luvannut rahaa naisalojen palkkoihin.
Verkkouutisissa 15.3.07 kokoomuksen silloinen ryhmäjohtaja Jyri Häkämies asetteli sulkaa hattuun, kuinka se oli saanut myös keskustan ja SDP:n puhumaan aiheesta. Kokoomuksen tavoitteen Häkämies muotoili:
"Seuraavassa tupossa koulutetuille naisvaltaisille aloille, kuten opetus- ja hoitoaloille, pitääkin sopia keskimääräistä korkeammat palkankorotukset, joita valtion on tuettava ylimääräisellä valtionosuudella"
Ja tekihän kokoomus noin puoli vuotta sitten aiheeseen läheisesti liittyvän välikysymyksenkin VK 6/2006.Tarkkaan lukien kokoomus ei todellakaan luvannut tiettyä rahasummaa naisalojen palkankorotuksiin. Itseasiassa se lupasi vain tukea ratkaisua, jossa työmarkkinajärjestöt sopivat naisalojen palkkojen korottamisesta.
Mutta jos kokoomuksella ei aikuisten oikeasti ollutkaan tarkoitus antaa siihen rahaa - niin kuin kansalaiset näyttävät tuon lupauksen ymmärtäneen - niin korrektia olisi ollut oikaista väärinkäsitys ennen vaaleja. Ei vasta vaalien ja hallituksen nimittämisen jälkeen.
Nyt valittu venkoilu muistuttaa erään Matin (ei Vanhanen) lähes kuolemattomaksi tekemää lausahdusta: "Ehkä otin, ehkä en."Lisäys 26.7. TV1:n A-Studiossa myös Ben Zyskowicz tunnusti ymmärtäneensä Jyrki Kataisen vaalipaneelissa antaman kommentin hoitoalan palkoista tarkoittaneen lisää palkkaa hoitohenkilöstölle.
Korva-puolue oli kokoomuksen vaalislogan. Kun nyt näyttää siltä, että kansalaiset ja kokoomus ovat ymmärtäneet kokoomuksen tavoitteet eri tavoin, niin kokoomus ei ilmeisestikään kuullut sillä korvallaan kansalaisia.
Jospa kokoomus edes nyt, vaalien jälkeen, kaivaisi vaikun siitä korvastaan ja kuulisi kansaa. En usko olevani yksin, kun tulkitsen kansan tuntoja viestillä:
kokoomus kusetti kansaa.
Ulkopolitiikan uusi ulottuvuus?
(23.4.07) Uunituore ulkoministeri Ilkka Kanerva vaati asehankintavarojen palauttamista valtion budjettiin.
Vastaavatkohan ministereitten nimikkeet heidän tehtävänkuvauksiaan, vai pyrkikö Kanerva puolustusministeri Jyri Häkämiehen reviirille? Ja mitä Häkämies siihen sanoo?
Toivottavasti Kanervan kommentti ei tarkoita ainakaan sitä, että ulkopolitiikan hoitoon oltaisiin ottamassa uusi sapelidiplomatiaksikin kutsuttu ulottuvuus.Blogi 23.4.07 / Reviirit sekaisin
Luottamus horjuu
(27.1.07) Juuri päättyneessä TV-1:n vaalipaneelissa PM Matti Vanhanen lausui eläkepäätöksistä:
"Kun päätökset on kerran tehty, ei pitäisi horjuttaa ihmisten luottamusta muuttamalla niitä taas."Olisikohan tuota luottamusta kannattanut varjella jo silloin, kun eläkeleikkauksista, pohjaosan poistosta ja taitetuista indekseistä päätettiin?
Vanhanen ei ilmeisesti tarkoittanut, että kerran saa pettää - siis silloin kun heikennyksiä tehdään -, mutta ei enää toistamiseen korjaamalla nuo hikennykset. Vai tarkoittiko sittenkin?
Olen taipuvainen uskomaan, että ainakaan eläkeläiset eivät pahoittaisi mieltään, vaikka päätökset muutettaisiinkin eläkeläisten hyväksi. Ehkä siinä saattaisi tuo aiemmin menetetty luottamus osittain jopa palautuakin.
Voimalasta morkkis?
(27.1.07) Vihreitten Jouni Vauhkonen on liittynyt Kauko Tuupaisen (PS, sit) ja Esa Salokorven (kok) tekemään oikaisuvaatimukseen kaupunginhallituksen Jyväkylän Energia Oy:lle antamasta investointiluvasta Keljonlahden voimalalle.
Vihreät aikoinaan hyväksyivät valtuuston vaa'ankieliasemassa tuon luonnonsuojelu- ja pohjavesialueelle liito-oravien pesimäalueelle sijoittuvan turvetta polttavan voimalaitoksen sijoitusluvan ja rakentamisen mahdollistavan kaavan. Ehkä vaalien läheyys on aiheuttanut morkkiksen, kun Vauhkosella näyttää nyt olevan halukkuutta estää investoinnin toteutuminen.
Ei kai vihreät aikoinaan hyväksyneet tuota voimalan sijoittuslupaa vain kumotakseen päätöksen myöhemmin?
Siinä tapauksessa heidän politikointinsa lukuisine kokouksineen ja hallintovalituksineen tuli kaupungille todella kalliikksi.Tarkemmin blogissani.
Selkeää puhetta eläkkeistä
(22.12.06) Taloussanomien eläkepaneelissa 11.12.06 kysyttiin puolueiden edustajilta eläkeleikkausten purkamisesta.
kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen: "Tehtyjä eläkepäätöksiä ei pidä purkaa."
Kepun puoluesihteeri Jarmo Korhonen: "Eläkejärjestelmän kestävyyden ja uskottavuuden kannalta uudistusten purkaminen ei ole järkevä vaihtoehto."
Sdp:n puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta kieroili: "Eläkelupauksista on tietysti pidettävä kiinni."
Kun sdp on ollut viimeiset 12 vuotta hallituksessa ja pääministeripuolue niissä hallituksissa, joissa päätettiin pohjaosan leikkauksesta ja taitetusta indeksistä, on Feldt-Rannan vastaus käsitettävä niin, että nuo ovat niitä lupauksia, joista se haluaa pitää kiinni.
Voiko asian enää selvemmin ilmaista? Ryhmäkuri pitää huolen siitä, että yksikään noitten puolueiden edustaja ei tule äänestämään eläkeleikkausten purkamisen puolesta - riippumatta siitä, mitä he vaalikentällä vakuuttavakaan. Jokainen eläkeläinen siis tietää varmuudella, mitä noille puolueille antamallaan äänellä tilaa.vrt. alempana Eläkeläisten asialla?
Kokonaisuus hukkui
(20.11.06) Jyväskylä on supistamassa neuvolaverkostoaan ja -palveluitaan tehokkuuden nimissä; tehokkuus otetaan lastenvaunujaan lumessa ja sohjossa entistä kauemmaksi lykkäävien äitien pohkeista.
Onnettomin "uudistus" tehtiin siirtämällä Keltinmäen neuvola Kyllön terveyskeskukseen "tilapäistiloihin". Entiset toimivat tilat Keltinmäessä jäivät tyhjilleen.
