Perheemme ensimmäinen portugalinpodengo saapui meille Janakkalasta maaliskuussa 2007. Sirun vaalea väritys, ruskea kirsu ja kultaiset silmät veivät sydämeni ensi silmäyksellä, samoin energinen ja iloinen luonne. Sirun saapuminen perheeseen oli melkoista sattumankauppaa, sillä alun perin uudeksi koiraksi etsittiin ”halpaa” sekarotuista pikkukoiraa. Sellaista rupesinkin aktiivisesti etsimään, mutta kun seikkailin tarpeeksi kauan netissä, törmäsin yllättäen podengoihin. Liekö sitten kohtalon johdatusta vaiko houkan tuuria, mutta melko pian tuosta huomasin keltaisen pörssin sivulta ilmoituksen kolmesta podengopennusta ja heti samana iltanahan noita pikkuisia lähdettiin katsomaan. Ja viikon päästä siitä Siru muutti meille.
Siru on tomera ja hyvin itsetietoinen narttukoira, jolle oman aseman pönkittäminen on vähän turhankin tärkeää. Siru suutahtaa helposti, mutta toisaalta leikkisyyttä ja iloisuutta löytyy tasapainottamaan tuota räjähdysherkkyyttä. Metsästäjän vaistot ovat myös kohdallaan ja lenkeillä Sirun ensisijainen tehtävä tuntuu olevan kaikenlaisten jälkien haistelu. Siru onkin taitava käyttämään kuonoaan ja perinteinen namien etsintä leikki on Sirulle yhtä helppoa kuin hengittäminen. Siru rakastaa kaikenlaista hemmottelua ja tarvitsee temppujen tekemiseen kunnon motivaattorin. Mukavuudenhalu näkyy esimerkiksi aamuisin, kun Siru ei millään suostu nousemaan sängystä ylös ulkoilemaan. Tyypilliset nukkumapaikat ovat lähes poikkeuksetta toinen toistaan pehmeämpiä eikä sateisella kelissä mentäisi ulos ollenkaan. Ei Siru toisaalta kuitenkaan kaihda likaisuuttakaan ja varsinkin metsässä tulee kyllä rämmittyä välillä melkoisissa rapakoissa hiirten ja oravien perässä.
Sirun äiti on toista sukupolvea suomalainen kasvatti Beoline kennelistä. Isä on myös Beolinen kasvatti, mutta sen jälkeen sukupuusta löytyykin runsaasta Portugalin tuonteja. Suvusta löytyy niin Suomen kuin muiden maiden valioita, jopa jokunen C.I.B. Sirun sukusiitosprosentti 6 sukupolven mukaan laskettuna (koirista 90% tiedossa) on 9,18. Esimerkiksi portugalintuonti Galao do Vale Negro löytyy Sirun sukupuusta niin äidin äidin isänä kuin isän isänä. Galao do Vale Negrolle on 11 pentuetta kenneleissä Tähtitaivaan, Beoline ja Parisade. Sirulla itsellään on yksi kahden pennun pentue.
Sirun sukulaisilta ei löydy virallisia terveystuloksia, mutta Siru itse on tutkittu polvien, sydämen ja silmien osalta. Toistaiseksi kaikki vaikuttaa terveeltä, mutta esimerkiksi monet silmäsairaudet tulevat näkyviin vasta koiran vanhenemisen myötä. Sirulla oli pentuna ongelmia maitohampaiden vaihtuvuuden kanssa ja niitä piti käydä lääkärissä asti poistamassa. Muuten hampaat ovat hyvät, vaikka Sirun siskolla onkin ongelmia purennassa. Ulkomuodoltaan Siru on podengoksi aavistuksen liian siro. Erityisesti niskanseutu kaipaisi lisää jykevyyttä. Häntä kaartuu puolestaan liian pitkälle selkää kohden, mutta korvat ja kulmaukset ovat hyvät. Samoin turkinlaatu ja yleisilme. Siru on saanut näyttelyissä kaksi kertaa laatuarvion ERI sekä kerran vara-sertin. Muuten näyttelytulokset ovat olleen pääasiassa EH:ta sekä pari H:ta. Muina harrastuksina Sirulla on ollut agility, jota olemme treenanneet muutaman kesän verran ja ottaneet osaa muutamaan epäviralliseen kisaankin – kerran ollaan jo saatu puhdas nolla rata. Vielä kun aikaa saataisiin parannettua :)
