MUISTOT

PÄÄSIVU .. LUONTO .. PUU .. PUULAJI .. RUOKA .. KALA .. RETKEILY .. KALARETK .. TAITO .. MUOTO ..VANHAA .. SAVO .. MATKA .. MUISTOT .. naytto .. KIAHNA

Vanhuus öllö olotila, vai voiko sitä jotenkin hyödyntää? Käsiini joutui kirjoitus, se oli kaikessa hiljaisuudessa kirjoitettu. Kirjoittaja kirjoitti kai omaksi ilokseen tuon muistelu tekstin, kun ei aina jaksa joutenkaan olla. Se henkii kokemusta ja tietämystä, ajalta, joka on taaksejäänyttä mutta harvan sen ajan eläneen henkilön muistiinpanemaa. Yleensä me nuoremmat olemme niin viisaita että pystymme kirjoittamaan asiat ja joskus jopa kokemukset, noiden kokeneiden henkilöiden PUOLESTA (valitettavasti). Me jopa selitämme kokeneille henkilöille tietämättämme, mitä he ovat elämänsä varrella  KOKENEET (voi voi). Valitettavasti tuon taitavan ja kätevän sukupolven voimavarat ehtyvät pikkuhiljaa. Viimeisten suurten ikäluokkien mukana  menevät menojaan taidot tekemiseen omin neuvoin, ne jäävät unohdukseen ainiaaksi. Meiltä on hiipumassa käden taito, mutta mikä viellä PAHEMPAA meiltä on hiipumassa PERIMÄTIETO ja sen mukana PERIMÄTAITO. Näitä taitoja joita vuosituhansien ajan on esi-isät ja äidit opettaneet aina uusille ja uusille sukupolville, ei sitten enää ole. Ei ole enää darikkaa   (isoisää) joka kylyn (saunan) portahilta (rappusilta) antaa ohjeita prihatzusille (pienille pojille). Nuo darikat (isoisät) ja muamoit (isoäidit) on nyt suljettu palvelutaloihin, 4 seinää ympärilleen ja hoitajain hellään huomaan. Lapset ja lapsenlapset ovat heidät sinne saattaneet, ammattiauttajien hyvään huolenpitoon, kaikki on valmista ja steriiliä heidän ympärillään. Vain harva pystyy rikkomaan nuo steriilit muurit ympärillään ja antamaan itsellensä tai muillekin jotain omastaan. Kysymys kuuluukin, olisikohan meidän itse kunkin korkea aika hyödyntää tuota vanhusten perimätietoa ja kokemusta kunnioittamalla ja arvostamalla, ENNEN KUIN ON LIIAN MYÖHÄISTÄ.  Asian avartamiseksi pieni muistelu menneisyydestä, sen kirjoitti  darikku. Hän darikku joka tämän kirjoitti, on  vielä noita käden taitajia, joka ei  elä tätä tietotekniikan aikaa  vaan  elää  muistelmissa missä TAITO OLI TÄRKEINTÄ JA  ARVOSTETTUA.

Pagina (tarina tai tässä ehkä muistelu)

Minä karjalan mucikku menen kazomah kuin nezis talos voijah, da kazelen mitä siel nägyy.
Minä karjalan mies menen katsomaan kuinka yleensä talossa voidaan ja katselen mitä siellä näkyy. 

Nygöi olen täs suure autodorogal, täs erganou dorogu taloh. Ensin nousen mägiryä sit algua toroganje tasavumah.
Nyt olen tässä suurella maantiellä, tästä erkanee tie taloon. Ensin nousen  mäkeä  sitten alkaa tie tasaantumaan.

 Oigeipuolel dorogua on tanhut, sen tanhuan yläpuolel on heinysarai, sinne voi ajua heposel heimyhäkiker.
 Oikealla puolen tietä on navetta. sen päällä on heinäliiteri, sinne voi ajaa hevosella heinäkärrien kanssa.

 Sarais on suuret ukset da nägyy olevan suurenpuoleinen sarai.
Heinäliiterissä on suuret ovet ja näkyy olevan suurenpuoleinen liiteri.

Da sit vasemmalpuolel dorogua on suuri koivu, da koivun lähellä on suuri läpätzy suuri kivi, da kivenpiälle da on luajittu pölkkylöis istuimia, da keskel kivee on stolane.
Ja sitten vasemmalla puolen tietä on suuri koivu minkä lähellä on suuri tasainen kivi. Kiven päälle on tehty pölkyistä istuimia. Keskellä kiveä on pöytä

 Sit on suuri augei piha kazons suorah taloh sit näkyy monet szoklat da oigei suuri senzoi. 
 Sitten on suuri aukea piha. Katson suoraan taloon  missä näkyy monta ikkunat ja oikein suuri eteinen.