Kyllössä vastaanotto tapahtuu osittain odotustiloissa ja varastokopissa. Siellä ei ole lastenhoitotiloja eikä -pöytiä. Ei pesutiloja eikä edes WC:tä. Seinällä oleva juliste kehottaa välttämään sairaan lapsen tuomista neuvolaan, mutta neuvolaan tullaan sairaiden poliklinikan kautta ja leikkikalut ovat yhteiset sen kanssa. Infektioriski on vähintään ilmeinen.Päättäjät sanovat, että heidän pitää katsoa kokonaisuutta, ja että tilat ovat väliaikaiset; uudet tilat ovat rakenteilla. Terveysjohtaja Pekka Utrianen toteaa tyhjiksi jääneistä Keltinmäen tiloista, että ne on tilapalvelun murhe.
Tosiasiassa kokonaisuutta ei ole katsonut kukaan. Siirto neuvolan "tilapäistiloihin" saattoi vähentää sosiaalitoimen menoja, mutta kaupungin kokonaismenot eivät vähentyneet senttiäkään. Päin vastoin. Samasta pussista ne loppujen lopuksi kuitenkin maksetaan.
Kokonaisuutta ei ole huomioitu myöskään siirtämällä Kortepohjan neuvola keskustan terveyskeskukseen. Niiden välillä ei ole edes bussiyhteyttä. Kyllön vieressä olevien Mattilan ja Kukkumäen äitejä juoksutetaan Keljonkakaalla saakka neuvolassa.
Kaupungin juustohöylänkuljettaja ei selvästikään ole ollut tehtäviensä tasolla.
Aluepolitiikkaan täyskäännös
(29.10.06) Kokoomuksen puoluevaltuuston helsinkiläinen puheenjohtaja Sari Sarkomaa linjasi puolueen verkkolehdessä aluepolitiikkaa uudelle kantille.
"Pääkaupunkiseudun menestys on kaikin tavoin koko maan etu", julistaa Sarkomaa ja vaatii seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattavaksi "toimet Helsingin ja pääkaupunkiseudun kehittämiseksi."
Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjattu aluepolitiikasta kanta:
"Hallitus harjoittaa sosiaaliseen ja alueelliseen tasapainoon tähtäävää politiikkaa. Eroja alueiden kehittämisedellytyksissä kavennetaan. Tavoitteena on muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa."Tuosta periaatteesta kokoomus haluaa näköjään eroon; Sarkomaan vision mukaan pitää siirtyä Helsinki-keskeiseen politiikkaan, jossa ympäristökunnat luovuttavat maa-alueensa ja maakunnat veronmaksajansa.
Siltä osin on annettava Sarkomaalle tunnustus, että hän toi puolueensa aluepoliittiset tavoitteen noin selkeästi esiin ja vaatii teeman käsittelyä vaaleissa. Arvatenkin kokoomuksen maakuntien 36 kansanedustajaa eivät tule kovinkaan innokkaasti esittelemään Sarkomaan linjausta omille äänestäjilleen.
Totuuskomissiota kaivataan
(22.10.06) Virallinen totuus on ollut jo 60 vuotta, että Lappeenrannassa ei ollut jatkosodan aikana sotaoikeutta eikä kuolemantuomioita langetettu. Huhtiniemeenkään ei ole haudattu ketään - ei ole syytä edes tutkia asiaa. Ei (kuulemma) löydy mitään asiakirjoja tuollaisesta tuomioistuimesta.
Jo 1971 alueen viemäröintitöissä paljastui luita ja pääkalloja. Niistä ei löydy poliisinkaan rekistereistä mitään merkintää. Jäämistö vain potkittiin takaisin kuoppaan ja vakuutettiin, ettei siellä mitään tutkittavaa ole.
Kansalaistieto kertoi jotakin aivan muuta.Nyt Huhtinimessä seisotaan montun reunalla ja ihmetellään, kuka on mennyt hautamaan vähintään 11 vainajaa ilman arkkua, ilman merkintää hautapaikasta. Vainajien ainakin uskotaan olevan 1900-luvulta.
Pääministeri Matti Vanhanen pohtii totuuskomission asettamista selvittämään noita tapahtumia - vasta nyt!
Totuusharjoitukset olisi syytä aloittaa poliisista. Välinpitämättömyys vuoden 1971 löydöksiin suorastaan huutaa selvitystä, kuka kielsi puuttumasta asiaan ja millä perusteella. Sisäministeri Kari Rajamäki, HALOO!
Myös puolustusministeriö voisi astua esiin kertomaan oman käsityksensä, onko sillä mitään muistinvaraistakaan tietoa Lappeenrannan sotaoikeudesta tai vastaavasta "kurinpalautusyksiköstä". Puolustusministeri Seppo Kääriäinen, HALOO!
Kansalaistiedot kertovat silloisen VALPO:n, nykyinen SUPO, olleen yksi toimijoista ja asiakirjojen hävittäjistä. Myös siltä suunnalta odotetaan kommenttia, onko joku mahdollisesti käsittänyt "kansallisen turvallisuuden" edellyttäneen yhteiskunnan nimissä toimineitten jälkien peittämistä asiakirjoja hävittämällä. Seppo Nevala ja Kari Rajamäki, HALOO - HALOO!Muistaakseni Mikko Pesälä lausui kuolemattoman elämänohjeensa:
Kun mikään muu ei auta, kannattaa koettaa totuutta.
Tässä vaiheessa tuo raja on saavutettu; maan johto aloittakoon julkiset selvitykset omasta piiristään.
Vuodet ja kuukaudet sekaisin?
Hallituspuolueitten yhdistetty nuorisojoukkue on jättänyt Tanja Saarelan epäonnistuneella iltalypsyllä budjetista pudonneesta opintorahan korotuksesta talousarvioaloitteen TAA 281/2006. Sitä esiteltiin ponnekkaasti barrikadeille kiivenneille opiskelijoille.
Antti Kaikkosen aloitteessa korotuksen lasketaan maksavan vain 14,23 miljoonaa, n. 20% Saarelan laskemasta 70 miljoonasta. Jompi kumpi luku täytyy olla hihasta vetäisty.
Aloitteessa todetaan opintotuen saajia olevan 290.000. Siitä riittäisi kullekin keskimäärin 49 euroa. Aloitteen tekstiosasta voisi ymmärtää korotuksen tarkoittavan kuukausittaista opintotukea, ei vuositason korotusta.
Aloite ei ilmeisesti ole tarkoitettu vakavasti otettavaksi. Pikemminkin se näyttää vaalikamppailuun valjastetulta lisälehmältä.Budjettiäänestyksessä 19.12.06 kaikki aloitteen allekirjoittaneet,
Antti Kaikkonen ja Pertti Salovaara (kesk), Säde Tahvanainen, Satu Taiveaho, Miapetra Kumpula-Natri ja Susanna Rahkonen (sdp) sekä Mikaela Nylander (rkp), äänestivät aloitteensa hylkäämisen puolesta.
Vaaliavaus kokoomuslaisittain
Jyväskylän valtuuston puheenjohtaja Henna Virkkunen (kok) avasi eduskuntavaalikamppailunsa esityksellään kirjastotoimen keskittämiseksi maakuntakirjastoon kaupungin keskustaan.
