UUSI

Savo on juttu, Savo on kokemus, Savo on kaikkee mitä muut jootuvvat tulkihtee. Sillä Savo sävväättää, se suorastaa sokkaasee, vieraat ja turistit myöskin tutut.

Joskus se on näin että pitää oikein miettimällä miettiä mitä sitä tekisi ja tautihan siitäkin siunaantuu.

Mittee taatii se o ku oikeen laiskuuttaa? Se o pönttööntymistä sitä o liikkeellä, varsinnii tallavisaikaa. Nyt kyllä o jo pahempiikiin taatii liikeellä. Pönttööntyminehä vuan istuttaa johonki tuoliin paikallee eikä ossoo tehä mittään saati miettii, kuhan toljottaa vuan (joskus sehhii on ihanoo). Tämä toine vakava taati mikä nyt levii ja vaivoop kulovalkeen tavoin on pahempoo. Se on hirvee taati, sen vieraskieline nim on en tii aa. Se on kaahee taati, se pannoo nykimää joka paikkoo ja sitten ne jiäp kuitennii keske eli joka paikassa on keskenerräisii asioita. Sitä se on en tii aa, se on taatie taati. Esmerkiks kun uamullla aikasi viskoop ylös niin sitten kiertää kehhee par kolme tuntii ja miettii mitähä tekis. Käyp nyppeemässä jottain työtä ja tuas toista ja sekkää ei huvita. Sitte jos lehti tulloo aikannaan niin se vähä helpottaa, mutta jos sekkään ei tuu niin sitten on taivaan merkit sekasi. Tuommossii on tuon taavin tunnusmerkkit ja siihen aattaa vuan se että kääp saanassa het. Mualla tietääkii ketkä sairastaavat en tii aata ku niillä uamusta aikasseen saana lämpiiää, sen näkköö savuista. Kaapunkilaiset piäsöö piilootuu sähkösaanan turvi mutta paljastuu nehhii, hyö mimittäin eivät osoo olla pimmeessä ja ku valoja vasten jatkuvvaan piirtyy varjo niin ei siellä voi olla muuta kuin sairas henkilö. Ei kukkaan tervejärkinen ravvoo jatkuvasti ees takas huonetta.

Mikkä se o huippu urheilija? No se on ihme immeene joka pystyy juoksee yhe tunnin kovast mut käättää siihe aikoo vua 45 minnuuttii.
Aena ne valittaa jotta niskoihin koskoo, kait se pahinta silti kuitennii on tuo uppiniskasuus.
Perh.... että tuo kone rikkoontuup joka kaanis päevä! No käätä sitä sitte vuan huonona päivänäs!
Myö on enne eletty hektistä elämöö! Kait se savoks on kaikkiin rissaaksiin toohottamalla kerkiimistä.
Mittee sinä tuas sinne torille viäntäävyt? Pittää piästä, ootko kuullu uutiset kuulemmaan.
Kaaniit ja rohkeet on savoks kommeet ja kehtoovattii.

Toiset tekköövät mittee ossoovat ja ne jotka ei ossoo toimiivat opettajana. Vua ne jotka ei siinäkään pärjee toimiivattii sitten tarkastajina kuka missäin virassa.

Voi ku ois ees skitsofrenia, kyl se yksi olemise voittaa.
Terveeven vualimine o hitain tapa tehä kuolemoo.
Pessimismi o aiva turhoo, ei se aata kuitekaa missää.
Het ku käit rasvoot, nennee alakoo kutittoo ja silmälassii pittää siirtöö.
Selevästi on etteenpäin piästy, asiat huononnoo nyt hittaammi.
Ku o korvii myöte kusessa, sillo on paras pittää suusa kiinni.
Oon potena muistamattomuutta nii kaava ku muista.
Immeiset sannoovat itestäni, jotta oon appaattinen, mut mittee se minnuu hetkaattaa.
Ranteijjen viiltely, on konsti alentoo liikoo veren- ja muutahhii painetta.
Nynnyt periivät muan, jos se vain suinki käyp päinsä.
Kaik o mahollista, paitsi pyöröovesta hiihtäminen.
Voi luoja, anna mulle kärsivällisyyttä, nyt HET!
Pysty jänkeemään vastaa muussa, vua en viettelyksissä.
Minut on helleppo pittee tyytyväisenä niin kaava, kun suan tahton läp.
Isorintaiset naiset tekköövät hölkkäämisestähii ylleisölajin.
En ite oo lihava, oon vuan vuakatasossa suhteettomasti levveempi.
Mittee ettuu on dementtiasta? Suappaa uusiia ystävvii joka ikine päivä.
Normaali immeese unentarve on keskimiäri 10 minuuttii lissee unta.

