Jobin kirjan Behemot

Joel Kontinen

Monet tutkijat pitävät Jobin kirjaa Raamatun vanhimpana kirjana. Jobin arvellaan eläneen ennen patriarkkojen aikaa eli kautena, jolloin vedenpaisumuksen jälkeinen jääkausi sai ihmiset elämään luolissa Euroopan mantereella ja Lähi-Idässäkin oli viileämpää kuin nykyisin. On tuskin sattuma, että lumi mainitaan siinä neljä kertaa. Lisäksi Job on ainoa Raamatun kirja, jossa puhutaan jäästä.

Siinä puhutaan myös Behemotista, jolla on häntä kuin setrillä. Setri on varsin tukeva puu. Nykyinen Kirkkoraamattumme on siitä huolimatta tulkinnut Behemotin virtahevoksi:

Näetkö virtahevon? Minä olen sen tehnyt, niin kuin olen tehnyt sinut. Se syö ruohoa niin kuin lehmä mutta näetkö, miten vahvat ovat sen lanteet, näetkö, miten voimakkaat ovat sen vatsan lihakset? Sen häntä on kuin setrin runko, reisien jänteet ovat kuin punottua köyttä. Luut ovat kuin pronssiputket, selkäranka on kuin rautaa. Se on Jumalan luomisteoista uljain, vain sen luoja voi sitä käskeä (Job 40:15).

Alaviitteessä kerrotaan, että Behemot voi myös tarkoittaa "tarunomaista alkuhirviötä".

Ilmeisesti kukaan käännöskomitean jäsenistä ei ole nähnyt, että virtahevon häntä on ohut kuin paperinaru. Kun olin toisella kymmenellä ja asuimme Kisumussa, meillä oli joskus tapana käydä Viktoriajärven rannalla katsomassa, kun virtahevot haukottelivat. Ne eivät millään voi olla Raamatun Behemoteja. Joissakin muissa käännöksissä Behemot on tulkittu elefantiksi, jolla on vieläkin ohuempi häntä kuin virtahevolla.

Tarunomaisuutta saa turhaan hakea muualta kuin kääntäjien epäuskosta. Vaikka Jobin kirja ei olekaan historiaa siinä mielessä kuin esimerkiksi Genesis ja suurin osa siitä on runoutta, meillä ei ole mitään syytä olettaa, että siinä mainitut eläimet eivät olisi olleet olemassa Jobin aikana.

Behemot lienee ollut jokin nyt jo sukupuuttoon kuollut suuri dinosaurus.

Takaisin aloitussivulle