VIITASAAREN KAUPUNGIN

ALKUOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Työryhmä: Riitta Kotisara, Kokkosalmen koulu

Ilkka Lampinen, Haapaniemen koulu

Heli Ojanperä, Kymönkosken koulu

Hannele Paananen, Haapaniemen koulu

Elina Puustinen, Niinilahden koulu

Kuvitus: Alkuopetusluokkien oppilaat

Sisällys

1. Opetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet....................................................................... 6

1.1 Arvoperusta ja toiminta-ajatus............................................................................. 6

1.2 Perusopetuksen tehtävä....................................................................................... 6

1.3 Alkuopetuksen tavoitteet ja toimintamuodot....................................................... 8

2. Alkuopetuksen toteuttaminen..................................................................................... 8

2.1 Oppimiskäsitys...................................................................................................... 8

2.2 Oppimisympäristö................................................................................................. 9

2.3 Työtavat............................................................................................................... 10

2.4 Opetuksen painotukset....................................................................................... 10

3. Noudatettava paikallinen tuntijako.......................................................................... 11

4. Oppiaineet.................................................................................................................. 13

4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus..................................................................................... 13

Suomi äidinkielenä..................................................................................................... 13

Puhuminen ja kuunteleminen..................................................................................... 13

Tavoitteet.................................................................................................................. 13

Keskeiset sisällöt....................................................................................................... 14

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta toisen luokan päättyessä........................... 14

Lukeminen ja kirjoittaminen...................................................................................... 14

Tavoitteet.................................................................................................................. 14

Keskeiset sisällöt....................................................................................................... 15

Lukeminen................................................................................................................ 15

Kirjoittaminen........................................................................................................... 15

Kirjallisuus.................................................................................................................. 18

Tavoitteet.................................................................................................................. 18

Keskeiset sisällöt....................................................................................................... 18

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta toisen luokan päättyessä........................... 19

4.2 Matematiikka..................................................................................................... 19

Tavoitteet.................................................................................................................. 20

Matematiikan keskeiset sisällöt.................................................................................. 20

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta toisen luokan päättyessä........................... 22

4.3 Ympäristö- ja luonnontieto................................................................................. 24

Tavoitteet.................................................................................................................. 24

Keskeiset sisällöt....................................................................................................... 25

4.4 Uskonto............................................................................................................... 26

4.4.1 Evankelisluterilainen uskonto............................................................................ 27

Tavoitteet........................................................................................................ 27

Keskeiset sisällöt............................................................................................. 27

4.4.2 Ortodoksinen uskonto..................................................................................... 28

Tavoitteet........................................................................................................ 28

Keskeiset sisällöt............................................................................................. 28

4.4.3 Muut uskontokunnat........................................................................................ 29

4.5 Elämänkatsomustieto......................................................................................... 29

Tavoitteet.................................................................................................................. 30

Keskeiset sisällöt....................................................................................................... 30

4.6 Musiikki............................................................................................................. 31

Tavoitteet.................................................................................................................. 32

Keskeiset sisällöt....................................................................................................... 32

4.7 Kuvataide........................................................................................................... 33

Tavoitteet.................................................................................................................. 34

Keskeiset sisällöt....................................................................................................... 35

Viitasaarelaisia yhteistyökumppaneita......................................................................... 36

4.8 Käsityö................................................................................................................ 36

Tavoitteet.................................................................................................................. 36

Keskeiset sisällöt....................................................................................................... 37

Viitasaarelaisia yhteistyökumppaneita......................................................................... 37

4.9 Liikunta.............................................................................................................. 37

Tavoitteet.................................................................................................................. 38

Keskeiset sisällöt....................................................................................................... 39

Viitasaarelaisia yhteistyökumppaneita......................................................................... 39

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus........................................................ 40

5.1 Eri tukimuodot..................................................................................................... 40

5.2 Osa-aikainen erityisopetus.................................................................................. 40

Osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen arviointi........................................................... 41

Osa-aikainen erityisopetus Viitasaarella..................................................................... 41

5.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).. 41

5.4 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus............................................ 43

Mukautettu opetus / Kokkosalmen koulu................................................................... 43

Harjaantumisopetus / EHA 1..................................................................................... 44

Vaikeimmin kehitysvammaisten erityisopetus / EHA 2................................................ 45

6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus.............................. 47

7. Yhteistyö koulutyön tukena...................................................................................... 47

7.1 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa................................. 47

7.2 Yhteistyö kotien kanssa..................................................................................... 47

7.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa...................................................................... 48

7.3.1 Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa.......................................................... 48

7.3.2 Muita yhteistyötahoja...................................................................................... 48

7.4 Oppilaan muita tukitoimia.................................................................................. 49

7.4.1 Oppimissuunnitelma.......................................................................................... 49

7.4.2 Oppilaanohjaus................................................................................................ 49

7.4.3 Tukiopetus....................................................................................................... 50

7.4.4 Oppilaskerhot.................................................................................................. 50

7.4.5 Oppilashuolto ja oppilaan tukipalvelut.............................................................. 50

8. Oppimisen arviointi................................................................................................... 52

8.1 Oppilaan arviointi................................................................................................. 52

8.2 Kuvaus oppilaan hyvästä käyttäytymisestä...................................................... 52

8.3 Oppilaan itsearviointi........................................................................................... 53

8.4 Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta............................................................... 53

8.5 Todistukset.......................................................................................................... 54

9. Tietostrategia............................................................................................................ 55

Tavoite..................................................................................................................... 55

Oppisisällöt............................................................................................................... 55

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi........................................................ 55

LIITTEET...................................................................................................................... 56

LIITE 1 Kuvaus ensimmäiselle luokalle tulevan lapsen kehitystasosta............. 56

LIITE 2 Tyyppikirjaimet........................................................................................... 57

LIITE 3 Musiikin peruskäsitteet............................................................................. 58

LIITE 4 Esimerkkiluettelo alkuopetuksen käsityön materiaaleista ja työtavoista 59

LIITE 5 Liikunnan oppimisympäristöt..................................................................... 60

LIITE 6 HOJKS-lomakkeet..................................................................................... 62

LIITE 7 Kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta toisen luokan päättyessä...... 74

LIITE 8 Todistuskaavakkeet.................................................................................... 79

1. Opetuksen tehtävä ja yleiset tavoitteet

1.1 Arvoperusta ja toiminta-ajatus

Perusopetuksen arvoperusta rakentuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, luonnon monimuotoisuuden ja maapallon

elinkelpoisuuden säilyttämiseen (kestävä kehitys) sekä suomalaisen kulttuurin arvostamiseen ja monikulttuurisuuden

hyväksymiseen. Viitasaaren koulujen opettajat, oppilaat ja vanhemmat ovat valinneet koulutyön perustaksi seuraavat perusarvot:

· vastuuntunto, työn kunnioittaminen

· rehellisyys, oikeudenmukaisuus

· terve itsetunto

· luovuus – ilo ja äly

· luonnon ja elämän säilyttäminen ja kunnioittaminen

Kouluyhteisössä tulee vaalia avointa, luontevaa ilmapiiriä, joissa vallitsevat hyvät käytöstavat, keskinäinen arvostus ja korkea työmoraali.

1.2 Perusopetuksen tehtävä

Viitasaaren koulujen kasvatus- ja opetuksen tavoitteet:

Koulujen tehtävänä on kasvattaa viitasaarelaista lapsista ja nuorista sivistyneistä yhteiskunnan ja kansainvälistyvän yhteiskunnan jäseniä,

joilla on jatko-opintojen ja elämänhallinnan kannalta tarpeelliset tiedot ja taidot sekä halu itsensä elinikäiseen kehittämiseen.

Koulujen tehtävänä on luoda edellytykset lasten ja nuorten tasapainoiselle, yksilölliselle kasvamiselle sekä ohjata suvaitsevaisuuteen muita ihmisiä

ja elämänilmiöitä kohtaan.

Koulukasvatuksella vahvistetaan oppilaiden tervettä itsetuntoa sekä rohkaistaan heitä myönteiseen elämännäkemykseen ja rikkaaseen, monipuoliseen elämää.

Koulun tulee tukea koteja niiden kasvatustehtävissä.

1.3 Alkuopetuksen tavoitteet ja toimintamuodot

Arvokeskustelun pohjalta toiminta-ajatukseksi on muodostunut oppilaan kasvun tukeminen perustietojen ja –taitojen oppimisessa,

perusturvallisuuden ja terveen itsetunnon kehittymisessä, hyvien tapojen omaksumisessa, luovan toiminnan taidoissa, eettisten

arvojen sisäistämisessä ja sosiaalisissa valmiuksissa.

Toiminta-ajatuksesta on johdettu koulun tavoitteiksi kehittää kouluyhteisöä hyväksi oppimispaikaksi ja toimivaksi työyhteisöksi,

missä kasvaa terveitä ja onnellisia oppilaita. Koulu toimii hyvässä yhteistyössä lasten vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

2. Alkuopetuksen toteuttaminen

LIITE 1 Kuvaus ensimmäiselle luokalle tulevan lapsen kehitystasosta

2.1 Oppimiskäsitys

Koulun arjessa tulee näkyä:

· oppilaskeskeisyys

· oppilasaktiivisuus

· ongelmaratkaisu

· tutkiva oppiminen

· tutkijan taitojen kehittäminen

2.2 Oppimisympäristö

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan sitä fyysisten ja psyykkisten rakenteiden kokonaisuutta, jossa oppiminen tapahtuu. Fyysinen

oppimisympäristö käsittää opetusvälineet, koulun tilat, piha-alueen ja lähiympäristön. Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu

kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista. Erilaiset oppimis-, työskentely- ja arviointitavat on otettava huomioon.

Oppimisen kannalta on keskeistä opettajan ja oppilaan välinen sekä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus ja luottamus.

Opettaja ohjaa ja kannustaa oppilasta sekä asettaa oppilaalle rajoja ja kohdistaa häneen odotuksia.

Oppimisympäristössä tulee vallita avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri.

Hyvä oppimisympäristö

· ohjaa oppilaan uteliaisuutta, mielenkiintoa ja oppimismotivaatiota

· tukee oppilaan aktiivisuutta, luovuutta, kasvua ja oppimista sekä oman toiminnan arviointia

· tarjoaa tilaisuuksia leikkiin, liikuntaan, monipuoliseen työskentelyyn ja tutkimiseen sekä omaan rauhalliseen työhön

· on elinympäristönä virikkeinen

· houkuttelee lukemiseen ja kirjoittamiseen

· on turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä.

Opetusryhmän koko tulee suhteuttaa käytössä oleviin tiloihin. Oppimisympäristön suunnittelussa tulee ehdottomasti kiinnittää huomiota

valaistukseen ja tilojen väritykseen.

Oppimis- ja työskentelymateriaalin tulee olla oppilaan kehitystason mukaista, yksilöllistä kasvua ja oppimista tukevaa.

Työvälineet ja materiaalit tulee sijoittaa niin, että oppilas voi sitä mahdollisimman helposti hyödyntää.

Nykyajan tietoyhteiskunnan vaatimukset on huomioitava antamalla oppilaille mahdollisuus tietokoneen käyttöön.

2.3 Työtavat

Työtapojen tulee tukea oppimista sekä ohjata oppilasta tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että hän voi itse

vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Opettaja ohjaa oppilaan ja koko ryhmän:

· oppimista

· konkreettista kokeilemista

· tutkimista

· aktiivista osallistumista

· luovaa toimintaa

Alkuopetuksessa oppiminen tapahtuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
muiden kanssa, mutta jokainen oppilas on silti tiedonhankkijana ja -käsittelijänä itsenäinen toimija, joka rakentaa omaa ymmärrystään.

· Toiminnan ja tutkimisen lähtökohtana ovat oppilaan elinympäristöön läheisesti liittyvät ilmiöt ja tapahtumat sekä niistä saadut kokemukset.

· Toiminnan tulee antaa mahdollisuuksia myös leikkiin osana oppimisprosessia.

· Opetuksen tulee perustua monipuolisiin oppilaan toiminnallisuutta edistäviin työtapoihin.

· Oppilaan tulee voida opetella erilaisia oppimis- ja työskentelytaitoja sekä oppiaineille ominaisia menetelmiä ja oppimisstrategioita.

· Oppimis- ja työskentelytaitoja harjoitellaan ikäkaudelle ominaisella tavalla opetuksen tavoitteiden mukaan.

· Yksilölliset erot oppilaiden kehityksessä ja taustassa sekä erilaiset oppimistyylit edellyttävät opetuksen eriyttämistä.

· Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.

2.4 Opetuksen painotukset

Opetuksen mahdolliset painotukset löytyvät kunkin koulun toimintasuunnitelmasta.

