Lisää sitkeitä myyttejä

Joel Kontinen

Keskustelu Raamatun luotettavuudesta jatkui. Seuraavassa uusi vastineeni.

Usko on hyvä asia - kunhan se kohdistuu myyttiin. Näin päättelee Matti Kassila (SK 29.11.). Soren Kierkegaard ilmaisi tämän hieman toisin sanoin: usko on sokea hyppy. Jos jatkaisimme tästä eteenpäin, julistaisimme kohta Ludwig Feuerbachin kanssa, että ihminen loi Jumalan omaksi kuvakseen. Mutta tyydymme ihmettelemään, miksi Feuerbach nautti erityistä suosiota ateistien keskuudessa.

Kassila pitää kiinni myytistä, että kirkolliskokoukset ovat muuttaneet Raamattua. Todellisuudessa meidän päiviimme asti on säilynyt 24 000 Uuden testamentin kreikankielistä käsikirjoitusta tai sen osaa. Valtaosa niistä on huomattavasti vanhempia kuin Nikean kirkolliskokous (325 jKr.), jossa Raamattua olisi aikaisintaan voitu muuttaa ja sensuroida. Ne todistavat, että tekstiä ei ole muutettu. Kuolleenmeren kääröt puolestaan osoittavat vakuuttavasti, että Vanhan testamentin teksti oli säilynyt käytännöllisesti katsoen muuttumattomana yli tuhat vuotta. Käsikirjoitusten väliset erot ovat minimaalisen pieniä, ja esimerkiksi evankeliumien oletetut ristiriidat ovat eri näkökulmista johtuvia eroja.

Kristinusko ei ole vain yksi totuus monien totuuksien joukossa. Jeesus itse sanoi olevansa totuus. Ei ole mitään syytä pelätä sitä, että Raamattu pitää paikkansa. Raamattu on kirja, joka antaa meille tulevaisuuden ja toivon.

Ei ole mitään syytä uskoa, että Jeesus olisi kuollut myytin (myytillisen Aadamin myytillisen syntiinlankeemuksen) vuoksi. Tällaiset myytit kuuluvat oikeastaan vain Räisäsen-Myllykosken linjan skeptisten teologien mielikuvitusmaailmaan. Todellinen Jeesus tuli oikeasti vapauttamaan meidät synnin vallasta.

Keskustelu jatkui. Lue seuraava osa tästä.

Takaisin aloitussivulle