Evoluutio ja banaanikärpäsen geenit

Joel Kontinen

"Muoto taipuu uudeksi ikivanhoilla työkaluilla, joita yhteinen esi-isämme käytti … Evoluutio ja luonnonvalinta toimivat, koska luonnonvalinta hyödyntää jo olemassa olevaa tietoa", kertoo Aamulehden tiedetoimittaja Vesa Vanhalakka 17. 12. 2008 selittäessään ihmisen ja banaanikärpäsen geneettistä samankaltaisuutta.

Sinänsä jo evoluution näkeminen luonnonvalinnassa on maailmankatsomuksellinen tulkinta. Vanhalakka ei kuitenkaan anna pikkuseikkojen häiritä vaan jatkaa: "Siksi esimerkiksi silmää ei ole tarvinnut keksiä joka kerta uudelleen."

Elinten samankaltaisuudelle on parempikin tulkinta: suunnittelu. Evoluutiolta puuttuu mekanismi, joka lisäisi geneettistä informaatiota. Ilman sitä se ei pysty muodostamaan uusia ruumiinosia.

Evolutionistit ovat jo pitkään nähneet hox-geeneissä ratkaisun tähän ongelmaan. Hox-geenit ovat kytkimiä, jotka ratkaisevat, mihin vaikkapa pää, häntä tai siivet muodostuvat. Niinpä esimerkiksi Ubx on hox-geeni, joka estää jalan rakentumisen banaanikärpäsellä. Pax-6-geeni taas säätelee silmän muodostusta.

Biokemisti, professori David DeWitt on kritikoinut banaanikärpäskokeista tehtyjä yleistyksiä. Kokeet eivät hänen mielestään todista mitään evoluutiosta. Ruumiinosan menetys tai vaikkapa väärässä paikassa oleva silmä ei auta kärpästä kehittymään elinvoimaisemmaksi.

Kokeissa banaanikärpäsille aiheutettiin mutaatioita ja katsottiin mitä tapahtui. Tuloksena oli surkastuneita ja luonnossa elinkelvottomia banaanikärpäsiä. Vanhalakka voi nähdä hox-geeneissä todisteita evoluutiosta, mutta kriittisempi tarkkailija näkee epämuodostuneita kärpäsiä, joiden perimää ei edes luonnonvalinta voi käyttää hyväksi.

Lähteet:

DeWitt, David A. 2002. Hox Hype. Has Macro-evolution Been Proven? http://www.answersingenesis.org/docs2002/0215hox_hype.asp

Vanhalakka, Vesa. 2008. Eri muodot, samat työkalut. Aamulehti 17. 12. 2008, B20.

Vanhalakka, Vesa. 2008. Vanhakin geeni oppii uusia temppuja. Aamulehti 17. 12. 2008, B20.

Takaisin aloitussivulle