3. Noudatettava paikallinen tuntijako

Haapaniemen koulu
Perusopetuksen tuntijako
Aine	1	2	3	4	5	6	7- 9	Yht.
Äidinkieli ja kirjallisuus	7	7	5	5	4	4	10	42
A-kieli			2	2	2	2	8	16
B-kieli							6	6
Matematiikka	3	3	4	4	4	4	10	32
Ympäristöoppi	Ympäristö- ja luonnontieto
Biologia ja maantieto	2	2	3	3	2	1	7
Fysiikka ja kemia					1	1	7	32
Terveystieto							3
Uskonto/ET	1	1	2	1	1	2	3	11
Historia ja yhteiskuntaoppi					2	1	7	10
Musiikki	1	1	1	1	1	1	1
Kuvataide	1	1	1	1	1	1	2
Käsityö	1	1	2	2	2	2	3	56
Liikunta	2	2	2	2	3	3	6
Koulukohtainen taito-taideaine	1	1	1	1	2	2
Kotitalous							3	3
Oppilaanohjaus							2	2
Valinnaiset aineet							12	12
Koulukohtaiset tunnit	1	1	1	2		1		6
Oppilaan väh.tuntimäärä (VN päätös)	19	19	23	23	24	24	90	222
Kaikille yhteinen tuntimäärä	20	20	24	24	25	25	90	228
			26	taideaineet 1-4
			30	taideaineet 5-9

Kyläkoulut

Perusopetuksen tuntijako

Aine	1.	2.		3.		4.		5.		6.			7.			8.		9.		Yht.1-6	ya. 7-9	Yht.	Väh.
AI / KI	7 7			5 5 4						4 3 4 3										32	10	42	42
A - kieli	------------- 2 2 2 2													2 3 3						8	8	16	16
B – kieli	---------------------------------------- 2 2 2																				6	6	6
MA	3 3				4 4 4						4 3 4 3									22	10	32	32
Ympäristöoppi Bg ja maantieto Fys. ja kemia Terveystieto	2 2 3 3								1,5 1,5 1 1					2 3 2 2 2 3 1 1 1						15	17	32	31
US / Elämänkats.	1 1 1 1 2										2 1 1 1									8	3	11	11
HI / Yhteiskuntaoppi	--------------------------- 1,5 1,5													2 2 3						3	7	10	10
MU KU KS LI	1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2								1 1 1 1 1 2 2 2 3 3 3 2 2 2											6	1		56
																				6	2
																				10	3
																				14	6
Koulukohtainen taito/taide	1 1 1 1								2 2											8
Kotitalous	---------------------------------------- 3																				3	3	3
Oppilaanohjaus	---------------------------------------- 1 1																				2	2	2
Valinnaiset aineet																					12	12	12
Koulukohtaiset tunnit	1 1 3 3																			8		8
Opp.:n vähimmäistuntim.	19		19		23		23		24			24			30		30		30				222
Yhteensä	20		20		25		25		25			25			30		30		30	140	90	230

4. Oppiaineet

Opetusta voidaan antaa ainejakoisena tai eheytettynä. Eheytetty opetus yhdistää eri oppiaineita laajemmiksi kokonaisuuksiksi.

Opetusta eheytettäessä tulee kuitenkin muistaa, että perustaidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä. Opetus tulee mahdollisuuksien

mukaan rakentaa niin, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea.

4.1 Äidinkieli ja kirjallisuus

Suomi äidinkielenä

Kieli on ajattelun ja kommunikoinnin väline. Äidinkieli opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, sillä luodaan sosiaalista

vuorovaikutusta, siirretään kulttuuriperintöä ja rakennetaan identiteettiä. Opittujen käsitteiden avulla saatetaan kielelliseen asuun

maailman ilmiöitä. Mitä enemmän oppilas ymmärtää käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä, sitä paremmin hän pystyy käsitteelliseen ajatteluun.

Kieli on sekä oppimisen kohde että väline. Äidinkielen oppiminen on kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan

arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota. Äidinkielen oppiminen ei rajoitu mihinkään oppiaineeseen, ikäkauteen tai luokkatasoon.

Oppimisprosessissa lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen tulee olla toisiaan tukevia prosesseja, joissa myös tieto kielen äännejärjestelmästä kehittyy.

Viitasaari on mukana Opetushallituksen Luku-Suomi –hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on luku- ja kirjoitustaidon parantaminen ja

kirjallisuuden tuntemuksen lisääminen.

Viitasaari on asettanut päätavoitteeksi luetun ymmärtämisen, erityisesti päättelevän ja kriittisen lukutaidon kehittämisen kaikissa oppiaineissa.

Puhuminen ja kuunteleminen

Tavoitteet

Oppilas

ü haluaa, rohkenee ja osaa ilmaista itseään suullisesti

ü kuuntelee keskittyen ja eläytyen

ü osallistuu keskusteluun kysymällä, vastaamalla, kertomalla sekä

ü ilmaisemalla omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään

Keskeiset sisällöt

ü puhumista ja kuuntelemista erilaisissa viestintätilanteissa

ü keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelemisen harjoittelua,

”kielikorvaa” kehittäviä harjoituksia,

ü omien kokemuksien, havaintojen, tapahtumien sekä tarinoiden

kertomista

ü kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä improvisoinnin, kerronnan,

leikin ja draaman avulla

ü kirjoitettuun kieleen ja yleispuhekieleen tutustumista opettajan luennan ja

kerronnan avulla

ü lorujen ja runojen harjoittelemista myös ulkoa

ü esiintymistottumusten kartuttamista

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta toisen luokan päättyessä

Oppilas:

- osaa toimia arkipäivän puhetilanteissa

- seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua

- pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen

- reagoi keskustelussa kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä

kysymyksillä

- on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän pystyy kertomaan

havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan

kerrontaa

- osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin.

Lukeminen ja kirjoittaminen

Tavoitteet

Oppilas

ü oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan sekä niihin liittyviä käsitteitä, kuten äänne, kirjain, tavu, sana, aakkoset ja

aakkosjärjestys ja alustavasti myös lause ja teksti

ü oppii ymmärtämään myös harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen näiden taitojen kehittymisessä

ü oppii ymmärtämään lukemansa

ü oppii lukemaan erilaisia ikätasolleen sopivia tekstejä ja käyttämään erilaisia lukemistapoja

ü tutustuu kieleen tekstejä kuunnellessaan, lukiessaan ja kirjoittaessaan ja tottuu jo tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja

ü käyttää luku- ja kirjoitustaitoaan viihtymiseen sekä taitojen etsimiseen

ü oppii kirjoittamaan erilaisia tekstejä

ü oppii vähitellen erilaisia tekstejä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä

ü kehittää medialukutaitoaan sekä viestintävalmiuksia myös tietoteknisessä oppimisympäristössä

Keskeiset sisällöt

Lukeminen

ü lukemisen ja kirjoittamisen monipuolista päivittäistä harjoittelua

ü tekstien, niin painettujen kuin sähköisten, avaamista yhdessä keskustellen

ü äänne–kirjain -vastaavuuden runsasta harjoittelua

ü tavu, sana, lause, teksti

ü kielellisen tietoisuuden kartuttamista

ü visuaalisesti lyhyiden, tuttujen sanojen tunnistamista ja etenemistä kohti outojen, pitkien sanojen tunnistamista; vähitellen tapahtuvaa

siirtymistä ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen

ü erilaisten tekstien lukemista painottaen niiden ymmärtämistä

ü erilaisia lukemisstrategioita:

• tekstin sisällön ennakoiminen otsikon ja kuvien perusteella

• pysähtyminen ymmärtämisen kannalta järkevissä kohdissa

• keskeisten asioiden löytäminen tekstistä ja päätelmien

tekeminen luetusta

• luettavan liittäminen omiin kokemuksiin ja tietoihin kielestä

ja ympäröivästä maailmasta

• tottuminen tarkkailemaan, milloin ei ole ymmärtänyt yksittäisen

sanan, lauseen tai jakson merkitystä ja hidastamaan tällöin

lukemista sekä etsimään ratkaisua myös ympäröivästä tekstistä.

Kirjoittaminen

ü oikea kynäote ja kirjoitusasento

ü sanojen kirjoittamisharjoittelua äänne-kirjain-vastaavuudeltaan oikein

ü kirjain, tavu, sana, lause, teksti

ü tekstaus- ja tyyppikirjaimet

ü aakkoset ja aakkosjärjestys

ü oikeinkirjoituksen harjoittelua nimenomaan sana- ja lausetasolla; sanavälit ja sanan jakaminen eri riveille, totuttautumista

käyttämään isoja alkukirjaimia tutuissa nimissä ja lauseiden alussa, lauseiden lopetusmerkkeihin tutustumista ja niiden käytön

alustavaa harjoittelua omissa teksteissä

ü omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista niin, että päähuomio on

sisällössä ja luomisen ilossa

ü harjaantumista tietokoneella kirjoittamiseen

Viitasaarella otetaan uudet tyyppikirjaimet käyttöön samanaikaisesti uuden alkuopetuksen opetussuunnitelman kanssa 1.8.2003.

Uudet käsialakirjaimet otetaan käyttöön joko ensimmäisellä tai toisella luokalla, riippuen siitä, millä luokalla kukin opettaja käsialakirjoitusta

rupeaa harjoituttamaan. Koska nykyisen opetussuunnitelman mukaan alkuopetuksen aikana harjoitellaan suuraakkoset, pienaakkoset sekä

käsialakirjaimet, lienee tarkoituksenmukaisinta, että uusia käsialatyyppikirjaimia ruvetaan harjoittelemaan vasta toisella luokalla.

LIITE 2 Uudet tyyppikirjaimet

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta toisen luokan päättyessä

Oppilas pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodoista:

- kykenee erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta

- pystyy riimittelemään

- kykenee pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja

- osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä

- tietää, mihin ja miten aakkosjärjestystä voi käyttää

Oppilas on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät.

Lukeminen on melko sujuvaa:

- hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä

- hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen lukiessaan outoja sanoja

- häneltä sujuu ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukeminen

Oppilaan luetun ymmärtämisen taidot ovat kehittyneet tekstin yksityiskohtien tunnistamisesta ja toistamisesta myös päätelmien tekoon.

Oppilas

- on alkanut tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa

- osaa käyttää apunaan erilaisia vihjesysteemejä, kun luetun ymmärtäminen ”kompastelee”

Oppilaan medialukutaito riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen.

Oppilas haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti. Hän on kirjoittanut eri tarkoituksiin

- viestejä

- kortteja

- kirjeitä

- mielipiteitä

- pikkuloruja

- tekstejä arkielämästään

Hän osaa käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan.

Käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa.

Oppilas osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella.

Helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä.

Oppilaan kirjoittamissa lauseissa on iso alkukirjain ja lopetusmerkki.

Kirjallisuus

Tavoitteet

Oppilas

ü tutustuu monipuolisesti lastenkirjallisuuteen kuunnellen, itse lukien ja keskustellen

ü saa elämyksiä, kokemuksia ja mielikuvia kirjallisuudesta

ü oppii valitsemaan itseään kiinnostavaa ja lukutaitoaan vastaavaa kirjallisuutta

ü käyttää kirjallisuutta ajattelunsa ja ilmaisunsa pohjana ja virikkeenä luovaan toimintaansa

ü tutustuu kirjakieleen

ü harjaantuu käyttämään kirjaston palveluja

Keskeiset sisällöt

- monipuolista kirjallisuuteen tutustumista:

ü opettajan luentaa kuunnellen

ü kuvia katsellen

ü vähitellen itse lukien

ü satuihin, runoihin, kertomuksiin ja sarjakuviin tutustumista mahdollisuuksien mukaan myös videoina, elokuvina,

kuunnelmina ja teatterina sekä digitaalisessa muodossa

- kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeistä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakaminen

ü luetuista kirjoista keskustelua ja niistä muille kertomista

ü kirjallisuuden käyttämistä monin tavoin virikkeinä luovassa toiminnassa

- tekstistä keskustelua, jonka yhteydessä tutustutaan käsitteisiin päähenkilö, tapahtuma-aika ja paikka sekä juoni ;

luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn

- luokka-, koulu- ja yleisen kirjaston käytön harjoittelua ( Viitasaaren kirjasto ja/tai kirjastoauto)

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta toisen luokan päättyessä

- Oppilas on lukenut ainakin muutamia lukutaitoansa vastaavia kirjoja.

- Oppilas etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa lukemista.

- Hän käyttää lukutaitoansa viihtymiseen ja tietojen etsimiseen.

4.2 Matematiikka

Matematiikan opetuksen tulee tarjota oppilaalle:

ü mahdollisuuksia löytää matemaattisia oivalluksia, nähdä sen täsmällinen loogisuus

ü tutustuttaa matematiikan täsmälliseen kieleen.

Matematiikan opetuksen tavoitteena on kasvattaa oppilasta:

ü tavoitteelliseen toimintaan

ü näkemään matematiikan merkitys laajasti tärkeänä vaikuttajana oppilaan henkisessä kasvuprosessissa.

Matematiikan opetuksen tulee:

ü edetä systemaattisesti

ü luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden ymmärtämiselle ja omaksumiselle

ü olla konkreettista, jolloin se toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä

matematiikan abstraktiin järjestelmään

ü hyödyntää arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla

ü hyödyntää tietotekniikkaa oppilaan oppimisprosessin tukemisessa mahdollisuuksien mukaan.

Tavoitteet

Oppilas

ü oppii keskittymään, kuuntelemaan ja kommunikoimaan sekä kehittämään ajatteluaan. Oppilas kokee iloa ongelmien

ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta

ü saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä. Käsitteiden muodostamisessa keskeisiä ovat puhuttu ja

kirjoitettu kieli, välineet, symbolit sekä johdonmukaiset opetusmenetelmät. Oppilas huomaa käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen

ü ymmärtää lukukäsitteen ja oppii siihen perustuvia kehityskaudelleen
soveltuvia peruslaskutaitoja

ü oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti tai suullisesti. Oppilas oppii

löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita

ü harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta
merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista.

Matematiikan keskeiset sisällöt

Luvut ja laskutoimitukset

ü lukumäärä ja lukusana ja numerosymboli

ü lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja kokoaminen

ü kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate

ü yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla

ü kertolaskua ja kertotauluja

ü jakolaskua konkreettisilla välineillä

ü eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä,
lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö

ü yksinkertaista kombinatoriikkaa (erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän
tutkimista)

ü yksinkertaisia murtolukuja konkreetein välinein.

Algebrallinen ajattelu

ü säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen

ü yksinkertaisten lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen

ü ongelmanratkaisua.

Geometrian käsitteitä

ü ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu

ü ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen

ü kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen

ü geometriset peruskäsitteet, kuten piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma

ü kaksiulotteisten muotojen rakentaminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten

kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen

ü hahmottamiskyvyn ja geometrisen pohdinnan käyttö ongelmanratkaisussa

ü kuvioiden jäljentäminen ja omien kuvioiden tekeminen

ü yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.

Mittaaminen

ü mittaamisen periaate: kuinka monta kertaa mittayksikkö sisältyy mitattavaan

ü pituus, massa, pinta-ala, tilavuus, aika ja raha

ü mittavälineiden käyttö

ü tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen

ü mittaustuloksen arviointi.