Virkkusen vision mukaan maakuntakirjastosta voisi kehittää kaikkien kaupunkilaisten kohtauspaikan. Kunhan ne huonompijalkaisetkin käyttäjät vain saataisiin haalittua jotenkin sinne.Lokakuun lopussa lakkautettavalta Lohikosken kirjastolta patikkamatkan pääkirjastolle testanneet kaupunginjohtaja Markku Andersson (kok) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veijo Koskinen (sdp) ilmoittivat urakkansa jälkeen, etteivät tekisi sitä uudestaan.
Koskisen pueluetoveri Jari Blom puolestaan ihmetteli Lohikosken ja Kypärämäen pikaista sulkemispäätöstä, että ei valtuutetut oikeastaan sitä tarkoittaneet päättäessään "nykymuotoisten kirjastojen" sulkemisesta.
Valtuuston pienkirjastomallin kehittämiseen osoittaman 80.000 euron lisärahan hallitus poisti Koskisen johdolla; asia annettiin valtuustolle tiedoksi. Virkkuselle menettelytapa kelpasi.
Ilmankos valtuuston jo neljä vuotta sitten päättämän Kuokkalan kirjaston avaaminen on pitkittynyt - ja näyttää mutkittuvan entisestään.
Hallitus PS:n linjoille
Budjettiriihessä päästiin "leppoisaan" sopuun n. 80 miljoonan euron köyhyyspaketista.
Myönteistä on, että jo kolme vuotta vastaan harannut hallitus viimeinkin otti Perussuomalaisten vaatimukset huomioon. Askel on oikean suuntainen, mutta aivan liian lyhyt. Sillä saadaan joitakin muodollisia korjauksia, mutta useat tarpeelliset korjaukset jäävät edelleen odottamaan toteuttamista.
Nyt saatua pakettia voidaan verrata kaikista varakkaimmille vuoden alusta lahjoitettuun 100 miljoonaan euroon, jolla jakajia on n. 40.000. Tuo joukko oli hallituksen mielestä suuremman ja pikaisemman tuen tarpeessa, kuin esimerkiksi yksinhuoltajat, omaishoitajat, eläkeläiset, ja opiskelijat.Tuon Perussuomalaisten myötäilemisen vastapainoksi hallitus ottaa työttömyydessä loikan vastakkaiseen suuntaan. Työttömille maksettava 700 euron muuttoavustus on kertakorvaus muuttamisesta kotiseudulta ruuhka-alueille, Tuolla duunarin tapporahalla viedään talopojan tapporahalla aloitettu reuna-alueiden autioitumisohjelma päätökseen.
Ei näytä kepulaisten käsi tietävän, mitä suu puhuu!
Eläkeläisten asialla?
Kokoomus kuuluttaa ajavansa eläkeläisten asiaa. Pekka Kuosmasen ja 18 muun kokoomuslaisen allekirjoittamalla lakialoitteella LA 52/2006 esitetään paluuta 50-50 -indeksiin. Aloitteella on yhteensä 66 allekirjoittajaa.
Ben Zyskowicz ilmoitti 17.6.2004 eduskunnassa tuosta taitetusta indeksistä:
"ei kokoomus ole luvannut sitä poistaa eikä poista."
Tuo taitettu indeksi on vuodesta 1996 lähtien hävittänyt jo lähes kolmanneksen luvatusta eläketasosta. Toivottavasti kokoomus on tarkistanut kantaansa, mutta pahoin pelkään, että kyseessä on vain Kuosmasen ja kokoomuksen vaalihuijaus.
Keskusta sentään piti, minkä lupasi. Ei tosin siinä muodossa kuin äänestäjät ehkä kuvittelivat. "Eläkeindeksien yhtenäistäminen" toteutettiin ulottamalla taitettu indeksi kaikkiin työeläkkeisiin. Aiemmin alle 65-vuotialle se laskettiin 50-50 -periaatteella.Eläkeleikkuriin ei ole odotettavissa oikaisua, koska niin SDP, kepu kuin kokoomuskin ovat oikaisua vastaan. Oikaisu edellyttää eduskunnan kokoonpanon vaihtamista. Mutta siihenhän äänestäjillä on tilaisuus runsaan puolen vuoden kuluttua.
takaisin eläkkeisiin
Arvot hukassa!
Jyväskylän kuntapäättäjiltä on arvot pääsyyt totaalisesti hukkumaan, kun sivukirjastoja lakkautetaan n. 180.000 euron säästöjen perusteella, mutta samanaikaisesti nurkan takana esitetään 650.000 euron sijoittamista Laajavuoren hyppyrimäen kunnostamiseen. Siihen hupenisi kirjastoleikkausten säästöt lähes neljän vuoden ajalta ja päälle tulisi vielä n. 50.000 euron vuotuiset hoitomenot. Jos, kuten liikuntalautakunta esitystään perustelee, tuollaiseen on varaa jaksottamalla menot kahdelle vuodelle, niin kyllä puolta pienemmät sivukirjastojen vuotuiset menotkin täytyy olla katettavissa.
Kuin kruunuksi arvopohjan pettämiselle kaupunki ryhtyy nyt kunnostamaan Viitaniemen ostoskeskuksen välikössä olevaa Jaroslavlin aukiota. Sen hiekkaan uppoaa 280.000 euroa.
Kieltämättä sijoitus on pitkäaikainen. Kelpaa siinä uudistetulla aukiolla lähikirjastonsa jo aiemmin menettäneitten viitaniemeläislapsienkin lueskella toisiltaan lainaamia vanhoja lehtiä. Koheneehan suomalaislasten lukutaito tuollakin tavalla.
Heikosti kannattavaa!?
Fortum Oyj tuotti ensimmäisellä vuosineljänneksellä voittoa lähes 500 miljoonaa euroa 1.300 miljoonan euron liikevaihdolla.
Tj Mikael Liliuksen huonoksi luonnohtima yhtiön kannattavuus 38% oli kieltämättä melko kaukana entisen kauppaneuvoksen rosentista: kun markalla osti ja kahdella myi, tuli rosentti voittoa.
Kuluttajat, jotka viimekädessä maksavat myös elinkeinoelämän käyttämän energian ostamiensa tuotteiden ja palvelujen hinnassa, maksoivat tuota voittoa keskimäärin 100 euroa vauvasta vaariin. Vuodessa siis 400 euroa, ja nelihenkisen perheen osuus yhteensä 1600 euroa.
Sähkömarkkinoiden määräävässä asemassa olevan Fortumin huikea kannattavuus antaa ainakin aiheen epäillä kilpailunrajoituslain 4 §:n tarkoittamaa hinnan manipulointia. Siihen saataneen selvyys kilpailuvirastolle tehdyn tutkimuspyynnön perusteella.
Köyhiltä omaisuusveroa?
Piia Viitasen (sdp) vastaus Jyri Häkämiehelle ja Ben Zyskowiczille (kok) budjettikehyskeskustelussa 28.3.06:
"Sosialidemokraatithan ovat aina kannattaneet tuloveronkevennyksiä nimenomaisesti tupon yhteydessä tehtyinä ja nimenomaisesti painotettuina pieni- ja keskituloisille, toisin kuin teidän porukassanne."Poliittinen muisti on todella lyhyt, kun Viitanen ei muistanut, että nimenomaisesti SDP ajoi varallisuusveron poistamisen. Viitasen muistikuvan mukaisesti se kyllä teki sen "tupon yhteydessä", mutta kukaan ei ole vielä löytänyt sitä tuposopimusta, johon se olisi kirjattu.