Kaipaaksii niitä pittää olla... Kun kera tuas, sua kaipoomaa ma jiän.... Meimoon suolalohta, siin on sellane herkku mitä aina sillo tällö jiäp kaipoomaa. Toine mitä tiällä Savossa kaipoop on tuo kokkelpiimä ja ta... ei oo talkkuna vuan tuatel niitä ku ei kasva tiällä. Kyllä sitä kaipuuta onnii monenlaista joku kaipoop yksinäisyyttä, toinen halluu seuroo, kolmas halluu olla ihan kahe keske, neljäs kaipoop muiku kuttuu ja viijes on terveyven kaipuussa ja mitäs se kuuves kaipaskaan no tietenniin että piäsis mökille saanaan.

Kun oikein kehtuuttaa.
Pittää laiskuutta lutjuuttoo.
Muutammii kannatempasuja elämää estävvii sairaaksiin ja tos asioihin nii männöö aeka jootuummin:
Sairastaminenniin o sillo mukavoo ku sairastaa kuviteltuu sairaatta, eikä noita vaikeeta todellisii taateja jotka rappeettavat ihmeisen tääsin. Mittee on kuvitellut sairaavet? Kaikki tunteevat nuo viranommaisten virkamaisen kipeeven, mutta on pahempiaakin taateja. Pahin taati kaikista taaveista on kai tuo synnynnäine laiskuus se seuroo jokaasta syntymästä asti eli se on erittäin perriityvä. Liitännäis taateja tuolle illekeemmälle on velttoilevat käjet, vötkyilevät jalat, pitkälleen vetävä sellekä ja kaiken tiijon yl' viskoova muisti. Ehkä meitä kuitennii vaivoo viärässä paikassa olevat sillimät, sillä eiköö olis parempi jotta sillimät olis vaikka varren piässä niin joskus vois sellekäänsäki tai selä tuakse kurkistoo, pystysi näkemmään selkäänpuukottajatkii. Yks paha sairaas on myös uamulla aikaisi hereeminen, tulet yövuorosta väsyneenä ja kas kummoo vastassa on uamusta het aikaisinherääjä joka on jo kaik uutiset kerinny päntätä piähäsä, jotta siinä se venähti väsyneen päivä tuas kerran. Sairaas se on yöllä valvominekii niin sanotut yökyöpelit kun tahtoovat käyttee noita mukavuuslaitoksii ja konneita yösyvämmellä. Mite tuollaiset sairauvet sitte tunnistaa? Esmerkiks kun määt saanaan ja sanot saanakaverilles jotta lyöhän löölyy niin sillo kyllä omistat nuo mokonat velttoilevat käjet. Jos tuas yrittää mennä ovesta samalla ovenkiskasulla nii se on vuan saranoijen siästämistä. Viärässä kohassa olevan piän omistaa kun sitä jatkuvaan epähuomiossa hakkoo ja kolhii jonnekkii. Lököttävät housut lie monelle muulle tuttu sairaus paitsi ite houssujen omistajalle. Eikös sairaas oo tuo uamu unisuuski vaikka uni kuulema on immeiselle tärkeetäkkii. Uamu unine sairastaa tuhloomishimmoo ku kerra uamu hetk o kullan kallis. Mitenkähän näistä tällaisista sairaaksista piääsöö toen teolla erroon vai piäsöökö niistä erroon mitenkään? Piäsöö, piäsöö! Synnynnäisestä laiskuuvesta on ehkä hellepointa irtaantua vaikka se on syntymästä saakka seuralaisena ollut. Pittää heittäytyy lopullisseen laiskuuteen niin syvällisesti ettei tuo synnynnäinen ennee tunnu miltään ja sillonha siitä on erroon tottaallisesti piässy. Ja ku velttoilevat käit vaivoo nii tekköö piällä töitä jo käit käävät niin kateelliseks että eivät ne ennee jaksa jooten olla. Pitkälleen viäntävästä selästä on vaikee parantuu, tai sitten ei jos järjestääkin asiat niin että maha on niin pitkälleenvetäjä, selkähän onnii sillo syytön.

	Mikä on mieleenpainuvin hetki. Ilta sininen?	Savolaine män Israeliin lomalle ja näki Ordotoksijuutalaisten hakkoovan melkein piätä seinään nii jootu totteemaan jotta ku Helsigissä neuvookyselin sellevityksessä niin kaslisti melkein piätä tako seinään, jotta liekö tiältä taati sinne tullu.	Immeiset päivittel että onkoo tuo savolainen kun puhhuu noin sutjakkaasti. Niin se vuan on jotta savolaisista ei ota sellevee ite savolainenkaan.
Tiijot löötää kirjoista. Taijon täytyy olla siunaaksellisia. Ossoominen on opittuu. Ammattitaito lähentellöö kiristysmahollisuutta. Ja myyminen on jo täättä petosta. Ostamine onnii sitten jo tyhmyyttä.	Veikko män syrjäkylällä postiin ja kysy että saiskoo sitä pullon koskenkorvoo? Myyjä soittammaan alakoon ja illalla on juomat kuulema tiällä. Ol Veikolla toinennii pyyntö ois tarvinna penisiliinii ku ol niin paha tuo kurkkutulehus. Myyjä vastas sitä en saa toimittoo se on sinun ite haittava Rovaniemeltä. No ei oo ihme jos jootuu viinalla liäkihtee ihtesä sano Veikko.	Meinasi käävä markinoilla vuan ku en kerinnä ku ne jo loppu.	Ku savolaise vettää hiljaseks niin sitte on kyllä tos taati iskenä.	Savolaisellainiin on oma ostohysteriasa se on sitä ku aikasa jututettuaan myyjä tulloo hysteeriseks.
