2.4.2010
Moro ”kultakala” täällä kirjoittelee taas…
Juu mä huomasin että Max oli ristinyt munt kultakalaksi viimeksi..
Tiedättekö me Maxin kanssa päästiin pitkälle matkalle tuossa Maaliskuussa.
Juu me käytiin Liettuassa autolla.
Tuo meidän mami ajo sinne ja kotoa kun lähdettiin niin matkaa
tuli 900km per suunta. No tietty laivalla mentiin Helsingistä Tallinnaan.
Mami sanoi että matka oli muuten ihan kiva ajaa mutta kun nopeudet
on siellä alhaisia niin se matka vähän kesti.
No perillä kun oltiin mentiin ensin hotelliin yhdeksi yöksi ja aamulla näyttelyyn.
Siellä kun oltiin ilmottautumis jonossa niin nähtiin muitakin suomalaisia ;0)
Pikkuisen huvittavaa kun nähtiin noi porukat siellä ;0)
Näyttely eteni samalla tavalla kuin tällä suomessakin.
Me kun ollaan KM-kissoja niin ei tarvinnut jännittää yhtään sertien puolesta.
Max sai VP:n (värin paras) kun niitä oli niin monta
mutta mä en saanut kun meitä ei tarpeeksi ollut.
No Max hävisi TP:n (tuomarin paras) yhdelle meidän matka seuralaiselle ;0)
Mä taas voittin TP:n eli mä olin tuomarin paras kastraatti.
Toisin tuo kenet voitin oli myös suomesta.

No siinä päivän mittaa tuo yksi suomalainen höpötti koko aika että hienoa
Taavi on KP!?!
Mami sanoi koko aika että ei ole kun tuomarit äänestää kuitenkin
jotakin toista panelissa..
No tuli vihdoinkin panelin aika ja niin munt kannettiin sinne esittelyyn.
Siinä vaihessa mami oli ihan äimänä että missä ne muut on?!
No niitä ei ollut ;0)
Joten hitto MÄ olin KP ;0)
Ainut että tuolla on vanha systeemi vielä että uros ja naaras verrataan keskenään kumpi on parempi.
Joten se voittanut naaras tuotiin sinne myös ja niin meidän väliltä äänestettiin.
Tuomarit nosti laput ja MÄ sain kaikki äänet ;0))))
Eli olin BIS
(kategorian paras kastraatti) ja se naaras oli VSA.
Hitto soikoon elämäni ensimmäinen BIS tuli mulle ;0)
No mutta mähän olen Taavi joka on kaikkien kaveri!

Sunnuntaina taas normaalisti näyttelyyn ja tuomarin luokse.
Ainut vaan kun ei pidetty edes TP:valintaa kun tuo kilpa-kumppani oli siinä kun olin pöydällä niin tuomari sanoi että ihan turhaa tullaan
molemmat sinne ja antoi mulle suoraan sen TP:lätkän ;0)
Paneli meni taas saman lailla kun eilen eli olin taas BIS.
Voitin saman naaraan kun lauantainakin.
Ja mami oli ylpeä ja onnellinen munsta ;0)
Max oli myös nyt TP mutta ei saanut ääniä panelissa.
Siltin mami oli onnellinen myös Maxista ;0)

Sunnuntaina lähdimme ajelemaan kotiin päin näyttelyn jälkeen...
Matka oli pitkä ja raskas.
Tallinnassa olimme yön hotellissa ja aamulla laivaan ja Helsinkiin josta sitten kotiin.

Nyt kultakala lopettaa ja päästää tuon norsun tähän.
P.S. KIITOS KAIKILLE SIELLÄ KANNUSTANEILLE ;0))
ja kiitos onnitteluista!
- Taavi.



2.4.2010
Moi vaan
no höh mä mikään norsu ole kuin olen Nano!
Mun vaan piti tulla kysymään että ketä tunnustaa käyneensä
varkaissa meidän ulkotarhassa??
Juu joku on varastanut sieltä paljon lunta!
Kyllä tuo mami höpöttää että ne on vaan sulannut mutta
miten niin sulannut?! Mitä hittoa sekin tarkoittaa..
Miten joku lumi voi sulaa..
Ei toi mami tiedä mistään mitään kun tuollaista puhuu..
Ai mihin tarvin lunta?
No enhän mä voi sukeltaa jos ei oo lunta?!
Juu lumessa on kuulkaa kiva sukeltaa.
Ja hyppiä niin että lumi vaan pöllyää..
Juu ei oo mamista muka kivaa mutta ketä siltä kyselee ;0)
No kun tänään kävin ulkona niin kyllä mä koittin siellä kurassa sukeltaa
mutta ei onnistunut.
Ja mami oli hermona kun mä kurastin kaikki paikat kun tuli sisälle..
No entäs sitten ;0)
Jos se varas ei palauta sitä lunta takasin niin mun pitää keksiä uusi harrastus..
Hmm.. verkko-kiipeily jäi multa kesällä kesken jos mä jatkan sitä ;0)
Mutta älkää kertoko tuolle mamille!
Jaahas mä meen katsomaa saakos tässä talossa jotakin ruokaaaaa
heippa.
-Nano


Kertomus Maxin ja Maarit S 
Tanskan matkasta .

No nii, täältä tulis hiton pitkä, seikkaperäinen tarina mun matkasta Tanskaan herrasmiäs Maxin kanssa
Kellon ajat paikallisia aikoja, tanskan aika -1 h suomeen nähden.

Eli matka alkoi niin, että lähin lauantai-aamulla klo 09.00 karunasta ajelemaan kohti auraa. Niskat oli jumissa eikä nukkumisesta tarvinnut murehtia edellisenä yönä, kun en ollut päänsäryn takia nukkunut juuri ollenkaan.
Auraan päästyäni iida oli jo mukavasti kahvit keitellyt ja niitä sitten juotiin, kummatkin jännityksestä varmaan täristen. Kun kupit oli tyhjät, pakattiin kassi kuntoon ja tarkastin meikkipakin sisällön, että tiedän, mitä on ja missä

Kaikki kamat saatiin mukavasti kassiin, kellokin näytti starttausaikaa, 11.00, niimpä laitettiin max lentolaukkuun ja eikun baanalle kimpsuineen kampsuineen!
Lentokentällä oltiin tuntia ennen, kuten kuuluukin. Lähdin lähtöselvitykseen ja iida meni pistämään autoa parkkiin.
Kaikki lentokentällä oli ihan , et onko toi kissa vai ei..
Kaikki meni hyvin, turvatarkastusta myöden. Käännyin katsomaan vielä taakseni, heitin heipat vielä iidalle ja sitten maxin kanssa kadottiin mystisen seikkailun syövereihin

Ottaen huomioon, että Max ei ole ollut kertaakaan koneessa, hän käyttäytyi kun olisi aina vaan lentänyt paikasta toiseen. Nousujen ja laskujen aikana rapsuttelin varmistaakseni, että Max tietää ettei oo hätää kun käsi silittelee rauhas. Melko tärinää kone pitää nousujen ja laskujen aikana, et voin vaan kuvitella, kun kassi on lattialla, et miten tärinä resonoi kassiin ja sitä kautta kissan fiiliksiin..
No niin, tanskaan laskeuduttiin kellon ollessa 12.30. Ennen lähtöä vielä varmisteltiin, että hakija kentältä on. Juu kaikki oortninkis!

Ketään tuttua en aulassa nähnyt, joten mars pihalle ja
Soitin Dorthelle ( Amistia Maine Coon Cattery) ja kyselin, että missäs päin ollaan. Dorthe sanoi olevansa vielä tulon päällä, koska motarilla oli sattunut onnettomuus sekä oli tie- ja siltatyömaita. Eli tulisi reilu puoli tuntia myöhässä. Tuumailin vaan, että ok, meillä ei hätää. Istutaan Maxin kanssa pihalla ja seuraillaan ihmisiä auringon paisteessa. Siinä kohtaa tuli jo ekaks hyvä mieli, kun paisto aurinko, sillä sain viestin Maaritilta ottaa lämpimästi vaatteita, kun tanskas on myrsky..

No, Dorthe tuli, halittiin ja lähettiin menemään kohti "kotia". Pulinaa meillä riitti, kummatkin kun on hiljaisia hissukoita..
Mun ja Maxin majapaikka oli Dorthen kesämökki, tosin mökki oli vajaa 70 neliöinen mökkimäinen hieno talo, jossa oli valoisat, mukavan kokoiset huoneet ja makuuhuone. Jääkaapissa oli leipää, pullaa, makkaroita, juustoa ja maitoa, kaapissa oli sokerit ja kahvit; totesin et mikäs täällä ollessa Maisema oli vehreä, ja meri oli heti nurkilla, 3 min kävelyn päässä valkoisine hiekkarantoineen!
Max oli heti kun kotonaan. Dorthe ei malttanut millään pitää näppejään erossa Maxista, vaan paijaili ja leikitti koko ajan. Sen verran piti toppuutella, et antais Maxin syödä ja käydä laatikolla rauhas..
Varsinkin, kun "puoli kylää" halus tulla kattomaan Sitä Maxia, mistä Dorthe on koko ajan puhunut, ja joka oli Stormin isä!
Kun Max oli syönyt ja kaikki näytti olevan ookoo, mä lähin Dorthen kanssa hänen luokseen. Ajomatkaa oli 20 minuuttia, eli melko äkkiä oltiin kissalassa. Talo oli upea, kaksikerroksinen tyypillinen tanskalainen 40- luvulta. Mutta täysin laitettu. Kissoilla oli kodikas tarha, eli kun oven avaat, ni pääset itsekkin heti puutarhaan. Kukkia siellä oli, mutta suurin puutarha-alue oli erotettu kissapihasta.
Mähän heti iidan kameran kanssa harjoittelemaan puutarhaan ja tietysti kissojakin kuvailin! Dorthe nauro mun antaumuksellista työtä; makasin vaikka puoli tuntia nurmella ja heitin heiniä niin kauan, että kissat tuli tutuiksi mun kanssa että pääsin kuvaamaan!