Minulle on jäänyt epäselväksi, miten tuo veronkevennys painottui pieni- ja keskituloisille, koska he eivät ole ainakaan tyypillisesti verotettavaa varallisuutta omaavia. Painotuksessa taitaa olla kieroutumaa siltäkin osin, että omaisuusveron poiston vaikutus oli n. 100 miljoonaa, VM Eero Heinäluoman henkseleitä paukutellen ylistämän ns. köyhyyspaketin 30 miljoonaa. Edes suhteellisesti tarkasteltuna ero ei selity, onhan köyhiksi luokiteltuja n. 150.000, varallisuusveron poistamisesta hyötyneitä 40.000.
EU kaappaa kirjastotuet
Suomessa on maksettu harkinnanvaraista kirjastoapurahaa kirjailijoille, jotka eivät saa muuta huomattavaa tukea. Apuraha on tarkoitettu vähälevikkisten kirjojen kirjoittajille korvaukseksi siitä, että heidän kirjojaan on voitu lainata kirjastoista.
Nyt EU-komissio on iskenyt silmänsä noihin rahoihin ja vaatii niiden jakamista lainauslukujen perusteella kaikkien EU-maiden kirjailijoille. Käytännössä muutos merkitsisi sitä, että apuraha menisi lähes kokonaan ulkolaisille suosikkikirjailijoille. Apurahan tarkoitus muuttuisi oleellisesti ja kaventaisi jopa sananvapautta vähentämällä vähälevikkisten kirjojen julkaisemista.
Runsas 10 vuotta sitten, maaniteltaessa suomalaisia EU-sopimuksen taakse, puhuttiin subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteesta. Läheisyys tarkastellaan näköjään Brysselistä katsoen.
"Missä EU, siellä ongelma" on entistäkin karumpaa todellisuutta.
Uskomattoman uskottavaa avoimuutta???
7.1.06 Iltasanomat julkaisi uutispommin:
Ulkopoliittinen johtomme on salassa valmistellut Suomen liittämistä NATO:n nopean toiminnan joukkoihin (NRF).
Päivällä Aila Paloniemi kiisti uutisen:
"Asiassa ei ole mitään perää. Minun pitäisi ulkoasianvaliokunnan jäsenenä tietää asiasta."
Valmistelun avoimuutta korostaneen Tarja Halosen versio saman päivän MTV3:n uutisissa: "Kyllä keskusteltu on valiokunnissa vaikka kuinka paljon."
Kumpaa meidän pitäisi uskoa, ja mistä noissa NRF-joukoissa on kyse?
Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön VTT Markku Salomaan luonnehdita: "niillä mennään koviin kriiseihin."
Salomaan mukaan Suomen on oman turvallisuutensa vuoksi liityttävä myös NATO:on: "Olleessaan mukana Suomi keräisi kohdevaltiossa toimivien ryhmien kostoiskut tänne magneetin lailla", ja että Suomen oma n. 60.000 mieheen supistetut puolustusvoimat eivät pystyisi yksinään huolehtimaan alueellisesta turvallisuudesta.Ulkopoliittisen johtomme salassa mutta silti avoimesti(?!) valmistelemilla hankkeilla Suomea ollaan liittämässä maailman turuilla NATO:n nimissä toteutettavaan miekkalähetykseen tietoisena, että houkuttelemme sillä ääriliikkeiden kostoiskuja siviilikohteitamme vastaan. Niiden torjumiseksi maahan tarvitaan NATO:n joukkoja pystyttämään tiesulkuja ja tarkistuspisteitä.
Vuonna 1978 amiraali Dimitri Ustinov ehdotti yhteisiä sotaharjoituksia. Silloin koko kansakunnan ja ulkopoliittisen johdon iho nousi kananlihalle. Nyt, kun hankkeesta johtuvana uhkana ovat siviiliasuisina siviilikohteisiin iskevät ääriliikkeiden terroristit, hanketta pidetään onnistuneena, jopa välttämättömänä Suomen turvallisuudelle.
Paljon on näköjään vettä jo virrannut Tourujoessakin.
Täyskäännös globalisaatioon
Eduskunnassa käynnistyneessä EU-perustuslain ruumiinvalvojaisissa ei vain esirukoiltu henkiinheräämisen puolesta, sitä suorastaan julistettiin. Messiaaksi ryhtyi etenkin SDP:n EU-sympatioista tunnettu Kimmo Kiljunen. Kokoomuksen Jyrki Kataisella oli täysi syy tyytyväisyyteen, eikä hän edes pyrkinyt salailemaan sitä.
EU:n kielteiset vaikutukset pk-sektoriin ja työllisyyteen ovat olleet SDP:n tiedossa jo Jussi Linnamon työryhmän raportista vuodelta 1971, ja sen johtopäätöksetkin nähtävissä työttömyystilastoista. Suurpääomalle kertynyttä hyötyä on vielä tuostakin vahvistettu mm. omaisuusveron poistolla ja osinkoverotuksen muutosesityksellä. Se mahdollistaisi voimaan tullessaan osinkojen 15% veronkannan hyödyntämisen hallintarekisterin kautta.
Tuota taustaa vasten Eero Heinäluoman "pari piirua ihmisen suuntaan" on suorastaan korni.
Tai SAK-taustastaan huolimatta Heinäluoma ehkä tarkoittikin ihmisillä suurteollisuuden johtajia ja poliittista eliittiä, ei työväestöä.Lähemmin SDP hylkäsi työläiset - loikka globaaliin kapitalismiin
Presidentiltä vietiin lautanen
Kriisinhallintalain käsittelyssä syntyneessä kiistassa nopeantoiminnan joukkojen lähettämisestä päättävästä otettiin aikalisä hallituksen vedettyä esityksensä pois.
Pääministerin päätösvallan puolelle asettunut perustuslakivaliokunta ei voinut soveltaa hylättyä EU-perustuslakia, eihän hallitus esitä sen ratifioimistakaan 29.11.05 annettavassa selonteossa. Valiokunnan piti soveltaa voimassa olevaa Nizzan sopimusta. Sen 2-kohdassa määrätään:
"Korvataan 17 artikla seuraavasti:
1. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka käsittää kaikki Euroopan unionin turvallisuuteen liittyvät kysymykset, mukaan lukien asteittain määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka, joka saattaa johtaa yhteiseen puolustukseen, jos Eurooppa-neuvosto niin päättää."Ulko- ja turvallisuuspolitiikan syventäminen edellyttää siis Eurooppa-neuvoston, eli EU-huippukokouksen päätöstä. Käytännössä PeV:n ratkaisu tarkoittaa sitä, että presidentillä ei ole enää lautasta EU-huippukokouksissa.
Päätöksen täytäntöönpano yllätti?