Ku pittää sannoo suurentelun lopettava viimene sana ni mittee savolaine sannoo. Elkee voohottako!	Minkäälainen on savolainen kuumetauti se sallapoop sutjakkaasti jären ja jättää raihnase olon. Eli olo on ku kalutulla luulla.	Laiskuuven voip keskeettee millo tahansa vuan keskeetäppä työnteko niin het tulloo sanomista.	Mittee tarkotettaan kuutamolla. No se on piä mis ei oo tukkoo.	Tul viesti: Sannoovat että kahvinjuonti kaanistaa mut ku maha ei kestä juuva niin paljo että kaanistus.
Helsinkiläisillä on eduskunta, Turkulaisilla tois.puol jollee. Raumalaisil verenottopaikka. No mitä sitten savolaisilla on? meil on hyvvee pottumuussii ja sitä kaikista hipleempöö otrarieskoo.	Savolaisten sexiauto on suabi mutta mikä onkaa työsuheaato? Se on myös suabi on annettu vuan ilman eestä. Eli se männöö jo sille puolen.	Kirjoo ylös sano tarkastaja kirjurille no tämä tek työtä käskettyä ja kiipes torniin. Toine kysymään mittee sinä sinne mänit? Ylöskirjoomaan kuulu vastaas	Ei ihme jos suvesta on tullu arka elläin ku sehän on jo sus syntyissään. Mää siinä sitte vaikka karhulle leuhkii.	Lunta tul mellekein puol metrii ja lumityöt ol pitki talvee muutennii jiäny tekemätä, tul hättäiltyä lumitöije kansa, siihe nuapur tokas, elä hättäile kyllä ne sullaa ens kessään männessä. Sen tuatta minä hättäilennii etteivät kerkii sulloo, jiäp lum työt vielä tekemättä.
Toljonen sairastu sikotaatiin ja sitä kaverilleen näättämmään. Kaver tuumas: "Ei tuo mittään mutta ku minulla sikotaati muuttu karjutaaviks poskiin sijasta paisukii niska". Kaver ku pisti aina paremmaks.	Kysyyvät joolukuus kaappiaalta julukisesti mistä näkköö ostavan asiakkaan. Kaappias vastoo: "Ei mistään yksii tul joolukuusen jalaka kainalossa ja kiinnittel sitä yhteen kuuseen ja tokas sitten hiä vuan kokkeeloo onko tiä sopivoo kokkoo".	Mikä on paksuuven vastakohta, ei se on ohhuus ja laihuusii on littannuus.	Savolaesilla on yks liikkuva pyhäaeka loppiaasen jällekeen enne piäsiistä. Se pitässii suaha jollain miärääksellä vappaaks viikos, se on matika kutu aeka.	Multa palo pärreet ku tervatessa tul tarttu niihi.
Toljonen jootu sottaan ja viestii viijessä sutkaatti sannoo majurille että vihollinen tulloo ijästä suoraan sellekään. Majur tuumi mittee varte Toljonen on suanu isältään sellekään.	Elämä oll ihan hiuskarva varassa kuuluu sanonta, ei tuo kööven varassa oo sen helepompoo, riippumassa sitä on siinähhii.	Tuo kaveriha on laiskansutjakka. Entäpä jos oissii sutjakan laiska.	Toljosen pit lähtee kaappaan Liisasa kera. Siinä Toljonen ei suanu oikein vuatteita piälle niin Liisa riemastu "sinn oot yks toljottaja, sukujuurii myöten". Toljonen vastas: " ei ku nin oon virranniemen Toljossii".	Toljonen ol kaapassa Liisasa kanssa ja jäi suustasa kiin kassalle, Liisan jo mäntyä. Niin jootu Toljonen totteemaan: "on tuo Liisa jo sukkuun soveltunna ku niin tuolla toljattaa".