Senzois tulou ulkoportahat, avuan uksen siinä on pitkä ripa. Menen senzoih.
Eteisestä tulee ulkoraput, avaan oven missä on pitkä vedin. Menen eteiseen.

 Eteisen pohjoispuolella on suuret kaapit, hyllyjen edessä on tuoli ja pieni pöytä, sitten on naulakko vaatteita varten

 Pertjh mendäs on seitzemen askel. Uuksi on aika levei se onvanhua mallii sangies lauvas luajittu.
 Huone on seitsemän askeleen päässä. Ovi on aika leveä se on vanhaa mallia, paksusta laudasta tehty.

 Pertis on päzzi sit voi pastua midä vai esimerkiksi leibiä, scipainnjiekkua, kurnjikkua, pazoidu, kartohkua, hauvuttaa kapustua, kuivata kizuu da muutu kalua, da hauduo maiduo da pastua lihua da panna tauzaseh pudruo pastunah.
 Huoneessa on uuni siinä voi paistaa mitä vaan esimerkiksi leipää, piirakoita, kukkoja, lanttua, perunaa, hauduttaa kaalia, kuivata pientä kalaa tai muutakin kalaa, hautoa maitoa, paistaa lihaa ja laittaa kulhoon vaikka puuroa paistumaan.

 Da pädzii vaste on zupus ufatku koukku leipylabju, sit on lähel samovuari mis keitetäh zuuajuu. Toisel sivul on hella da kaksi pezolkua. 
Sitten uunia vasten on nurkassa hiilikoukku, leipälapio vielä lähellä on samofaari missä keitetään teetä. Toisella sivulla on hella  ja kaksi pezolkua.

Da päzil on suur tjila mis voi pidiä kuivas laukat da kizut da muu kuiva ruoka. 
 Uunin päällä on suuri tila missä voi säilyttää kuivassa paikassa sipulit ja kuivatut pikkukalat tai muutakin kuivattua ruokaa. 

Sit hellal voi pastua zupukkua riehtilänker da hellan levyn piällä pastetah sultzinat da keitetäh monenlaiset rokat, sopat, kiisselit.
Siinä hellalla voi paistaa täytelettuja paistinpannulla ja hellan levyllä paistetaan ruisletut ja keitetään monenlaiset keitot, sopat, kiisselit.

 Gu kazou ylöspäin nji nägyy proutjivot olevan bokalleh seinää vasten da ylenbändy on truvat truvanpellit.
 Katsoessani ylöspäin näkyy uuninpaistopellit olevan kyljellään seinää vasten. Sitten ylempänä on savupiipun pellit.

 Gu kazzou päzin vasemmalle nji stjoklan vieres on astiaskuappi, sit on mondu poklua, alibasel poklal on kofennjikku, riehtil, savitauzasia, valurauta kattiloita näillä on hyvä pastua lihaa esimerkiksi pozzii, lehmiä, häkkii, lammasta, kanaa, mezoidu, jämöidy, pyidä. 
 Katsoessani uunista vasemmalle niin ikkunan vieressä on astiakaappi  siinä on monta hyllyä alimmaisella hyllyllä on kahvinpaahtopannu, savikulhoja, valurauta kattiloita niillä on hyvä paistaa lihaa esimerkiksi possua, nautaa, härkää, lammasta, kanaa, metsoa, jänistä, pyytä.

 Sitten ylemmällä hyllyllä on torielkat, ruokalautaset, bluudskst, teevatit, syvät lautaset, lusikat, veitset, kupit. Sitten tuopit millä juodaan kotikaljaa ja stokanal juodaan maitoa ja mehua.

  Sit viel on ylimbändy koufin suarindulaite rännäri, da vispilät, petkel millä survodah da myös on  myös lihakurikku, koufimylly, värtjin.

  Sitten viellä on ylimpämä kahvin paahtolaite rännäri ja vispilät, petken millä survotaan viellä siellä on lihanuija kahvimylly värttinä.
 Värtjinillä tehdään cipainnjiekkua, sit on härkin, zorkuurauta millä zorkatah porkanoita, ga sio siel on viel kartohkan kuorima veizi, da juablokan kuorima veidsi, da viel on puukapustu skuapis vasemmal stokanat.

