KIRJE HEPREALAISILLE

" Jeesus Messias"- Heprealaiskirjeen valossa.

Heprealaiskirjeen kirjoittajaa ei tiedetä varmasti, koska kirjoittaja ei mainitse nimeään. Perinteisesti pidetään Paavalia kirjeen kirjoittajana, vaikka tyyli ja sanasto eivät ole "Paavalimaista". Ilmeisesti Paavalin työtoveri toimi kirjurina. Paavali oli juutalaisen lain ja historian erikoistuntija ja alkuseurakunnassa ei ollut parempaa asiantuntija kuin hän. Kirje kirjoitettiin Heprealaisille, eli messiaanisille juutalaisille Jerusalemissa.

Heprealaiskirjettä kutsutaan "viidenneksi evankeliumiksi". Neljä evankeliumia kuvaa Jeesuksen maanpäällistä toimintaa. Tämä kuvaa Hänen toimintaansa taivaassa Jumalan oikealla puolella. Aabraham ja hänen perilliset käyttivät itsestään nimitystä heprealainen. Fil. 3:5 Paavali sanoi itsestään, "Olen Benjaminin sukukuntaa heprealainen ja heprealaisista syntynyt".

Taustalla oli huoli siitä että juutalaisten perinnäis-säännöt saavat voiton elävästä uskosta Jeesukseen. Näillä perinnäis-säännöillä on suuri vaikutus tänäkin päivänä Israelissa. esim. Koscher - ruoka - ja sapattisäännöt. Heprealaiskirje on Vastakohtien ja varoitusten kirje; vastakkain juutalaisuus, ja se mitä uskovilla on Jeesuksen perillisinä . Tämä vertailu osoittaa meille että, Jeesus on Messias sekä lain ja profetioiden täyttymys.

Luku 1

Jumalan puhe ennen ja nyt

Jumala on muinoin monesti ja monin tavoin puhunut isille profeetoissa. 2. Näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassa, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, ja jonka kautta hän on myös luonut maailmat.

3. Kristus ja enkelit

Ollen Jumalan kirkkauden säteily ja hänen olemuksensa kuva, Hän ylläpitää kaikkea sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa, 4. tullen niin paljon enkeleitä korkeammaksi kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän. 5. Kenelle enkeleistä Jumala on koskaan sanonut: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä* minä sinut synnytin"? Ja taas: "Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani"? 6. Kun hän jälleen* tuo Esikoisensa maailmaan, hän sanoo: "Kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit." 7. Enkeleistä hän sanoo: "Hän tekee enkelinsä hengiksi* ja palvelijansa tulen liekeiksi." 8. Pojasta taas: "Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iäti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka. 9. Sinä rakastit vanhurskautta ja vihasit vääryyttä. Sen tähden Jumala, sinun Jumalasi, on voidellut sinua iloöljyllä enemmän kuin osaveljiäsi." 10. Vielä: "Sinä, Herra, olet alussa perustanut maan, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja. 11. Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ja ne kaikki vanhenevat kuin vaate. 12. Kuin viitan sinä ne käärit, kuin vaatteen, ja ne muuttuvat. Mutta sinä olet sama, eivätkä sinun vuotesi lopu." 13. Kenelle enkeleistä hän on koskaan sanonut: "Istu oikealle puolelleni, kunnes minä panen vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi"? 14. Eivätkö he kaikki ole palvelevia henkiä, palvelukseen lähetettyjä niitä varten, jotka saavat osakseen autuuden?

1-5.Jeesus ilmoiti meille millainen Isä meillä on, armollinen, rakastava.

Tässä On mahtava kuvaus luomisesta Golgatalle asti ja Majesteetin oikealle puolelle asettumisesta. Ap.13:30-34 löytyy selitys sille, mitä heprealaiskirjeen kirjoittaja tarkoittaa Pojan synnyttämisellä. " Mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Hän ilmestyi useina päivinä niille, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta Jerusalemiin, ja jotka nyt ovat hänen todistajiaan kansan edessä. Me julistamme teille sen evankeliumin, että Jumala on isille annetun lupauksen täyttänyt meille, heidän lapsilleen, herättäen Jeesuksen, kuten toisessa psalmissa on kirjoitettu: 'Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin'. Kun Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista, Hän ei enää palaa katoavaisuuteen. Tästä Jumala on sanonut: Minä annan teille, mitä pyhästi ja varmasti olen Daavidille luvannut."

