Ossi   Oona   Pönde   Väinö

Frettimme

Perheeseemme kuuluu nykyään neljä ihanaa, aivan erilaista frettiä, niin luonteeltaan kuin olemukseltaan. Kaikki omia persooniaan, mutta yhtä tärkeitä kaikki, joista kerron seuraavaksi lisää ja jokaisesta on oma jatkokertomus erikseen.

Vuosien aikana niitä on vain kertynyt –ollut enemmän ja vähemmän. Ensin tuli Ossi (kesällä -00), oli vuoden yksikseen, leikkikaverinaan vain me lelujensa kera ja siksi siihen tuli erikoinen side ja yhteys. Enemmän oltiin ja leikittiin sen kanssa ja sen ajatukset melkein osattiin lukea. Jälkeenpäin silloin mietimme että olisi ollut hyvä ottaa heti perään myös toinen fretti tai kaksi yhtäaikaa, koska Ossi kerkesi olla liian kauan yksikseen ilman lajitoveria ja sopeutuminen uuteen kaveriin kesti melko kauan, vuoden kuluttua Oonan tulon jälkeen (kesällä -01 pikku neiti saapui luoksemme), mutta pikkuhiljaa se hyväksyi sen ettei olekkaan yksin ja joutuu jakamaan huomion toisen kanssa. Oonalla ei ollut sopeutumisvaikeuksia, vaan olisi leikkinyt ja ollut lähellä toista. Kun hyväksyminen oli suoritettu, parivaljakko oli aina toistensa parhaat kaverit ja olivat aina kimpassa.

Seuraavaksi (kevät talvella -02) tuli Pönde Oonan sulhaseksi. Pönde oli alkuun raju otteissaan ja taisteli reviirin johtajuudesta.

Keväällä -02 Oona pyöräytti 11 pentua , 5 tyttöä ja 5 poikaa (Vilma, Viivi, Vieno, Veera ja Venla, Väinö, Veijo, Viljo, Valtteri, Simo ja vielä yksi pentu, joka kuoli heti, elvytyksistä huolimatta), kaikki muut ovat maailmalla, paitsi pojat Väinö ja Simo jäivät mamman ja isukin tykö.

Kaikki frettimme on siis leikattu; kastroitu/ sterilisoitu. Freteillämme on oma 12m2 huone jossa myös kaksikerroksinen häkki omaa rauhaa varten, siinä on pari riippukeinua, ylä- (mattomalli) ja alakerrassa (tunnelimalli). Saavat olla vapaana huoneessaan ja se on tehty turvalliseksi ympäristöksi niitä varten. Häkki on sitä varten että juomapullot pysyvät siinä hyvin (juomakuppia on turha laittaa koska se ei pysy puhtaana kauaa ja turhaa sotkua vain tulisi), samoin riippukeinut saa pidettyä hyvin häkin kaltereissa kiinni, yksi hiekkalaatikoistakin on häkissä, samoin toinen ruokakuppi on kiinnitetty häkkiin ja pysyy siinä paikallaan. Siivouspäivänä, siivouksen ajan fretit ovat häkissä –luulen ettei hermoni kestäisi frettien intoa olla ”siivousapureina” mukana…Tai jos joku on leikkauksen jäljiltä niin se voi olla rauhassa toipumassa häkissä –ilman että muut pääsevät sinne härrimään. Frettienhuoneen ja keittiön välillä on siirrettävä portti. Toinen portti tulee olemaan myös makuuhuoneen ovella. Portit on helppo nikkaroida itse.

Pesen häkinpohjat, hiekkalaatikot ja boxit kuukauden välein kylpyhuoneessa, neutraalilla pesuaineella, nukkuma-aluset/pehmikkeet pesen viikoittain pesukoneessa tai tarpeen vaatiessa jos likaantuvat. Hiekkalaatikossa käytämme Top Kattia joka on osoittautunut meillä parhaimmaksi hiekaksi monien eri hiekkalaji kokeilujen jälkeen, ei pölise paljoa, on hajuton eikä kantaudu joka paikkaan laatikosta.

Virikettä frettien huoneessa löytyy; iso putkitunneli, joka on päällystetty kankaalla -kiva piilopaikka, vanhat farkut lattialla -sinne on kiva sukeltaa, pahvilaatikoita on ollut piilo- tai nukkumapaikkoina mutta ne ei kestä kauan kunnossa näitten keskellä. Sitten erillaisia nukkumapaikka vaihtoehtoja on; boxi lattialla, kangaspäällysteinen tuoli ja häkin riippukeinu jossa kaikki saattavat nukkua yhdessä läjässä, sekä erillaisia kissan nukkumapetejä olen ostellut.

Leluja ei frettien huoneessa pidetä, turvallisuus syistä -koska niitten kohtelua ei voi valvoa siellä sillä aikaa kun ite on poissa. Ne voi kovan käsittelyn seurauksena rikkoontua ja joutua mahaan ikävin seurauksin. Lelut pidetään olohuoneen puolella omassa laatikossaan josta niitä on sitten kiva kuskailla huoneitten nurkkiin piiloon kun fretit ovat vapaana muualla asunnossa ja niitä voi seurata.

Kaikkien lemppari paikka taitaa olla meidän makkari, sängyssä etenkin on kiva mönkköstellä lakanoitten välissä (Huom. makkariin pääsyyn vain erikoistapauksissa). Postin hakuun, suihkuun tai vessaan kun koitat mennä niin voi saada koko lauman peräänsä, pitää koittaa harhauttaa jos vain onnistuu siinä. Pönde on sitkein odottaja oven takana. Karvakorvamme ovat oppineet kutsuvihellyksen (makupalojen myötä), tai jos ravistat makupalarasiaa niin jengi on jalanjuurella hetkessä.

Makupaloina silloin tällöin annamme maustamattomana(!) broilerin kypsennettyjä lihapaloja tai paistettua jauhelihaa, koirille tarkoitettuja kuivattuja pieniä kanapaloja tai liha-/mahatikkuja. Joskus läskillä herkuttelevat, etenkin talvisaikaan.

Freteille löytyy myös oma makupala jota saa eläinkaupasta; Frankie Ferret Chikko. Ruokana on käytetty Quiko, Vitagraft, Duo ferrettiä (myös muita ruokamerkkejä freteille löytyy mutten ole törmännyt niihin eläinkaupoissa). Edellä mainitut löytyvät pienissä paketeissa –myös Jamesia on 2kg pussissa, mutta tulee kalliimmaksi ostaa pelkästään niitä). James Wellbeloved Ferret Completea ostamme 7.5kg:n säkin joka kestää noin parisen kuukautta, se on parasta. Jamesin sekaan lisään (milloin vain saatavilla) noita pienissä paketeissa olevia frettiruokia, vaihtelun vuoksi.

Vieraita frettejä tai uusia tulokkaita nämä eivät suvaitse reviirilleen (vaikka mitä konsteja olisi yritetty!) Ehkä se on juuri tämä tiivis yhteishenki ja oma jengi johon ei ulkopuolisilla ole asiaa.

Olemme olleet parissa fretti PET-näyttelyissä fretteinemme. Niitä onkin ollut vain harvakseltaan, muita innokkaita herrastelijoita ei oikein tahdo riittää semmoisiin tempauksiin –mikä on todella harmillista!