En mä mikään hyvä kuvaaja oo, kun en oo tottunu järjestelmäkameraan, mut toivottavasti edes joku kuva onnistui edes siedettävästi. *pohtii jo, et minkälaisen kameran ostais ja millä varustuksilla*

Dorthe kokkas hyvät ruuat, uutta perunaa ja tomaattivalkkarikastikkeessa haudutettua possun sisäfileetä ja jälkkäriks oli tuoreita mansikoita kerman ja sokerin kera!

Kun oltiin juteltu, syöty, kuvailtu , niin totesin, et nyt pitää mennä mökille, ettei Max oo ihan ihmeissään, et kui hän nyt yksin on..
Siellä poika oli, rauhas torkkumas sängys ja oli ilmeisen ikävissään, kun 4 tuntia olin pois. Maxin kanssa puuhattiin vähän kauluria ja häntää kuntoon kamman ja karstan kanssa ja juotiin iltakaffet ( max ei kahvista väliä pitänyt, vaan söi ruokaa ). Otin varmuudeksi vielä mökin hiekkalaatikosta kahvimukilla hiekkaa näyttelylaatikkoon, jos ei hiekkaa olekkaan, vaikka Dorthe sanoi, et kyl siellä ehkä on hiekkaa myynnissä..
Sänky oli kyllin iso kummallekkin, parivuode, siihen sitten nukahdettiin, mä peiton alla ja Max puoliks mun päällä oli niin kotoinen olo! Kello tais olla siinä 01 paikkeil.

Näyttelypäivä koitti, herätys 06.00.
Olin jo ennen nukkumaan menoa pakannu kassit niin, että kaikki on järjestyksessä otettavissa näyttelypaikalla. Ei mitään turhia liikkeitä!
Aamupalat naamaan, tiskit tiskasin ja menoks! Aamukahvin join eri mukista ku siitä, mikä oli seikkaillut hiekkiksessä
Näyttelypaikan pihalla oli jo taas arsenaali ihmisiä odottamassa jo Legendaksi muodostunutta Maxia..! Onneks eivät odottaneet näkevänsä Maxia siinä paikassa.. Piikit kyl oli hiottu jo teräviks
Näyttelypaikalla oli hassu järjestys; ekaks ilmoittautuminen ja rahastus niiltä, jotka ei vielä olleet maksaneet, sitte eläinlääkärin tarkastus.
Mähän puhun ruotsia ja norjaa, eli ei tanska siitä kauaks heitä. Eläinlääkärillä kun otin Maxin pois laukusta, niin kuulin takana jo puhetta, et "me voidaan sit heti lähtee kotiin, ku tommonen jättiläinen on täällä.." ei ne rassut tienny, et ymmärsin, mä kun puhuin Dorthen kanssa kuitenkin englantia siks, et ehdittäis puhumaan mahdollisimman paljon
Hihittelin ittekseni!
Eläinlääkärin jälkeen oli virallinen näyttelyilmoittautuminen. Se meni kivuttomasti.
Näyttely oli rinkityylinen ja euromallinen, eli rauha oli näytteilleasettajilla!
Tanskalaiset ottaa näyttelyt rennosti, ekaks tohinalla häkit kuntoon, sit pöytä täyteen termareita, voileipävehkeitä ja iloista pulinaa. Eli aamupala ennen tositoimia.
No näin mäkin sitten, taistelin verhot paikalleen häkkiin, jotka oli kaukana ilmoitetusta 60x60x60 mitasta. enemmän se oli k65xl75xs60, eli suorakaide periaatteessa. No, ei me Maxin kanssa panikoitu, MacGyveriä kaikissa on riittävästi
Häkki kunnos, Max häkis, ruokaa Maxin mahas, eli kaikki kunnos ja aikaakin oli tunnin verran ennen alkua (10.00)! Eli aamupalalle mars!
Ennen tuomarointeja ilmoitettiin Max tottakai vielä lisäkisoihin (suurin kissa, suurin tassu ja kauneimmat kuviot), joiden arvostelu olisi sitten ennen paneelia.
Oli outoa olla erikoisnäyttelyssä, missä ei ollut muita rotuja. Tuomareista oli ilmoitettu vaan se, et mitkä värit he arvostelee. Vähänkö meni tutkimiseks se homma, et varmasti oon oikeessa paikassa oikeeseen aikaan!
No, Maxia ennen oli muutama "rääpäle", eli ihan mukavasti sai aikaa tutkia. Siinä odotellessa Maxilla oli kuuma. Kun raasu rupes läähättämään, Spijkerin assari tuli ilmoittamaan, että kattoikkunat on avattu, että pojalla on parempi olla
Siellä oli todella kuuma, mutta onneksi oli kuitenkin helppo hengittää.
Dorthe esitti Maxin tuomarille ( olin vähän mustis kuitenkin ) rinta rottingilla, jonka jälkeen mä hoidin loput, ku väitti, et "on Max aika painava.."

Loppupäivä meni kuvatessa, auttaessa Dorthea kaikkien kissojen kannossa, jotka hänellä oli mukana, ja juosten
Tuomarointien jälkeen oli erikoiskisat, joissa, kuten jo tiedättekin, Max päihitti kaikki kirkkaasti. Se vaan, että tekivät jäynää mulle, kun kävivät sarjoissa ne kaikki muut kissat (vaihtelevasti 7-13 kissaa) läpi ensin ja viimeiseksi ottivat Maxin ja julisti voittajan. Heidän mielestään oli hauska katsoa, kuinka hammasta purren pidin Maxin venytyksessä koko ajan.. just, tosi kivaa
Diplomeita ropisi, ja huokauksia, kun väki seurasi lisäkisoja Maxia seuraten.

Paneeliaika saapui, ja tuunasin reporangan sällin kuntoon. Vähän kampaa ja harjaa ja ruuanmurut pois poskilta, paneelipaikalle mars!
Ennen paneelia kuitenkin jaettiin lisäkisapalkinnot. Kuulutettiin ekaks kuviovoittaja. Aplodeja, pysti, naksupusseja, muovikassillinen shampoita, leluja, ja hyvyyksiä kissalle. Sit kuulutettiin tassuvoittaja. Aplodeja, pysti, lisää naksuja ja taas muovikassillinen tavaraa plus kissanhiekkaa n.6kg. Sitten oli jonkun sarjan voittaja (söpö kissa toi jotain) ja sit kuulutettiin suurin kissa- voittaja. Tai no, ei kuuluttaja ehtiny sanomaan muuta ku sen et seuraavaks viimeinen sarja, suurin kissa, ku joku yleisöstä huusi "chamberlain Is There Truth". Valtava naurunremakka alkoi, ja kun kuuluttaja vahvisti huutelun sanomalla, että oikeutetusti asia on näin, niin menin kuuppa punasena hakemaan vielä kolmannen pystin, sikapaljon naksuja, taas muovikassin tavaroineen. Naksuja tuli yhteensä 65kg, ne jätin Tanskan kasvattajalle Dorthelle, joka oli Maxin kutsunutkin, muut pakkasin taidolla laukkuun.
Paneelissa Max hävis, hyvälle kuulemma, mut mun mielestä se oli riisitautinen. semmonen solakka, karvaton, keskenkasvunen. Mut kuitenkin
Näyttely loppui 18.00, mukavasti meni päivä, oli 150-160 kissaa, eli ei ollu ahdasta. Kampsut kasaan ja kenttää kohti. tunnin ajomatka, mut ku piti työmaita taas kierrellä, ni oltiin kentällä 19.20. Lento lähtemässä 20.10. Nou hätä.
Lähtöselvitys oli ok, tosin hiekkaa ihmettelivät. Se kun oli erikseen muovikannussa. Pistivät tarrat tavaroihin, kissaselvitys ja vielä varmistus et kaikki on kunnos ja sit turvatarkastukseen.
Siellä oli kaikki taas ku otin Maxin pois kassista. Yks vartija jopa totes, et pirun iso norjalainen metsäkissa. Sanoin sil hymyillen, et niin kauan, ku et tunne rotuja, ni pidä suu kiinni tai ainakin kysy rotua. Idiootti, tää on Maine Coon, kato Googlesta. Norjalaista nähnykkään! Valtava naurun remakka taas, ja huokausten ja valokuvausten saattelemana Max laukkuun ja menoks. Kello täs vaihees jotain 19.40. Pitkä matka käveltävänä ja kun viimein saavuttiin lähtöporteille, kello oli 19.55 ( edelleen kone lähtee 20.10) . Virkailija piippaa lipun ja ilmoittaa, etten oo maksanu kissaa! Mä olin sit taas ihan et ja oikeestaan vähän sit jo tossa kohtaa. 'kerroin, et olin varmistanut kaikki, et on ok, kun hain lipun ja vakuuteltiin et kaikki on ok. Ihmettelinkin kyl, et kumma homma kun eivät rahaa halua..
No, ilmoitin, etten lähde enää takaisin sikakauas, ja en olis ehtinytkään kyllä. Virkailija hoiti maksun oton siinä, tosin ekaks yritti saada aikansa jotain toista paikalle. Ja Visalla vaan onnistu, ei käteistä ollelnkaan. kello oli 20.05.. Mars alakertaan, missä bussi jo odotti koneelle kuljetusta. Mä vikana kyytiin ja mars konetta kohti.
Kaikki siis meni ok, muodollista selvittelyä oli, mutta niistä selvittiin
Turkuun laskeuduttiin 20 min myöhässä, kun odoteltiin tanskan päässä lähtölupaa..
Turussa sain vain kassin, en hiekkapurkkia. Virkailija sanoi sen vielä olevan tanskassa! Mä ihan taan et mitä?? Jup, oli niin epäilyttävä paketti
No, sanoivat että tulee seuraavalla koneella, eli seuraavana päivänä ja kotiinkuljetuksena!
Asia ok, kohti aulaa mars ja siellä Iida jo odottelikin huolissaan, kellon ollessa siinä 23.00.