Pallaate tul kiertoteitä jä ylättäin: Täsä käv jooluna oikeen satuma kylässä, ku vaemo sai ystävältään lahjaks savolaisii juttuja kirjasen. Ystävä lie tiennä että myö viljelemmö savolaisii juttuja. Vaemo siinä sitten lukemaa kirjasta juttuu mulle ni het tul mielleen oma kirjooma juttu ja sitte toine ja jo kolmas. Kiireellä tutkimmaa kirjasta että onkoon siellä muitannii ja ol, puolet kirjasesta on tältä sivulta lähtösin suoraan. Ostakee kirjanen ja kahtokee vaikka. On siimä kirjasessa muutannii mukavoo joten kaappaan vuan, siitä se savolaasuus lissääntyy ja tihenöö. Äkkiä vois luulla että kirja tekijät ois jottain pahhoo tehneet, vuan eivät oo, netti on vähän niinku yhteistä asijoo joten työtään nuo kokkoojat vuan ovat tehneet ja kunnijoitettavoo sellasta. Ovat keränneet savolaisii sutkaatuksii yksiin kansiin, oisivat vuan suaneet kerätä enemmä ja erilaisii juttui, niitä meinaan löytyy. Yhtä jäin kyllä kaipoomaan, jottain pallaatetta oisivat suaneet lähettöö jo etukätteen kun kerran noinniin paljon ovat kopsanneet sivua. Pittää olla hyvinnii tyytyväine kuitennii kun kirjaan saakka on jutut jootunneet ja lainattujaha osa jutuista tässäin on, on vain tullu niitä pitkin matkoo kerräiltyä mutta silti 80% jutuista on aiva ehtoja omii, jotenka tyytyväine täätyy olla kun ne läks muailmoo kiertää. Sehän se ol tässä tarkotussii. Kiitoksia kiinnostuksesta sekä kirjantekijöille että tällä sivulla muuten vaan vierailijoille. Ehkä se siitä murteiden kiehtova ja kaunis sanojen sekamelska lisääntyy ja paisuuen kasvaa omaan kukoistukseesa.
Mittee on hyvä olo? Kyl kait se hirvellä ainakii on istutusmännikön taimien latvojen syömistä.	Mittee sitte on paha olo? No tuon männikön omistajan olotila kun hiä huomoop mite hirvillä on ollu hyvä olo.	Sannoovat olon olevan veiten terällä entäpä jos oiskii partakonneen terällä.	Mikäs on täys jiäkuappi? Ei se oo se joka sisälttää ruisleipee, piimee ja sinistä lenkkii vuan se on sellane mihin pittää pönkkä panna jotta ov pyssyy kiinni.	Siäennuste savoks: Huomenna on pootasiätä ellei saa vettä. Sama tallavella: Huomena on suv kel ellei piä pakkasta.
Voi mite kaanis siä, ei oo näin kaanista ollukaa sano Toljone johon kaveri vastas: " Olpaan 2002 yhtenä suvena niin kaanis siä että ihan pit kuvata kaaneutta, mut nyt ne kuvat on jo haalistunneet".	Toljonen ruahas joolukuusta metästä ku vastaan tull vartija ja sano ettei oo lupa kuusii kuatoo. Toljone tuumas että ite ol kuatunu minä vuan lämpimikseen hiissoon tätä ku ihan kylmällä huitelloo.	Nuapur tulloo kyllään Toljoselle ja sannoo että myöpä ostettiin uus aato. Toljonen vastoo niin muökii nyt se vuan on jo 10 vuotta vanaha.	Kuuluuvat haakkuvan haakii luihuotaks. Kyllä se kuuven kilon jälkeen näkkyy muuttuvan kuitennii kalask ja sen jälkeen kalavalleeksii.	Savossa tunnuskalaksi olisi pitänyt valita matikka sehä on samallaine luirooja ku savolaiset on ylleensäkkii.
Mikäs on tyhjä jiäkuappi? No siellä on vuan se valo, niiku on tapana sannoo.	Savon kiel on yhtä liukas ku kierre jiä ja kumpikkii on sulavoo suussa.	Mitä on kulunvalvonta? Immeesten vahtoomista.	Mittee on vierastyövoima? Se ku tietättää vieraillaan omat työsä.	Minkälainen on ossoovon immeesen kaver? Vihree tietenkin (kateus, kateus).
Mittee on flittailu tai viehätysvoiman käättö? Se on sanan mukasesti kiihkoon hinkkoomista.	Mittee on tallavi aika? No pimmeetä tietennii.	Mittee on kesäaika? Aikasemmin ylösnoosua.	Mitä tapahtuu kun iso kala piäsöö karkuun? No ollaan sitä mieltä että kalan koko kasvaa mutta ei se oo sitä vuan se irtoop vuan.	Mittee tarkotettaan sanomalla toiselle oot minun suosikki? Sanojalla ei ole rahaa itse kustantaa kahveja.
Immeine on keski-ikäne sillo ku juhlista valihtoo ne josta jootuu aekaseen kottiin.	Jos et opettele naarammaan vaekeuksille, niin millee sitte vannahana naarat?	Et ossoo naatiskella jootilaesuuvesta jos sinulla ee oo paljon töetä.	Ihmeitä tapahtuu sillo tällön, mutta kyllä niitten etteen suap kaekesa antoo.	Elämä pittää justiinsa istuntoo, ootko ite paikan piällä, vai onkoo miettees muuvalla?