Tietojen käsittely ja tilastot

ü tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen

ü yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen

ü koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta toisen luokan päättyessä

1. Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttä-

mällä niitä:

ü ongelmien ratkaisuissa

ü esittämällä niitä monipuolisesti

o välineillä

o kuvilla

o symboleilla

o sanoilla

o lukujen avulla tai

o diagrammeilla

ü selittämällä käsitteitä toisille oppilaille ja opettajalle.

2. Oppilas pystyy:

ü tekemään perusteltuja päätelmiä

ü selittämään toimintaansa

ü osaa esittää ratkaisujaan:

o konkreettisin mallein ja välinein

o kuvin

o suullisesti

o kirjallisesti.

3. Oppilas osaa tehdä:

ü vertailua, muun muassa pituusvertailua

ü asettaa asioita järjestykseen

ü löytää asioille vastakohtia

ü luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan

ü ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi yläpuolella, alla, oikealla,

vasemmalla, takana ja välissä.

ü vertailemaan joukkojen suuruuksia, esimerkiksi:

o enemmän

o vähemmän

o yhtä monta

o paljon

o vähän

ü kirjoittamaan ja käyttämään vertailun symboleja >, = ja <.

4. Oppilas tietää:

ü lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa

ü lukujen kirjoittamisen

ü lukusuoraesityksen sekä vaaka- että pystysuunnassa.

5. Oppilas hallitsee lukujen:

ü hajottamisen ja yhdistämisen

ü vertailun

ü summien muodostamisen

ü lukujonojen muodostamisen.

6. Oppilas tuntee ja ymmärtää:

ü parilliset ja parittomat luvut

ü kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä

ü yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa

ü ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa.

7. Oppilas tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia

murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa.

8. Oppilas tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa:

ü nelikulmio

ü kolmio

ü ympyrä

ü pallo

ü kuutio

sekä tietää geometrian peruskäsitteet, muun muassa:

ü piste

ü jana

ü murtoviiva

ü puolisuora

ü suora

ü kulma

ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin. Hän osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.

9. Oppilas osaa suorittaa mittauksia yksinkertaisilla mittausvälineillä ja tuntee

keskeisimmät mittaussuureet:

ü pituus

ü massa

ü tilavuus

ü aika.

10. Oppilas osaa havainnoida tarpeellisen tiedon yksinkertaisissa arkipäivän

ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisussa.

4.3 Ympäristö- ja luonnontieto

Ympäristö- ja luonnontiedon opetus sisältää ympäristöopin, biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon oppisisältöjä.

Alkuopetuksen ympäristö- ja luonnontiedon opetukseen sisältyy ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen periaate.

Opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään itseään, muita ihmisiä, luontoa ja rakennettua ympäristöä. Kokemusten ja

elämysten avulla oppilaan ympäristö- ja luontosuhde kehittyy.

Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa on lähtökohtana oppilaan omaan ympäristöön liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat. Näitä asioita voidaan

opetella tutkien ja ongelmakeskeisesti. Opetukseen liittyy oleellisesti retket ja tutustumiskäynnit. Ympäristö- ja luonnontiedon opetusmenetelmät ja

–sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason mukaisesti. Opetustilanteissa asioita harjoitellaan yksilöllisesti ja ryhmätilanteissa.

Tavoitteet

Oppilas

ü tutustuu oman koulun sekä asuinympäristönsä luontoon ja rakennettuun ympäristöön kokemusten, elämysten, omien havaintojen,

tutkimisen ja kokemisen avulla

ü opettelee käyttämään yksinkertaisia havainto- ja muita opiskeluvälineitä sekä kuvallisia, kirjallisia ja sähköisiä tiedonlähteitä

ü vertailee ja luokittelee havaintojaan sekä arvioi hankkimaansa tietoa

ü pohtii hyvän ympäristön merkitystä ja opettelee huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti

ü opettelee ryhmässä myönteisiä vuorovaikutustaitoja ja hyviä tapoja

ü harjoittelee turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä ajattelu- ja toimintamalleja

ü oppii toimimaan turvallisesti liikenteessä

Keskeiset sisällöt

Oma lähiympäristö

ü turvallinen liikennekäyttäytyminen

ü elävä ja eloton luonto

ü kasvi-, sieni- ja eläinlajien tunnistaminen ja kuvaileminen

ü piha, puisto, metsä, pelto, niitty

ü luonnonilmiöt: sää, lämpö, ääni

ü vuodenajat luonnossa

ü rakennettu ympäristö

ü maiseman ja maaston rakenteiden hahmottaminen

ü kotikaupunki Viitasaari

Ihminen ja terveys

ü ihmisen kasvu ja kehitys

ü terveystottumukset:

· ravinto (ruoan alkuperä ja tuotanto)

· puhtaus

· koulunkäynti

· harrastukset

· lepo

· liikunta, ulkoilu ja pukeutuminen

· aisteihin tutustuminen ja niiden suojeleminen

· sairastaminen

ü henkinen hyvinvointi:

· vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen ja hyvät tavat

· fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen

· kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy

ü yksinkertaiset ensiaputoimet

Turvallisuus

ü sähkön käyttö, säästäminen, sähköturvallisuus

ü paloturvallisuus

ü liikenneturvallisuus

ü vesillä ja jäillä liikkuminen

Aine

ü ominaisuudet, olomuodot (vesi, ilma, maaperä, kallioperä)

ü oppilaan arkielämään kuuluvien materiaalien (lasi, muovi, puu, paperi,

metallit, tekstiilit) tutkiminen, säästäminen ja kierrätys

ü aineen muuttumiseen tutustuminen esim. palaminen

Maapallo ihmisen elinpaikkana

ü maapallon elämän edellytys

ü energian säästäminen

ü erilaiset ihmiset ja erilaiset elinolosuhteet

Aika ja avaruus

ü ajan käsitteet

ü avaruus: aurinko, maa ja kuu, planeetat

4.4 Uskonto

Uskonnon opetuksen keskeisenä tehtävänä on tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden pohjalta hän rakentaa

omaa minäkuvaansa ja kulttuuri-identiteettiään sekä hahmottaa uskontojen merkitystä ympäristössään.

Uskonnon opetuksen avulla lasta ohjataan ymmärtämään ihmisten välisen vuorovaikutuksen eettistä perustaa.

Tavoitteena on, että lapsi oppii näkemään itsensä ja toiset ihmiset arvokkaina. Kun lapsi ymmärtää ihmisen arvokkuuden ja

ainutlaatuisuuden, hän oppii myös kohtelemaan toisia ihmistä kunnioittavasti.

Uskonnon opetuksessa perehdytään lapsen omaan uskontoon sekä tutustutaan muihin lähiympäristön uskontoihin. Lapsi tutustuu

kouluvuoden aikana juhlapyhiin. Yhdessä vertaisryhmän kanssa kasvetaan eettisyyteen.

4.4.1 Evankelisluterilainen uskonto

Tavoitteet

Oppilas

ü tutustuu kristinuskon perusteisiin ja evankelisluterilaisen kirkon toimintaan lähiympäristössään

ü tutustuu kalenteri- ja kirkkovuoden juhliin sekä perhejuhliin

ü tutustuu seurakunnan työmuotoihin

ü pohtii oikeaan ja väärään liittyviä kysymyksiä ja soveltaa oppimaansa arkipäivän eri tilanteissa

ü tutustuu Raamattuun, Raamatun kertomuksiin ja Virsikirjaan

ü tutustuu muihin kirkkoihin ja uskontoihin arkikokemuksiensa ja lähiympäristön tarjoamien konkreettisten esimerkkien kautta

Keskeiset sisällöt

Uskonnon opetus toteutetaan pääsääntöisesti teemakokonaisuuksina, joissa otetaan huomioon oppilaan elämäntilanteet. Kaikkien

aiheiden käsittelyssä otetaan huomioon kristillinen ihmiskäsitys, lähimmäisyyden periaate, luottamus ja turvallisuus.

Oppilasta autetaan ymmärtämään Raamatun maailmaa ja sen ajan historiaa.

ü Luottamus ja turvallisuus – oikein ja väärin

· oma luokka, oma koulu, luokan ja koulun säännöt

· olemme ystäviä, autamme toisiamme

· olemme erilaisia, emme kiusaa toisia

· kultainen sääntö

ü Arvokas ja ainutlaatuinen elämä – elämä on Jumalan lahja

· olemme Jumalan luomia

· kunnioitamme elämää ja luontoa

· oma perhe, erilaisia perheitä

ü Raamattu ja Virsikirja

ü Elämää Palestiinassa

· Palestiinan luonto

· ammatteja Palestiinassa

· hyvä paimen – Hyvä paimen

· Nasaretin elämää, nasaretilaisessa kodissa

ü Kirkkovuosi

· adventin, joulun- ja pääsiäisen ajan juhlat: tutustutaan Raamatun

kertomuksiin ja tapahtumiin, pohditaan juhlaperinteitä ennen ja nyt

· mikkelinpäivä

· pyhäinpäivä

ü Jeesus lapsena

· synagogassa

· Jeesuksen ensimmäinen matka pääsiäisjuhlille Jerusalemin temppeliin

ü Jeesus ihmisten parissa

· Jeesus opettajana

· Jeesus parantajana

· Jeesuksen ihmetekoja

· Isä meidän -rukous

ü Elämää seurakunnassa

· kirkko – Viitasaaren kirkko

· Viitasaaren evankelisluterilaisen seurakunnan toimintaa ja työntekijöitä: mahdollisuuksien mukaan työntekijöiden

vierailuja koululla sekä koululaisten vierailukäyntejä kirkossa, kappelissa sekä seurakuntatalossa ja Lummeniemessä

· osallistumista jumalanpalveluksiin, tutustumista kirkollisiin toimituksiin

· kristillinen palvelu eli diakonia

· lähetyskäsky, lähetystyö

ü Muut kirkot ja uskonnot

· muiden uskontokuntien ja kristillisten ryhmien työntekijöiden vierailuja

· mahdollisesti tutustumiskäynti Tsasounassa, oman kirkon naapurissa

4.4.2 Ortodoksinen uskonto

Tavoitteet

Tavoitteena on, että

ü oppilaan ortodoksinen identiteetti vahvistuu ortodoksiseen kirkkovuoteen,

sakramentteihin, ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja oman

seurakunnan toimintaan tutustumalla

ü oppilas pohtii elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä

ü oppilas tutustuu Jeesuksen elämän pääkohtiin

ü oppilas tutustuu muihin kirkkoihin ja lähiympäristön uskontoihin.

Keskeiset sisällöt

Uskonnon opetus toteutetaan yleensä teemakokonaisuuksina, joissa otetaan huomioon oppilaan elämäntilanteet. Kaikkien aiheiden

käsittelyssä otetaan huomioon lähimmäisyyden periaate. Oppilasta autetaan ymmärtämään Raamatun maailmaa ja sen ajan historiaa.

Ortodoksinen perheeni

ü tutustutaan ortodoksiseen kirkolliseen perinteeseen perheessä: esimerkiksi ikoni, ristinmerkki, ruoka- ja iltarukoukset, kaste

ja nimenanto sekä kodin siunaaminen

ü korostetaan perheen osallistumista Jumalanpalveluksiin Viitasaaren tsasounassa

ü annetaan oppilaalle mahdollisuus tutustua oman perheen ja lähiympäristön muihin kristillisiin kirkkoihin ja uskontoihin.

Oma seurakuntani

ü tutustutaan oman seurakunnan toimintamuotoihin, erityisesti jumalanpalveluksiin, kirkkomusiikkiin ja seurakunnan lapsityöhön

ü tarkastellaan kirkkoa rakennuksena sekä pyhänä paikkana

ü tutustumisretki omaan Tsasounaan kerran lukuvuodessa.

Jeesuksen elämää

ü käydään läpi niitä Jeesuksen elämän pääkohtia, jotka eivät tule esille suurten juhlien yhteydessä

ü käsitellään elämää Jeesuksen ajan Palestiinassa.

Paastoperinne

Käsitellään ortodoksisen ihmiskuvan pohjalta paastoon liittyviä eettisiä kysymyksiä, kuten anteeksipyytämistä ja -antamista, ystävyyttä,

lähimmäisyyttä ja diakoniatyötä sekä ehtoollista ja katumuksen sakramenttia.

Kirkkovuoden juhlat

Tutustutaan ortodoksisten suurten juhlien perinteeseen ja tapoihin

- erityisesti pääsiäisen merkitystä korostaen.

4.4.3 Muut uskontokunnat

Muiden uskontojen opetuksesta annetaan opetussuunnitelmien perusteet
erillisillä päätöksillä.

4.5 Elämänkatsomustieto

Elämänkatsomustiedon opetus on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille. Opetuksen tulisi perustua tämän kohderyhmän

tarpeille ja tukea oppilaan eettistä ja katsomuksellista kasvua sekä kehittää eettisen ajattelun taitoja. Koulussa tulee arvostaa ja

huomioida kotien katsomuksellinen tausta.

Elämänkatsomustiedon opetuksen lähtökohtana on kotien arvoperusta. Oppilaalle annetaan mahdollisuus hahmottaa maailmankuvaansa

ja oman elämänsä kysymyksiä liittyen ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen sekä yhteisöön. Elämänkatsomustiedon

tunneilla opetellaan suvaitsevaisuutta, oikeudenmukaisuutta. Satujen, kertomusten ja tarinoiden avulla tutustutaan reiluihin, rohkeisiin, hyväntahtoisiin

ja toisista huolehtiviin henkilöhahmoihin ja pyritään samaistumaan niihin.