No, matka Auraan ja sitten laukkujen räjäytys, kuppi kahvia ja matka omaan kotiin. Olin kotona 01.30.
Lähetti toi tänään hiekan. Tai voi se olla sellaista pulveriakin, mitä laitetaan hiekan joukkoon. Mut kuitenkin ihmetteli, et mahtaa olla arvokasta ja tärkeetä, kun tanskasta asti tuodaan.. sanoin vaan et juu juu, on on en hennonnu kertoo totuutta
sen kyl kuitenkin sanoin, et olis se mulla ollu koko ajan ittellä, mut kun tanskan huumekoirat halus vissiin nokan raikkaaks hajurakeilla
Meinaan oli kanisteri avattu ja kaadettu sekä sinetöity uudelleen!

Että tämmöinen reissu!
Kivaa oli, rankkaakin, mut en sekuntiakaan vaihtais! Kyyneleitäkin vuodatin, ennen ku kone laskeutui, harmissani siitä et kohta joudun antamaan Maxin pois..
No, pääsen Auraan kattomaan niin useesti ku haluan! ehkä..

Kiitos Iida luottamuksesta!

11.3.2009
Moi taas!
No voisin mä kertoa teille tuosta meidän uudesta norsustakin…
Meille kun muutti tuossa joku aika sitten uusi kaveri ..
No ei se mitä kyllähän meille mahtuu ja saa tulla. Sen nimi on muuten Nano..
No Nano luulee että se on oikeasti norsu :0)) Haa haa Norsu se on :0)
Ja toi norsu syö kuulkaa myös paprikaa?!? Juu ihan oikeasti se ahmii tänään taas punaista paprikaa...
Mä en kyllä sellasta söisi, en vaikka maksettais!
Sama kun toi Nano kävelee niin kauhea töminä vaan kuuluu kuin joku norsu se käveleekin!
Me muut ollaa vähän ihmetelty mitä hittoa toi tänne taas tuollaisen toi?!
Kun edellinen luulee olevansa rakki ja nyt norsu.
Jotenkin mua jo pelottaa mikä seuraavaksi tulee?!?
Taavi kyllä sanos että ihan varmaa seuraava on joku kultakala tai niin se kuvittelee olevansa
joku kala kuitenkin ;0)
Toisin taas Tino ehdotti että joku meistä voisi alkaa olemaa joku kastemato tai etana!?!
Mä kyllä sanoin Tinolle että se saa ihan itse olla kastemato! Hitto mistä sekin tuollaista sai päähänsä?!
Juu me Taavin kanssa vähän naurettiin Tino-Kastemato ...
Ei kyllä mun pitää mennä nyt kiusamaa tota kastematoa vähän ;0)
Ja syömääää pitää mennä!!
P.S. Älkää kertoko Taaville mutta itse se on joku kultakala …
-Max


10.3.2009
No niin nyt mami päästi mut taas koneelle…
Alotetaa taas vanhemmasta päästä kertomaa mitä meillä on taas tapahtunut ;0)
Eli tuossa joku aika sitten ( noin 6kk) mä pääsin taas suihkuun ja
mami höpötti mulle että pitää äkkiä pestä munt
kun tyttö oli tulossa!?!
Mitä mulle TYTTÖ, juu mennä äkkiä pesulle…
Hmm kui munt tarvis pestä jos tule vaan tyttö?!?
No en mä viitsinyt enempää kysellä mamilta tota asiaa …
No mä olin käynyt pesulla ja muutaman tunninpäästä Maarit jo tulikin tytön kanssa :0)
Tällä kertaa tyttö olikin Nena oi kaunis tyttö olikin ;0) No me saatiin olla taas mamin makkarissa ja lauantaina
aamulla mami heräsi taas aikaisin ja sanos mulle että me lähdettää näyttelyyn?!?
Mitä hittoa enhän mä voi kun meillä on tyttö mihinkään lähtee …
Mami oli vähän äkäinen kun mulla oli hommat kesken ja mami vaan odotti että saa munt boxiin laitettua …
No vähän me oltiin myöhässä sovitusta aikataulusta mutta kerettiin hyvin näyttelyyn…
Vähän mä olin huolissani kun se tyttö jäi meille kotiin!
Mami kyllä sanos että mä pääsen illalla jo takasin
ja tyttö odottaa mua … Eli olimme vain päivän siellä näyttelyssä!
No tulimme kotiin ja heti mun piti mennä katsomaa
onkos Nena vielä meillä?!?
Mutta mami ei päästänytkään mua heti makkariin kun se höpötti että antaa toisen tytön
hetken taas tutustua ensin mun makkariin?!? Siis MITÄ! TOISEN tyttön??
No hetken päästä jo munt päästettiin ja arvatkaa mulla olikin KAKSI tyttöä!!! Odottamassa mua …
Mä kun olin poissa niin meille oli tuotu mun edellinenkin vaimo Ginny.
Mun piti oikein ravistaa päätä kun huomasin että nyt mulla olikin kaksi vaimoa!
No ei se mitään kyllähän mä kaksi kerralla hoitelen ;0)
Mutta toi mami ei oikein tykännyt kun sen piti nukkua makkarissa
mä muka huudatin tyttöjä koko yön …No mitäs se sitten kuvitteli että mä tekisin?!?
Enhän mä hitto nukkumaa voinut alkaa…
No sitten munsta tuli taas isä!
Nena sai hienoja pentuja ja Ginnykin sai upeita pentuja!
Pentujen ikäero oli vain 2 päivää!!
-Max


15.1.2009
Moi! On taas tapahtunut niin paljon kaikkea että en edes tiedä mistä alottaisin…
Mutta alotetaa nyt ensin meidän uudesta pojasta.
Meille tuli tuossa joulun aikaa uusi poika nimeltä Nano.
Moni varmaa piti ihan itsestään selvänä että Nano meille tulee mutta meille se ei ollut itsestään selvä asia.
Olinhan juuri menettänyt Nanon isän. Nanon isä kun on alla mainittu Niilo!
Sillon kun meillä oli vielä kaikki hyvin kävin katsomassa noita Niilon ja Yannin vauvoja.
En tajua mitä tapahtus mutta näin siellä vain yhden pennun…Ja se oli Nano!

Luojan kiitos että Maarit jakso olla kärsivällinen eikä myynyt tuota poikaa johonkin muualle! Joten Nano muutti meille ja onkin todella ihana poika.

Pari juttua olen jo nyt huomannut mitä hän on perinnyt isältä…
Isä kun aina tonki roskista niin tekee myös Nano!
Isä kun käveli portaissa niin tuntu että joku norsu kävelee
niin nyt myös on huomattu että Nano kävelee saman lailla
kuin pieni norsu :0)

Sitten muutakin ilosta on tapahtunut!!
Meidän Maxista on taas tullut isä!!
Mutta Max saa kyllä ihan itse tulla teille kertomaan tuosta tapahtumasta
kunhan juhlimiseltaan kerkee.
-Iida-



21.10.2008
Ensimmäiset avaustulokset Evirasta ovat tulleet ja tiedon mukaan Niilo ei ole kuollut Fippiin.

-Iida-


17.10.2008
Surua….
En tiedä edes mitä kertoisin….  Niilo oli se minun suuri haaveeni hopeakissasta ja nyt tuo
suuri rakkauteni vietiin minulta liian äkkiä pois! Niilo oli todella ainutlaatuinen poika!
En ole koskaan kuullut sellaista ääntä kissalla joka Niilolla oli sillä hän oli mamin nariseva sarana…
Ja kuinka selvästi hän aina sanoin määäää vauvaaaaa ja Niilo oppi juuri uuden sanan määää annaaaa…
Nyt ei enää tuota ääntä kuulu :o( Kaipaan sitä kuinka Niilo käveli portaissa ja miten niin ”pieni”
kissa saikin sen päiväsen töminän aikaiseksi kun tuli yläkerrasta alas.  Tämä kaikki on tapahtunut
liian nopeasti.