Sannoovat että menot pittää olla pienemmät ku tulot niin rikastuu. Eli jättäkee immeeset mänemätä ja tulkee aiena.	Ajan suap kulumaan jos pohtii hirveen vaikeeta asioo.	Jos laiskuus iskeetyy tännään piälle niin huomenna voip jo tehä uuven laiskuuven ennätyksen.	Savossa on hyvä ellee kun tiällä on muitakii immeisii, ei oo yksin.	Savossa ei oo herännäisyyttä kun siellä kaikki väk on kierompoo kun nuo herättelijät.
Jos noosoo uamusta viärällä jalalla niin yöllä sen jalan on täytynyt viäntyä.	Veikkoominen on keksitty savossa, tiällä on aina veikattu miten tuolle nuapurille käyp ku se ei toimi samalla lailla.	Likkoo tätä niin testoot oommootko savolaiset juuret.	Nettinörtit ommoovat savolaisuutta hyö ei kaavan luve kun jo uutta sivvuu likkoovat.	Harakka vois olla savolaisten tunnuslintu se räkättääkii samalla lailla.
Mikkää ei oo niin lummoovan kaanista ku huurrettava kylmyys paitsi sienmehtä.	Mikä viheltäen tulloo se pittää piästöö pois, se on nuapurin koira.	Tyhjäntoimittaminen on vaekeempoo kun luulookaan.	Savossa tulloo mieleen kun äit kallaveessä paitan pes, kyl se pes muutii vuatteet.	Jollonniihan se on piätettävä niin miks pittää tännään piättee.
Mikä laalulla tulloo, se on ilimasta. Ottoo tok illimane vastaan.	Hakkoo ite omat halakos, nii suat niistä lämpimän kaks kertoo.	Jos viime tinkoo ee oes niin jopa jäis kaaheesti asijoeta rästii.	Jos huomoot olovas montussa, toppoo ihmeessä kaevuu keske jotta piäset ylös.	Ellämän tarkotus on murheijen karkotus tai ilonpilloojain pois potkinta.
Mikkään ee ruostu niin jootuun ku luaker, jolla vuan leppäillään.	Jotkut tekköö mitä tahhaan sen tähe jotta ee tarvihtis tehhä mittään.	Kompastelussa on ällyy se voep estee kuatumisen.	Leoka pystyyn kun tulloo kova paekka, pyssyypähän aenae suu kiinni.	Liian paljon hyvvee on ihanoo.
Vua olpa hyvä tuur ettei ollu kerihtimet, sano ukki ku veihti seenänraosta silimään sutkahti. Ois niät sokkeetuna molemmat silimät.	Kaks syytä olla tekemätä mittään. Oot yrittännä sitä ennennii tai et oo ennenkään yrittännä sitä.	Kaekilta löötyy tarpeeks sissuu kestee toesten vastonkäämiset.	Ne tekköö jotka ossoo, jotka ee ossoo, ne vuan arvostelloo.	Oekominen on monasti jootusin konsti piästä sinne, minnekä ee ollu mänössä.
Jos mieles tyhjennöö, elä unneeta katkasta iäntä.	Minä synnyin tämmöseks, mikä on sinun selitykses?	Oo oo, eläkä vuan oo olovinas.	On heleppoo ellee nuukasti kun ee oo varroo tärvätä.	Jos ymmärrät kaeken, oot varmasti käsittännä viärin.
Meenasin vaehtoo paetoo, vuan vaehonnii ajatukset piäs hellepommalla.	Se, joka sano että eepä tuo voetto niin tähellinen oo, meleko varmasti hävis just.	Mietippä teepannuu. Vaekka se on kaaloosa myöten tulisessa nesteessä niin eekun viheltellöö vuan.	Jos oot aena tehnä sen sillä laella, oot meleko varmasti tehnä sen viärin.	Immeisen voep luokitella pöljäks vasta sitten kun se luuloo ossoovasa ja tietäväsä kaeken.
Kukkaa ee oo vielä hikkeen hukkunna.	Tekköö noppeemmin oekein kun selevittää miks tek viärin.	Mitä isompi piä, sen harvemmassa korvat ja sitä kovempi piätaati.	Närreen latvaan piäsöö kahella laella, kiipeemällä tae kuatamalla koko närreen.	Naara itelles ennen ku muut kerkijää.
Jos tekköö sen nyt, ei voi tehä sitä auamulla.	Tekemättä jättäminen vähentää tulossa olevoo mittee tässä nyt tekis puutetta.	Joa ajattelloo tehä sen joskus niin nii tekemistä voip aina siirtöö tuonnemmaks.	Sannoovat television kahtomisen olovan pahasta, kyl se kuitennii estää jootavat ruatamissairauvet.	Toivottavat aina pitkee ikkee, siinähä piilöö kitumisen merkit. Toivottasivat mieluummin hyvvee elömöö.
Jos mämmöö munnoomaan ihtesä niin on pakko männä peseytymmäännii.	Kaikki suap kalavalleella katteelliseks paitsi ihtesä siihen tarvitaan järreemmät konstit.	Toise opettaminen on kuulema vaikeeta hommoo, no miks ei ne opeta kollomatta ja ensmäistä.	Mualla on mukava asua, sano mummo ku metrin hangessa potkurrii työnsi.	Oikee veskaivo on hyvä olla olemassa, suaphan sillä ainakkii sammakot kiinni.