 Värttinällä tehdään karjalanpiirakoita. Sitten on taikinansekoitus haarukka keppi, soseutus rauta millä soseutetaan porkkanoita  ja viellä siellä on perunankuorinta veitsi,  omenankuorinta veitsi ja viellä on puukauha kaapissa vasemmalla hyllyllä.

Vasemmalla on Ikkuna ja ikkunan laudalla on pöytä zassut, siihen on lentäyt perhonen, on tullut ikkunasta kun sivuikkuna on auki.

 Ikkunan vieressä on pöytä ja pöydän molemmilla puolilla on penkit. Ikkunan edessä on pieni pöytä ja pöydällä on oranje virbii, pikiastia, jouhia, suuria neuloja, puunauloja, kengän pohjanahkaa, hienoa nahkaa,

 Niistä valmistetaan koukkukärki saappaita, edessäpäin on naulakko siinä riippuu pyssyt, haulikko ja hirvikivääri, on vielä reppu siinä riippumassa.

Lattjiel on zomat ripumatot da lagienje oli mualattu ketrillimualil da sit uksen vieres nousi pordahat puickah.

Lattialla on kauniit riepumatot ja katto on maalattu kalkkimaalilla ja oven vierestä nousee rappuset yläkertaan.

Yläkerrassa on pieni huone, sänky, pöytäkaappi, pieni pöytä, nurkassa on ikoni ja pöydällä kynttilät.

 Ikkuna oli auki siitä näkyi kauas merelle missä hinaaja veti tukkilauttaa. Tukkilautan sivussa olivat prisapankat.

 Sitten lähdin pois yläkerrasta ja tulin pihalle, siellä oli suuret raput talon seinällä siitä pääsi katolle ja tikapuita oli palosalko.

Sitten menin tikapuita myöten katolle piippu oli kunnossa ja kattopäreet olivat ehjät tehty ajatuksella, kaikki hyvin.

 Tulin katolta pois ja katsoin talon seiniä.  Seinät oli vuoltu piilukirveellä, suurista tukeista oli tehty veistämällä.

Senzoi oli pyöres tukis nämä oli kuorittu teräcimel ga kablil olis ollut vaigei kuoria.

Eteinen oli pyöreästä puusta,  ne oli kuorittu petkeleellä, vuoluraudalla olisi ollut vaikea kuoria.

Sit pihal oli läzönnyt juablokku, joku oli sen tallannut. Pihan toises laijas oli juablokkupuu da loitombua oli kaksi räbinä da kiviruoppas.

Siinä pihalla oli litistynyt omena joku oli sen tallannut. Pihan toisessa laidassa oli omenapuu ja kauempana oli kaksi räpinä ja kiviruoppas.

 Sit lähellä oli kasvimua mis kasvoi porkkanua, nagristu, kurkkuu, kurpitsua, laukkua, pabuu, da muidu mausteitu.

 Siinä lähellä oli kasvimaa missä kasvoi porkkanaa, naurista, kurkkua, kurpitsaa, sipulia, papua ja muita mausteita.

 Sit menin talon tuakse siel nägyi viljapellot siel oli ruistu, ohrua, vehniä, kagrua da viellä oli pelvastu.

 Sitten menin talon taakse sieltä näkyi viljapellot, siellä oli ruista, ohraa, vehnää, kauraa ja vielä pellavaa.

  Loitompana nägyi heinypellot, kävelin pellolle siellä oli mezänrajas riihi da loitompana oli heinysarai heinii da olgii varten.

 Kauempana näkyi heinäpellot, kävelin pellolle siellä oli metsänrajassa riihi ja kauempana oli heinälato heiniä ja olkia varten.

 Sit rannan puolel oli suurten häkkien aitaus nähtävästi lihakarjaa varten, kauvempan oli lehmät da vasikat, nägyi joukos olevan lampahii laitumel.

 Sitten rannan puolella oli suurten härkien aitaus nähtävästi lihakarjaa varten, kauempana oli lehmät ja vasikat näkyi joukossa olevan lampaitakin.

 Tulin takasi ga sielhäi ne pozit röhkivät da  kanoil oli iso kocimo ga hebuo ei nägynnyh.

Tulin takaisin ja siellähän ne possut röhkivät ja kanoilla oli iso kanala mutta hevosta ei näkynyt.

Kävelin  randah rannas oli veneh da verkot oli telinees da telinehen vieres oli adrain, tulikobru, onkivaboi da monenlastu katiskua da merdua da rysiä

Kävelin rantaan rannassa oli vene, verkot oli telineessä ja telineen vieressä oli atrain, tulikoura, onkivapoja ja monenlaista katiskaa ja mertaa ja rysää.