6-14. Jeesuksen "jälleen tulo" tänne maailmaan on yhtä varma kuin ensimmäinen tulokin. "Herra itse on näet tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin. Sitten meidät tänne jääneet, silloin elossa olevat, temmataan heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin. Niin me saamme aina olla Herran luona. Rohkaiskaa siis toisianne näillä sanoilla." 1Tess.4:16-18. Enkeleillä on omat tehtävät ja ne ovat meidän kanssamme vaikka emme niitä näe kuin hyvin harvoin. Eri tehtäviä esim. vahvistaa ,varjella ja suojella. Enkeleillä oli tärkeä tehtävä Jeesuksen syntymä hetkellä, ja myös sen jälkeen. Miikael on Israelin erityissuojelija ja Gabriel on Jumalan sanansaattaja. Meitä kehotetaan kiinnittämään Katseemme Jeesukseen, joka on paljon enkeleitä korkeampi ja arvokkaampi . Siihen mitä Hän on ja mitä Hän on tehnyt . - Mitä Hän on : Kaiken perillinen, Jumalan kuva, Jumala, armahtava uskollinen ylipappi Melkisedekin järjestyksen mukaan, paremman liiton takaaja, pyhä, viaton, synnistä erotettu, korotettu taivaita korkeammalle , sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. - Mitä hän on tehnyt : ylläpitää kaikkea sanallaan, maailma ja taivaat luotu Hänen välityksellään, toimitti puhdistuksen synneistä, vapautti synnin orjat kuoleman pelosta, auttaa niitä joita koetellaan, Hänen verensä puhdistaa omantunnon, täytti isän tahdon, avasi tien kaikkein pyhimpään .

Luku 2

1.Meidän tulee siksi sitä tarkemmin kiinnittää huomiomme siihen, mitä olemme kuulleet, ettemme vain ajautuisi sen ohi. 2. Jo enkelien kautta puhuttu sana pysyi lujana, ja jokainen rikkomus ja tottelemattomuus sai ansaitsemansa rangaistuksen. 3. Kuinka me sitten voisimme välttää rangaistuksen, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti, ja joka saatettiin meille niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet. 4. Heidän kanssaan itse Jumala todisti tunnusmerkeillä, ihmeillä ja moninaisilla voimallisilla teoilla sekä jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan.

5. Kristus ihmisenä ja Vapahtajana

Jumala ei alistanut enkelien alaiseksi tulevaa maailmaa, josta me puhumme. 6. Joku on jossakin kohdassa todistanut: "Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai Ihmisen Poika, että pidät hänestä huolen? 7. Sinä asetit Hänet vähäksi aikaa enkeleitä alemmaksi,[mutta sitten] seppelöit hänet kirkkaudella ja kunnialla, alistettuasi kaiken hänen jalkojensa alle." 8. Alistaessaan kaiken hänen valtaansa hän ei jättänyt mitään siihen alistamatta. Nyt emme kuitenkaan vielä näe kaikkea Hänen vallassaan olevaksi. 9. Hänet, Jeesuksen, joka vähäksi aikaa oli asetettu enkeleitä alemmaksi, me näemme kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien puolesta maistanut kuolemaa. 10. Saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen Hänen, jonka tähden ja kautta kaikki on, sopi tehdä heidän pelastuksensa Päämies kärsimysten kautta täydelliseksi. 11. Pyhittäjä ja pyhitettävät ovat näet kaikki alkuisin yhdestä. Siksi hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi. 12. Hän sanoo: "Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä." 13. Taas: "Minä panen turvani häneen." Ja jälleen: "Tässä olen minä ja lapset, jotka Jumala on minulle antanut!" 14. Koska siis lapsilla on veri ja liha, hänkin tuli niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, että hän kuoleman kautta kukistaisi sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on, Perkeleen, 15. ja vapauttaisi kaikki, jotka kuoleman pelosta koko elämänsä olivat olleet orjuuden alaisia. 16. Hän ei ota huomaansa enkeleitä, vaan Aabrahamin jälkeläiset hän ottaa huomaansa. 17. Hänen oli tultava kaikessa veljiensä kaltaiseksi, että hänestä tulisi laupias ja uskollinen Ylimmäinen Pappi tehtävissään Jumalan edessä, sovittaakseen kansan synnit. 18. Koska hän on itse kärsinyt ja ollut kiusattu, hän voi auttaa kiusattuja.

