| Gira
on se ensimmäinen belgi-koirani. Etsin keväällä
–98 sopivia pentuja ja kävin katsomassakin Sadulla
yhtä pentuetta, mutta jotenkin vaan en mieltynyt niihin.
Samalla kertaa Giran emän omistaja Kaimion Tuire oli
käymässä Sadulla ja sanoi, että voin
käydä katsomassa Terriä. Olin samantien myyty,
jotenkin Terri osasi hurmata älykkäällä
katseellaan ja tuttavallisella olemuksellaan ja saman on
perinyt Girakin! Terri oli astutettu ja pentujen oli määrä
syntyä kesäkuussa. Pentueeseen syntyi vain yksi
narttu ja kolme urosta. Siinä sitten kesä jännitettiin
olisiko narttu sellainen että kelpuuttaisin sen, no
olin vähän lupautunut hätätapauksessa
ottamaan uroksen. Mutta pentutestin nähtyäni en
epäröinyt hetkeäkään mikä
pennuista lähtisi mukaan ja oikea ”kullan kosketus”
on koira ollutkin.
Gira muutti meille elokuussa ja pieniä jälkiä
ehdittiin syksyn aikana opetella ja seuraava kesä panostettiin
kunnolla jäljen ajamiseen. Syksyllä -99 aloitimme
kisaamisen ja siitä se ura on jatkunut pääasiassa
ylämäkeä mutta kuuluuhan ne alamäetkin
tähän harrastukseen. Tammikuussa 2001 Gira sai
ensimmäisen pentueensa (Xilly´s Y-pentue). Valitettavasti
kolme neljästä pennusta menehtyi parvoon ennen
luovutusta. Tämän jälkeen jatkettiin jäljen
treenausta ja ensimmäinen voittajaluokan ykköstulos
saatiin elokuussa 2001, jolla voitimme myös piirinmestaruuden.
Samana vuonna saimme myös rotumestaruushopean. Vuonna
2002 Girasta tuli käyttövalio jäljeltä
ja olimme ensimmäistä kertaa Sm-kisoissa tehden
koko kisojen parhaat tottispisteet, valitettavasti tuolloin
jäi yksi keppi metsään. 2003 tuli taasen
yksi valioarvo eli tottelevaisuusvalio ja pk-puolella panostettiin
Sm:iin. Tämä on ehkä harmittavin mutta myös
jännittävin SM-kisa missä ollaan oltu. Tulos
oli hieno ykköstulos, mutta jäimme 1 ½
pistettä kullasta ja ½ pistettä pronssista.
Takajälki oli se ratkaisevin juttu, eipä olisi
jossiteltavaa kun olisi se kuusi pistettä saatu oikeanlaisesta
lähdöstä. Saimme kuitenkin edustuspaikan
NOM:eihin Ruotsiin. Siellä tosin jäi pari keppiä
maastoon (erilaiset säännöt kuin Suomessa,
8 keppiä, 2km pitkä jälki ja niitä ajetaan
kaksi), mutta jäimme järjestäjien ja tuomareiden
mieleen näyttävillä janalähdöillä.
Tanskalaistuomari olisi antanut pisteitä 11 (maks.10)
J, Gira kun otti jalat alleen lähtökäskyn
saatuaan ja pysähtyi kuin seinään jäljen
päälle ja lähti ajamaan varmasti ja rauhassa
oikeaan suuntaan. Norjalainen joukkueenjohtaja olisi halunnut
kuvata meidän toisen päivän lähdön
mutta ei pystynyt kameralla seuraamaan riittävän
nopeasti ja kysyi vain joko se meni? No Gira vain rakasti
jäljen ajoa!
Talvella oli sitten Giralla pennut (Giramin
A-pennut) ja vuonna 2004 aloimme kisata etsintäkokeessa
ja voitimme piirinmestaruuden sekä rotumestaruuden
kyseisessä lajissa. Sm-kisoja varten ei ollut vielä
riittävästi tuloksia joten osallistuimme jäljelle.
Nyt alkoi tottiksessa näkyä kesän aikana
kisatut kisat ja pisteet ei päätä huimanneet
mutta pääsimme maastoon. Jäljen osalta saimme
täydet pisteet ja saavutimme kiertopalkinnon parhaista
jälkipisteistä, kokonaisuudessa sijoituimme viidenneksi.
Taas oli reissu NOM-kisoihin Norjaan edessä ja siellä
olikin hieno kokemus ajella jälkeä hiukan korkeammalla!
Toinen jäljistä oli korkealla mutta nousuja ja
laskuja ei jäljellä ollut. Toisen päivän
jäljellä sen sijaan ohjaaja meni persmäkeä
rinnettä alas ja taas kontaten toiselta puolen ylös!
Sinne jäi pari keppiä taasen mutta molemmista
reissuista olemme saaneet hyväksytyn tuloksen (arvosteluna
on joko hyväksytty tai hylätty, ei pistetuloksia
niin kuin meillä).
2005 oli jälleen uudet lajit kiikarissa ja keväällä
kävimme viestin ja haun alemmat luokat läpi. Piirinmestaruuksiin
osallistuttiin etsintäkokeeseen ja saavutettiin hopeaa
sekä käyttövalion arvo. Sm:iin menimme myös
etsintään ja saavutuksena pronssia. Gira teki
tasaisen varmaa työtä maastossa mutta tottelevaisuus
näytti olevan se murheenkryyni. Toki kisoja on samalle
kesälle tullut enemmän kuin muina vuosina joten
ei voi kuin olla tyytyväinen tuloksiin. Rotumestaruuteen
startattiin ensimmäisen kerran haun kolmosluokkaan
ja ykköstuloksella saimme hopeaa. Näin on Giran
kisaura edennyt ja paljon hienoja hetkiä on jo yhdessä
koettu. 2006 vuoden alussa syntyi Giramin B-pentue ja Gira
oli jälleen mammalomalla. Syksyllä 2006 Gira saavutti
kolmannen käyttövalion arvonsa ja lajina haku.
Silloin Gira on jäänyt ansaitulle eläkkeelle
ja toimii nyt sitten kotona kaikenlaisissa pikkutehtävissä.
Hieman haikealla mielellä muistelen kisauraamme ja
huippuhetkiä ja niitä huonompiakin ja kyllä
se vain hiukan tyhjältä tuntuu kun yhteinen kisaura
on ohi. Onneksi saan vielä nauttia Giran kanssa leppoisista
metsälenkeistä ja muusta kivasta toiminnasta ja
onhan Gira loistava persoona :)
Gira
on ollut oikea kullan kosketus ja painonsa arvosta kultaa.
|