Ois joskus mukavoo allakoo lopusta eikä aina alusta.	Pöljiintyminen on aalkuu nerroovelle.	Ensmäisenä kessää ennustaa nuo mualiskuun kollimourunnat.	Sannoovat rahojen olovan vähissä mutta eipään tarvii torsätä.	Huarukalla on kaksmielinen merkitys, on sillä muuhii, se on hyvä verkolaavan uittokeppi.
Savolaeset tuntoo siitä ku ne kahtoo muailmoo ikkäänkuin ylhäältä päin toljottamalla.	Helsinkilääsen turiistin Savossa tuntoo siitä ku hyö toljottaavat torilla immeisii ihan jootavana.	Savon kiel on niin karkeenolosta! Sillä suappii hyvvee palvelluu, ku luuloovat sitä jatkuvaks kirrooluks.	Jos vettää narruu viärästä piästä nii tietää toisen piä olovan oikee piä.	Jos jottain värrii pittää kumartoo nii se tietäätääp toiselle pyllistämistä, kannattaa olla kumartelematta.
Nuapur tuumas aikasin uamusta postilaatikolla tappaantuessa. Ku viskoo ylös nii aikas, eikä jaksa uamusta muata tehhä. Jootoo lehteenii lukemaan.	Joolun tuntoo siitä ku jootuu naattimmaan ruokoo jatkuvvaan liikoo ja sikkoo tarjoovat kaikkijalla.	Jos puttoo jäihin nii sillon männöö kaikki märäks ja olo on ku uitetulla koirarra, minkälaene olo lie uitetulla koiralla.	Mikkää ei oo niin mukavoo ku kaivoo juur uunista kopatusta kalakukosta läskinpaloja suuhusa.	Sillo on tos kuuma päivä ku särettii ruppeevat järvissä ruskettummaan.
Aikasta ylösnoosuu jos ei oes nii suattas sitä muata uamusta kaavemminniin.	Tottuuvessa eläminen on parempoo elömöö. Visiot on vuan herroje huaveeta.	Jos ei kallavettä ois nii tuo savolaiste laalu kirjottamatta ois.	Kuka se nyt viimesen sanan sannoo jos savolaisii ei ois.	Matteenmäti on niin hipleen hyvvee jotta sitä voip kehhuu vaik ei siitä tykkeekkää.
Vaikka kuinka halluu olla raahassa niin aina sen raahan rikkoontummaan heleposti suap.	Uuvenvuuveen luppaakset ja savolaiset puhheet on ensmäässiä serkkuja toissilleen.	Piäsiäinen tulloo ja männöö, juhannus on joskus keskelä kessee, Joolu kuitennii on joka ikine vuos.	Suappaat on hyvät jalkinneet jos ei oo muuta jalkoihin laittoo.	Sannoovat ulkoilman virkistävän, kyssyy soppii miks ne sisähallii jokkainen vuatii.
Muuten kyllä mänis jonnekkiin vuan kun pittää aina tulla takas.	Saanominen on sairasta jos se ei oo kerta tervettä.	Savossa puunveistäminen on pölökyn pätkintöö.	Jos meinoo männä vinnoon nii pittää oikasta siitä se suorennoo	Jos on vaekee elämä niin pittää ellee helpommin, piäsööhin vähemmällä.
Sus ei kyllä voi kuolla sukupuuttoon niin paljo ne susii tekköövät.	Leijona on juluma elläin, sillä niät on karjun harjas.	Meijän pittää kuunnella toisiamme sannoovat, no se on helppoo, ei tarvii ku korvoo lotkaattoo.	Mäkkee noostessa ottaa henkeen. Piäasia on ettei keuhkoihin tarraannu.	Koppoo kiinni tästä päevästä - huomisessa on omat kahvasa.
Jootava hättäily ja voohutus on miel'kuvituksen viärinkäättöö.	Ylleesä näättää tapahtuvan se mittee enite pelekee, kannattaa sitten pelätä sitä mitä eniten halluu.	Ei koiroo voi pelkästää karvoihin kahtoo, sitä on katottava muuallehhiin.	Aikane herreeminen on kuitennii parempi kun pitkään makkoominen, suap uamuruuan tuoreempana.	Mittee varte tuo kirroiloo kysy ulkomaalaine kaveriltaan, kuunnellessa savolaisen puhetta.
Mistee sitä tietää mihinkä pystyy, ennen kun kokkeiloo.	Anna immene kaekkes, vuan elä periks anna.	Pritit tuumiivat istuvaltaan, ranskalaeset seesoskellen, ameriikkalaeset ajjaissaan, suomalaeset jäläkeen päin ja savolaeset kuhanpahan jollonnii.	Kelloo kun kahtoo vähän pieästä ni se on merkki kiireen vilkasta.	Ikkee tulloo, vuan vanahaks ee tarvihe tulla.