Tavoitteet

Oppilas

ü ymmärtää erilaisia elämänkatsomuksellisia näkökulmia ja saa tukea oman elämänkatsomuksensa rakentamiseen

ü harjoittelee erottamaan oikean ja väärän sekä harjaantuu vastuullisiin valintoihin

ü keskustelee elämänkatsomuksellisista kysymyksistä saaden näin tietoa erilaisista katsomuksista ja kulttuuriperinnöistä sekä samalla

laajentaen käsitteitä

Keskeiset sisällöt

Ihmissuhteet

ü harjoitellaan ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitoja aikuisten ja lasten kesken

ü laajennetaan vuorovaikutussuhteita opetusryhmän ulkopuolelle

Kulttuuri-identiteetti

ü oppilasta tuetaan arvostamaan oman perheensä elämänkatsomusta

ü tutustutaan oman koulun katsomuksellisiin ja uskontojen näkemyksiin sekä kulttuuriin

ü tutustutaan oman koulun tapa- ja juhlaperinteeseen: oman elämän juhlat, vuotuisjuhlat, kansalliset juhlat

ü hyväksytään ja arvostetaan kulttuurista erilaisuutta: oman maan vähemmistökulttuurit: romanit, saamelaiset, suomenruotsalaiset

ü satujen avulla opetellaan ymmärtämään muita kulttuureita

Ihmisen ja luonnon suhde

ü ohjataan oppilasta kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tiedostamaan luonnon merkitys ihmiselle sekä oma vastuunsa ympäristöstään

Yhteisö

ü oppilaita ohjataan ymmärtämään, että he ovat arvokkaita yhteisönsä jäseniä, joiden toiminta vaikuttaa muiden hyvinvointiin ja kaikkien

yhteiseen tulevaisuuteen

ü pohditaan oman opetusryhmän ja perheen sääntöjä sekä opitaan ymmärtämään ne vastavuoroisina sopimuksina

ü oppilasta ohjataan ottamaan ja kantamaa vuorollaan vastuuta koko ryhmää palvelevista tehtävistä

4.6 Musiikki

Musiikki on muiden taideaineiden ohella lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä ja välittää tunteitaan muille. Musiikki antaa lapselle elämyksiä,

kokemuksia ja välineitä nauttia omasta luovuudesta ja taidoista.

Vuosiluokkien 1 – 2 aikana oppilaita innostetaan monipuoliseen musiikilliseen ilmaisuun ja toimintaan, jossa keskeistä on yhdessä ja kokeminen

tekeminen: musiikin kuuntelu, yhteismusisointi, musiikkiliikunta, piiri- ja laululeikit, yhteiset konsertti- ja teatterikokemukset. Yhteisten musiikillisten

elämysten ja kokemusten avulla oppilaat oppivat sekä ryhmässä toimimisen taitoja että musiikin perustaitoja.

Oppilaita ohjataan arvostamaan omaa ja muiden musiikillista toimintaa ja tuotoksia.

Oppilasta ohjataan hahmottamaan ja havainnoimaan ympäröivää äänimaailmaa, ja häntä rohkaistaan kertomaan havainnoistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan.

Hänelle tarjotaan kokemuksia musiikin eri alueilta ja eri kulttuurien musiikista.

Oppilaita kannustetaan osallistumaan Viitasaaren musiikkiopiston, seurakunnan tai muun yhteisön musiikkitoimintaan.

Musiikin avulla tuetaan lapsen kokonaisvaltaista ilmaisua ja kasvua.

Musiikkia on helppo integroida muihin oppiaineisiin:

Uskonto: virret, hengelliset lastenlaulut

YLT: lastenlauluja eläimistä, kasveista, luonnonilmiöistä, liikenteestä,

elinympäristöstä, vuodenajoista, ruuasta, avaruudesta, aineista, terveydestä ym.

Äidinkieli ja kirjallisuus: kirjainlaulut, lorulaulut, äänisadut, kuullusta musiikista kirjoittaminen, laulunäytelmien tekeminen

Matematiikka: numerolaulut, laskemislaulut, rytmin laskeminen, tahtimerkintä

Kuvataide: musiikin kuvittaminen, kuvan musiikintaminen

Käsityö: soittimien rakentelu, ”ammattilaulut”

Liikunta: rytmileikit, laululeikit, tanssit, marssilaulut, kaikenlainen musiikin mukaan liikkuminen

Tavoitteet

Oppilas

ü omaksuu musiikillisen ilmaisun perustaitoja ja –tietoja

ü oppii luonnollista äänenkäyttöä ja rohkaistuu omaan musiikilliseen ilmaisuun laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin

ü opettelee keksimään omia melodia- ja rytmisommitelmia laulaen ja erilaisia soittimia käyttäen

ü tutustuu erilaisiin rytmi- ja melodiasoittimiin kehollisen rytmin ilmaisun ja koordinaation kautta

ü oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia

ü kokee leikinomaisesti ja kokonaisvaltaisesti erilaisia musiikkiin liittyviä käsitteitä musiikin mukaan liikkuen ja kuunnellen

ü oppii ilmaisemaan itseään kehollisesti ja vapautuneesti musiikin kautta

ü tutustuu oman maan ja muun maailman musiikkiin

ü opettelee tarkastelemaan omaa musiikillista toimintaansa

Keskeiset sisällöt

ü Laulaminen: terveen äänenkäytön perusteet, lastenlauluja ja laululeikkejä, ajankohtaisia lauluja, oman kulttuurin ja muiden kulttuurien

ü kansanmusiikkia, musiikillista keksintää ja omia melodiasommitelmia

ü Soittaminen ja liikunta: kehollista rytmistä ilmaisua, musiikkileikkejä, musiikkiliikuntaa, kehosoittimilla soittamista, tutustumista rytmi- ja

ü melodiasoittimiin, äänellistä ilmaisua, säestystehtäviä lauluihin sekä musiikkiliikuntaan

ü Kuuntelu ja esiintyminen: monipuolista musiikkiin tutustumista myös kuunnellen, mahdollisuuksien mukaan konserteissa ja musiikkiteatterissa

käyden, lasten omien musiikillisten kiinnostuksen kohteita tukien sekä luoden heille mahdollisuuksia esiintyä omassa opetusryhmässä sekä erilaisissa

koulun tilaisuuksissa ja juhlissa

ü Musiikin peruskäsitteet: tutustutaan rytmiin, melodiaan, harmoniaan, muotoon, sointiväriin ja dynamiikkaan laulaen, soittaen, liikkuen, kuunnellen ja kuvittaen

LIITE 3 Musiikin peruskäsitteet

ü Viitasaarelainen musiikkiperinne ja -kulttuuri: pelimannimusiikkiin ja ”uuteen musiikkiin” sekä elävän musiikin ammattilaisiin tutustuminen

ü Mahdollinen yhteistyö musiikkiopiston kanssa: vierailut, soitinesittelyt

4.7 Kuvataide

Taideaineet ovat tärkeä osa perusopetustamme. Ne tukevat vahvasti lapsen kasvua ja antavat lapselle monipuolisia mahdollisuuksia oman ilmaisun ja

ajatusten välittämiseen. Taideaineet sisältävät itsessään aina myös terapeuttisia elementtejä, jotka auttavat monissa arkipäivän vaikeissakin tilanteissa.

Taideaineet antavat myös mahdollisuuden omaan ei-kielelliseen ilmaisuun. Lapsen ja lapsuuden arvostaminen sekä kunnioittaminen toteutuvatkin parhaiten

antamalla lapselle elämyksiä, kokemuksia ja välineitä nauttia omasta luovuudesta ja taidoista eri taideaineiden avulla.

1-2 luokkien kuvataiteen opetuksessa pyritään oppimaan leikin ja tekemisen avulla. Opetuksen lähtökohtana on lapsen oma elämis- ja kokemismaailma.

Alkuopetuksessa opetellaan kuvan tekemisen perustaitoja ja tutustutaan kuvataiteeseen monipuolisesti. Lasta rohkaistaan tekemään moniaistisesti esteettisiä

havaintoja ja luomaan mielikuvia. Häntä ohjataan ja kannustetaan kertomaan havainnoistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan sekä ilmaisemaan itseään monipuolisesti

kuvataiteen keinoin. Lapsen kasvua pitkäjänteiseen ja tutkivaan asenteeseen tuetaan. Lapselle annetaan kokemuksia kuvataiteen eri alueilta oman tekemisen,

taideteosten tarkastelun sekä museo- ja näyttelyvierailujen avulla. Lasten töitä arvostetaan asettamalla niitä esille eri tiloihin koulussa, luonnossa tai julkisissa rakennuksissa.

Alkuopetuksessa pyritään kokonaisvaltaiseen ilmaisuun yhdistämällä kuvataiteen eri muotoihin myös musiikin, kirjallisuuden, käsityön, tanssin ja draaman

aineksia. Taideaineiden monipuolinen hyväksikäyttö opetuksen ja oppimisen tukena ja rikastajana tuo opetukseen myös lapsen kasvua tukevia ja hoitavia elementtejä.

Kuvataidetta voidaan alkuopetuksessa integroida monin tavoin muihin oppiaineisiin esimerkiksi seuraavasti:

Äidinkieli ja kirjallisuus:

Omat kuvakirjat ja luokkalehdet, sarjakuvat, värikkäät ja hauskat kirjaimet, tekstien kuvitus, pöytä-, nukke- ja varjoteatteri, esitysten lavastaminen, mielikuvien maalaaminen

Matematiikka:

Geometria ja sen sovellukset, rakentelutehtävät, numeromuodot

Uskonto:

Tunnekasvatuksessa tunteiden maalaaminen ja kuvittaminen, eri aihepiirien kuvittaminen, askartelutehtävät, pöytä-, nukke- ja varjoteatteri

YLT:

Eri aihepiirien kuvittaminen, askartelutehtävät, tutkimisessa käytettävät kuvataiteen elementit (valo, varjo, liike, väri jne.). Luonnonmateriaalien etsiminen ja hyödyntäminen.

Musiikki:

Musiikin ja sen eri elementtien (muoto, harmonia, sointiväri…) kuvantaminen ja maalaaminen, musiikin kuvittaminen, musiikkiliikunnan ja tanssin herättämien mielikuvien

maalaaminen

Käsityö:

Käsityö ja kuvataide kulkevat monissa kohdin aivan rinnakkain

Liikunta:

Musiikkiliikunnan ja tanssin herättämien mielikuvien maalaaminen, liikuntaesitysten kulissien rakentelu ja maalaus sekä värin ja valon käyttö niissä

Tavoitteet

Oppilas

ü oppii ilmaisussa tarvittavia taitoja: havaintojen tekoa, mielikuvien työstäminen, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmaratkaisun taitoja, tunteiden ilmaisua,

valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua

ü oppii kuvataiteen välineellisen ilmaisun taitoja ja tekniikoita

ü saa rakentelun ja tilan hahmottamisen kokemuksia luonnon ympäristössä ja rakennetussa ympäristössä, jotta hänen avaruudellinen ajattelunsa kehittyisi

ü harjoittelee tulkitsemaan kuvien sisältöä ja käyttämään mediaa valikoivasti ja kriittisesti

ü opettelee tarkastelemaan omaa kuvataiteellista toimintaansa

ü huolehtii työympäristöstään ja huoltaa työvälineensä.

Keskeiset sisällöt

ü piirtäminen ja maalaaminen

o erilaisiin piirustus- ja maalaustekniikoihin sekä välineisiin tutustuminen

o väriopin alkeita

ü rakentaminen, muovailu ja taittelu

o kolmiulotteisiin työtapoihin ja materiaaleihin tutustuminen

o pienoismallit

o monipuolinen erilaisilla materiaaleilla muovaileminen ja rakentelu (esim. savi, kipsi, paperimassa, muovailuvaha, luonnonmateriaalit,

selluvilla, puu, lumi, rautalanka)

o erilaisiin tekniikoihin tutustuminen (esim. reliefi, peukalointi, makkaratekniikka, kovertaminen, paperitaittelu, liittäminen, veistäminen)

ü grafiikka

o yksinkertaisten painomenetelmien kokeileminen:

sormi-, käsi- ja jalkapainanta

materiaali- ja kasvipainanta

leimasinpainanta

kaaviopainanta

o yksinkertaiset monotypiat, kohopainanta

ü ilmaisulle sopivan välineen ja materiaalin valinta sekä materiaalien ominaisuuksien tutkiminen

ü kuvalliset muuntujat:

o väri

o viiva

o muoto

o valo ja varjo

o tila

o liike

ü valokuvan ja tietotekniikan välineisiin tutustuminen kuvallisessa ilmaisussa

ü kirjain ja numero kuvailmaisussa

ü median kuvaviestinnän kriittinen tarkastelu, tietokonepelien kuvat, televisio, elokuva ja video, animaatio

ü luonnon ympäristö, esineympäristö ja rakennettu ympäristö

ü luonnon tarjoaman materiaalin hyödyntäminen

ü taiteilijan ja muotoilijan työ sekä museoiden tehtävä

ü kulttuurien välitys omassa ympäristössä; myytit, kuvat ja esineet

Viitasaarelaisia yhteistyökumppaneita

Voidaan tutustua harkinnan mukaan

ü kansalaisopiston tiloihin, taideopetustarjontaan, henkilökuntaan ja näyttelyihin

ü Tuulensuun taidetaloon Pasalassa

ü paikallisten taiteilijoiden toimintaan ja töihin

ü taideseura Wiirin toimintaan ja näyttelyihin

ü kirjaston näyttelytilan tarjontaan

ü kesänäyttelyiden tarjontaan etukäteen ja opastaa käymään niissä (esim. Heinäahon kesägalleria, Punainen Paja, Artport, Vuorela)

ü paikalliseen arkkitehtuuriin (kirkko, tsasouna, Haapasaari yleensä sekä uuden ja vanhan kohtaamiseen arkkitehtuurissa ja rakentamisessa)

ü patsaisiin

ü erilaisiin arkkitehtuurisesti mielenkiintoisiin alueisiin (esim. Huopanankosken myllymiljöö ja Kärnän koskialue)

4.8 Käsityö

Käsityön opetus tukee oppilaan esteettistä, taidollista ja tiedollista kehittymistä sekä teknologian ymmärtämistä arkipäivän ilmiöissä. Sen tulee

kehittää oppilaan hienomotoriikkaa sekä kykyä työskennellä suunnitelmallisesti, turvallisesti, pitkäjänteisesti ja omatoimisesti. Käsityöhön

tutustutaan elämyksellisesti ja kannustetaan oppilasta toteuttamaan luontaista uteliaisuuttaan ja kekseliäisyyttään sekä iloitsemaan käsityötaidoista

omassa elämässään. Käsityön opetuksessa vahvistetaan oppilaan henkistä hyvinvointia, luovuutta ja vuorovaikutustaitoja sekä kehitetään hänen

kykyään arvioida omaa työskentelyään. Oppilasta ohjataan arvostamaan omaa ja muiden työtä sekä käsityöllisiä kulttuuriperinteitä.