En nyt hirveen tarkkaan jaksa selittää mikä Niilolle tuli mutta koitan lyhyesti jotain kertoa.
Niilolta otettiin jokunen kuva keuhkoista kahden viikon aikana. Ensin oli lievää muutosta ja
seuraavissa kuvissa voimakasta muutosta. Ensin epäiltiin keuhkotulehdusta, astmaa tai kasvainta.
Uusien kuvien jälkeen oli enää epäily; astma tai kasvain! Niilo sai lääkettä mutta ne eivät
auttaneet poikaa hengittämään kunnolla. Niilolla ei kertakaan ollut astma oireita! Maanantaina taas
lääkäriin koska Niilon kunto oli huono! Poika tuli silloin vielä kotiin… Tiistaina Niilo oli vieläkin
huonompi!! Niilon silmät olivat jo ihan tuskaisen näköiset ja niillä silmillä Niilo sanoi että mami 
"tää ei kivaa"… Tiistaina lähdin lääkäristä yksin kotiin :o( Minun maailmani oli romahtanut!!!
Minulta vietiin poika aivan liian äkkiä ja miten nuorena! Sitä en vaan voi hyväksyä enkä tajua miksi!?!
Joku sanoi jo että kaikella on tarkoituksensa mutta en käsitä mikä tarkoitus tällä oli?
Tämä vuosi on ollut meille todella raskas!

Kiitos kaikille jotka ovat pistäneet suruvalittelua tekstarilla tai mailin kautta ja niille jotka
ovat uskaltaneet soittaa vaikka en olekaan jaksanut vastata.

Kiitos Niilo että sain edes hetken pitää sinua!!
Olet ikuisesti mamin poika!

-Iida


16.9.2008
Tiedättekö täällä tapahtuu taas ihan kummia…. Toi meidän mami puhuu aivan kauheita! Ja nyt me
pojat ollaan vähän peloissaan täällä.  Meinaa se puhuu että olisi kivaa saada toinenkin EP poika!??!!
Nii Taavihan valmistui tuossa joku aika sitten EP:ksi joten jos se tuollaisia puhelee nii sehän
tarkoittaa että jonkun "kulkuset" on nyt vaarassa!! Ja samalla kun se tota puhelee nii se katsoo MUA !!
Mitäs hittoa se mua tuijottaa?? Mä kyllä koitin sille sanoa että hei on tällä muitakin joilla on kulkuset… Mutta jotakin toi mami vaa höpöttää että Tinoa ei uskalla leikata kun se pelkää mitäs se sitten
tulee painamaa ja kuulemma Niilon pitää kasvattaa turkkia…  Hitto tää on nyt vähän pelottavaa!?!
Mun on nyt pakko keksiä jotakin miksi mun kulkusia ei saa viedä?! Mä kun olen vielä ollut niiiin
kilttikin kun en merkkaile, syön hyvin ja vielä leikin kovasti!! Ja käyttäydyn näyttelyissäkin niin hyvin…
Hmm.. jotakin on nyt keksittävä ja heti… joko teen Niilot eli tiputan turkin pois tai sitten teen Tinot
eli alan ahmimaan vielä enemmän ruokaa! Eikös se vois jättää munt pois noista haaveista!?! Nyt se
taas tuossa tuijottaa Niiloa… Ei mutta mähän meen pyytämää että Harri pyytää mamin jättämään
meidät rauhaan! Ja sitten alan miettimää sotasuunnitelmia.
Nyt meen Harrin luokse joten heippa!!

-Max

2.9.2008
Moi Taas ;o) Tai pitäisikös sanoa Huomenta … No mutta mäpäs voinkin kertoa teille kuinka kiva
yö mulla on ollut. Meidän mami kun meni nukkumaa nii mulla alko taas vuorikiipeily treenit.
Siinä mä kovasti kiipeilin sen päällä ;o) Ja vähän myös harjoittelin sitä trampoliini hyppyä… 
Max tuli kanssa sänkyy ja alko taas potkimaa mamia niin silloin sillä palo käämit!?! Joten me
lenneltiin treeni alueelta pois!! Arvatkaa olikos se yhtään kivaa!? No ei hitossa ollut :o(
Me koiteltiin kyllä päästä uudestaan sänkyyn mutta aina vaan saatiin häädöt… Eihän tuollaista
saa tehdä toiselle kesken treenin.  Hittoakos toi Max tuonne sänkyy tuli olis antanut mun nyt
vaan olla siellä ihan rauhassa... Mä kyllä meinaan sanoa tänää sille jotakin pahaa… No sitten kun
yöllä mami taas heräsi niin me vähän leikittiin :o) Meillä on sen kanssa nykyjää yöllä treffit alakerrassa
ja kun mami tuli niin tosiaan meillä on ihan uusi yö leikki ;o) Mulla on paljon kaikkia palloja täällä
ja mä rakastan noutaa niitä kun joku vaa heittää mulle ;o) Sitten mami opetti mua seuramaa ja istumaa
(Pepen mielestä mä olin kuin joku rakki). Juu ja kyllä mä osasin seurata ja istua kun mami pyysi ;o)
Nyt aamulla kun Harrikin nousi niin me näytettiin sillekin mitä mä olin yöllä oppinut.  Harri sanos
mulle että kyllä olet aikamoinen rakki vaa…. Mutta kun mä en tajuu mikä hitto on rakki!?! Mun kyllä
pitää kysyä tänää tietääkös Taavi tai Niilo mikä se oikein on… hmm mäpäs taidankin lähteä niitä
herättämää ja kysymää jotten palataan ;o)

- Väinö -

28.8.2008
Tere vaan! Mäpäs oonkin Väinö ja olen vielä ihan kakara, ainakin noiden ihmisten mielestä.
Mutta mun mielestä mä oon jo iso jätkä ;o) Ikää mulla olis nyt 6kk joten isohan mä oon!!
Jotakin munsta nyt alkuu eli oon Maine Coon kissa (juu mukamas kissa haa haa) ja mä asun
täällä missä on paljon peltoja... juu mä nään ikkunasta noita peltoja... Pepe on kertonut että
hitto maalla me ollaa ja täällä ei ole mitää jännitystä elämässä jos ei itse vähän järjestetä.
Joten mehän koitetaa järjestää ;o) Mun harrastuksiin kuuluu vuorikiipeily, juu mä oon kova
jätkä kiipemää kaikkea pitkin. Sitten mun harrastus on noutaa palloa kuten jotkut rakit tekee.
Tai niin Pepe sanos että vaa rakit noutaa (mikä on rakki?). No mun on pakko nyt heti alkuu
lopettaa mutta koitetaa kertoa teille jotakin muuta taas joskus. Heido!!

-Väinö-


27.8.2008
No terve taas.... Kuulkaa kun mä olen ollut evakossa :o( Me jouduttiin tuossa joku aika sitten
lähtemää evakkoo kun noi ihmiset alotti jonkun ihme remontin täällä kotona!! Meille sanottiin
kun lähdetiin, että juu viikko siinä vaa menee... no arvatte varmaa miten siinäkin kävi!?!
Siis hitto soikoo me oltiin siellä evakossa yli 3 viikkoa.... ei siinä mitää mutta kun me ei päästy
sinä aikana ollenkaa ulos! Arvatkaa meinaattiinkos me pojat jo ilmottaa jollekin suojeluihmiselle
että tämä on jo rääkäystä! Se aika meni onneksi suhteelliisen nopeesti ja nyt me ollaa taas kotona ;o)
Ja taas päästää ulos nauttimaa tuosta hiton vesisateesta!?! Mutta ei se mua haittaa kyllä mä istun
ulkona vaikka sataisi pieniä ämmiä taivaalta kerran taas sinne pääsee ;o) Kuulkaa tuo meidän
 Niilo on taas oppinut uusia ihmis-sanoja!??!! Mistä hitosta sekin noita sanoja oppii??! Nyt se hokee
tuolle mamille koko aika että anna anna... toisin mä luulin jo että se haluaa vaihtaa nimensä kun
tota annaa hokee ;o) Se voiskin sopia hyvin tuolle Niilo-Anna... haa haa ;o) No pitää mun sanoa teille
yksi juttukin vielä yksi MUN kakara valmistui näyttelyssä Championiksi ;0) Hitto kuinka upeita noi
mun kakarat onkaa! Kyllä mä oon ylpee omistqa kakaroista... nii ja tietty onhan niiden äiditkin ylpeitä.
Joten me kuljetaa kyllä yhdessä nokka pystyssä :o) Olishan mulla teille paljon kerrotavaa mutta nyt
ei kerkee kun pitää mennä ulos...palataa!