Kuokkalan kehätien tiedotustilaisuudessa vihreitten valtuutettu Jouni Vauhkonen ihmetteli, mistä tuo hanke nyt pullahti ajankohtaiseksi. Vauhkonen ei näköjään ollut huomannut, että he itse vahvistivat tiepiirin hankesuunnitelman vuosi sitten lokakuussa.
Ei pitäisi poliitikkojen hämmästyä, jos heidän tekemänsä päätökset pannaan jollakin aikavälillä täytäntöön.
Maailman kirjat sekaisin!?
Jyväskylän Vihreät ilmoittivat ryhmäpuheenvuorossaan valtuuston 14.11.05-istunnossa kannattavansa suurvoimalan sijoittamista Keljonlahdelle - pohjavesialueelle luonnonsuojelualueen viereen. Rauhalahden voimalan alueen tilavaraus toiselle yksikölle olisi heille huonompi vaihtoehto; siellä on "katala" yhteistyökumppani, Fortum.
Samassa istunnossa he esittivät myös veroäyrin korottamista 0,5%-yksikköä. Se toisi kaupungin kassaan n. 5,5 miljoonaa euroa. Siitä puolet kuluu Keljonlahden voimalan tarvitseman Kuokkalan kehätien rakentamiseen - se kelpasi Vihreille jo 2004-syksyllä.
Verojen korottaminen kelpasi - odotetusti - myös Vasemmistoliitolle. Yllättäen sitä tukivat myös Kristilliset, mutta vastusti SKP.
Työttömyysvakuutusmaksun yliperintä
Marraskuun alussa tuli julkisuuteen, että työttömyysvakuutusmaksuja oli yliperitty miljardiluokkaa pk-yrityksiltä. Vakuutusyhtiöllä oli ollut halua kaikessa hiljaisuudessa kaapata ylitys "omaan maksuvaransa parantamiseen", mutta julkitulon jälkeen ryhdyttiin miettimään sen palautamista.
Hallituksen versio palauttamisesta annettiin eduskunnalle lakiesityksellä HE 191/2005: työttömyysvakuutusmaksuja korotetaan!
Syntyyhän tuolla ainakin liikaa perittyjen maksujen palauttamiseen tarvittavaa "puskuria".
Itsenäisyys vai pakko?
Tekijänoikeuslain käsittelyn "kuviokellunnassa" vahvistettiin se itsenäisyyden romuttuminen, mikä on ollut kaikkien tiedossa, mutta minkä ylimmät päättäjämme - tuon itsenäisyytemme luovuttaneet - ovat kiistäneet: Hallituksen EU-direktiiviä tiukentaen tulkitsemaa esitystä puolustettiin nimenomaan sillä, että eduskunta ei saa rikkoa direktiivin määräystä.
Suomen perustuslain mukaan kansanedustajat ovat riippumattomia, velvollisia noudattamaan oikeutta ja totuutta "eivätkä häntä sido muut määräykset". Ministeri Tanja Karpelan (Kesk) esittämän hallituksen kannan mukaan kansanedustajia sittenkin sitoo ulkopuolisen tahon antama määräys. Tuon määräyksen antaneessa EU:n parlamentissa Suomen edustus on vajaa 2% ( 14 / 732 ).
Ryhmäkuriin alistuneet keskustan kansanedustajat äänestivät ministerinsä kannan mukaisesti, SDP.stä itsenäisen harkintavallan sisäistäneitä edustajia löytyi 2 kappaletta, Marjaana Koskinen ja Esa Lahtela.
Puheet itsenäisyydestä ovat vain tyhjää liturgiaa, kun kansanedustajilla on velvollisuus hyväksyä ulkopuolisen tahon määräys ilman oikeutta hylätä sitä.
Mitä ihmettä SAK
Ehdotus työttömien peruspäivärahan ja työmarkkinatuen nostamista ei kelpaa AY-liikkeelle, ellei samalla koroteta myös ansiosidonnaisia päivärahoja! Eräs Eero Heinäluoma -niminen SAK:n osastopäällikkö piti ehdotusta "suorastaan vastenmielisenä".
Eivätkö vain peruspäivärahaa saavat ole "riittävän" köyhiä, vai eikö heillä saa olla oikeutta toimeentulon parannuksiin ilman vähintään samansuuruista korotusta paremmassa asemassa oleville?
Verotuksen hakuammuntaa
SDP:n tuore puheenjohtaja Eero Heinäluoma painaa "Eskon puumerkkiään" veropolitiikkaan esittämällä siirtymistä tasaveromalliin. Ei ole vielä vuottakaan siitä, kun SDP:n toinen vahva mies, VVM Antti Kalliomäki ehdotti siirtymistä kunnallisverossakin progressioon. Kommenttini Kalliomäen ehdotukseen
Heinäluoman ehdotus on suoraa jatkoa SDP:n "köyhiltä lisää rikkaille" -tulonjakopolitiikkaan. Tasaveromalli leikkaisi eniten progression yläpäässä olevien verotusta. Kun köyhillä ei enää ole mistä ottaa, on suurituloisten veronalennuksen maksumiehiksi joutumassa keskituloiset. Verokertymäähän ei PM Matti Vanhasenkaan mukaan ole tarkoitus alentaa.
Kyllä rahaa riittää 3.
Helsingissä on parhaillaan menossa "Helsinki-prosessiin" liittyvä "seminaari", joka on Tarja Halosen ja Erkki Tuomiojan yksityinen sfäärejä syleilevä missio globalisaation vaikutuksista. Ilmeisesti he pyrkivät "prosessillaan" YK:si YK:n rinnalle.
Pelkästään "prosessin" suorat kulut ovat tähän mennessä 3,7 mirjoonaa euroa, lisäksi UM:n sisäiset palkkamenot prosessin hoidosta. Martti Ahtisaaren toimiston "konsulttipalkkioita" ei ole kehdattu edes julkistaa.
Pankkireformista mallia?!?
Lappeenrannan kuntaseminaarissa 18.8.05 puhunut Esko Aho kehotti kuntia ottamaan mallia lamavuosien pankkireformista.
Tarkoittikohan Esko Aho, että kunnatkin kaataisivat "tappionsa" valtion piikkiin ja ajaisivat yritykset ja asukkaat konkursseihin, jolloin niiden varallisuus saataisiin pakkohuutokaupoista pilkkahinnalla täyttämään kassavajetta?
Mitä muuta Esko Aho saattoi tarkoittaa ehdotuksellaan, ja onko sillä laajempikin poliittinen tuki takanaan?
Halonen ja Tuomioja: Turkki EU:n jäseneksi
Presidentti Tarja Halonen mielestä Turkki pitäisi hyväksyä EU:n jäseneksi.
Myös Erkki Tuomioja kannattaa Turkin hyväksymistä; asialla on kuulemma "laaja kannatus" Suomessa. Tuomioja ei kuitenkaan tarkemmin yksilöi, mihin hänen käsityksensä perustuu. Lisäksi Tuomioja vahvistaa Suomen tehneen aktiivisesti töitä Turkin jäsenyysneuvottelujen hyväksi jo edellisellä puheenjohtajakaudella 1999.
Sukulaisrakkautta
Sukulaisrakkaudella voi olla monta ilmenemismuotoa.