 Kuulemma sit järves on äijän kalua, on haukii, ahvendu, kuhua, siigua, angeriastu, lahnua, matjikkua, lohtu, kiickoitu da kuoristu ga viehäi oli kyölä telinehes.

 Kuulemma siinä järvessä on paljon kalaa, haukia, ahventa, kuhaa, siikaa, ankeriasta, lahnaa, matikkaa, lohta, kiiskiä, ja kuoretta ja vielähän oli köylä telineessä.

 Sit lähtin tallailemah kojihpäin. Duumaisin että pidäy tulla huomei kazzomah ongo vägi kojiutunut.

 Sitten lähdin kävelemään kotia päin. Mietin että pitää tulla huomenna katsomaan onko talonväki kotiutunet.

 Tänäpäi on suovattu.

Tänä päivänä on lauvantai.

Nousen tuasei mägyritzasen talon torogua, tulen pihah ga siel kylyn eis istuu starikku pölkyl, häi on talon vanhu icädy.

Nousen taas mäkinyppylän talon tietä, tulen pihaan ja sielä saunan edessä istuu isäntä pölkyllä, hän on talon vanha isäntä.

 Matkuan lähembäkse da sanon terveh teille, starikku vastau minulle ga terveh terveh.

 Menen lähemmäksi ja sanon tervedys teille. Isäntä vastaa minulle terve, terve. 

 Gah kuspo olitto egläi gu ei nägynnyt ristinsieluugaa tiäl gu minä olisin paissut teijän nuoren icännän ker.

Missäpä olitte eilen kun ei näkynyt ristinsieluakaan täällä kun minä olisin puhunut teidän nuoren isännän kanssa?

 Ga midäbö jieluo olis sinulla ollut. Ga minä olisinkysynyt olisko häi teroittanut pari kossua.

 Mitäpä asiaa olisi sinulla ollut? Ka minä olisin kysynyt olisiko hän teroittanut kaksi viikatetta.

 Kazo meijän ojanpiandaret rehottaa niin että ne pitäs niittää, muita enne.

 Katsos meidän ojanpientareet rehottaa niin että ne pitäisi niittää muita ennen.

 Kuin starikku vastasi minulle niin siihe juoksi punukku ja huusi diejoi, kazo minä lövin tälläsen pienen iinausen.

 Ennen kuin vanhaisäntä vastasi minulle niin siihen juoksi lapsi ja huusi ukki katso minä löysin tälläisen pienen  iinaisen.

 Ga näytä sanoi starikku, sitten hän sanoi sinä brihatzunje vie se samah paikkah kus otit.

 Näytä  sanoi vanhaisäntä sitten hän sanoi, poika hyvä vie se samaan paikkaan mistä otit.

Kysyin konsubo menettekö työ bunukan ker kaupunkii.

Kysyin koska menette lapsen kanssa kaupunkiin?

Gah tuleval viikol pidäy käyvä kaupungis. Pidäs ostua pari rengii da luahkanju soban pesuu varten.

 Tulevalla viikolla pitää käydä kaupungissa. Pitää ostaa kaksi sankoa ja peltisaavi vaatteiden pesua varten.

Sitten menimmö pertjih siel oli tjoutanje, sanoin terveh, no nouse tänne peremmälle istumahan minä panen koufin kiehumah.

Sitten menimme tupaan siellä oli emäntä, tervehdin häntä, pyysi peremmälle istumaan ja sanoi laittavansa kahvin kiehumaan.

 Tjoutanje ottaa kuparisen zainjiekan täyttää veil da panee hellal, auvua hellanluukun da ahtau täydeh lomuu.

 Emäntä ottaa kuparisen pannun täyttää vedellä ja laittaa hellalle, avaa hellanluukun ja laittaa täyteen hellapuita.

Kohta koufi on valmista. Sit häi kandau njicusta stolah da ottau da täyttää suahharinjizan. Sit häi tuo kupit da bluudesckat da lusikat.

Kohta kahvi on valmista. Hän tuo pöytään pullaa ja täyttää sokeriastian. Viellä hän tuo kupit  leipälautaset ja teelusikat.

Häi kuatoi kuppiloi koufit da sanoi ga olgua hyvä nouskua tänne stolah juommo täs koufit. Silloin avaudui uksi da pertjih tuli nuori zoma nainen.

Hän kaatoi kuppeihin kahvit ja sanoi olkaa hyvä ja tulkaa tänne pöytään juomme kahvit. Silloin aukesi ovi ja tupaan tuli nuori kaunis nainen.