-Max-

15.7.2008
Kertomus meidän Pojusta…

Noin 10 vuotta sitten näin lehdessä ilmoituksen jossa luki lahjoitetaan kissanpentuja.
Olin jo pitkään haaveilut kolmannesta kissasta ja nyt näin tuon ilmoituksen. Mikä parasta
Harrilla oli kova krapula ja makasi sängyssä joten ei muuta kuin puhelin käteen ja soittamaan.
Minun onneksi oli vielä pentuja jäljellä joten auto kohti Ruskoa ja siellä tuo suloinen poika pentu oli :o)
Pentu koppaan ja kotiin. Kotona sitten näytin Harrille, joka edelleen makasi sängyssä, millaisen
vauvan olin hakenut. Uskokaa tai älkää mutta Harrin krapula hävisi tuohon paikkaan ja taitaa
olla viimeinen krapula jonka se on kärsinyt ;o)

Siinä sitten mietimme mikä nimi tuolle isokorvaiselle annetaan ja niin hänestä tuli Poju! 
Meidän yhteinen taival ei alkanut hyvin mutta hetkeäkään en vaihtaisi pois! Pojulla oli korvapunkki
ja siitä kun selvittiin tuli korvasieni :o( Meni joitakin kuukausia ja saimme Pojun kuntoon että
saimme rokotettua hänet. Vuosi meni hyvin ja tuli virtsakiteet ja taas Pojua ”rääkätiin” jatkuvalla
lääkärissä käynneillä. Sitten Poju saikin elää monta hyvää ja tervettä vuotta!!

Poju on aina tervehtinyt vieraita ja muutenkin ollut kovin seurallinen kissa. Hän rakasti suuresti
kaikkia naruja ja niistä hän antoi meille monta ja ihanaa hetkeä kun hän tuli kertomaa että
"kato mami mä varastin sun housuista nauhan" ;o) Eipä siinä voinut muuta kuin nauraa että olet
kyllä hassu poika! Ne ketkä tunsivat Pojun tietävät kuinka hassu poika hän oli.

Alkoi vuosi 2008 ja se ei alkanut meillä niin hyvin. Pojulle todettiin epilepsia! Se vaati jokapäiväistä lääkitystä ja koska Poju ei ollut enää nuori kissa niin tuota lääkitystä ei saisi koskaan  lopettaa!
Siitä se alamäki lähti…. Pojulla oli todella monta hyvää päivää tuon lääkityksen myötä ja hän oli
myös pirteä söi hyvin ja muutenkin oli suhteellisen hyvässä kunnossa. Viimeiset pari viikkoa Poju
alkoi  olemaan väsynyt ja jotenkin siitä vaan näki että nyt on joku pielessä. Ei muuta kuin taas
lääkärille että nyt tämä ei kyllä johdu epilepsiasta. Sovimme että perjantaina  11.7-08
Pojulta otetaan verikokeita ja otetaan myös tuon epilepsia lääkkeen imeytymiskoe.

Perjantai tuli ja menimme lääkäriin. Joitakin tuloksia saimme heti tietää ja kaikki tulokset
olivat ihan sekaisin. Lääkärimme sanoi että nyt on jotakin pahasti vialla! Pojulle oli puhjennut
lisäksi sokeritauti!! Mutta  jotakin muutakin oli vialla. Pojulta otettiin röntgenkuva mahasta ja
myös ultralla tutkittiin. Näiden jälkeen sainkin sen todellisen pommin… Pojulla oli kasvaimia
vatsassa (en nyt muista kumpi mutta maksa tai munuainen oli myös laajentunut). Sen olisi ehkä
saanut lääkeillä ja ruokavaliolla jotenkin pelastettua mutta se että Pojulla oli kasvaimia mahassa…
Lääkärimme tuntee minut hyvin, että viimeiseen saakka yritetään, niin hän sanoin että voimme
koittaa leikata niitä pois mutta koska oli tuo uusi tauti myös puhjennut niin nyt hän suosittelee
että soitamme Harrille ja kysymme myös hänen mielipiteen asiasta.  Sanoin että ei soiteta vaan itse
mietin hetken mitä tämä oikein tarkoittaa… Itkien menin ulos tupakille ja mietin että epilepsia,
sokeritauti, joku sisäelin laajentunut ja se kasvain. En olisi ikinä uskonut että Poju oli noin sairas!!

Menin takaisin sisälle ja sanoin hänelle että eikös meidän Poju olekin saanut hyvän elämän ja
hän sanoin että hän on saanut harvinaisen hyvän elämän! Totesimme että Pojun kuuluu myös saada
se hyvän elämän loppu eikä mitään kärsimyksiä. Niin meidän omasta pienestä Pojusta tuli pieni
tähti taivaalle :o(

Jotenkin mieltä lämmittää että lääkäri joka Pojun armahti on sama lääkäri joka on pennusta
saakka häntä hoitanut.

-Iida ja Pojat

10.6.2008
Terve!
Täällä on taas tapahtunut ihan kummia…. aloitetaan kertomaa ihan alusta.
Tuossa noin 3 viikkoa sitten mulla oli vähän huono olo ja oksensin muutaman kerran.
No ei mami ollut hirveen huolissaa munsta silloin vielä mutta seuravana päivänä oksensin taas
kerran  ja nukuin koko iltapäivän. Sitten illalla kun oli ruoka aika mami alkoi Harrille puhumaa
että kun en syö ja nukun vaan. Tietty mami tuli herättämää mua ja repimää mua ylös mutta en mä
jaksanut olla pystyssä! Koitin sanoa että antaa mun nyt vaa nukkua! Mutta siitähän se riemun nosti
ja alko Harrille huutamaa ja koitti saada mua kävelemää…. Sit mami jätti mut nukkumaa ja
alkoi sen päivänen meno että munkin oli pakko pitää silmät auki että näen mitä ne nyt touhuaa.
Mami puhuu puhelimessa ja on kauheen huolestuneen näköinen ja sit taas se soittaa johonkin ja puhuu.
Mä näin että mami itki ja selitti Harrille että Loimaan eläinlääkäri päivystys ei ota meitä sinne kun
ei ole kunnon välineitä. Turun päivystys ei ota meitä sinne koska asutaan Aurassa eikä kuuluta Turun
piiriin. Sitten mami odotti että joku soittaa sille ja sitten se Loimaan päivystäjä soitti ja oli
sanonut että nyt päästää Turkuun.  Loimaan johtava eläinlääkäri oli sinne soittanut ja pyytänyt
apua sieltä.

Munt pistettiin boxiin ja sitten me lähdettiin. Siellä mua odotti lääkäri ja mua alettiin tutkimaan.
Ensin mulle pistettiin kanyyli jalkaan (tähän pikku huomautus meinaa kun toi kanyyli pistettiin niin
mamilta meinasi lähteä taju ja se lääkäri käski mamin mennä vähän ulos) joten mä jäin Harrin kanssa  tutkimukseen. Multa otettiin verikokeita ja kuvat mun mahasta ja pistettiin tiputukseen. Sitten mamikin
tuli jo takasin huoneseen. Lääkäri kävi hakemassa mamin katsomaa mun mahakuvia ja yhdessä ne päättivät
että mulle juotetaan jotakin valkoista litkua kun mun mahassa näkyi EHKÄ jotakin ja taas mami voi
huonosti ja lähti ulos. Mutta kun se tuli takasin niin kysyi Harrilta että kummalle meistä se litku
annettiin kun me molemmat oltiin sen peitossa!? Piti näyttää että mulle mitään väkisin juoteta.
Taas otettiin kuvia mahasta ja odoteltiin! Koko sen ajan mitä olimme yöllä tuolla mulla oli tiputus
menossa ja suuriman ajan mä torkuin Harrin kainalossa. Multa otettiin mahakuvia 4 kertaa mutta
lääkäri ei voinut varmaksi sanoa onkos siellä jotakin vai ei. Joten kun aamu tuli me lähdettiin kotiin
vähän käymää että Harri kerkeä vielä töihin. Samalla mami oli pistänyt Maaritille tekstarin että k
oittaa hommata meille ajan eläinlääkäriin. Mamin piti saada hiukan aikaa nukkua kun koko yö meni päivystyksessä.

Aamu tuli ja taas mamin puhelin pirisi mulle oli saatu lääkäri aika ja taas me lähdettiin kuulin että
mami soitti Harrille töihin ja sanos että lähdetään lääkärille ja että Harrin ei tarvi tulla mukaa koska kasvattaja Maarit lähtee meidän mukaan. Taas multa otettiin kuvia mahasta niitä otettiin pari ja
sitten mami näytti ne yöllä otettua kuvat joita lääkäri sai verrata sitten se lääkäri tuli sanomaa
että mun ohutsuolessa on tukos! Lääkäri sanoi että on leikattavat heti! Sinne mä sit jäin ja mami
pistettiin kotiin odottelemaa. Multa lähti taju aika pian joten leikkauksesta en voi kertoa juuri mitään!

Kuulin sitten kun heräsin että mulle oli käynyt ”hyvin” sillä mun ohutsuolta ei poistettu yhtään.
Se jos joku on hyvä puoli tässä asiassa! Se mitä mun mahasta löytyy oli mun rakas PALLO! Mami kyllä 
sanoi että tuolle pallolle tuli todella hintaa sillä se yöllinen käynti teki 300e, leikkaus 500e ja
jälkitarkistus 160e eli pallo tuli maksamaa mamille 960e!!! Mutta ei mami siitä kuulemma välitä.

Sen se piru teki että nyt meillä ei ole enää yhtään noita palloja! Kaikki mitä on löytynyt on heitetty
herra roskapöntölle… Typerää että se herra roskapönttö saanyt  mun leluilla leikkiä. Mutta kuten
sanoin tuosta on kulunut jo jokunen viikko ja nyt mä voin jo hyvin.