Yksi niistä tuli ilmi Marja-Liisa Kontion (kok) äidin kuolinpesästä, jossa kaikkien sisarten yhdessä hyväksymä perukirja saatettiin Marja-Liisan hakemuksesta AA Terttu Heikkilän "selvitettäväksi". Terttu Heikkilä on Jyväskylän kaupunginlakimies Olli Heikkilän puoliso.
Terttu Heikkilä huomioi muiden sisarten äidiltään saamat lahjat ennakkoperintönä, mutta ei Marja-Liisan saamaa 15.000 markan lahjaa. Näillä korjauksilla Marja-Liisa Kontion jako-osuus kasvoi 1867,- eurolla. Terttu Heikkilä kuittasi laskunaan 2562,- euroa, n. 1/3-osan "lisääntyneestä" varallisuudesta.
Marja-Liisan kahden siskon jako-osuus pieneni vastaavasti.
Prosessi jatkuu eräiltä detaljeiltaan asianajajaliitossa. Asiaa on aikaisemmin jo sivuttu mm. Keskisuomalaisen keskustelu-palstalla
Vappupuheita
SDP:n puheenjohtajaehdokas Eero Heinäluoma vaati vappupuheessaan Jyväskylässä hallitukselta pikaisia toimia yli 55-vuotiaitten työllisyyden parantamiseksi.
Eikö Heinäluomalle ole kerrottu, että sdp on hallituspuolue?
Ei vastausta!
Petri Salo (kok) on 16.3.05 tehnyt pakettiautojen verotuksesta kirjallisen kysymyksen KK 81/2005:
"Onko hallituksella tarkoitusta kohtuullistaa ja yhtenäistää pakettiautojen verokohtelua siten, että se on mahdollisimman ennustettavaa ja yhtenäistä koko EU:n alueella ja kohtee auton käyttäjiä tasapuolisesti ja
aikooko hallitus tuoda eduskunnan käsittelyyn autojen verotusta koskevan lain, joka lisää autokannan uusiutumista ja olosuhteisiimme sopivien dieselautojen kokonaismenekkiä Suomessa?"
Lain mukaan kirjallisiin kysymyksiin on vastattava kirjallisesti 21 päivän kuluessa.
Uudessa kirjallisessa kysymyksessään KK 230/2005 Salo kysyy:
"Aikooko hallitus vastata ollenkaan tekemääni kirjalliseen kysymykseen KK 81/2005 vp ja
mitkä todelliset seikat ovat olleet syynä siihen, että kirjalliseen kysymykseen ei ole vastattu eduskunnan työjärjestyksen mukaisessa määräajassa?"
Vastaava ministeri on 2.VVM Ulla-Maj Wideroos (rkp).
Mitä valtioneuvoston toimintaa valvova oikeuskansleri Paavo Nikula asiasta sanoo?Asiasta alempana otsikolla "Kansanedustajan lyhyt muisti - 2 kk".
Hidasta kiiruhtamista?
HelsinginSanomat uutisoi 8.3.05 otsikolla "Jyväskylän käräjäoikeudelle moitteet hidastelusta": Vaasan hovioikeuden 17.4.01 Ko:n käsiteltäväksi palauttama asia oli vielä 20.11.2003 käsittelemätön. Se oli jo kertaalleen "poistettu" ilman asiassa annettua tuomiota Ko:n listalta, ja kun viivästymistä ryhdyttiin kyselemään, se jouduttiin ottamaan uudella diarionumerolla käsiteltäväksi.
Oikeuskansleri "kiinnitti" päätöksellään 2.3.05 Dno 1312/1/03 laamanni Eero Huotarin ja kt Jorma Huuhtasen "huomiota" asianmukaiseen käsittelyyn.
Oikeuskanslerin selvityksen perusteellisuutta sopii epäillä, koska totesi käräjäoikeuden ensimmäisellä käsittelykerralla hylänneen kanteen "perusteettomana haastetta antamatta", mutta jätti huomioimatta, että hylkääminen tapahtui vasta haasteen antamisen jälkeen. Lisäksi tuomiossa todettiin, että "Käräjäoikeus ei sinänsä pidä mahdottomana, etteivätkö rikosylikomisario Peltovuori ja rikoskomisario Haikara olisi voineet syyllistyä rikoksiin."
OKA:n "toteama" vahingonkorvausvaatimuksen puuttuminenkaan ei ole ihan oikein, koska myös Suomen valtio oli haastettu ensisijaiseksi korvauksen maksajaksi.
Työttömyys harkittu valinta!
Kauppatase on ollut 1990-luvun alusta lähtien plus-merkkinen ja vaihtotasekin viimeiset 10 vuotta positiivinen. Rahaa on tunkenut maahan ovista ja ikkunoista ja pitäisi olla millä mällätä, jokaisella tai ainakin joka toisella taskut täynnä rahaa, ettei edes p**kalle taivu. Jokaiselle suomalaiselle vauvasta vaariin on jäänyt plakkariin ylimääräistä keskimäärin 13500 euroa ja viime vuoden tili on vielä nostamatta.
Korko kuitenkin sinnittelee 3 %:n tietämissä, inflaatio sitäkin alempana.
Talouden lainalaisuuksien mukaan tuo ei ole mahdollista muutoin kuin työttömyyttä ylläpitämällä. Ja siitähän nykyisen lisäksi kaksi edellistäkin hallitusta ovat pitäneet huolen.
Tilastokeskus / Ulkomaankauppa
Valta ja puheoikeuskin riistetty!
Kansanäänestyksen järjestämiseksi tehdystä aloitteesta käydyssä lähetekeskustelussa 2.3.05 PM Matti Vanhala (kesk) torjui kansan enemmän kuulemisen tarpeellisuuden sillä perusteella, että se ei tuo oleellista uutta nykyisin voimassa olevaan Nizzan sopimukseen. Hän kyllä myönsi, että se poikkeaa paljonkin siitä Maastrichtin sopimuksesta, johon kansa antoi valtuutuksensa vuonna 1994.
Päättäjämme ovat siis menneet sitoutumaan paljon yli sen, mihin kansalaiset heidät aikoinaan valtuuttivat. Nyt heiltä halutaan riistää puheoikeus, oikeus arvioida ja arvostella sitä kehitystä, mitä EU:ssa on tapahtunut tuon jälkeen. Tähänastinen muutos pyritään esittämään "ylhäältä tulleena" välttämättömyytenä. Kansan mielipide tulee selvitettäväksi vain äänestyksellä. Nyt se oikeus aiotaan riistää heiltä.
EU-kansanäänestys
51 kansanedustajaa on jättänyt lakialoitteen kansanäänestyksen järjestämisestä EU-perustuslaista. Ensimmäisenä allekirjoittajana on Arja Alho (sdp).
Äänestyspäiväksi esitetään 21.5.2006
Kokoomuslaisista ei löytynyt ainoaakaan sen allekirjoittajaksi!
Mikä on kokoomuslaisten viesti kansalaisille? Onko kansa tyhmää, vai eikö sillä olekaan valtaa?
Hallituspuolueitten taholta on annettu ymmärtää, että se eduskunnan arvovaltaisin jäsen, "On Sovittu", on päättänyt, ettei kansanäänestystä järjestetä. Aika näyttää, kuinka moni lakialoitteen allekirjoittajista tulee "yön yli nukuttuaan" toisiin ajatuksiin.