1-4. Monet ajautuvat maailmanvirrassa pelastusrenkaan ohi ,monille se olisi tarjolla mutta jostain syystä siihen ei uskalleta tarttua . Miksi Jeesusta hävetään ? Joh. 3:16,17.

5-13 . Tämä nykyinen maailma ei ole täysin Kristuksen vallassa (jae 18, vertaa myös Matt 4:8-10), vaikka voitto Saatanasta onkin jo Golgatalla saatu (jae 14). Lutherin käyttämä kuva saatanasta "Jumalan kahlekoirana" on hyvä: Paholaisella on tässä maailmassa tietty, rajattu toiminta-alue. Lankeemuksemme johtuvat siitä, että menemme, ajelehdimme (jakeet 1-4) hänen hallinta-alueelleen. Kahlehditusta vihaisesta koirasta ei ole vaaraa, jos ei mene liian lähelle sitä. Se mikä teissä on on suurempi voima kuin se mikä on maailmassa.

Ihmiset kruunasivat Hänet orjantappuroilla, mutta Isä kirkkaudella ja kunnialla.Viittaus Messias psalmiin 22: 2 Jeesuksen sanat Golgatalla, Hän lauloi tämän psalmin. 7-8 Pilkkaajien sanat 14-17 Ristiin naulitseminen 18 Vaateiden jako 22-25 Ylösnousemus ja ilmestyminen opetuslapsille 27-31 Tulevaisuuden valtakunta 13-18. Jeesus ei tullut tänne enkelinä vaan ihmisenä , siksi Hän tietää tarkalleen mitä ihmisenä oleminen on , ja kykenee täysin vapauttamaan meidät kuoleman orjuudesta ja pelosta. Vahvistaa Sanan tunnusmerkeillä vielä tänäänkin, sillä hän on sama eilen, tänään ja ikuisesti.

Kun ylimmäinen pappi uhrasi karitsan temppelissä, niin hän levitti kätensä ja huusi se on täytetty. Tämä tapahtui Jerusalemin temppelissä myös silloin kun Jeesus huusi ristillä se on täytetty. Jäikö siitä jotain täyttämättä? ei sillä se avasi meille tien kaikkein Pyhimpään. Tämän vahvisti myös se kun temppelin paksu esirippu repesi ylhäältä alas asti

Matteus 27: 50. Jeesus huusi jälleen kovalla äänellä ja antoi henkensä. 51. Sillä hetkellä temppelin väliverho repesi kahtia ylhäältä alas asti, maa järisi, kalliot halkeilivat, 52. hautoja aukeni, ja monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös. 53. He lähtivät haudoistaan, tulivat hänen ylösnousemuksensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja näyttäytyivät monille. 54. Kun sadanpäällikkö ja hänen kanssaan Jeesusta vartioivat miehet näkivät maanjäristyksen ja mitä muuta tapahtui, he pelästyivät suuresti ja sanoivat: "Totisesti tämä oli Jumalan Poika."

Luku 3

Mooses ja Kristus

Tämän tähden te pyhät veljet, jotka olette taivaallisesta kutsumuksesta osallisia, kiinnittäkää mielenne tunnustuksemme Apostoliin ja Ylimmäiseen Pappiin, Jeesukseen, 2. joka on uskollinen asettajalleen, kuten Mooseskin oli "uskollinen hänen koko talossaan." 3. Moosekseen verraten Hänet on katsottu niin paljoa suuremman kirkkauden arvoiseksi kuin talon rakentajan kunnia on suurempi kuin talon. 4. Jokainen talohan on jonkun rakentama, mutta kaiken rakentaja on Jumala. 5. Mooses oli tosin palvelijana uskollinen kaikissa Hänen talonsa asioissa todistukseksi myöhemmin sanottavasta. 6. Kristus taas on uskollinen Poikana, Hänen huoneensa haltijana. Hänen huoneensa olemme me, jos loppuun asti pidämme vahvana toivon rohkeuden ja kerskauksen.