Terkuin: Niilo-Vauva



9.6.2008
Siis taas tapahtus ihan kummia yöllä….   Mä kävin nukkumaa mamin vieree ihan kaikessa rauhassa ja
katselen sitä filmiä jota mun kauniit luomet mulle tänä yönä näytti ja yhtä äkkiä mä herään kun joku
heittää munt lattialle!?!?! Siis mikä oikeus tolla on mua lattialle heittää!?!? Ja vaa sanoo mulle  että
Max ei saa potkia… No haloo enhän mä nyt mitää potkinut vaa katson sitä filmiä!! Menin takasin
nukkumaa ja taas sama juttu… Siis hittoakos se mua lattialle nostelee menisi sitten ihan itse sinne
lattialle nukkumaa ja jättäisi munt rauhaan!! Mä koitin tossa Niilolle sanoa, kun se puhuu ihmis-kieltä,
että se vois tolle puhua että mä en nuku lattialla!! Mutta ei Niilo mitää suostu puhumaa kun hän hokee
vain että määää vauvaaaa. Hieman itse rakas tyyppi! No ei se mitään sillä kosto elää ;o)

-Max-

7.5.2008
Moro !
Päästihän toi mami munt vihdoinkin koneelle teille kirjoittamaa.  En tajua kui se on mua pitänyt
näin ilman konetta! Ihan hävytöntä touhua sanon mä ;0) Tai sitten mami pelkää että mä muka
kertoisin teille jotakin salaisuuksia. Miten mä muka kertoisin kun ei mulle mitään kerrota mutta
mä aavistan että jotakin täällä suunitellaa…. Taavi tietää mutta se ei suostu kertomaa mulle kun mä
muka oon juorukello! Ajatelkaa kuinka uutispimennossa mua täällä pidetään eikös olekin ihan
rääkkäystä moinen touhu….

No on mulla asiaakin ja ihan ensimmäisenä halua sanoa teille jotakin. Mä kun olen nyt vähän
kierrellyt rotukissaesittelynäyttelyissä; olen käynyt Turussa, Salossa ja sitten olin
TICA:n esittelyssä Lohjalla ja kuulkaa MÄ olin noissa kaikissa yleisön suosikki kissa ;0)
Ja vielä sitten kävin Vaasan oikeassa näyttelyssä ja sielläkin MÄ olin yleisön suosikkikissa
molempina päivinä!! Joten olen ollut nyt tänä vuonna jo viisi kertaa yleisön mielestä
kaunein kissa ;0)) Haluan taas kerran kiittää kaikkia teitä ihmisiä jotka mua on äänestänyt
Iso kiitos!!!

Voisin mä kertoa teille yhden toisenkin, aika huvittavan, jutun… Harri kun tuli tuossa joku päivä
sitten töistä kotiin se oli käynyt matkalla rautakaupassa katsomassa millä saisi tuon meidän poikien
raapimapuun korjattua (Pepe rikko sen en mä!!) oli siinä jutellut myyjän kanssa kun se myyjä oli
kertonut kuinka hän oli rotukissaesittelyssä nähnyt komeen kissan mikä kuulemma oli ihan
ilveksen näköinen ;0) Hän ei muista minkä rotuinen se kissa oli ollut mutta kuulemma ihan älyttömän
suuri ja komee. Sen hän muistaa että sen nimi oli ollut Max. No tietty se olin mä josta tuo myyjä
oli Harrille kertonut ;o)

Muuten kai olette jo huomanneet että Tinosta on tullut isä ;0) Ette arvaa kuinka mun harmitti kun
Maarit tuli kylää ja toi tytön tänne mutta antokin sen Tinolle!! Kyllä mä koitin kovasti kysellä
Tinolta että tuleekos siitä touhusta yhtään mitää ja sanoin mamillekin että enkös mä jo pääsis
tuonne tytön luokse… mutta ei mami päästänyt! Kauheeta rääkkäystä taas mua kohtaa… No kertoi
ne mulle että se oli mun sisko joka kävi ettei oikein olisi ollut sopivaa ;o)

Ja sitten lopuksi vielä kuulin että mun kakarat Yoda ja Pinkki olivat pärjänneet hyvin näyttelyssä
kun olivat siellä käyneet joten kyllä isä on ylpeä teistä!! Tietty olen ylpeä mun muistakin lapsista
jotka ei näyttelyssä käy.

Noin nyt mä meen taas kiristämää Taavia joko se kertoisi mullekin mitä täällä suunitellaa…

Terveisin: Max

28.2.2008
Moro!
Nyt mäkin pääsen jo teille kirjoittamaa kun toi mun veli Max ei valtaa tätä konetta :o)
Eli esittelen nyt vähän itseäni ensin teille jotka ei mun mukamas tunne ;o) Minä olen
IC Chamberlain Less Is More eli Niilo-Figaro. Tai onhan mulla monta nimeä kuten pelkästään Niilo
ja se minkä mä itse olen valinnut omaksi nimekseni ja se on Vauva. Tuon nimen mä jopa joskus
tunnistan toisin kuin noita muita nimiä :o) Mutta toi mamma sanoo että mä en saa virallisesti
vaihtaa kutsumanimeäni… eikös ole ihan tyhmä mami mulla ;o)  Ai niin … Ikää mulla on jo 1v 4kk.

Mitäs mä teille kertoisin? No tuossa joku aika sitten kun toi mami tuli töistä kotiin niin me pojat
päästiin taas ulos tarhaa niin mulla oli juuri pahasti leikit kesken enkä millään voinut lopettaa leikkiä
joten mäpäs otin lelun suuhun ja menin lelun kanssa ulos. Siellä mä leikin sillä vähän aikaa ja kävin
hakemassa toisenkin lelun :o) Sitten kun olin jonkun aikaa tuossa mennyt ulos ja sisään niin toi mun mami
kysyi että montakos lelua olet jo vienyt ulos… No omia leluja vaan vein! Mitä se tollasia kyselee ne kun
on mun eikä mami niillä saa leikkiä! Sitten mami alkoi kyselemää että meinaatko muuttaa kun lelut vien…
No en, mutta ulkona on kivempaa leikkiä niillä. Ei toi kanssa mitään sitten ymmärrä kun kyselee tollasia ;o) Sitten se kävi keräämässä mun kaikki lelut ulkoa sisälle kun muka niitä ei ole tarkoitettu ulos!
Mistä se sen tietää?! Nyt mä mietin, kun mä nukun, että mahtaakos se leikkiä mun leluilla ja vielä
ulkona kun kerran muka tietää että niitä ei ole sinne tarkoitettu! Mä taidankin piilottaa omat leluni ja varoiksi myös Taavin pallot että niillä ei leikitä kun mä nukun ;o)

Kuulkaa voisin mä kertoa teille senkin että mä osaan puhua ihmisten kieltä!?! Mami väittää että sanon
selvästi näin: Määää Vauvaaaa kun mua väsyttää tai kerjään ruokaa. Sitten kun mulla on hiukan
erikoinen toi ääni niin ne sanoo että muistutan vanhaa narisevaa saranaa!

Mäpäs voisin samalla vähän leuhkia teillekin kun täällä kotosalla ei enää ketää kuuntele mua…
Mäpäs olinkin Alfa Feliksen Vuoden 2007 PARAS NUORI!! Ajatelkaa sentään mäkin olen jossakin
Paras eikä aina vaan toi mun veli Max joka tuossa jo kinuaa koneelle kun muka silläkin olisi teille paljon kerrottavaa…. Hmm mitähän se haluaa kertoa teille?!? Mami kyllä sanos että tänään Max ei enää
koneelle pääse… Haa haa ;o)

Nyt mun on jo pakko lähteä vahtimaa mamia että se ei vaan leiki MUN leluilla jotten
heippa ja terkkuja kaikille!
-Niilo (Vauva)

25.1.2008
Hei Lapset!
Uusi vuosi on alkanut ja viime vuosi meni mutta palataan vähän vuoteen 2007.
Kävimme muutamissa näyttelyissä ja mun lapsia on ollut niissä mukana siellä on
käynyt Elmo, Obi ja Olana. Teidän rakkaitten lasten ja omistajien ansiosta isä on
TUROKIN VUODEN 2007 Paras siitosuros :0)
Haluamme kiittää teitä kaikkia että saimme tämän tittelin ja kunnian!
Joten iso KIITOS!!! Voikaa lapset hyvin ja muistakaa olla kiltisti…
Isänne Tino



27.12.2007
Rakas iskä
Hyvää Joulun seutua sinullekin ja mitä parhainta Uutta Vuotta 2008. Minä olen jo iso tyttö.
Asun Kuopiossa, savolaisessa maisemassa, Kallaveden rannalla. Perheeseeni kuuluvat Isäntä ja
Emäntä  sekä paras kaverini Rebekka kissa. Rebekka on tavallinen maatiaskissa ja siksi varmaan
erityisen viisas ja turvallinen. Aika usein minua käyvät tervehtimässä myös perheen kaksi poikaa Anssi
ja Arttu sekä Anssin vaimo Eve. Anssille ja Evelle syntyy toukokuussa vauva ja odotan sitä yhtä
innolla kuin muutkin. En kyllä tiedä, mikä vauva on, mutta kun kaikki muutkin ovat siitä innoissaan,
olen minäkin. Osallistun nimittäin voimallisesti kaikin tavoin perheen yhteiseen arkeen. Rakastan
lakaisemista, kylpyhuoneen pesua, vuoteiden sijaamista, vaatteiden silittämistä, ruuan laittoa sekä
neulomista. Käyn mielelläni myös saunassa. Kovia löylyjä en ota, mutta pehmoisista hennoista löylyistä
nautin kovastikin.