Kiell on olut savolaisten viestikapula aikojen alusta, se ei oo tipahtanu kertookaa.	Muailmankaikkeus on niin luaja ja tutkimaton, oiskoon tuo sukua savolaisuuvelle.	Veikkoo hyvä immeinen voittajjoo, muuten mänetät rahas.	Tallavella on hyvä hiihtee, vuan vältä perässä hiihtoo.	Mieti mitä tiet niin ei tuu tehtyy jootavvoo.
Sannoovat jotta on kulutusjuhlat, saispaan nuo samat juhlat kalorien kulutukseennii, ois heppoo laihuttoo	Mikä se on kun joka paikkaan koskoo ja nykkii? No sehän on hiplooja.	Saava kävely työntää ihteesä savvoonniin vuan ei se tuu voittammaan pitkälläänolon aatuutta.	Kun ei tiijä mihinkä tannään männöö niin jättää mänemätä, eipään ainakaan tuu eksymmään.	Jos et oo kävelly kertookaa kuutamossa niin ompaan jottain kokkeelemata.
				Tää suku ei siästä ja seuraavalla ei oo mitä siästee.

Mikä on sisä SAVO? Oiskoon tuo junan rata Mäntyharjulta Mikkelin kautta Kuopijoon, tai sen lähiseutu. Suattaa se Juvalle kookata, ainassii muantie kookkoo sieltä kaatta. Mikä on pohjoissavo? Oiskoon tuo Vieremä ennen Kajjaanii. Vai luvetaanko siihen Kajjaanin kaapunkikkii. Kiuruves siihen ainassii kuuluu. Koilissavo on ainassii Raatavaara suorämmeineen, mäkineen, vai mäniskö siihen viellä Sonkajärvihii ja Valtimo, ainassiin sieltä puhaltaa kaikkialla aina samat kyllymät tuulet. Länsavo on Kangasniemeltä Pieksänmäenkautta melkein Keitelleen kylkeen ulottuva mua-alue. Pielaves kuuluu jonnekkii luoteissavvoon ja loput paikkakunnat jiävättii tähän keskelle, mitä myt Riäkkylästä riijellään Karjalan kanssa, se kun on vähän laijalla, vaikka onnii muuten niin kaanis paikka. Siilinjärvellä pelloo se siipettärien kuuluisa pesäpallojookkue. Iisveellä jos ei oo käänynnä niin ei oo nähnynnä viellä koko muailmoo ollensakkaan, näkemätä on viellä niin niin paljon. Raatalammilla on ne Kekkosen kuulusat kalakosket ja Lapinlahella Matti ja Liisa uottaavat vieläkii junnoo. Juankoskella on kai viellä ainaskii patsas Juisesta, Kuavilla ruvettii kalloo savustammaa ja on sieltä etitty timattejakkii, ovat oikeen valtaasia tehneet. Ja Iisalmihan tässä aivan unohtuu, siellähän se Von Dööppel ratsasti aukkoja kattellen. Suonenjoella ko ol se pysähy tok' kohta tulloo kaanis Suonen jok'. Leppävirralla on se Konnuksen kanava ja Vehmersalmi kuuluu puoliks Soisalon suareen, se on suomen suurin suari se Soisalo ei Vehmersalmi. Kait sitä on vielä Nilsiää ja Tuusniemee ja Sorsakoskee, Jäppillöö, Vistasalmee en jaksa ennee luvetella ku on niin iso tää SAVO. Muaninka on Onkiveen ja Muaninkajärven välissä ja siitä välistä Viannankoskesta suap kuulema ankeriaita, en vuan tiijä mihin pyytöihin ne ottaavat. Varkaavesta minä en tiijä mittään, kun aina siitä ohi ajetaan, se kun on niin tien syrjässä. Hetkinen Pi Pi Pirkatin Lipponen meinas unohtuu se Kolkontaipalleen ommoova Rantasalmi. Savonlinnassa puhhuuvat jo vähän karjalaisittain, Savoon se silti kuuluu kun kerta nimmii ommoo onistusliitteen, eli SAVON, se on savon silloin. Nyt alkaa tuntuu siltä että savo alkaa Riihimäiltä ja piättyy Rovaniemelle, sanokee minun sanoneen, on se vuan niin luaja muakunta. Ja täännä kaikkee mukavoo, että kääkeehän kylässä tiällä piäkallopaikalla, kaikki työ jotka siellä laijalla asutta. Varsinnii Turkulaiset teillä kun on vähän omaluatuinen murre. Liekö Turun murre männyt vähän piloille ku ei ennee oo puhasta savvoo, vuan on ihteensä kerännä historian havinoo sieltä uskonsottiin ajoilta. Koittakee aikaan suaha kielenpuhistus uskonpuhistuksen tappaan. Karjalaisista ei sua sannoo mittään pahhoo sannoo, niillä kun on niin hyvät kalaveet. Pittää vuan puhhuu hyvvee karjalaisista, jotta suap raahassa siellä