7. Epäusko ja tottelemattomuus Sen tähden Pyhä Henki sanoo: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, 8. älkää paaduttako sydämiänne, kuten teitte kapinoidessanne kiusauksen päivänä erämaassa, 9. jossa teidän isänne kiusasivat ja koettelivat minua, vaikka olivat nähneet minun tekojani 40 vuotta. 10. Sen johdosta minä vihastuin tähän sukuun ja sanoin: 'Aina he eksyvät sydämessään'. He eivät kuitenkaan oppineet tuntemaan minun teitäni. 11. Niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepotaukooni'. 12. Varokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta. 13. Kehottakaa toisianne joka päivä niin kauan kuin sanotaan: "tänä päivänä", ettei teistä kukaan synnin pettämänä paatuisi. 14. Me olemme näet tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme alkaneessa luottamuksessa vahvoina loppuun asti. 15. Sanotaanhan: "Tänä päivänä, jos te kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydämiänne, kuten teitte kapinoidessanne." 16. Ketkä, vaikka kuulivat, kapinoivat? Eivätkö kaikki, jotka olivat Mooseksen johdolla lähteneet Egyptistä? 17. Keihin hän oli vihastunut 40 vuotta? Eikö niihin, jotka olivat tehneet syntiä, joiden ruumiit sortuivat erämaahan? 18. Keille hän vannoi, etteivät he pääse hänen lepotaukoonsa? Eikö epäuskoisille tottelemattomille? 19. Näemme siis, että epäuskon tähden he eivät voineet päästä siihen.

1-3. Vaikka Mooseskin oli ihminen jolla oli omat heikkoutensa , Jumalan silmissä hän kuitenkin hoiti sen papillisen tehtävän mikä hänelle oli annettu. Jeesus on paljon Moosesta suurempi ja parempi , kuten Luoja on verrattuna luotuun.

7-9. Koetuksissa voi kasvaa tai paatua ja katkeroitua. Kun säilytämme luottamuksen Jumalaan niin kaikki vaikuttaa meidän parhaaksemme, eikä mikään voi erottaa meitä Hänen rakkaudestaan. Meidän on tärkeää huomata, että Vanhan Testamentin tapahtumat eivät ole vain taaksejäänyttä historiaa, vaan ne ovat yhä uudelleen ja uudelleen toistuvaa historiaa. Ensimmäinen "kierros" tapahtui Mooseksen aikana. Psalmien syntyessä oli uudelleen varoitettava kansaa kapinoinnista Jumalaa vastaan. Kolmannen kerran varoitus kuului heprealaiskirjeen syntyaikana. Neljännen kerran sen tulisi kuulua meidän aikanamme. Huomaa kirjoittajan ajatus Vanhan testamentin tekstien ajankohtaisuudesta: jakeessa 7: "...Pyhä Henki sanoo" - ei "sanoi". Mooseksen aikana kansa halusi palata Egyptiin, Heprealaiskirjeen kirjoittaja joutui varoittamaan lukijoitaan palaamasta juutalaisuuteen. Meilläkin on vaara palata takaisin maailmaan. Epäusko ja tottelemattomuus eivät ole vain Heprealaiskirjeen syntyajan syntejä, vaan ne uhkaavat kaikkien aikojen kristittyjä, myös meitä.