Häi tervehti minua. Nji minä kysyin starikal kembo häi on. Ga häi on meijän njevesky niin sitten kävi että njeveskykin tuli meijän ker koufil.

Hän tervehti minua niin minä kysyin isännältä kuka hän on. Hän on meidän miniä ja niin miniäkin tuli kahville neidän kanssa.

Passibo koufis nygöi minun pidäy käyvä teijän huucicis scital kusbo se on.

Kiitoksia kahvista nyt minun pitää käyvä teidän vessassa tarpeilla, missä päin se on.

Mene vain tuonne liävän luo piäh ga sit ize löyvät uksen.

Mene vain tuonne navetan päähän, löydät itse kyllä oven.

Minä menin pihan poikki da kazoin ga siel oli kaksi ustu duumaizin pidäy kazzuo  molemmat ukset.

Menin pihan poikki näin että siellä oli kaksi ovea päätin katsoa molemmat ovet.

Menin perinmäisel uksel da kazoin sisälle se oli varasto liideri.

Menin takimaiselle ovelle ja kurkistin sisälle, siellä oli liiteri.

Siel oli orrel potkuri, sukket, kepit da ne oli hyväs kunnos kerkii da stiikkoi myöte.

Siellä orrella oli potkuri, sukset, sauvat ja ne olivat hyvässä kunnossa sompaa ja stiiskkoi myöten.

Siel orrel oli sapilat heinyseipähii da laudua sit seinäl oli pieni sumzanje da sit otin sumzasen ga siel oli tulukset da taulua.

Siellä orrella oli sapilat heinäseipäitä ja lautaa ja seinällä oli pieni reppu. Otin repun siellä oli tulitikut ja taulua.

Duumaizin että nämä ongi starikan tuaton brujat da  panijn ne tagasin sumzaseh.

Päättelin että nämä onkin talon vanhanisännän tavarat ja panin ne takaisin reppuun.

Sit oli fonarine konjkat da nuoran piäs stiikat mikä pandih kaglah gu mendih luistelemah se näit sidä varten jos pakui avandoh nji sai vediä izzensä jiälle.

 Siellä oli fonarine luistimet ja narun päissä purasimet mikä laitettiin kaulaan kun mentiin luistelemaan ne oli sitä varten jos putosi avantoon niin niillä voi vetää itsensä ylös jäälle takaisin.

Sit oli puras nojalleh seinää vaste da regy onje cinat oli vähän ruostehes da sebä  oli  liestynyt muite oli ihan hyvä.

Sitten oli tuura nojallaan seinää vasten ja regy onje cinat oli vähän ruosteessa ja se oli tylsynyt muuten oli ihan kunnossa.

Viellä siel oli kalavirci se viellä haiskahti kalal. Uksen lähel oli nurmen leikkuu kone.

Vielä siellä oli kalakori se haiskahti kalalle. Uksen lähel oli heinänleikkuu kone.

Seinäl oli pandu kossu da zirpi, kovacin oli parrun piällä sit oli keritzimet suuret nosnitzimet millä leikataan pensaita.

Seinälle oli laitettu viikate ja sirppi. Hiomakivi oli parrun päällä lisäksi oli keritsimet ja pensassakset.

Loitompana oli buukku luahkanju kaksi korvoidu da suuri kattila millä keitettiin ciivatan zoleilois suobaa, da njis tuli semmosii gu muilupaloi niitä käytettiin soppiipestes.

Kauempana oli buukku peltiamme, kaksi saavia ja suuri kattila millä keitettiin karjan suolista suopasaippuaa. Siten tehtiin saippuapaloja millä sitten vaatteita pestiin.

Da buukkuu keitettih kattikal kesäi järven rannal siel sit pestih kai sovat da pualikoidih gu sovat oli kuivannuh nji ne katalkoitih edupiäs vain hurstiset da käsipaikat da muut liinat da tyykit.

Pyykkiä keitettiin kattilalla  kesäisin järven rannassa siellä pestiin vaatteet ja nuijittiin ne. Vaatteiden kuivuttua ne katalkoitih etupäässä vain hurstiset ja käsipaikat ja muut liinat ja tyykit.

Liiteris oli viellä mondu vanhua rengii niillä oli kerätty kartohkat pellolta viime sygysyi sit oli karstat da pirdoja da kangaspuut hyvin njiputtu oli pandu seinävasten.

Liiterissä oli vielä monta sankkoa, niillä oli kerätty perunat pellolta viime syksynä. Siellä oli vielä karstat, pirtoja ja itse kangaspuut hyvin niputettuna ja seinäviereen nätisti laitettuna.