käävä viellä kalassa. Kyllä se vähän miel tekis Ilomatsista Tohmajärvestä ja Petroskoista muovostoo kolmio jossa ois karhuja ja susia ja liittee se sitten savvoon. Liitosneuvotteluvaiheessa vois ne karhut ja suvet ajjoo sitten sinne Helsinkiin niin suahaan myö käävä miitä sitten metättämässä siellä. Sillä niin hullunkurista se metätys nykyjään on. Kaikesta huolimatta pyrkikee tänne savoon, oikeetten immeesten joukkoon, kaikki jotka ette oo ihteenne pilanneet viellä sillä soppailulla. On se merkillinen tää internet se ku lähentää teijät laijalla asujattii vähän lähemmäks meitä tiällä piäkallopaikalla olijoita. Onhan sinne Helsingin laitamaille vilä muantietä pitkin aikamoinen luikaas, melkeen neljäsattoo kilometrii. Toiselle laijalle Ranualle viissattoo. Että miten työ laijalla eläjät oikein jaksatta käävä toistenne luona kylässä. Tästä keskeltähän on paljon mukavanpituset matkat joka suuntaan, paitsi Ruotsiin sinne ku on tuo mer välissä. Savossa on muuten näitä paikkakunttii paljon ja jos rupees järvii luettelemaan, tulis äkkiä ikävä niitä kun on niin pallajon että jätetään ne välliin tällä kertoo. Sen verran kuitennii pittää matkailuu korostoo että Iisveiltä Pielaveelle kannattaa ajjoo niin on kääny syvänmailla asti.

Vois se olla aika hullunkurista kuultavaa savolaisen kansanedustajan suusta eduskunnassa, vaikka näin. Mittee työ Helsinkiläiset määtte munnoomaan kaiken meijän savolaisten aikaansuaman hyvinvoinnin, ettäkö työ ossoo ajatella monmutkasemmin kun pittää piätökset suoraan rätkii miettimätä.

Voe kaaheeta mitenkä tuo pyööreeys pätkähtikkään piähän, kerralla paakaatti näkemyksen.

Sitten vähän ehdotuksii, näin nimmeemisen alkajaasiks'
Ammattikoulu vois olla...........OPPIMIS OSSOOMO
Musiikkikeskus on huono nim'...........Pittää viäntee se aimahhii rytm'rykimöks'
tai KAIKUMA KAMMIOKS.
Kaupungintalo vois olla..........Virkaalijoiden kioski, tai PIÄTTÄJÄIN PÖMPEL'.
Sairaalan nimi kysi ei kyllä sano ihmiselle mittään..............Miltä kuulostas VAIVANPIÄSTÄJÄINTALO.
Terveyskeskushan onkin kansan suussa arvaamiskeskus.............Mutta vois olla myössii MYSSIINMIÄÄRÄÄMÖ.
Palolaitos vois olla..........AATTAMISASEMA.
Tori on joka kaupungissa tori...........Kuopiossa se voisi olla KAAPPA-AAKEE.
Kuopioon erkanemisviitassa voisi lukea............TÄSTÄ PIÄSET KUOPIJOON.
Kuopiosta poislähtevissä opasteissa......... NYT OOT KYLLÄ MÄNÖSSÄ MUUALLE.
Kallan silloilla vois olla viitta....... Jos jatkat tästä, joovut Iisalameen,
tai nyt mänit kyllä ohi jo Kuopijjosta etkä piäse takaasin ennen Sorsasalloo.
Puijon torni vois olla.........KAHTOMISTERASSI tai kahtelupaikka Puijonmäellä.
Rautatieasemalla voisi lukea........Tästä alkaa kiskot muailmalle.
Hampurilaisravintolat vois kantoo nimmee........Hättäästen syömäpaikka
Ajankohtaistakin, esim keskustan valkeinen............Kävisikö Slopotan lätäkkö tai kaaniimmin pommilampp'.
Kaapunnin piällikkö olis..........vaikkapa liäkintäneevos.
Olet tässä, kartassa lukis' torilla........Oot kaapungin tihheemmässä tuajamassa, tässä keskellä Kuopijjoo.
Rauhalahdessa lukis........Nyt oot raaha lahes, tiällä oot onnelline ja kiire jiä muualle, nyt älä ennee hötkyile.
Savon sanomain otsikon alla lukis.......Mie oon kieroon kasvana kesk'suomalainen mutta ilmeestä sukua savolaisuuttee.

Laitetaan Savossa savon kielen yppärille hiukan höystöä ja ruvetaan kaikki puhumaan sitä joka paikassa, niin suahaan kohta todellinen Savo. Tätä muut tulloovat kuuntellee ja entäs jos ne viellä ruppeevattii opettelee sitä, niin sitten kyllä oomma äkkiä pulassa, tulloo Savosta viellä valtakieli.
Savolainen kielkylpylä.
PIÄNPIEKSÄMTÄ PAVILJONKI