Tavoitteet

Oppilas oppii

ü tuntemaan, käyttämään ja soveltamaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä sekä oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä

ü kädentaitoja kehittämällä ajattelun taitoja ja luovien ratkaisujen tekoa

ü avaruudellista hahmottamista suunnitellessaan ja toteuttaessaan käsityötuotettaan

ü valmistamaan uutta ja korjaamaan vanhaa

ü kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin

ü ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari

ü arvioimaan ja arvostamaan omaa työskentelyään käsityön parissa

ü huolehtimaan työympäristöstään ja työvälineistään.

Keskeiset sisällöt

ü keskeiset ja hyödylliset tekstiili- ja teknisen työn materiaalit, työvälineet ja työtavat

ü käsityössä tarvittavien välineiden turvallinen käyttö ja työskentelytilan turvallisuustekijät

ü teknologian ja tietotekniikan välineisiin tutustuminen esimerkiksi käsityötuotteiden suunnittelussa ja toteutuksessa

ü tuotteiden suunnittelu ja kuvaaminen eri tekniikoin

ü Viitasaaren entisajan ja nykyajan käsityöesineisiin, -välineisiin, -materiaaleihin ja työtapoihin sekä erilaisiin ammatteihin ja tulevaisuuden

mahdollisuuksiin tutustumista

ü yhteisön muista kulttuureista tulleiden tai Suomen vähemmistökulttuurien käsityöperinteeseen tutustuminen

Viitasaarelaisia yhteistyökumppaneita

· Käsityökeskus

· Kansalaisopisto

· Martat

· 4H-kerho

· Paikalliset taitajat

· Viitapuu

· Jomppa-tuote

LIITE 4 Esimerkkiluettelo alkuopetuksen käsityön materiaaleista ja työtavoista

4.9 Liikunta

Liikunnan opetuksen avulla kehitetään oppilaan:

ü fyysistä kuntoa

ü motorisia taitoja

ü yleisiä oppimisedellytyksiä.

Liikunnan avulla oppilaan sosiaaliset ja kognitiiviset taidot kehittyvät. Alkuoppilaalle opetetaan myös liikunnan terveydellinen merkitys.

Liikunnan opetuksessa pyritään monipuolisuuteen ja luodaan valmiuksia harrastaa liikuntaa. Opetuksessa korostetaan leikinomaisuutta ja

otetaan huomioon vuodenajat sekä paikallisten olosuhteiden tarjoamat mahdollisuudet. Liikunnan opetusta eriytetään tarpeen mukaan huomioiden

oppilaiden fyysinen kunto, kehitystaso ja turvallisuus. Liikuntatunneilla opetellaan yhteistoiminnallisia taitoja ja toisten huomioon ottamista.

Liikuntatunneilla opetellaan toimimaan yhdessä sovittujen sääntöjen mukaisesti reilun pelin hengessä.

Tavoitteet

ü liikunnan ilon kokeminen

ü oppilas saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen

ü oppilas harjaantuu havaintomotorisissa ja motorisissa perustaidoissa

ü oppilas opettelee hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin hengen toteuttamista

ü opettelee peseytymään ja hoitamaan hygieniaansa

ü harrastaa liikuntaa kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostamista

ü osaa pukeutua liikuntaan olosuhteiden mukaisesti

ü omista liikuntavälineistä huolehtiminen

Keskeiset sisällöt

ü leikit

ü harjoitteet

ü pelit: jalkapallo, koulupesis, jääpelit

ü liikuntalajit: juoksu, pituushyppy, pallonheitto

ü voimistelu: perusvoimistelu, väline- ja telinevoimistelu

ü luonnossa liikkuminen: leikit, suunnistus, marjastus

ü talviliikuntalajit: hiihto ja luistelu

ü uintiharjoitteet: veteen totuttaminen, vesileikit ja uintitekniikat

ü musiikkiliikunta: piirileikit, tanssit, luovat tanssiharjoitteet

LIITE 5 Liikunnan oppimisympäristöt

Viitasaarelaisia yhteistyökumppaneita

ü Viitasaaren Jalkapallo Klubi

ü Viitasaaren suunnistajat

ü Viitasaaren Viesti

ü Viitasaaren Naisvoimistelijat

ü Viitasaaren Ampujat

ü Viitasaaren Toverit

ü Viitasaaren kansalaisopisto

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5.1 Eri tukimuodot

Erityistä tukea annetaan oppilaille:

v jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan

v joiden kehityksen, kasvun ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi

v jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea kasvulleen

v joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajien
mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä.

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimisvaikeuksien ehkäisemiseksi tulee huomio suunnata vaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen.

Oppilaiden yksilölliset oppimisvalmiudet tulee ottaa huomioon opetusta toteutettaessa sekä järjestää oppimisympäristö ja muut olosuhteet heille sopiviksi.

Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Tukitoimina voi olla pieni luokkakoko, riittävä tukiopetus

sekä osa-aikaisen erityisopetuksen suuntaaminen erityisesti alkuopetukseen. Jos eriyttäminen ja tukiopetus eivät riitä, oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta.

Jos oppilaan erityisen tuen tarve on niin suuri, ettei osa-aikainen erityisopetus riitä auttamaan oppimisvaikeuksien yli, tulee oppilas ottaa tai siirtää

erityisopetukseen. Silloin opetuksen järjestäminen ja tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

Sellaiselle oppilaalle, jota ei ole otettu tai siirretty erityisopetukseen, mutta joka tarvitsee erityistä tukea opinnoissaan, laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma.

Siinä määritellään oppilaalle annettavat tukipalvelut, joita ovat tulkki- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut ja erityiset apuvälineet.

5.2 Osa-aikainen erityisopetus

Perusopetuslain 17 §: n mukaista osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena tai pienryhmä- ja yksilötyöskentelynä.

Osa-aikaisella erityisopetuksella tuetaan yleisopetuksen yhteydessä oppilaita, joilla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja jotka tarvitsevat erityistä tukea

oppimisvalmiuksiensa parantamiseksi. Oppimisvaikeudet voivat ilmetä esim. kommunikaatiotaidoissa kuten puhumisessa, kuuntelemisessa, lukemisessa ja

kirjoittamisessa tai ne voivat liittyä johonkin oppiaineeseen. Aistitoimintojen, hahmottamisen, motoriikan, muistin, tarkkaavaisuuden tai keskittymisen vaikeudet

haittaavat oppimista. Oppilaalla voi olla usein myös emotionaalisia tai sosiaalisia vuorovaikutuksen ongelmia.

Osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen arviointi

Osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeen arvioinnissa on lähtökohtana luokanopettajan, oppilaan vanhempien, erityisopettajan ja mahdollisesti muiden asiantuntijatahojen

välinen yhteistyö. Erityisopettaja kartoittaa oppilaat, joilla on spesifejä puheeseen liittyviä vaikeuksia sekä yhteistyössä luokanopettajan kanssa kartoittaa ne oppilaat,

joilla on erityisiä oppimisesteitä lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikassa.

Tarvittaessa pyydetään tarkempia arvioita perheneuvolapsykologilta, oppilashuoltohenkilöiltä ja muilta asiantuntijoilta. Vanhemmat ovat koko ajan kiinteästi mukana

yhteistyössä, jossa arvioidaan riittääkö osa-aikainen erityisopetus vai tuleeko kysymykseen siirto kokoaikaiseen mukautettuun erityisopetukseen eli Kokkosalmen kouluun.

Jos päädytään siirtymiseen mukautettuun opetukseen vain jossakin / joissakin aineissa, oppilas jatkaa omassa koulussaan, jolloin laaditaan oma HOJKS kyseisissä aineissa.

Osa-aikainen erityisopetus Viitasaarella

Erityisopetusta toteutetaan laaja-alaisesti.

Syksyllä erityisopettaja kartoittaa puheopetustarpeen kaikilla kouluilla. Puheopetusta pyritään antamaan artikulaatiovirheiden, äänihäiriöiden tai muiden kielellisten

ongelmien vuoksi noin kerran viikossa koulutuntien aikana, resurssien salliessa.

Yhteistyössä luokanopettajan kanssa seurataan oppimisen alkuun lähtemistä ja kartoitetaan lapset, joilla on vaikeuksia lukemisen ja kirjoittamisen tai matematiikan

oppimisessa. Oikeinkirjoitustaidon sekä luetun ymmärtämisen kehittymistä seurataan pari kertaa lukukaudessa pidettävin testein.

Myös matematiikan oppimisvaikeuksissa pyritään antamaan erityisopetusta.

Jos vaikeudet ovat suuria tai laaja-alaisia, ohjataan lapsi perheneuvolatutkimuksiin, joissa kartoitetaan mahdollinen mukautetun opetuksen tai luokkamuotoisen opetuksen tarve.

5.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

HOJKS on laadittava

v oppilaalle, jonka opetus on mukautettu yhdessä tai useammassa oppiaineessa

v oppilaalle, joka on siirretty erityisopetukseen, joka toteutetaan yleisopetuksen yhteydessä (näkö- ja kuulovamma, dysfasia jne.)

v jokaiselle luokkamuotoiseen erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle.

HOJKS voidaan laatia

v oppilaalle, jolla on tutkimuksissa todettuja koulunkäyntiin tai oppimiseen liittyviä vaikeuksia

v maahanmuuttajaoppilaille

v lahjakkaille oppilaille

HOJKS:ssa tulee olla seuraavat tiedot:

v kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista, taidoista, vahvuuksista ja kehittämistarpeista

v opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet, joista johdetaan opetuksen keskeiset sisällöt

v opetussuunnitelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät ja luettelo niistä oppiaineista, joissa poiketaan opetussuunnitelmasta

v opetukseen osallistumiseksi tarvittavat tulkki- ja avustaja-palvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet

ja oppimateriaalit

v henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden

järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa

v oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet.

HOJKS:n laativat

v opettajat yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa, mahdollisuuksien mukaan myös oppilas itse

v moniammatillisesti siten kuin oppilaan oppimisvaikeuksien huomioon ottaminen edellyttää; muut kouluyhteisön jäsenet, sosiaali- ja terveystoimen

edustajat. Päävastuu HOJKS:n laatimisesta on oppilaan opettajalla.

HOJKS on myös tärkeä linkki siirto/solmuvaiheen yhteistyössä. Lastenneuvolassa aloitettu erityistä tukea tarvitsevan lapsen kehityssuunnitelmatyö jatkuu

HOJKS-yhteistyönä (jos lapsi edelleen tarvitsee tukea).

Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen oppimäärään, joka on asetettu hänelle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa

suunnitelmassa. Yksilöllisestä oppimäärästä on tehtävä merkintä oppilaan todistukseen.

LIITE 6 Viitasaaren yleinen HOJKS-lomake

Kokkosalmen HOJKS-lomake

5.4 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus

Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan kohdalla on ratkaistava, voidaanko opetus järjestää yleisopetuksen yhteydessä. Mikäli oppilaan opiskelu

yleisopetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan

erityisluokalla tai muussa sopivassa paikassa.

Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen

oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt.

Kehitysvammaisten, autististen ja kielihäiriöisten sekä pitkäaikaissairaiden oppilaiden opetus järjestetään joko tavanomaisen oppivelvollisuuden tai

pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty.

Erityisopetukseen siirrettyjen opetus ja tukipalvelut järjestetään oppilaan ikäkauden ja tarpeiden mukaisesti yhteistyössä huoltajien, opettajien, koulun

muun henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Opetusta annetaan ryhmässä ja yksilöllisesti sekä ottaen huomioon eri ikäkausille tyypilliset

päivittäiset toiminnot ja opetukseen osallistumisessa tarvittavat tukipalvelut. Erityisen huomion kohteena tulee olla oppilaan kommunikointi- ja

vuorovaikutustaidot erilaisissa oppimis- ja elinympäristöissä.

Erityisopetuksen antaminen edellyttää aina erityisiä toimenpiteitä, kun järjestetään opiskelupaikkaa, tilaa, aikaa ja toimintoja ja valitaan opetusmenetelmiä ja

oppimateriaaleja sekä seurataan ja arvioidaan oppimista ja oppimistuloksia. Oppimisen tulee tapahtua sekä välittömien että välillisten oppimiskokemusten kautta.

Kasvatuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota oppilaiden aloitekyvyn ja itseluottamuksen herättämiseen ja tukemiseen.

Erityisluokan oppilaalla tulisi olla mahdollisuus joustavasti integroitua yleisopetuksen ryhmiin kunkin yksilölliset tarpeet ja kyvyt huomioon ottaen siten, että

integraation avulla yritetään parantaa kunkin oppilaan yksilöllisiä oppimistuloksia ja itsetuntoa. Tavoitteena on oppilaan paluu yleisopetukseen heti, kun

oppimistulokset antavat siihen aihetta tai esim. käytösongelmat selviävät.

Mukautetun opetusryhmän ihanteellinen sijainti olisi samoissa tiloissa yleisopetuksen kanssa.

Mukautettu opetus / Kokkosalmen koulu

Mukautettua opetusta annetaan peruskouluikäisille oppilaille, luokka-asteilla

1-9. Opetusryhmiin sijoittamisessa otetaan huomioon opetustilanne sekä oppilaiden yksilölliset taidot ja iänmukainen kehitys. Opetus etenee oppilaan

yksilöllisten tietojen ja taitojen sekä oppimisedellytysten mukaan. Jokaiselle oppilaalle laaditaan oma HOJKS (liite). Yleisopetuksen opetussuunnitelma

mukautetaan oppilaan oppimiskyvyn tasolle. Joillakin oppilailla voi olla 11-vuotinen oppivelvollisuus (esim. dysfaatikot).

