Hepun tarina..
Haave omasta koirasta eli vuosia, mutta koska opiskelut veivät mukanaan kaupunkiin, ei koiran hankkimista voinut edes harkita. Tulevan koiran rotua mietin pitkään. Selailin koirakirjoja ja silmiini osui kuva mahdottoman nätistä koiranpennusta, jonka rotuna oli schapendoes. Soitin kasvattajille ja sain tietää koirasta lisää. Ja olin vakuuttunut, että rotu oli kuin minulle tehty. Kasvattajilla ei ollut yhtään pentuetta sillä hetkellä, mutta joku tiesi, että Trasseli kennelissä oli yksi urospentu vielä vailla kotia. Niinpä parin puhelun varasin Cembalot Seis-nimisen karvapalleron itselleni.

Vihdoin lokakuun viimeisenä päivänä suuntasimme auton nokan kohti Tamperetta ja haimme oman Heppumme kotiin. Se oli jo iso pentu, 3kk vanha, iloinen ja rohkea karvapallero, joka hurmasi kaikki huvittavalla ulkonäöllään ja olemuksellaan.

Hepun elämää alkoi pentuiässä kuitenkin varjostamaan jatkuvat ripulit ja oksennustaudit sekä nuha. Lopulta allergiatestit paljastivat joukon allergioita. Heppu saatiin kuntoon erikoisruoalla ja kun suolisto oli kuntoutunut, aloitin pikkuhiljaa kokeilemaan siedätystä niihin aineisiin joille se oli allerginen. Testaus onnistui, ja pystyimmesiirtymään normaalimpaan ruokaan. Tosin herkkämahainen Heppu on edelleen. Tarkkana on oltava. Molemmat koirat ovat syöneet jo pitkään 1st Choicen Hypoallergenic Ankka-Peruna ruokaa.
Heppu on oikea ilopilleri. Luonteeltaan aika jääräpäinen ja onkin teettänyt töitä karkailuineen ja muine tempauksineen. Se tulee hyvin toimeen toisten koirien kanssa ja lähtisi varmasti kaikkien rosvojen mukaan :) Vieraat otetaan vastaan riemulla, välillä turhankin innokkaasti. Heppu on itsenäisempi luonteeltaan kuin Raksu. Lapsien kanssa Heppu käyttäytyy todella hyvin. Erittäin rakas koira kaikin puolin <3

Hepun mielipuuhaa on juosta metsässä. Siellä se menee häntä viidentenä jalkana niin paljon kuin pääsee.

Hepun kanssa olemme kiertäneet näyttelyitä jonkin verran. Hepun tulevaisuus näyttää valoisalta tervehtymisen myötä.


Raksun tarina..
Kesällä 2005 valtasi mielen taas ylitsepääsemätön koiranpentukuume. Niinpä pitkän harkinta-ajan päästä varasimme elokuussa Trasseli-kennelissä syntyneestä pesueesta toisen karvapallon Hepun seuraksi. Nimi oli ollut jo kauan tiedossa - Raksu :)

Raksu tuntui mahdottoman pieneltä, kun haimme sen kotiin. Ensimmäisinä päivinä tuli ihan epätoivoinen olo, että ei tästä mitään tule. Heppu otti aika rajusti vastaan pienen tulokkaan. Näykkäistäkin sitä piti, kun ensin ollaan koko päivä poissa ja sitten kotiin tuodaankin uusi koira :) Parin päivän päästä Hepun ja Raksun ystävyys alkoikin sujua ja ne ovatkin olleet siitä asti erottamattomat ystävykset.

Raksu on luonteeltaan paljon herkempi kuin Heppu. Raksusta on kasvanut komea poika. Musta-valkoväri on pysynyt hyvin. Se on viisas koira, ymmärtää paljon puhetta ja temput menee perille nopeasti.

Raksun kanssa on myös agilityn alkeiskurssi suoritettu, sekä toko kurssi. Poikien kanssa on tehty talvella hiihtolenkkejä lähes joka päivä ja innossaan ovat, kun näkevät minun laittavan monoja jalkaan. Myös metsälenkit ovat mieleen Raksullekin. Näyttelyitäkin on jokunen Raksulla takanapäin. Ihan on hyvin mennyt. Mutta tällä hetkellä tuntuu siltä, että näyttelyura on takanapäin, ellei sitten innostus iske kun koirat ovat veteraaniiässä..

Tämän rodun myötä olen tutustunut uusiin koiraharrastajiin. On mukava jakaa kokemuksia ym "samanhenkisten" ihmisten kanssa. Ja koiratkin pääsee yhdessä leikkimään silloin kun siihen on mahdollisuus..