Kiännyin da panin uksen kiinni da nousin pordahii pitkin huuccih, ga tundui ihan kebiel tulla iäres huuccis.

Käännyin ja panin oven kiinni ja nousin rappusia pitkin ulkovessaan ja tuntui ihan kepeältä tulla ulkovessasta tuli pois.

Starikku istui talon pordahil da roiskautti pitkän sylen pordahien viereh da veteli sauhuja käyrävartisesta piipusta ja sanoi nyköi lähtemmö kylyh se on jo räydymäs.

Isoisä istui talon rappusilla ja roiskautti pitkän sylen rappusten viereen ja veti sauhuja käyrävartisesta piipua ja sanoi nyt lähdetään saunaan se on jo tasaantunut.

Minä vähän vastustin mutta starikku sanoi ga midä vazkat kyly on hyväksi da se andau tervehyttä.

 Minä vähän vastustin mutta isoisä sanoi. No mitä vatkaat, sauna on hyväksi, se tuo terveyttä.

No passibo pidäy sit lähtie kylbemäh.

No kiitos pitää sitten lähteä kylpemään.

Kyly oli tosi hyvä sisään lämpiävä. Poigu tegi täh uuvet lautaset da seinä vaste ridilät, ne on luajittu huavas.

Sauna on tosi hyvä sisään lämpiävä, poika tähän uudet lauteet ja ritilät seinää vasten, ne on tehty haavasta.

Sitten starikku visckoi vetty päzzii no ga tervasehhai sit tuli räkki, higi valui silmille niin että pidi huuhtuo nuanua tämän tästä tuassu oli suuri da sillä oli ihan mukava huilauttaa veid päälleen.

Sitten isäntä viskoi vettä uuniin kiuaskiville ja nopeasti tuli kuuma ja hiki valui silmille niin että piti huuhtoa naamaa tämän tässtä. Vati oli suuri ja sillä oli ihan mukava heittää vedet päälleen.

Sit myö kylvimmö kilpaa.

Sitten ne kylvimme kilpaa.

Ga äijän sinä kestät tädä löylyy.

No paljon sinä kestät tätä löylyä.

Kestänhäi minä näithäi tädä pözöidy da käsivarsii gu se liha on icskeydynyt minuh, niin pidäs vain äijän higoilla da liikkuo mutta kun algua tulla vanhaks, nji ei kehtua rehkie muga aijan gu pidäs.

Kestänhän minä, näethän tämän mahan ja käsivarret se liha on iskeytynyt minuun, pitäisi vain paljon hikoilla ja liikkua mutta kun alkaa tulla vanhaksi eikä kehtaa enää rehkiä, koko ajan kun pitäisi.

No hyvii vastoihan työ oletto luajinnu, da hyvä lehtiset.

Hyviä vastojahan työ olette tehneet ja hyvälehtisiä.

Daa ne on otettu tuol suonlaidas siel on meijän metzypalstu, siel pidäy tuleval sygysyl harventua.

Ne on otettu tuolta suon laidasta siellä on meidän metsäpalsta, siellä pitääkin ensi syksynä harventaa.

Ga vielgö sinä käyt mezäs ruadamas.

Vielläkös sinä käyt metsätöissä.

En, ga ota vuassua juotattauhai gu nenga sinus higi virduau no nygöi juoduu menemmö ottamah viel hyvät löylyt.

En, ota kotikaljaa janottaahan kun niin paljon sinusta hiki virtaa ja juotua menemme ottamaan viellä hyvät löylyt.

Mendih uuvestah kylbemäh kazoin seinii, seinät oli sangies noves da minä sanoin ga ettegö työ kylyn seinii pese nji konsu.

Mentiin uudestaan saunomaan katsoin seiniä ne oli paksussa noessa ja minä sanoin ettekö työ koskaan saunan seiniä pese.

Ei, ei niidy pie pesdä eigä koskie, kazo midä sangiembi nogi on kylyn seinäs sidä parempi on löyly. Kazo se johtuu siitä gu ne seinät keriäpi happie nji on parempi löyly.

Ei, ei niitä pidä pestä eikä koskea, katsos mitä paksumpi noki on saunan seinässä sitä parempi on löyly. Se johtuu siitä kun seinien noki kerää happea niin on parempi löylykin.

Kylyn jälkeh menimmö pertjih ga njevesky buali leibää da njicustu. Tjoutatanje vedi niihii päzis iäres da sanoi vod on räkki päzzi pidäy andua vähäsen räydyö ennen gu panou leivät päzzih.