Kokkosalmen oppilailla on oppimisvaikeuksia ja/tai kokonaiskehityksen viivästymä tai niihin rinnastettava muu syy. Tavallisimmat oppimisvaikeudet

ovat kielelliset vaikeudet, hahmottamisen, motoriikan ja muistin vaikeudet.

Oppilailla voi olla myös laaja-alaisia tai muuten erityisen vaikeita oppimisvaikeuksia, jolloin heillä on diagnoosina esim. ADHD, ADD, dysfasia, asperger.

Mukautetussa opetuksessa pyritään kokonaisvaltaiseen, lapsen koko persoonaa ja elämää eheyttävään opetukseen ja kasvatukseen. Mukautettuun

opetukseen siirretyllä oppilaalla saattaa olla takanaan jo monia epäonnistumisen ja pettymyksen kokemuksia oppimisen ja sosiaalisen elämän alalta.

Osittain siksi oppilaiden tunne-elämän, kommunikointi- ja elämänhallintataitojen tukeminen on keskeinen osa arkipäivää.

Koska mukautetun opetuksen oppilaat tarvitsevat opiskelussaan monenlaista apua, käytetään opetuksessa hyväksi eri aistikanavia ja niiden tarjoamia

mahdollisuuksia. Myös konkreettiset oppimisvälineet, kuvat, pelit, tietokone ym. helpottavat oppimista. Opetettavista aiheista ja asioista pyritään mahdollisuuksien

mukaan rakentamaan isompia, mielekkäitä kokonaisuuksia, jotka eheyttävät myös oppilaan kuvaa itsestään ja jäsentävät hänen maailmankuvaansa.

Taito- ja taideaineilla on oma erityinen paikkansa mukautetussa opetuksessa, sillä käsin tekeminen sekä omien ajatusten ja tunteiden ilmaiseminen taiteen

keinoin ovat oppimista tukevaa ja myös oppilaan sisäistä elämää eheyttävää ja palkitsevaa, usein terapeuttistakin toimintaa.

Harjaantumisopetus / EHA 1

Luokkamuotoista, EHA 1-opetussuunnitelmaa noudattavaa harjaantumisopetusta annetaan harjaantumistasoisille, eli lievästi ja keskiasteisesti

kehitysvammaisille, oppimisvelvollisuusikäisille lapsille. Heillä oppivelvollisuus alkaa 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta.

Harjaantumistasoisella oppilaalla voi kokonaiskehityksen viivästymän lisäksi lisävammana olla esim. puhe-, kieli- ja äänihäiriöitä, kuulo- ja

näkövammoja, liikuntavammoja, epilepsia tai psyykkisiä häiriöitä.

Harjaantumisopetus perustuu kokonaisvaltaiseen oppimiseen, kokemiseen ja tekemiseen, joissa käytetään hyväksi eri aistikanavien tarjoamia

mahdollisuuksia oppimisen ja ymmärtämisen tukijoina. Opetuksen ja oppimisen peruspilareita harjaantumisopetuksessa ovat kiireettömyys,

konkreettisuus, suunnitelmallisuus, yksilöllisyys ja kokonaisvaltaisuus. Opittava aines jaksotellaan mielekkäiksi ja luonteviksi kokonaisuuksiksi,

joita toteutetaan vaihtelevissa ja mahdollisuuksien mukaan todellisissa tilanteissa (esim. kaupassa asiointi, retket, vierailukäynnit).

Kokonaisvaltaisuus harjaantumisopetuksessa toteutuu myös lapsen tai nuoren ”sisäisessä” maailmassa siten, että hän saa myönteisiä, tunne-elämää

eheyttäviä ja rauhallisia oppimiskokemuksia, jotka auttavat häntä jäsentämään omaa ympäristöään ja elämäänsä. Taide- ja taitoaineilla on oma tärkeä

tehtävänsä kehitysvammaiselle oppilaalle, joka saa näiden välineiden avulla itselleen merkityksellisiä ja tärkeitä, ei-kielellisiäkin ilmaisukanavia. Koska

kehitysvammaisen lapsen ja nuoren kielen kehitys on usein puutteellista, taito- ja taideaineiden käyttö tuo harjaantumisopetuksen oppilaalle monenlaisia

itseilmaisun ja kommunikoinnin välineitä oman sisäisen maailman, ajatusten ja tunteiden ilmaisemiseen.

Vaikeimmin kehitysvammaisten erityisopetus / EHA 2

Vaikeimmin kehitysvammaisten opetusta ei järjestetä oppiaineittain. Oppiaineiden sijasta vaikeimmin kehitysvammaisten opetussuunnitelma tulee

laatia toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten

toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetussuunnitelmaan voi kuulua myös muita toiminta-alueita.

(kts. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 29 §)

Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen lainsäädännöllinen perusta:

6. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus

Eri kieli- ja kulttuuriryhmistä tulevien oppilaiden opetuksessa noudatetaan vuosiluokkien 1- 2 kasvatuksen ja opetuksen yleisiä tavoitteita

sekä oppimistavoitteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat huomioon ottaen. Opetuksella on lisäksi erityistavoitteita.

Opetusta annetaan suomen kielellä ja mikäli tarvetta muuhun ilmenee, noudatetaan opetushallituksen vuosiluokkien 1-2 opetussuunnitelman perusteita

7. Yhteistyö koulutyön tukena

7.1 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa

Esi- ja alkuopetusvaihe ovat lapsen elämän peräkkäisiä kasvun ja kehityksen kausia, jotka muodostavat tärkeän osan ihmisen elinikäisen oppimisen ketjua.

Elinikäisen oppimisen periaatteet ilmenevät ennen kaikkea lapsen oppimisen, kasvun ja kehityksen jatkuvuuden tukemisena. Tavoitteena on muodostaa lapsen

oppimiskokonaisuuksista ehjä kokonaisuus varhaiskasvatuksesta alkaen.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan siirtyessä alkuopetuksesta kolmannelle vuosiluokalle, jossa oppilaalla on suurempi vastuu omasta oppimisestaan.

7.2 Yhteistyö kotien kanssa

Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsesta. Koulun on tuettava käytettävissä olevin keinoin huoltajia vastaamaan osaltaan lastensa tavoitteellisesta kasvatuksesta

ja opetuksesta myös koulutyössä.

Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee järjestää siten, että moniammatillinen yhteistyöverkosto tarvittaessa auttaa perheitä oppilaiden koulunkäyntiä koskevissa

kysymyksissä. Huoltajien tulee voida osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Koulun on oltava aloitteellinen yhteistyön käynnistämiseksi.

Kodin ja koulun välisen yhteistyön on perustuttava osa-puolten tasa-arvoisuuteen. Yksi toimiva kodin ja koulun välinen yhteistyömuoto on vanhempainyhdistykset.

7.3 Yhteistyö muiden tahojen kanssa

7.3.1 Yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa

Lastenneuvola

Lastenneuvolan 5-vuotisseula poimii ”riskilapset”, mutta on vapaaehtoinen, eikä näin ollen tavoita kaikkia lapsia.

Tiedonkulun ja tietojen siirtymisen lastenneuvolasta ja päiväkodista kouluun tulee olla katkeamatonta ja luonteva osa lapsen koulutietä.

Perheneuvola

Perheneuvolassa käy kouluikäisiä ja joitakin alle kouluikäisiä lapsia. Perhe on kiinteässä yhteistyössä. Perheneuvola tekee vapaaehtoiset kouluvalmiustutkimukset

yhteistyössä terveyspsykologin kanssa.

Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhoitaja / koululääkäri

Hammashoitaja / hammaslääkäri

Puhe-, fysio-, toiminta- ja musiikkiterapeuttipalvelut

Näitä palveluja on ollut vain jossain määrin saatavilla; puheterapeutin työ on kohdistunut lähinnä alle kouluikäisiin lapsiin ja aikuisasiakkaisiin. Tällä hetkellä

Viitasaarella ei ole omaa puheterapeuttia. Ostopalveluna on saatu Pihtiputaalta puheterapeutin palveluja kouluikäisille erittäin rajoitetusti ts. tuskin lainkaan.

Kouluikäisten ja tällä hetkellä myös esikoululaisten puheopetus on ollut kiertävän erityisopettajan hoidossa. Kuitenkin varsinkin vaikeimmista kielellisen

alueen ja puheen häiriöistä kärsiville oppilaille intensiivinen puheterapia olisi välttämätöntä.

Viitasaarella on saatavissa fysioterapeutin palveluja sekä terveyskeskuksesta että yksityisesti. Toimintaterapiaa saa tällä hetkellä vain yksityisesti.

Musiikkiterapeutin palvelut ovat yksityisiä ja toistaiseksi riittäneet.

Sosiaalitoimi; perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä

Vammaisohjaaja

Erityiskoulut; Haukkala (Lasten psykiatria), Haukkaranta (Kuulovammaisten koulu, dysfaattiset lapset), Näkövammaisten koulu

Sairaalaopetus

7.3.2 Muita yhteistyötahoja

Opetuksessa tehdään yhteistyötä eri tahojen kanssa. Sellaisia ovat mm.

kaupungin palvelut (kulttuuritoimi, vapaa-aikatoimi, nuorisotoimi, kansalaisopisto, musiikkiopisto )

seurakunnat

urheiluseurat, muut järjestöt

palo- ja pelastustoimi

poliisi

liike-elämä, yrittäjät

yliopistot, muut oppilaitokset ja koulut

ystävyyskaupungit

7.4 Oppilaan muita tukitoimia

7.4.1 Oppimissuunnitelma

Perusopetuksen aloitusvaiheessa oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, jonka avulla pyritään turvaamaan hänelle parhaat edellytykset

oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelma on väline opetuksen yksilöllistämiseen, yhteistyöhön kodin ja koulun välille, arviointiin sekä oppilaanohjaukseen.

Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää esim. silloin, kun opetus on vuosiluokkiin sitoutumatonta tai kun lapsi tarvitsee erityistä tukea oppimisessaan.

Opettaja laatii oppimissuunnitelman yhteistyössä oppilaan ja mahdollisuuksien mukaan huoltajien kanssa. Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan

kehityksen kannalta olennaisiin tekijöihin: oppilaan kasvu, kehitys ja oppimiselle asetettavat tavoitteet sekä arvio oppilaan vahvuuksista ja kehittämistarpeista.

Oppimissuunnitelman toteutumista arvioidaan yhdessä opettajan, oppilaan ja huoltajien kanssa.

Mikäli oppilaalle on laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, se korvaa oppimissuunnitelman.

Oppimissuunnitelma voidaan laatia vapaamuotoisesti. Se voi olla dokumentoituna kansioon tai vihkoon, joka täydentyy vähän kerrallaan.

7.4.2 Oppilaanohjaus

Oppilaanohjauksen tavoitteena on edistää oppilaan opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja tukea hänen sosiaalista kasvuaan. Oppilaanohjausta annetaan

eri aineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Siihen ei varata erillisiä oppitunteja.

Sujuvan opiskelun turvaamiseksi oppilaan opiskelun taitoja tulee kehittää ja opettaa opiskelutekniikkaa. Oppilasta ohjataan vastuulliseen suhtautumistapaan

koulutyötä ja tehtäviään kohtaan, ja häntä totutetaan monipuolisiin työtapoihin ja tiedonhankintaan.

Ohjauksen tehtävänä on osaltaan auttaa oppimisvaikeuksissa. Oppilaan perusvalmiuksia kehitetään siten, että hän kykenee mahdollisimman hyvin

käyttämään omia voimavarojaan edellytystensä mukaisessa opiskelussa. Oppilaanohjauksen avulla tuetaan oppilaan itsenäistymistä ja tasapainoisen

persoonallisuuden kehittymistä.

7.4.3 Tukiopetus

Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Siihen tulee ryhtyä heti, kun oppimisvaikeudet

on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, tulee

hänellä olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien

kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta

on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella.

7.4.4 Oppilaskerhot

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa.
Koulun kerhotyön tarkoituksena on kannustaa oppilaan myönteisten harrastusten viriämistä. Kerhotyö antaa oppilaalle mahdollisuuksia tavanomaisesta

koulutyöstä poikkeavaan toimintaan ja siten rikastuttaa koulussa tapahtuvaa opiskelua. Koulun kerhoilla ja kaikella varsinaisen koulutyön ulkopuolisella

koulun toiminnalla on tuettava oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä monipuolista kehittämistä.

Kerhotyössä tulee tarjota monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa. Oppilaskerhot voivat myös tarjota oppilaalle paikan viettää koulutyön

ulkopuolista aikaa. Kerhotoiminta sisällytetään opetussuunnitelmaan. Kerhot ovat oppilaalle vapaaehtoisia.

Viitasaaren kaupungin taloudellisen tilanteen vuoksi tällä hetkellä oppilaskerhoja ei järjestetä.

7.4.5 Oppilashuolto ja oppilaan tukipalvelut

Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista

kasvua ja kehitystä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö sekä

suojata mielenterveyttä. Oppilashuolto on ensisijaisesti ennalta ehkäisevää. Oppilashuollon avulla pyritään tunnistamaan oppimisvaikeuksia ja muita ongelmia

riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin.

Oppilashuoltotyötä voidaan koordinoida moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä.

Oppilashuoltoa ja tukipalveluita ovat:

Kouluruokailu

Perusopetuslakiin on kirjattu, että oppilaille on tarjottava jokaisena koulupäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, määrältään riittävä ja maksuton ateria.

Kouluruokailu on osa oppilashuoltoa, sillä se tukee osaltaan oppilaan tasapainoista kasvua ja kehitystä ja edistää siten hänen hyvinvointiaan ja terveyttään.

Kouluateria kattaa 1/3 päivän ravinnon- ja energiantarpeesta. Sen suunnittelussa huomioidaan ravitsemussuositukset ja erikoisruokavaliot.

Koulukuljetus

Viitasaaren kaupungissa koulukuljetuksen piiriin kuuluvat alkuopetuksen oppilaat, mikäli heidän koulumatkansa on yli 2,5 km, tai jos koulumatkalla joudutaan

kulkemaan ns. vaaralliseksi luokitelluilla teillä, tai oppilas lääkärinlausunnon perusteella tarvitsee kyydityksen. Koulukuljetuksia suoritetaan linja-autoilla sekä takseilla.