Jäädään kuulolle, ja julkaistaan mielipiteensä vaihtaneitten nimet netissä.
Kansanedustajan lyhyt muisti - 2 kk
Kokoomuksen Petri Salo, Lyly Rajala ja Olli Nepponen vaativat kirjallisella kysymyksellään KK 81/2005 hallitukselta toimenpiteitä pakettiautojen verotuksesta annetun lain (HE 190/2004) kohtuuttomuuksien oikaisemiseksi. Vain kaksi kuukautta aikaisemmin he itse äänestivät lain puolesta. Silloin heille ei kelvannut Raimo Vistbackan ehdotus lain hylkäämisestä
Kyllä rahaa riittää - 2!
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sdp) vastasi Timo Soinin (PS) kirjalliseen kysymykseen KK 910/2004 vp valtion varainsiirroista Ahvenanmaalle kertoen, että lakisääteisiä tasoitusmaksua ja verohyvitystä maksetaan vuonna 2004 noin 182,1 miljoonaa euroa ja ylimääräistä määrärahaa noin 6,1 miljoonaa euroa.
Ylimääräistä määrärahaa jaettiin 230 euroa ja lakisääteistä yli 6.900 euroa jokaista ahvenanmaalaista kohti, vauvasta vaariin.
"Hallituksen tarkoituksena ei ole esittää itsehallintolain muuttamista kysymyksessä tarkoitetulla tavalla", vakuutti ministeri.
Kyllä rahaa riittää!
Suomen Akatemia myönsi 265.320 euroa pornotutkimusmäärärahaa viiden naisen ja yhden miehen Pornoakatemia-tiimille mm. bi-seksuaalisuuden asemaa ja hyötykäyttöä, objektina olemista, alisteisuuden muuttumista eri vuosikymmeninä ja "sukupuolittavaa katsetta" koskevaan tutkimukseen.
Raimo Vistbacka (PS) teki määrärahasta kirjallisen kysymyksen KK 940/2004 vp
"Onko hallitus tietoinen, että Suomen Akatemia myönsi Pornoakatemia-nimiselle tiimille 265 320 euron tutkimusmäärärahan ns. pornotutkimukseen ja
katsooko hallitus kyseisen määrärahan olevan yhteiskunnan niukkojen verovarojen kannalta perusteltu?"
Nähtäväksi jää, vastaako kysymykseen opetusministeri Tuula Haatainen (sdp) vai kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk).
Puhemies Paavo Lipposen puoliso Päivi Lipponen (sdp) käytti Iltalehden keräämien tietojen mukaan vaalikampanjaansa 4000 euroa, josta Phoebus ry:ltä saatua avustusta 3000 euroa.
YTJ-tietopalvelun ( www.ytj.fi ) mukaan tuollaista yhdistystä ei ole olemassa. Sen tietokannasta löytyy kuitenkin rahastotoimintaa Mannerheimintie 4:ssä harjoittava Erikoisijoitusrahasto Seligson & Co Phoebus. Yhtiöstä saadun ilmoituksen mukaan Phoebus on heidän rahastonsa, mutta Phoebus ry:stä heillä ei ole tietoa.
Eduskunnan oikeusasiamies ei ottanut ainakaan Eero Heinäluoman (sdp) valheelliseksi osoittautunutta vaalirahoitusilmoitusta tutkittavaksi. Vastauksen mukaan kansalainen "voi halutessaan itse tehdä rikosilmoituksen asiasta". Periaatetta sovellettaneen myös kunnanvaltuutettuihin.
Valtiontilintarkastajien kertomuksessa vuodelta 2003 (K 16/2004, s. 252) huomautetaan tieliikenteeltä perityistä varoista, että
"Liikenteeltä kerättyjen verojen ja maksujen korottaminen ei ole perusteltua, kun liikenteen erityisverotus esim. v. 2003 vastasi 15,3 %:a valtion verotuloista. Liikennepohjaiset erityisverot kerryttivät valtiolle v. 2003 runsaat 4,6 mrd. . (ml. alv), kun esim. tiehallinnon menot v. 2003 olivat runsaat 742 milj."
On ainakin mahdollista, että autoveron n. 5 Me euron kiristämistä esittäneelle 2.VVM Ulla-Maj Wideroosille ja siitä päättäneille kansanedustajille tutustuminen lähes 400-sivuiseen tilintarkastajien tarkastuskertomukseen oli ylivoimainen tehtävä.
Hallituksesta on sanottu, että se antoi uuden sisällön käsitteelle "selvitystila".
Eduskunta puolestaan uudelleenmuotoili käsitteen "Hevosmiesten tietotoimisto":
26.10.2004 se päätti antaa toto-pelien järjestäjille 4 miljoonan euron vuotuisen alennuksen arpajaisveroon (HE 150/2004)
Runsas kuukausi myöhemmin, 3.12.2004, se kiristi autoilijoiden verotusta jokseenkin tarkkaan samalla summalla (HE 190/2004).
Totoverolain alennuksen esitteli VVM Antti Kalliomäki (sdp) ja sen ylimpänä äänitorvena eduskunnassa oli Kauko Juhantalo (kesk). Vuorollaan esitystä ylistivät myös keskustan Olavi Ala-Nissilä , Jari Leppä, Klaus Pentti ja Jukka Vihriälä sekä kokoomuksen Reijo Paajanen ja sdp:n Matti Saarinen, joka erityisesti totesi, että "Yksikään viisari ei värähdä pörssimaailmassa. Valtiontalouden tasapainoa tämä ei horjauta sitäkään vähää, mutta hevostalouden kannalta tämä tulee olemaan erittäin vaikuttava."
Ulla-Maj Wideroosin (rkp) esittelemää autoveron korotusta puolsivat kaikki keskustan, sdp:n ja RKP:n edustajat sekä vihreät Erkki Pulliaista lukuun ottamatta. Sitä vastustivat kaikki kokoomuksen, vasemmistoliiton, kristillisten ja perussuomalaisten edustajat sekä vihreitten Erkki Pulliainen.
Wideroosin esittämä mm. velkajärjestelylain kiristyksessä ja sotasyyllisyysoikeudenkäynneissäkin käytetty takautuva voimaantulo sentään kumottiin.
Laki hyväksyttiin 9.12.04 äänin 172 - 7
Hylkäämistä kannattivat Perussuomalaisten lisäksi kokoomuksen Heikki A. Ollila ja vasemmistoliiton Matti Kangas, Unto Valpas ja Erkki Virtanen.
Kaikki kristillisten edustajat ja vihreitten Erkki Pulliainenkin olivat kääntyneet veron kannalle.Tuo 8.10.2004 esitelty autoverolain muutos säädettiin vajaassa kahdessa kuukaudessa. Veteraanien kuntoutusta koskeva 120 kansanedustajan allekirjoittama lakialoite on seissyt sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jo 1,5 vuotta, eikä sille ole tehty mitään. StV:n puheenjohtaja on sdp:n Valto Koski.