Saunan jälkeen mentiin viellä sisälle ja pojanvaimo buali leipää ja pullaa. emäntä veti niitä uunista pois ja sanoi kylläpä on kuuma uuni pitää antaa vähän tasaantua enen kuin laitetaan leivät uuniin.

No istukkua minä tuon teille zuajuu, kylyn piälle maistuu zuaju hyväl.

No istukaa ninä tuon teille teetä, saunan jälkeen maistuu tee hyvältä.

No minä istuin sih lautzal da kazoin gu njevesky palmikoi njisustu da se kävi terväseh.

Minä istuin siihen penkille ja katsoin kun pojan vaimo palmikoi pullaa ja se kävi näppärästi.

Stjoutanje kysyi kuibo se nuaburis emändy voibi, läciigö häi sen jallan ker.

Emäntä kysyi kuinka se naapurin emäntä voi, tanssiiko hän sen jalan kanssa.

Ei, jo oli tuolla kaupalla, jalga on jo parandunut mutta että viel aristau. Pidäy liikkuo hiiljakkasin muide jalga on jo hyvä.

Ei, jo oli tuolla kaupalla, jalka on jo parantunut mutta viellä sitä aristaa. Pitää liikkua hiljakseen muuten jalka on kunnossa.

No kuibp sinun muamo ja tuattas voivat?

No kuinkas sinun äiti ja isäsi voivat?

Hyvin veikkonje vaste olivat matkoil kävivät muamon zijoin luona ga olivat kogo viikon da egläi tuldih kojih.

Hyvin voivat, vasta olivat matkoilla kävivät äitin siskon luona, olivat koko viikon ja eilen tulivat kotiin.

Minä nousin stolas iäres ga huomasin että olin kylys olles pannut paijan nurinpäin piälle otin da laitoin oigeinpäin.

Nousin pöydästä pois ja huomasin että olin saunassa laittanut paidan nurinpäin päälle otin ja laitoin oikein päin.

Sanoin nygöi minun pidäy lähtie kodih, kuulemah bunugat tulou illal meille viikokse, vävy näit rubieu luajimah ukset da szoklat, oman kojin. Ga sit on buaboil seurua gu ne bunugat tulou meille, sit hänen kudomiset jiäbi ruadamatta.

Sanoin nyt minun pitää lähteä kotiin kuulemma lapset tulevat illalla meille viikoksi, vävy rupeaa tekemään uudet ukset ja ikkunat omaan kotiin. Sitten on mummolla seuraa kun ne lapset tulevat meille sitten hänen kutomiset jää tekemättä.

Midäbö muamas sit kudou?

Mitäs vaimosi sitten kutoo?

Ga midä ribumattuo on colkuttanut kogo keveän.

No mitä, riepumattoja on kolkuttanut koko kevään.

Kuule nygöi on jo manzoi kysty da sen jälgeh kypsyy mustjoi da juoloi sit tulou puoloin vuoro da räbinän da karpalon vuoro. Nämä marjat gu tulou kerättyy ga sit on talvel mukava istuo pertjis da maistella niitä marjoja.

Kuule nyt on mansikka jo kypsää ja sen jälkeen kypsyy mustikka, juolukka ja sitten tulee puolukan vuoro ja räpinän ja karpalon. Nämä marjat kun tulee kerättyä niin sitten on talvella mukava istua tuvassa ja maistella niitä marjoja.

Kuibo äijäl sinul onciivattua?

Kuinka paljon sinulla on karjaa?

Ga ei ole äijiän, yksi hebonje,, seitzenen lehmää, viicitostu lammastu, kaksikymmenty kanua, yksi kukoi, kaksi pozzii: Lehmät on tanhuos, hebone on konuccis, lampahat on liäväs, pozit on dai liäväs, kanat on kocinos että eivät ciivatton jagloi sotkevus da dulis kanoista rampoi da vaivasii. Da tiäl pertjis on viel koiru da kaci, daa ga sit on viel liäväs kolme vasikkua. Kohta pidyä piästää ciivatat pihal da vijä äpärehty syömäh.

Ei ole paljon, yksi hevonen, seitsemän lehmää, viisitoista lammasta, kaksikymmentä kanaa, yksi kukko ja kaksi sikaa. Lehmät on tilanavetassa, hevonen on tallissa, lampaat on navetassa ja siat on kansa navetassa, kanat on kanalassa, etteivät karjan jalkoihin sotkeennu eikä tulisi kanoista rampoja ja vaivaisia. ja tuvassahan on viellä koira ja kissa, ja sitten on viellä navetassa kolme vasikkaa. Kohta pitää päästää karja ulos ja viedä tuoretta uutta heinää syömään.