Kouluavustajat ja koulunkäyntiavustajat

Kouluterveydenhuolto

Perheneuvola

Tukiopetus

Oppilashuoltoryhmä

Toimenpidesuunnitelmat ongelma- ja kriisitilanteita varten ( esim. kiusaaminen, väkivalta, erilaiset onnettomuudet ja kuolemantapaukset ) on tehty tai

tehdään koulukohtaisesti. Tavoitteena on yhteisön toimintakyvyn säilyttäminen fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta uhkaavissa tilanteissa.

8. Oppimisen arviointi

8.1 Oppilaan arviointi

Oppilaan arvioinnin tulee olla yksilöllistä, totuudenmukaista ja monipuolista. Arvioinnin tehtävä on vuorovaikutuksen ja palautteen avulla tukea oppilasta muodostamaan

realistinen kuva itsestään ja antaa tietoa oppilaalle ja hänen huoltajilleen opintojen edistymisestä.

Oppilaan arvioinnilla opettaja ohjaa ja kannustaa opiskelua. Hän seuraa, havainnoi ja dokumentoi oppilaan opiskelua ja keskustelee oppilaan kanssa tämän edistymisestä.

Keskustelujen avulla opettaja tukee oppilaan oppimisprosessia ja ohjaa häntä tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Arviointipalautetta voidaan antaa oppilaalle

ja hänen huoltajilleen lukuvuositodistusten lisäksi välitodistuksilla, erilaisilla tiedotteilla ja arviointikeskusteluissa. Arviointipalautetta annettaessa on otettava huomioon

palautteen keskeinen merkitys oppimisprosessissa.

Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman sekä oppilaan mahdollisen oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen

opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tavoitteisiin. Työskentelyn arvioinnin pohjana on kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta oppimis- ja työskentelytaidoissa.

Käyttäytymisen arvioinnin tueksi on laadittu kuvaus oppilaan hyvästä käyttäytymisestä.

Vuosiluokkien 1-2 oppilaan arvioinnissa oppilasta ei verrata muihin oppilaisiin.

8.2 Kuvaus oppilaan hyvästä käyttäytymisestä

Kouluyhteisössä tulee vaalia avointa, luontevaa ilmapiiriä, jossa vallitsevat hyvät käytöstavat, keskinäinen arvostus ja korkea työmoraali.

Oppilaan käyttäytymisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja monipuolista sekä luonnollinen osa koulun päivittäistä työtä.

Arvioinnin tulee tukea ja ohjata oppilasta myönteisellä tavalla perusopetuksen tavoitteiden mukaisesti.

Kuvaus oppilaan hyvästä käyttäytymisestä

Oppilas

v noudattaa yhteisiä sääntöjä, on omaksunut ne ja sitoutunut niihin

v osaa arvostaa sekä omaa että toisten työtä ja työntekoa

v ottaa luokassa ja kouluyhteisössä huomioon muut oppilaat ja kouluyhteisön työntekijät

v kykenee ja on halukas ymmärtämään, arvostamaan ja tukemaan toisia ihmisiä

v vaalii viihtyisää ympäristöä

8.3 Oppilaan itsearviointi

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja.

Lukuvuoden aikana oppilaan tulee voida arvioida itseään ja saada palautetta itsearvioinnista. Häntä kannustetaan asettamaan omia tavoitteita itsearvioinnin pohjalta.

Oppilaan itsearviointikykyä voidaan kehittää arviointikeskustelun avulla.

8.4 Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu toisen vuosiluokan loppuvaiheeseen oppilaan arvioinnin tueksi. Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu toisen vuosiluokan

päättyessä äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan tietoihin ja taitoihin ja yleisiin oppimis- ja työskentelytaitoihin.

Kuvaus hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan kehittymistä ja oppimista. Kuvausta voidaan käyttää myös laadittaessa oppilaan oppimissuunnitelmaa.

Oppilaan tietoja ja taitoja verrataan toisaalta hänen aiempiin suorituksiinsa ja osaamiseensa, toisaalta kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta oppimis- ja työskentelytaidoissa toisen luokan päättyessä

Opettajan kanssa

v Opettajan ohjauksessa oppilas osaa käyttää käsiteltävien aiheiden keskeisiä käsitteitä.

v Oppilas osallistuu keskeisten käsitteiden soveltamiseen, syy-seuraussuhteiden pohdintaan, ongelmien ratkaisemiseen sekä

muuhun ohjattuun keskusteluun.

v Opettajan ohjauksessa työskennellessään oppilas keskittyy työskentelyyn tehtävän vaatiman ajan, jäsentää oppimaansa

sekä osaa arvioida oppimistaan eri tavoin.

v Oppilas osaa toimia annettujen ohjeiden mukaisesti.

Vuorovaikutuksessa muiden kanssa

v Oppilas hallitsee ja säätelee omaa toimintaansa ja käyttäytymistään sekä kuuntelee muita.

v Muiden kanssa työskennellessään oppilas ottaa huomioon toiset ihmiset sekä heidän mielipiteensä.

v Oppilas osallistuu rakentavasti yhteiseen työskentelyyn ja kantaa vastuuta omasta osuudestaan.

v Oppilas arvostaa omaa ja toisten työtä sekä noudattaa hyviä tapoja.

v Oppilas osaa puolustaa rakentavasti omia oikeuksiaan ja mielipiteitään itselleen tärkeissä asioissa.

Itsenäisesti

v Työskennellessään itsenäisesti oppilas osaa suunnitella omaa työtään, ryhtyä työhön ja saattaa sen valmiiksi edellytystensä

sekä annettujen ohjeiden mukaisesti.

v Oppilas osaa hahmottaa omaa oppimistaan ja ymmärtää, miten hän voi vaikuttaa oppimiseensa.

v Oppilas osaa pyytää apua sitä tarvitessaan ja arvioida työtään.

v Oppilas oppii huolehtimaan välineistään ja tehtävistään.

8.5 Todistukset

Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin

salassapidettävä ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajilleen.

Perusopetuksen 1-2 luokilla käytettävät todistukset ovat:

v l u k u v u o s i t o d i s t u s

v v ä l i t o d i s t u s

v e r o t o d i s t u s .

Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Oppilaan erotessa koulusta kesken

perusopetuksen hänelle annetaan erotodistus. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

Todistuksiin tulee merkitä todistuksen, kunnan, koulun ja oppilaan nimi, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan

opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on

opiskellut lukuvuoden aikana, ja arviolla vähintään sitä, onko kussakin oppiaineessa tai aineryhmässä tavoitteet saavutettu. Arvio oppilaan työskentelystä voidaan

sisällyttää eri oppiaineiden arviointiin tai työskentelystä voidaan antaa erillinen sanallinen arvio. A r v i o i n t i a oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä erotodistukseen.

To d i s t u k s i s s a tulee olla lisäksi merkintä, että ne ovat näiden Opetushallituksen 19.12.2002 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.

Arvioitavat oppiaineet ja aineryhmät ovat äidinkieli ja kirjallisuus, matematiikka, uskonto tai elämänkatsomustieto, ympäristö- ja luonnontieto, musiikki,

kuvataide, käsityö, liikunta ja muut mahdolliset oppilaan opiskelemat oppiaineet. Oppiaineiden, aineryhmien ja käyttäytymisen arviointi merkitään alkuopetuksessa

sanallisena arviona. Sanallisesta arvioinnista tulee lukuvuositodistuksessa käydä ilmi, onko oppilas saavuttanut vuosiluokan tavoitteet. Lukuvuositodistukseen merkitään

myös tieto mahdollisesta luokalle jättämisestä.

Vaikeimmin kehitysvammaisen oppilaan edistyminen voidaan arvioida toiminta-alueittain siten kuin opetussuunnitelmassa on päät e t t y. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden

piirissä olevan oppilaan opinnot on järjestetty oppiainekokonaisuuksittain, hänen edistymistä voidaan myös arvioida oppiainekokonaisuuksittain.

LIITE 8 Todistuskaavakkeet

9. Tietostrategia

Tavoite

Ala-asteella tietotekniikka ei ole erillinen oppiaine vaan oppimisprosessin välineellinen tekijä. Tämän vuoksi tietokoneen käyttö sisällytetään kaikilla luokka-asteilla

luontevasti muihin oppiaineisiin. Tavoitteena on, että oppilas saa muun oppimisen ohella perustiedot ja –taidot tietokoneen käytöstä ja toiminnasta.

Oppisisällöt

Oppilaiden osaamistaso asteelta toiselle siirryttäessä:

1-2 lk

v opetussuunnitelmaa tukevien ja luokkatasolle sopivien opetusohjelmien käyttö

v tietokoneen perustoimintojen ja käytön hallinta (esim. hiiren käyttö, koneen avaaminen ja sulkeminen, lähiverkkoon kirjautuminen, tiedoston avaaminen,

sulkeminen, tallentaminen, tulostaminen)

v erilaisia ohjelmia, kuten piirto-ohjelma, tekstinkäsittelyohjelma jne.

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

Opetussuunnitelmaa tarkistetaan ja päivitetään tarpeen vaatiessa. Koulun toimintaa arvioidaan Viitasaaren koululaitoksen arviointistrategian mukaisesti.

LIITTEET

LIITE 1 Kuvaus ensimmäiselle luokalle tulevan lapsen kehitystasosta

Lapsen fyysinen kehitys

v on toiminnallinen

v kestää koulunkäynnin rasitukset

v hieno- ja karkeamotoriset taidot kehittyvät

o jäntevyys, liikkeiden hallinta,

o vuorotahtisuus, vasen/oikea

v silmän ja käden yhteistyö

Lapsen sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys

v on kypsä irrottautumaan vanhemmista

v pystyy yhteistoimintaan lasten ja aikuisten kanssa

v osallistuu keskusteluun

v sietää epäonnistumista ja häviämistä

v noudattaa ryhmän sääntöjä

v keksii leikkejä toisten lasten kanssa

v ikätoverit ovat tärkeitä

v osaa odottaa vuoroaan

v kykenee keskittymään yhteeen asiaan kerrallaan

v pyrkii saattamaan alkamansa tehtävän päätökseen

v lapselle kehittyy oppimisen asenne, helppo oppia ja omaksua uusia asioita

v ikätoverit ovat tärkeitä

LIITE 2 Tyyppikirjaimet

LIITE 3 Musiikin peruskäsitteet

Rytmi ja tempo

- perusrytmi

- melodiarytmi

- rytmitavut ja -merkit

- tasa- ja komijakoinen rytmi

- tempon vaihtelut; hidas - nopea, kiihtyvä - hidastuva

Melodia

- korkea - matala, nouseva - laskeva

- melodian tunnistaminen

- melodian keksiminen

- kuulohavaintoon perustuva duuri - mollin erottaminen

Harmonia

- duuri - molli

- laulujen säestys

Muoto

- erilaisten muotojen hahmottaminen liikunnan, piirustuksen ja soiton sekä laulun avulla

- omia äänisommitelmia

- säe ja säkeistö

Sointiväri

- oman äänen eri käyttömahdollisuudet

- ympäristön äänet, äänimaisemat

- äänen tuottaminen ja kuvailu

- tunnistetaan soittimia äänen perusteella

Dynamiikka

- piano – forte

- voimistuva - hiljenevä

LIITE 4 Esimerkkiluettelo alkuopetuksen käsityön materiaaleista ja työtavoista

Tekninen työ

PUU METALLI

- materiaaliin tutustuminen - materiaaliin tutustuminen

- sahaaminen - folion leikkaus ja muotoilu

- naulaaminen - kupari- tai teräspellin leikkaus ja muotoilu

- liimaaminen - ohuen langan taivutus

- hiominen

- petsaus/maalaus

Tekstiilityö

OMPELU KIRJONTA

- suunnittelu - erilaisia pistoja: etupisto, pykäpisto

- kaavan piirtäminen pujottelu

- valmiin kaavan käyttö - yksinkertainen päälikeompelu

- mittaaminen - kankaanpainanta

- neulaaminen

- solmu langan päähän

- langan pujotus neulaan VIRKKAUS

- ompelun aloitus - sormivirkkaus

- ompelun päättäminen - virkkuukoukulla virkkaamisen harjoittelua

KUDONTA

- pujottelu- ja kehyskudonta

- hapsujen purkaminen reunaan

- ryijynukan solmiminen

- tupsu, rusetti, nyöri

Askartelu

- erilaisiin askartelumateriaaleihin tutustumista

- paperityöt

- pahvi- ja kartonkityöt

- massa- ja luonnonmateriaalityöt

- muut materiaalit

LIITE 5 Liikunnan oppimisympäristöt

Koulun piha

- kiipeily

- ruutuhyppely

- polttopallo

- riippuminen

- värileikki

- naruhyppely

- valokuvasuunnistus

- suunnistus pihakartan avulla

Koulun kenttä

- polttopallo

- hippa

- juoksuleikit

- viestikilpailut

- jalkapallon alkeet

- koulupesiksen alkeet

Urheilukenttä

- juoksuharjoitteet

- pituushyppy

- pallonheitto

- viestileikit

- reaktioharjoitukset leikkien avulla

Metsä

- liikkuminen metsässä

- puuhippa

- maasto- ja piiloleikit

- nauhasuunnistus

- valokuvasuunnistus

- hiihto

Luminen piha

- rakentelu lumesta

- leikit

- hiihdon alkeet

- mäenlasku ja hyppääminen

Kaukalo / Jääkenttä

- luistelun alkeet: kaatuminen ja nouseminen, t-lähtö, auraus, jarruttaminen,

liu’ut, eteenpäin ja taaksepäin luistelu, kaarreluistelu

- jääpelit

- luisteluleikit

- viestit

- taitoradat

Voimistelusali

- perusvoimistelu

- välinevoimistelu

- telinevoimistelu

- musiikkiliikunta

- piirileikit

- tanssit

- laululeikit

Uimahalli / Uimaranta

- veteen totuttamien

- uinnin alkeet

- vesileikit

- peseytyminen

LIITE 6 HOJKS-lomakkeet

Viitasaaren kaupungin yleinen HOJKS-lomake

HOJKS HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTELEMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA

