Mähän synnyin pennuista viimeisenä 27.5.06 ja noi Saara ja Tapsa sai tosiaan kuulemma tietää siitä aika pian. Mähän itse keskityin nukkumaan ja maidon hörpiskelyyn, mut toi äiti-Raparperi Hanna meitä siinä sivussa ahkerasti punnaili ja kuvaili. Tuli salamavalot tutuks jo pentukopas. Nää mun tulevat ihmisvanhemmat sai sit melkein päivittäin ihailla mua ja muita pentuja kuvista painoraporttien yhteydessä. Saara oli kuulemma tehnyt oikein jonkun ihmeen Excel-taulukon mistä ne jopa oikein kuvittelee ennustavansa minkä painonen musta tulee isona, mut kyl mä ne vielä yllätän.Siin oli kans sellainen hivenen jännä aika, kun mä kulutin kaiken energiani ihan muuhun kuin kasvamiseen, niin siinä sai sitten koti- ja vieraskatsomot jännäillä et mitenkähän täs käy. Mä olin välillä oikein tehomaitokuurilla, johtuskohan toi mun lievästi fanaattinen suhtautuminen ruokaan vielä jotenkin siitä..? Mut mä vaan rakastan ruokaa, niin mä kans syön sitä jos tarjolla on. Ja jos ei oo, mä laitan suuhuni jotain muuta.

Meitähän kävi siel kantakotona ihmiset ja koirat tervehtimässä oikein sankoin joukoin, et meistä tuli salonkikelpoisia jo hyvin nuorina. Et mä en niinku enää hämmenny villakoirista (vaikka noi makkarin sängyn alla ei näytäkään samalta) tai nahkalassiesta. Ja sitten fanien rapsutukset mä otan silleen vaatimattomasti toisella kankulla istuen vastaan kuhan mä ensin oon vähän nuuskassu.

On mulla vieläkin ikävä Raparperin elämää. Siellä riitti touhua ja tutkittavaa pihakeinun alla. Ja vaikka noi sisarukset joskus oli aika hirmuhäslääjiä kun mä koetin pähkäillä ruohotupsun sielunelämää, niin kyl sitä jo niittenkin häntää puris mieluusti. Mut sinne eläinlääkärille mä en ehkä enää lähtis. Ikävästi sorkki neulalla niskaa, kyllä semmonen pistää huutamaan. Ja ne matolääkkeet maistu kanssa pahalle, hyi yäks, ei niitä enää. Että mihinkään eläinklinikalle en kyllä lähe. Hmm...mitäköhän noi kattoo tossa noin salamyhkäsen näkösinä?

Ai, niin yks juttu vielä. Toi Saara-äiskä jaksaa vieläkin muistuttaa mun korvien muutosprosessista. Minkäs sille voi jos syntyy karvattomien sojo-korvien kanssa? Tai jos niistä tulee ihan höpökorvat? Ja kai kaikilla on tuulikorva-vaihe... Vai eiks muka oo? Emmä tajuu, miten ne jaksaa vieläkin ihmetellä, että näistä korvaläpysköistä on tullu näin nätit kaiken ton jälkeen. Siitähän on jo ainakin pari viikkoo...