No konsubu lähtemmö marjah kazo manzoit on kohta kypset?

Milloinkas lähdemme marjaan, katsos mansikat on kohta kypsiä?

Manzoitu on vähän vuotammo kunnes vavoit kypsyy, sit lähtemmö kerämäh vavoitu da ljuboidu da muuraimii.

Mansikoita tulee vähän tänä vuonna, odotetaan kunnes vatut kypsyvät sitten lähdetään keräämään vattuja ljuboidu ja lakkoja.

Nygöi pidäy ruveta ruadoh muide jielot. Ei mene hyvin, pidäy laittua yhtä sun toista kundoh, ensinmäiseksi pidäy kaivo korjata, kaivon kansipuut pidäy vaihtua uusih puihi. Da sit olis luajittava halguo da lomuu nuista lepän ja koivun rangoista ne ajoimmo jo talvel tuohon liiderin luo. Nygöi sit vai pilkommo haloiksi da lomuiksi.

Nyt pitäisi ruveta tekemään muita töitä. Ei mene hyvin, pitää yhtä sun toista korjata. Kaivon kansipuut pitää vaaihtaa uusiin puihin ja sitten olisi tehtävä halkoja ja hellapuita nuista lepän ja koivun rungoista. Ajettiin talvella ne tuohon liiterin luokse. Nyt vain pilkotaan ne haloiksi ja hellapuiksi.

Ga kossu pidäs terottua, näköjäh on heiny kasvannut aiga pitkäksi täs liiderin ympäristös tiä emmö aja konehel. Kossal njiitämmö kai ulgopihat.

Viikate pitäisi teroittaa, kun heinä on kasvanut aika pitkäksi. Tässä liiterin ympäristössä emme aja koneelle, viikatteella niitetään kaikki ulkopihat.

No muistatko mullosii eli toista vuonna oli meillä hyvä kalavuosi, nygöi ei tule muudu gu kiickoidu da särgii, ahvenet on vähendynyt,  ga matjikkua viel tulou aiga hyvin, pidäy vain kerätä zyötöity ensi talveks että voi pilkkiä kalasii mutta tuleehan siellä suurigi kaloi viime talvena sinä sait aiga ison hauen pilkillä.

Muistatko mullosii eli toissa vuonna oli meillä hyvä kalavuosi, nykyjään ei tulemuuta kuin kiiskiä ja särkiä ahvenet ovat vähentyneet, matikkaa viel tulee aika hyvin. Pitää kerätä syöttiä ensi talveksiettä voi pilkillä käydä. Tuleehan sieltä suuriakin kaloja, viime talvena sinä sait aika ison hauen pilkillä.

Nygöi minulla on izzenji tegemä pilkki suabi nähä kui sil rubieu suamah kalua. No nygöi lähtemmö juomah zuajuu buaboi on keittänyt da savarinnut zuajun juodavah kundoh suaharii on vaste  kävin kaupas ostin suaharii zuajuu da koufii.

Nyt minulla on itse valmistama pilkki, saahan nähdä saako sillä kalaa. No nyt lähdetään juomaan teetä mummo on keittänyt ja suodattanut teen juotavaan kuntoon samofaariin, äskettäin kävin kaupasta ostin suaharii teetä ja kahvia.

Sit on jo pitkä aika kun ollaan pelattu jalkapalloa, silloin nuorena ei pallo joutanut nurkkaan eikä muutkaan pallot sitä oltiin kummasti peleissä mukana.

Siitä on pitkä aika kun on pelattu jalkapalloa, silloin nuorempana ei pallo joutanut nurkkaan eikä muutkaan pallot sitä oltiin kummasti peleissä mukana.

Vielläkö sinulla on konjkat tallella, sinä olit hyvä luistelemah ja jääpalloa pelaamah sit keväl ainos pelaimmo vipkua da nijlkaimmo kirikönmäil isckimmö jäizäl jäitziä da oli lystjii piäsiäisenny.

Vieläkö sinulla on luistimet tallella, olit hyvä luistelemaan ja jääpalloa pelaamaan. Sitä keväällä aina oltiin pelaamassa vipkua ja kirkonmäellä iskettiin kananmunia ja oli mukavaa pääsiäisenä.

PÄÄSIVU .. LUONTO .. PUU .. PUULAJI .. RUOKA .. KALA .. RETKEILY .. KALARETK .. TAITO .. MUOTO ..VANHAA .. SAVO .. MATKA .. MUISTOT .. naytto .. KIAHNA