TAUSTATIETOJA
OPPILAS		Sotu:
Osoite ja puh:
Huoltaja/Huoltajat (osoite ja puh., ellei sama):
Muuta (esim. lääkitys):
Sisarukset (esim. 1/3):
Koulu/opettaja puh:
Koulunkäyntihistoria:
LÄHTÖTILANNE
HOJKSin laatimisen peruste:
Mahdollinen diagnoosi ja tutkimukset:
Mahdollinen erityisopetussiirto, pvm:
HOJKSin laatijat ja yhteystiedot:
OPPILAAN VAHVUUDET JA VOIMAVARAT
KESKEISET TUETTAVAT ALUEET
TAVOITTEET	lähi/kaukotavoitteet	keinot, menetelmät
Sosiaaliset taidot:
Kommunikaatio:
Omatoimisuus:
Äidinkieli:
Matematiikka:
Kielet:
Motoriikka:
Taide- ja taitoaineet:
TARVITTAVAT TUKITOIMET
Kuljetus:
Apuvälineet, erityismateriaali:
Rakennustekniset seikat:
Avustaja:
Tukiopetus:
Erityisopetus:
Muut järjestelyt:
KUNTOUTUS (esim. kuntouttajien käynnit)
TUKITOIMET KOTONA (esim. iltapäivähoidon tarve, kotiharjoitukset)

ARVIOINTIPALAVERI

_________/________________________________________________

Jatkosuunnitelmat, vastuuhenkilöt, yhteyshenkilö

Kirjasi: _______________________________________________

Tiedonsiirtolupa:

Opettaja/ erityisopettaja saa luvallani/ luvallamme olla yhteydessä lastani tutkiviin tahoihin ja siirtää tiedon tulevalle opettajalle koulun vaihtuessa

Pvm ja huoltajan/ huoltajien allekirjoitukset

_______________________ _____________________ _____________________

Kokkosalmen koulun HOJKS-lomake

Luottamuksellinen

Kokkosalmen koulu

HOJKS

Oppilas: lk.

lv. 2002-03

Kokkosalmen koulun toiminta-ajatus:

Viihtyisässä ja turvallisessa koulussamme opetuksen perustana on erilaisuuden hyväksyminen ja oppilaan omien voimavarojen huomioon ottaminen. Keskeisenä toiminta-ajatuksenamme on oppilaan terveen itsetunnon ja omatoimisuuden kehittäminen. Päämääränämme on ajatteleva, monipuolisesti itseään ilmaiseva, itsestään ja toisista välittävä yksilö. Opiskelua leimaa iloinen puurtaminen ja työnteon oppiminen.

HOJKS (=henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma)

Kokkosalmen koulu, Urheilutie 5, 44500 Viitasaari p. 014 5793371

HOJKS tehdään yhteistyössä oppilaan ja vanhempien/huoltajien sekä opettajien ja usein myös koulunkäyntiavustajan kanssa. Opettaja selvittää asiat muiden asiantuntijoiden kanssa etukäteen. Tarvittaessa järjestetään heidätkin mukaan.

HOJKS:ssa määritellään koulunkäynnin järjestämistä ja oppimisympäristöä koskevat asiat sekä niihin mahdollisesti liittyvät suunnitelmat. HOJKS:ssa selvitetään myös oppilaan tämänhetkinen tilanne ja oppimiseen sekä yleensä elämänhallintaan liittyvät tavoitteet pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Näihin tavoitteisiin sitoutuvat kaikki osapuolet.

Tässä HOJKS:ssa oppilaan keskeiset tavoitteet vaikuttavat useimmiten laaja-alaisesti koko koulunkäyntiin ja näin myös yksittäisiin oppiaineisiin. Oppiaineiden sisällöt määräytyvät tavallisimmin yleisopetuksen, joko Haapaniemen ala-asteen tai Viitasaaren yläasteen opetussuunnitelman mukaan, niiden sisältöjä mukauttaen ja tarvittaessa valiten sekä ryhmän vuorokurssi huomioonottaen. Koko ryhmä opiskelee samaa aihepiiriä, jonka sisällä tarvittaessa oppilaskohtaisesti eriytetään. Poikkeuksen tekevät ne oppiaineet, tavallisimmin äidinkieli ja matematiikka, joissa oppilaan oppiaineisto valitaan hänen tarpeensa mukaan.

Muuttuneet ja uudet asiat näkyvät päivityksestä.

TIEDONSIIRTOLUPA / KOKKOSALMEN KOULU

Oppilas ________________________ asioissa työskentelevät (esim. terveydenhoitaja, perheneuvola, psykologi) saavat vaihtaa oppilasta koskevia tietoja keskenään silloin, kun se on oppilaan parhaaksi. Lupa on voimassa jatkuvasti alkaen syksystä 2002, kunnes oppilas lähtee koulustamme, ellei huoltajien tai koulun taholta haluta muutosta asiaan.

Huomioitavaa:

huoltajan allekirjoitus

RETKILUPA / KOKKOSALMEN KOULU

Oppilas ________________________ saa luvan osallistua koulun ulkopuolisiin retkiin. Lupa on voimassa jatkuvasti alkaen syksystä 2002, kunnes oppilas lähtee koulustamme, ellei huoltajien tai koulun taholta haluta muutosta asiaan.

huoltajan allekirjoitus

HENKILÖTIEDOT (päivämäärä)

Oppilas: Luokka:

Henkilötunnus:

Osoite:

Puhelinnumero:

Huoltaja(t):

Osoite:

Puhelinnumero:

PERHETILANNE

OPETTAJAT

PÄIVÄHOIDON JA KOULUNKÄYNNIN VAIHEET

Erityisopetukseen siirtyminen (pvm.):

TÄMÄNHETKINEN TILANNE

TERVEYSTIEDOT

Tutkimukset ja diagnoosit:

Lääkitys:

Kontrollit:

Fyysinen kehitys:

Muuta huomioitavaa terveydentilassa:

OPPILAS KOULUSSA

Elämänhallintataidoista (päivittäisten kouluasioiden hoito, itsetunto, toisten kanssa toimeen tuleminen, vuorovaikutustaidot, vastuuntuntoisuus, sopeutuminen, turhautumien sietokyky, tunne-elämä, opiskelumotivaatio ym.):

Erityistä oppimisvalmiuksista (kielelliset toiminnot, aistitoiminnot, motoriikka, muisti, työskentelytaidot):

Oppiaineista:

Luokkatilanne:

Muuta:

TUKITOIMET KOULUSSA

Koulukuljetus:

Apuvälineet, erityismateriaalit:

Rakennustekniset seikat:

Koulunkäyntiavustaja(t):

Tukiopetus:

Muut erityisjärjestelyt:

KUNTOUTUS (muut asiantuntijat)

TUKITOIMET KOTONA

ITSENÄISTÄMISOPETUS

Jokapäiväiset toiminnot kotona:

Tavoite:

Asiointi:

Tavoite:

Harrastukset:

Tavoite:

ARVIOINTI

VAHVUUDET JA VOIMAVARAT SEKÄ KESKEISET TUETTAVAT ALUEET

	Vahvuudet ja voimavarat	Keskeiset tuettavat alueet
Oppilas itse
Huoltaja/ huoltajat
Oma opettaja
Muut opettajat
Muut asiantuntijat

LIITE 7 Kuvaukset oppilaan hyvästä osaamisesta toisen luokan päättyessä

Kuvaus oppilaan hyvästä käyttäytymisestä

Oppilas

v noudattaa yhteisiä sääntöjä, on omaksunut ne ja sitoutunut niihin

v osaa arvostaa sekä omaa että toisten työtä ja työntekoa

v ottaa luokassa ja kouluyhteisössä huomioon muut oppilaat ja kouluyhteisön työntekijät

v kykenee ja on halukas ymmärtämään, arvostamaan ja tukemaan toisia ihmisiä

v vaalii viihtyisää ympäristöä

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta oppimis- ja työskentelytaidoissa

Opettajan kanssa

v Opettajan ohjauksessa oppilas osaa käyttää käsiteltävien aiheiden keskeisiä käsitteitä.

v Oppilas osallistuu keskeisten käsitteiden soveltamiseen, syy-seuraussuhteiden pohdintaan, ongelmien ratkaisemiseen sekä muuhun ohjattuun keskusteluun.

v Opettajan ohjauksessa työskennellessään oppilas keskittyy työskentelyyn tehtävän vaatiman ajan, jäsentää oppimaansa sekä osaa arvioida oppimistaan eri tavoin.

v Oppilas osaa toimia annettujen ohjeiden mukaisesti.

Vuorovaikutuksessa muiden kanssa

v Oppilas hallitsee ja säätelee omaa toimintaansa ja käyttäytymistään sekä kuuntelee muita.

v Muiden kanssa työskennellessään oppilas ottaa huomioon toiset ihmiset sekä heidän mielipiteensä.

v Oppilas osallistuu rakentavasti yhteiseen työskentelyyn ja kantaa vastuuta omasta osuudestaan.

v Oppilas arvostaa omaa ja toisten työtä sekä noudattaa hyviä tapoja.

v Oppilas osaa puolustaa rakentavasti omia oikeuksiaan ja mielipiteitään itselleen tärkeissä asioissa.

Itsenäisesti

v Työskennellessään itsenäisesti oppilas osaa suunnitella omaa työtään, ryhtyä työhön ja saattaa sen valmiiksi edellytystensä sekä annettujen ohjeiden mukaisesti.

v Oppilas osaa hahmottaa omaa oppimistaan ja ymmärtää, miten hän voi vaikuttaa oppimiseensa.

v Oppilas osaa pyytää apua sitä tarvitessaan ja arvioida työtään.

v Oppilas oppii huolehtimaan välineistään ja tehtävistään.

Äidinkieli

Puhuminen ja kuunteleminen

Oppilas

- osaa toimia arkipäivän puhetilanteissa

- seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua

- pyrkii puhujana vastavuoroisuuteen

- reagoi keskustelussa kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä

- on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän pystyy kertomaan havainnoistaan ja kokemuksistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa

- osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin

Lukeminen ja kirjoittaminen

Oppilas pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodoista:

- kykenee erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta

- pystyy riimittelemään

- kykenee pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja

- osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä

- tietää, mihin ja miten aakkosjärjestystä voi käyttää

Oppilas on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät.

Lukeminen on melko sujuvaa:

- hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä

- hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen lukiessaan outoja sanoja

- häneltä sujuu ikäkaudelleen tarkoitettujen tekstien lukeminen

Oppilaan luetun ymmärtämisen taidot ovat kehittyneet tekstin yksityiskohtien tunnistamisesta ja toistamisesta myös päätelmien tekoon.

Oppilas

- on alkanut tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa

- osaa käyttää apunaan erilaisia vihjesysteemejä, kun luetun ymmärtäminen ”kompastelee”

Oppilaan medialukutaito riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen.

Oppilas haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti. Hän on kirjoittanut eri tarkoituksiin

- viestejä

- kortteja

- kirjeitä

- mielipiteitä

- pikkuloruja

- tekstejä arkielämästään

Hän osaa käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan.

Käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja oppilas osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa.

Oppilas osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella.

Helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä.

Oppilaan kirjoittamissa lauseissa on iso alkukirjain ja lopetusmerkki.

Kirjallisuus

- Oppilas on lukenut ainakin muutamia lukutaitoansa vastaavia kirjoja.

- Oppilas etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa lukemista.

- Hän käyttää lukutaitoansa viihtymiseen ja tietojen etsimiseen.

Matematiikka

1. Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä

käyttämällä niitä

ü ongelmien ratkaisuissa

ü esittämällä niitä monipuolisesti

o välineillä

o kuvilla

o symboleilla

o sanoilla

o lukujen avulla tai

o diagrammeilla

ü selittämällä käsitteitä toisille oppilaille ja opettajalle.

2. Oppilas pystyy

ü tekemään perusteltuja päätelmiä

ü selittämään toimintaansa

ü osaa esittää ratkaisujaan:

o konkreettisin mallein ja välinein

o kuvin

o suullisesti

o kirjallisesti.

3. Oppilas osaa tehdä

ü vertailua, muun muassa pituusvertailua

ü asettaa asioita järjestykseen

ü löytää asioille vastakohtia

ü luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan

ü ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi yläpuolella, alla, oikealla,

vasemmalla, takana ja välissä.

ü vertailemaan joukkojen suuruuksia, esimerkiksi:

o enemmän

o vähemmän

o yhtä monta

o paljon

o vähän

ü kirjoittamaan ja käyttämään vertailun symboleja >, = ja <.

4. Oppilas tietää

ü lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa

ü lukujen kirjoittamisen

ü lukusuoraesityksen sekä vaaka- että pystysuunnassa.

5. Oppilas hallitsee lukujen

ü hajottamisen ja yhdistämisen

ü vertailun

ü summien muodostamisen

ü lukujonojen muodostamisen.

6. Oppilas tuntee ja ymmärtää:

ü parilliset ja parittomat luvut

ü kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä

ü yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa

ü ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa.

7. Oppilas tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia

murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa.

8. Oppilas tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa:

ü nelikulmio

ü kolmio

ü ympyrä

ü pallo

ü kuutio

sekä tietää geometrian peruskäsitteet, muun muassa:

ü piste

ü jana

ü murtoviiva

ü puolisuora

ü suora

ü kulma

ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin. Hän osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia.

9. Oppilas osaa suorittaa mittauksia yksinkertaisilla mittausvälineillä ja tuntee

keskeisimmät mittaussuureet:

ü pituus

ü massa

ü tilavuus

ü aika.

10. Oppilas osaa havainnoida tarpeellisen tiedon yksinkertaisissa arkipäivän

ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisussa.

LIITE 8 Todistuskaavakkeet

Opetushallituksen 19.12.2002 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen todistus

Opetushallituksen 19.12.2002 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen todistus

Opetushallituksen 19.12.2002 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen todistus

Opetushallituksen 19.12.2002 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen todistus