Joulun seutu oli minulle hyvin kiireistä aikaa, sillä otin innokkaasti osaa siivoukseen, kuusen
koristeluun sekä lahjojen paketointiin. Minulla oli myös muutamia kissanäyttelyjä, sillä perheessä
kävi jonkin verran vieraita ihan minua katsomassa. Pitkät päiväunet jäikin joinakin päivinä nukkumatta,
kun en millään malttanut keskeyttää tärkeitä tonttu-hommiani. Kipusin kyllä emännän syliin päivälläkin
huilaamaan aina välillä ja yöt nukuin sikeästi.

Meillä on iso koti, joten pidämme Rebekan kanssa erityisesti viestijuoksukilpailuista ja toistemme hirvittämisleikeistä. Asumme kerrostalossa ja vaikka asuntoomme kuuluu kaksikin parveketta,
ei emäntä minua ulos laske, sillä parvekkeita ei ole vielä lasitettu. Kovin kuitenkin taloyhtiössä
asiaa ajetaan. Minun nimi on esityksen takana ensimmäisenä! Isäntä on rakentamassa minulle uutta
taloa Leppävirralle, jonne saan ulos oman ison huoneen ja sisätiloihin kaikenlaisia parvia ja
kuukuuspuita kiivettäväksi. Nyt jo muurataan takkaa, joten keväällä pääsen sinne jo tutustumaan.
Minun ja Rebekan huone  ulos valmistuu sitten, kun lumet ovat sulaneet. Rebekkahan pääsee kyllä
yksinkin ulos, mutta minä en, koska olen luullakseni herkkä eksymään.

Kun Rebekan kanssa väsymme, nukumme päiväunia yhteisenä keränä. Iltaisin minä lepään joko
isännän tai emännän sylissä ja yöt nukun heidän vieressään. Rebekka jakaa joskus vuoteen kanssamme,
mutta yleisimmin hän nukkuu vuoteen vieressä olevalla rahilla torkkupeitteen päällä.

Minulla on hyvä ruokahalu ja syön tai ainakin maistan erityisen mielelläni kaikkea sitä, mitä emäntä
itse laittaa suuhunsa. Siksi ihmettelenkin, kun emäntä ei halua edes maistaa minun ikiomia kissan
ruokiani, vaikka ne ovat niin ihania!! Ja varsinkin kun hänelle aina huomaavaisesti pienen nokareen
pottiini jätän. Isäntä on kova metsästäjä ja saan häneltä hienoja makuja metsän riistasta ja
kalasta. Olen maistanut myös karhun lihaa. Ja jouluna söimme villisian kinkkua - se oli makeata.

Voin hyvin ja tunnen olevani erityisen rakastettu. Emäntä kutsuukin minua sielun hotajaksi,
sillä olen hyvin hellämielinen ja viihdyn poikkeuksellisen paljon sylissä. Joskus tulen, vaikkei
minua niin kaivatakkaan...

Tervetuloa käymään. Jaan mielläni kukkutimellikupin kanssanne ja tarjoan teille oikein
makeat kissamintut.

Rakkain terveisin Amanda



3.12.2007
Hei vaan kaikille taas!
Onkin kulunut taas muutamat viikot kun viimeksi kirjoitin teille… No eipä täällä ole
hirveästi mitään tapahtunut mutta jotakin pientä kyllä… Meinaa kai olette jo huomanneet että SE
Maarit on käynyt taas meillä kylässä :0) Ajatelkaa Maarit toi mulle taas hienon tytön nimeltä Ginny
ja se olikin iso tyttö… Me vietettiin Ginnyn kanssa muutama yö mun kotona ja nyt on jo vauvojakin
syntynyt :0) Joten taas mä oon isä!! Ensimmäiset mun kakarat ovat jo lähteneet uusin koteihin ja
kuulemma ne on sopeutuneet hyvin! Jotkut mun kakaroista on muuttanut jopa ulkomaille mutta
onneksi suurin osa on jäänyt ihan tänne kotimaahan.

Ai niin olin mä taas tuossa näytellyssäkin käymässä hmm mikäs se taas olikaan…Juu se oli Forssa.
Pitäisikin kertoa siitä teille vähän… No taas yksi aamu toi mami pakkasi meidät autoon ja me mentiin
Forssaan, no siellä mä taas koitin pistää parastani ja näyttää kuinka hieno mä olen… Tuomari
tykkäsi munsta kovasti ja taas MÄ olin TPA (tuomarin paras aikuinen) sitten toi mami huomasi tai
tajusi että mun assari Pasi ei oo tuolla joten sen piti hommata joku mua siellä paneelissa kantamaa,
Mami sanoo että mua ei voi kaikki assarit kantaa ihan sen takia koska munt täytyy osata venyttää
oikein ja muka mä oon joillekin liian painava! No onneksi siellä oli yksi mamin kaveri Maarit Kupela
jolla on curleja ja muutenkin tuo tuntee munt … joten mami kysyi jospas Maarit kantaisi mua siellä
paneelissa.. no tietty Maarit suostui mua esittämää  :o) Mä ja Maarit olimme paneelissa ja taas tuomarit kävivät mua katsomassa ja ne äänesti ketä meistä olisi paras!?! No kun äänet oli laskettu niin kuulkaas
MÄ olin voittanut :0))) Sitten taas me odoteltiin että niitä tyttöjä äänestettiin ja kun voittaja tyttö
oli valittu niin meitä verrattiin kumpi meistä on paras! Ja kun äänet oli taas laskettu niin Maarit nosti
MUNT ylös joten mä olin voittanut taas :0)) Eli mä olin KPA! (kategorian paras aikuinen) ja kyllä oli
toi mun mami taas aivan onnessaan!! Kuulkaahan kyllä vaan se Maarit osasi mua kantaa siellä paneelissa
todella hyvin!! Mami oli oikein tyytyväinen siihen esitykseen. Joten mä ja mami halutaan sanoa KIITOS Maarit kun kannoit mua siellä :0)) Ja Kiitos kaikille mun kakaroille kun olitte paikalla koska MÄ
olin siellä myös paras siitosuros!!
- Terkuin taas Max -

14.10.2007
Moi taas!
Mulla olisi taas kerrottavaa. Mamma tossa yksi päivä kysyi jospa mä lähtisin esittelynäyttelyyn
Loimaalle jonka järjestää  Suomen Koratrengas ry, no mä kilttinä poikana lupasin lähteä sinne sitten.
Se oli tänään. Siellä mua kyllä ihmeteltiin taas kovasti ja sain paljon kehuja ja rapsutuksia.
 Siellä ihmiset sai äänestää sen paikan yleisösuosikki kissan joka olisi heidän mielestä hienoin kissa.
Sitten kun se yleisönsuosikki julkaistiin niin kuulkaa se olinkin MÄ :0) Olin saanut ihan hirveästi
ääniä :0) Joten mä haluun taas kerran kiittää teitä ihmisiä jotka mua äänesti joten iso KIITOS!!
Tämä oli kyllä rankempaa mitä oikea näyttely ;o)
- Max -


10.10.2007
Muutama uusi kuva kuvat sivulle.

5.10.2007
Jaahas on varmaa aika jo kertoa teille ihmisille että minulle on hyväksytty 20.8.2007 FiFe:ssä
kasvattajanimi joka on FIN*FireFox. Mutta vielä ei meillä ole kasvatustyötä, kuten olette huomanneet
meillä ei vielä ole sitä omaa tyttöä ;o) Joten siihen saakka meidän poikien jälkeläisiä voi tiedustella Chamberlain kissalasta!

Sitten tuli sunnuntai (16.9-07)
En mä tajuu mutta mami sanos mulle että heti aamusta on mulla sertikilpailu  Junnun kanssa. Se Junnu on kuulkaa paha vastustaja. Mami vei munt nyt itse tuomarille ensin tuomari katsoi Junnua ja sitten mua. Sen jälkeen se selitti yleisölle kumman ottaa EX1:seksi ja kumman EX2:seksi. Siinä se selitti jotakin mitä mä en ymmärtänyt mutta sitten mami nosti munt ylös jotten MÄ olin voittanut tuon sertin ja toi mami kuiskasi mulle että nyt MÄ olen EC!!!!! (EC=Eurooppa Champion, korkein tittelin mikä kissa voi saada näyttelystä).
Sitten MÄ olin taas VP ja kohta olinkin taas TP!! Joten taas mua vietiin sinne paneeliin. Olin siellä taas kerran Pasin kanssa. Tuomarit anto niitä ääniä ja kun kaikki äänet oli luettu niin Pasi nosti mut ilmaan joten MÄ olin voittanut muut urokset, sitten me odoteltiin kun tyttöjä valittiin ja taas mua verrattiin tyttöön
mutta kun äänet oli luettu niin se tyttö nostettiin ilmaan eikä mua! Mutta kuulkaa jo se urosten voitto oli todella hyvä asia … Joten MÄ olin VSA (Vastakkaisen Sukupuolen Paras) Mutta eikä siinä kaikki !!
MÄ olin kuulkaa yleisön suosikki kissakin!!!!!  Voittekos kuvitella että yleisökin äänesti munsta parhaan
kissan :0)) Mä haluun sanoa teille kaikille jotka mua äänesti että iso KIITOS teille!!! Mä haluun myös
kiittää mun omaa assaria Pasia!!!! Ehkä vielä joskus nähdään näyttelyissä….
-Max-


Kuulkaa mun on nyt aivan pakko nopeasti teille kertoa jotakin! Nimittäin mami taas raahasi meidät
lauantaina (15.9-07) näyttelyyn nyt mentiin Kuopioon. Matka meni ihan hyvin kuten tavallisesti me pojat nukutaa autossa. Sinne kun päästiin perille niin mamilla oli tosi kiire aamu kun mä ja Taavi oltiin samaan
aikaa tuomarilla. Mutta sitten toi mami pyysi mun vakio assaria mua esittämää ja se kuulkaa esittääkin
mua todella hienosti. Se setä on Pasi joka on mun suosikkiassari. No siinä mä olin Pasin kanssa tuomarilla
ja MÄ olin Värin Paras ja sitten kohta olikin Tuomarin Paras valinnat ja taas me Pasin kanssa mentiin
sinne no MÄ olin tietty TP:kin.