Apulaiskaupunginjohtajan vaalissa 29.11.04 phj Kalevi Olin (sdp) esitteli äänestystavan:
"Jokainen kirjoittaa äänestyslippuun ehdokkaan sekä etunimen että sukunimen, tässä tapauksessa siis Timo Koivisto."
50 valtuutettua noudatti Olinin äänestysohjetta; sdp:n kansanedustaja, valtuutettu Susanna Huovisen puoliso ja puoluekollega tuli valituksi. Koiviston valinta pohjustettiin mm. muuttamalla valtuuston päättämiä viran kelpoisuusehtoja niin, että virkaa vt:nä hoitanut Maija-Liisa Havia saatiin "epäpäteväksi".
Kun kokoomuksen Markku Andersson valittiin sdp:n avoimesti politisoimaan kaupunginjohtajan virkaan, julisti sdp:n Kauko Tuupainen, että apulaiskaupunginjohtajiin ei sovelleta poliittisia mandaatteja. Tuon pätevyysehdon muutoksen jälkeen Tuupainenkin nukkunee yönsä rauhallisesti, jäihän "epäpätevämpi" valitsematta.
Jyväskylän valtuusto hyväksyi 4.10. Vitapolis-hankkeen sisältävän vanhushoidon strategian; siinä sitouduttiin hankkimaan hoitopalveluja tietämättä palvelun tuottajaa ja sen hintaa.
Viikkoa myöhemmin kaupungin hallitus hyväksyi Keski-Suomen tiepiirin toimintasuunnitelman. Siinä sitouduttiin Kuokkalan ohitustien läntisen osan toteuttamiseen vuonna 2005.
Päättäjät tuskin edes ymmärsivät, mihin he yksimielisesti sitoutuivat.
Lasku erääntyy vasta myöhemmin.
Perustuslakivaliokunnan vpj. Arja Alho (sdp) on jättämässä lakialoitteen kansanäänestyksen järjestämisestä EU-perustuslaista. Aloitteeseen kerätään vielä lisää allekirjoittajia.
Hallitus ei aio antaa esitystä kansanäänestyksen vaatimasta laista. Matti Vanhasen (kesk), Paavo Lipposen (sdp) ja Jan-Erik Enestamin (rkp) mielestä kansanäänestys on tarpeeton.
Helsingin kaupunki maksoi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin (vihr) valokuvasta ennätysmäiset 8100,- euroa, lähes 50.000,- mummonmarkkaa! Kuva julkaistiin Iltalehdessä 26.10.2004 http://www.iltalehti.fi/2004/10/26/2331254_uu.shtml
Kaupungin kansliapäällikkö Pertti Vanne: "Kohde valitsi tekijän." Kohde oli Pekka Sauri ja tekijä Elina Brotherus. Saurin edustamia vihreitä arvoja korostaa tekijän ja kuvan matkustelu lentokoneella Pariisin ja Helsingin välillä.
Jyväskyläläinen valtuutettu Petri Neittaanmäki (kesk) vaati lasten kotihoidontuen kuntalisä palauttamista.
Myös saman puolueen valtuutettu Katja Kivelä piti kuntalisää tärkeänä ja katsoi sosiaali- ja terveyslautakunnan tavoin sen poistamisen aiheuttavan lisäkuluja toisaalla.
Onkohan kyse Neittaanmäen ja Kivelän yksityisestä ristiretkestä, kun heidän puoluetoverinsa Kerkko Karjalainen ja Jarmo Rajamäki sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä Pirkko Selin ja Raimo Sopo hallituksessa olivat poistamisen kannalla?Neittaanmäki omaa jo oppi-isänsä Paavo Väyrysen poliittisen taipuisuuden, sillä jo 20.10.04 hän oli eduskunnassa Aila Paloniemen kanssa kaatamassa esitystä lasten kotihoidontuen korottamisesta 1990-luvun leikkauksia edeltävälle tasolle.
Ehdotuksen kaatamisen kannalla olivat myös vihreitten edustajat Tarja Cronbergiä ja piakkoin oman lapsensa synnyttävää Merikukka Forsiusta lukuun ottamatta.
Ruotsin valtiovarainministeri Bosse Ringholmin johtama urheiluseura on jäänyt kiinni pimeästi maksetuista valmentajapalkoista. Ringholm siirtyy piakkoin Ruotsin urheiluministeriksi.
Tuollaistahan ei voi tapahtua tapahtua Suomessa, eihän?
Myös TV-Jyväskylä ymmärsi poliittisen tasapuolisuuden siten, että Perussuomalaisia ei kelpuutettu sen lähettämiin keskustelutilaisuuksiin eikä vaalipaneeliin.
Poliittista syrjintäähän tuo ei ole, päätoimittaja Sini Ihanainen-Alanko, eihän?
Kaapeli-TV-toimintaa harjoittava Jyväsviestintä Oy kuuluu Elisa-konserniin.
Keskisuomalainen-lehti uutisoi järjestävänsä ensimmäistä kertaa avoimen vaalipaneelin Yliopiston juhlasalissa. Paneelin osanottajiksi kutsuttiin kaikki nykyiset valtuustopuolueet. Vaaleissa ehdokkaita asettanutta Perussuomalaiset rp:tä ei pyynnöstäkään kelpuutettu joukkoon. Yleisön joukkoon sentään toivotettiin tervetulleeksi.
Yliopiston juhlasalin näyttämön koko kyllä sallisi yhden lisätuolin sijoittamisen, mutta puhelimitse annetun selityksen mukaan "tilaisuuden luonne muuttuisi". Ehkä se olisi muuttunut avoimesta suljetuksi?
Suomi ja Ruotsi perustivat yhteiset EU:n nopean toiminnan joukot. Pääministerit Matti Vanhanen ja Göran Persson kaavailivat kolmanneksi kumppaniksi ensisijaisesti Norjaa.
Norja ei ole EU-maa. Sen sijaan Norja on NATO-maa, Suomi ja Ruotsi eivät.
Eero Heinäluoma (sdp) vaati kuntakierroksellaan tuen lisäämistä rakennemuutoksen kohteiksi joutuneille kunnille.
Edustaako puoluesihteeri Heinäluoma samaa SDP-puoluetta, joka hallituksessa leikkasi noita tukia 18 miljoonaa euroa, 48 Me:stä 30 Me:hen?
Eivät valtapuolueet ole oikeasti huolestuneita äänestysprosentin alenemisesta.
Aina uurnille sen verran äänestäjiä saadaan, että 200 kansanedustajaa tai 59 valtuutettua saadaan valituksi. Siihenhän riittää, että ehdokkaat äänestävät itse itseään.
Suurempi huoli on siitä, että valtapuolueitten aikaansaannoksiin pettyneet äänestävät "väärin".
Eduskuntavaalien alla ehdokas Liisa Hyssälä (kesk) vaati kansaneläkkeen korottamista 400 eurosta 700 euroon kuukaudessa.
Vaalin jälkeen asiasta vastaava ministeri Liisa Hyssälä esitti 7 (seitsemän) euron tasokorotusta.
Missä kohdassa äänestäjille annettu katteeton lupaus muuttuu petokseksi?
vrt RL 36:1 §: "Joka, ... erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin..."
|
Jorma Uskin kotisivut |
|