Sitten olikin se suurin juttu olin taas kerran paneelissa (jossa siis valitaan 2 kategorian paras) no taas me Pasin kanssa mentiin sinne ja kuulkaa kun tuomarit äänesti ja kun kaikki äänet oli luettu niin Pasi nosti munt ylös joten MÄ olin voittanut :0) Sitten jäimme odottamaa kun tyttöjä valittiin ja kun tuomarit oli parhaan tytön valinneet niin meitä verrattiin, no taas tuomarin äänet luettiin ja taas Pasi nosti munt ilmaan joten MÄ olin voittanut senkin!!! Joten munsta tuli silloin KPA (kategorian paras aikuinen). Sitten mä pääsinkin taas mamin syliin ja sain hienon pokaalin. Mutta kuulkaa oli sen pakko olla hieno suoritus kun mä huomasin että  mami melkein itki!! Mä kyllä kuiskasin sille että älä itke :0)


14.9.2007
Taavi tässä moro!
Mun on ihan pakko kertoa teille nyt jotakin, mitä kauheata mulle on tapahtunut, mutta sitä ennen
kerron vähän mitä aikaisemmin on tapahtunut :o) Meinaa mulle tuotiin tyttö tuossa kesällä, en mä tajuu vieläkään kui se meille tuli. Vaikka mulle koitettiin kertoa mitä kuuluu tehdä mutta se tyttö oli munsta jotenkin pelottava, ajatelkaa se kehtasi sähistä mulle vähän?? Silloin mä ajattelin että nyt tälle
pojalle riitti ja huusin täysillä mamia apuun ja kun mami tuli niin mä koitin kovasti päästä sen olkapäille saakka piiloon sitä tyttöä. Mami jäi sitten kokonaan mun kanssa istumaa huoneseen ja mä vähän jo uskalsin mennä haistelemaa sitä tyttöä ja yritin jopa vähän ottaa sitä niskasta kiinni kun mami sanos että juuri noin mun kuuluu tehdä! Mutta sitten mä rupesin miettimää että hitto tähän onkin aika likaista puuhaa jotten en
mä voi kyllä itseäni likasta millään tytöllä! Ajatelkaa nyt itse kuinka likaista SE onkaan… Mun mielestä
 kun toi mami on mulle vaa se oikea tyttö jota mä rakastan!

No mutta sitten asiaa, perjantaina (7.9.2007) toi Harri pakkasi munt autoon ja selitti vaan että mennä käymää lääkärissä no mä ajattelin että mikäs siinä mennään vaan. Kun sinne päästiin niin siellä odotti joku lääkäri mua ja se pisti mulle piikin pyllyyn ja multa lähti taju… Kun mä siitä herään ja tullaa kotiin vähän
olin ihmeissäni mikäs toi reissu oli mutta sitten mä aloin pesee itseäni kun tajusin että takapäästä puutuu jotakin!!??!! Olin ihan pihalla että mihin mun kulkuset oli hävinnyt???? Vähän aikaa mä mietin että mitä olikaan tapahtunut lääkärissä mutta en vaan muistanut mitään!! Onneksi toi Pepe tuli ja kertoi että
munsta oli tehty kastraatti :o( Sitten toi mamikin tuli jo töistä kotiin ja sekin kertoi mulle että se oli
tehty mun parhaaksi. Kun mami noin sanoo niin totta sen on oltava!

 En malta olla kertomatta, vielä kun mun kulkuset oli tallella, niin erässä näyttelyssä tuomari sanoi minusta, Taavista, yleisölle että tässä on maailman kiltein Maine Coon kolli :o) Niin kiltti ja kehräävä
Taavi on! Ja kuten sanottu hän on: kaikkien kaveri TAAVI!!

10.9.2007
No mutta tiedättekös että mä näin tänään taas sitä hyvää mustaa nauhaa olisikos se ollut jotakin lakua,
se vasta on hyvää kun sitä saa oikein purra mutta arvatkaa sainkos syödä sitä? No en tietty kun toi
mami huusi mulle heti että EI Max saa syödä puhelin laturia!! Mistä mä muka voisin tietää että se ei
ollutkaan lakritsia? Mustia ne molemmat on ja munko sit muka pitäisi ne erottaa?
Juu mutta hei nyt mä lähden katsomaa saakos ilta-leipää jo… heippa taas!

9.9.2007
Tiedättekö minulla on ollut outo kesä! Kaikki alko kun toi mami taas kerran pakkasi minut ja Taavin
autoon ja sanos että mennä pojat käymää lääkärissä, no mehän mentiin sitten mukaa kun se niin kauniisti
pyysi meitä. No siellä sitten joku lääkäri täti odotti meitä ja se teki ihan kummia meille… no mä siinä
pöydällä olin niin se täti pisti jonkun ihan kauhean koneen päälle ja mä siinä vähän aikaa sitä kuuntelin ja mua kyllä se ääni pikkusen pelotti. Sitten se täti toi sen koneen mun kylkeen lähelle ja silloin mä tajusin että se koittaa leikata sillä MUN karvoja, ajatelkaa nyt siinä se koittaa leikata mun upeaa turkkia, mähän päätin
että mun turkkia ei hitto soikoot leikata!! Joten mä päätin että mulle riitti heti toi touhu ja lähdin siitä pöydältä omaan boxiin. Ei se auttanut sillä mami otti munt takasin pöydälle ja sanos että ei leikata Maxin turkkia. Sitten se lääkäri pisti jotakin kylmää ainetta MUN kylkeen paljon ja sitten se pisti jonkun oudon
jutun mun kylkeen kiinni ja katseli kuvasta MUN sydäntä. Kuulemma se oli joku HCM-ultra ja se lääkäri sanos mulle että se on ihan hyvän näköinen sydän. Eikä siinä vielä kaikki sillä sitten se lääkäri koitti MUNn polvia ja nekin oli kuullema hyvät. Sen jälkeen mä sain piikin josta multa lähti taju. Sillä aikaa kun mä makasin taju kankaalla oli se täti ottanut MUN lonkista kuvia ja verta multa myös oli otettu ja jollakin harjalla suuta ronkittu. Ajatelkaa nyt vähän mitä me Taavin kanssa jouduttiin kestämää! Se oli aika kauheata ja toi mami sanos vaan että jos haluan saada tyttöjä niin on kuulemma pakko noi kestää. Onneksi MÄ kestin sen kuin
mies :o) Sitten tulikin se päivä mistä mami ja se Maarit olivat mulle puhuneet meinaa se Maarit toi mulle
tytön! Se olikin kaunis tyttö nimeltä Yanni, no mä tajusin heti mikä on homman nimi ja toi mami oli ihan kauhuissa kun mä muka raiskasin Yannin heti… Pyh mä mikään raiskaaja ole ja niin se kiltti tätikin sanos
joka Yannin tänne toi. Siitä meni muutama päivä kun Yanni oli lähtenyt niin taas mä kuulin että Maarit on tulossa kylään. Silloin mä jo heti mietin että olisikos se niin kiltti ja tois taas mulle tytön ja kuulkaa olihan
se :o) Se toi mulle tytön nimeltä Ninni sekin oli tosi kaunis… Sitten koitti se päivä mitä toi mami ja
Maarit oli odottanut pitkää sillä musta kuulemma tuli isä :o) Yanni synnytti 6 kaunista lasta joten olin
ylpeä koska Yanni oli tehnyt munsta isän! Sitten meni muutama päivä ku toi mami sanos että munsta on taas tullut isä! Ninni sai myös pentuja ja taas mä olin ylpeä isä :o) Kuulemma noi mun vaimot oli hienosti selvinneet synnytyksestä! Ja arvatkaas mitä mä sain palkaksi tuosta kaikesta? No sitä mun suurta herkkua eli leipää,
 ja se olikin hyvää leipää se! Että tuollainen kesä meillä on ollut.

25.7.2007
Vinskin, Taavin, Tinon ja Maxin sivuja päivitetty.

13.7.2007
Kuvia sivulle tarhasta uudet kuvat.

 10.7.2007
Sivut avattu!