Luku 4

1-11 . Neljäs luku alkaa voimakkailla sanoilla "Olkaamme siis varuillemme", tai oikeastaan "Olkaamme peloissamme" (*fobeoo*). Näin siksi, ettei vain kenellekään kävisi huonosti. Hyvä sanoma oli kerrottu ja julistettu (*euangelizoo*) israelilaisillekin. Siis jo Vt:n aikana evankelioitiin, julistettiin Jumalan hyviä lupauksia, Hänen pelastussuunnitelmaansa. Kuitenkin tuo viesti kaikui kuuroille korville, se ei hyödyttänyt kuulijoita, koska sitä ei otettu uskossa vastaan. Ei lottovoittoakaan voida pakolla luovuttaa voittajalle, jos tämä vain itsepintaisesti kieltäytyy ottamasta sitä vastaan. Uskolla me suostumme ottamaan vastaan Jumalan meille antaman lahjan. Jumala on valmistanut meille tien lepoon ja rauhaan nyt ja tulevaisuudessa. Pelastus on Jumalan puolelta äärettömän suuri tarjous, joka kieltäytyy ottamasta tämän vastaan joutuu tuomittavaksi, tästä levosta käsin saamme myös asioida niillä leivisköillä mitkä meille on annettu. Sapatinlepotauon jälkeen työt jatkuvat kirkkauden kodissa, niin kuin jatkui luvatun maan valloitus Kanaanin maassa lepotauon jälkeen.

12-16. Jeesus kulki läpi taivasten, leeviläiset papit läpi esipihojen ja ylipappi kerran vuodessa kaikkein pyhimpään. Ylipappi edusti koko kansaa ja toimitti suurena sovintopäivänä sovituksen itsensä ja kansansa puolesta. Kansa astui Jumalan eteen ylipapin välityksellä, me saamme käydä Jumalan kasvojen eteen Jeesuksen kautta.

Jakeet 12-13 liittävät Jumalan ja Hänen Sanansa yhteen. Jumala on elävä. Hänen sanansa on myös elävä ja voimallinen, aktiivinen ja vaikuttava (energees). Jumala itse on sitoutunut sanaansa, vrt. Joh 1. Jos siirrämme Raamatun Sanan syrjään, niin samalla Jumala joutuu syrjään meidän elämästämme. Muualta emme voi Jumalaa löytää ja kohdata kuin Hänen sanastaan. Sana on elävä, se lahjoittaa meille iankaikkisen elämän. Se on voimallinen, se voi julistaa syntimme anteeksiannetuiksi. Sana on myöskin kuin terävä miekka. Se tutkii meidät ja paljastaa, millaisia me olemme. Se ei paljasta vain tekosyntejämme, vaan myös salaisimmat ajatuksemme. Se `tunkee lävitse' ja tuo kaiken päivänvaloon. Mikään ei jää kaikkivaltiaalta Jumalalta salaan. Kaikki tulee kerran paljastetuksi ja Jumalan eteen tuomittavaksi. Vaikka Sana tekee meille näin, me emme saa ylenkatsoa sitä ja torjua pois. Sillä vain se sama Sana, ja yksin se, voi myös parantaa meidät miekan jäljiltä, sillä siinä sanassa Kristus asuu.

Kristus on ollut kaikessa kiusattu ja koeteltu samalla tavoin kuin me, sillä erotuksella, että Hän ei koskaan langennut syntiin. Kukaan ei ole kulkenut tietä, joka olisi Hänelle vieras. Siksi Hän on paras auttajamme ja lohduttajamme. Hän ei vain sääli ja voivottele meidän ahdistuksiamme ja murheitamme, vaan tulee niihin mukaan, itse kärsien kanssamme ja ottaen meiltä taakkamme pois. Tämän vuoksi me saamme käydä Hänen eteensä uskalluksella, rohkeasti ja luottamuksella rukoilemaan apua. Hänen valtaistuimensa on armon istuin (vrt. Room 3:25). Hän on luvannut meille armonsa ja laupeutensa. Konkreettisesti Kristus palvelee meitä ehtoollispöydässä.

Luku 5

1-5. "Tänä päivänä minä sinut synnytin" viittaa Jeesuksen ylösnousemukseen: Ap. 13: 32,33 Ps. 2:7 Ps. 110:4 "Me julistamme teille sen evankeliumin, että Jumala on isille annetun lupauksen täyttänyt meille, heidän lapsilleen, herättäen Jeesuksen, kuten toisessa psalmissa on kirjoitettu: 'Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin'. Kun Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista, hän ei enää palaa katoavaisuuteen. Tästä Jumala on sanonut: Minä annan teille, mitä pyhästi ja varmasti olen Daavidille luvannut. Sen tähden hän myös toisessa paikassa sanoo: "Sinä et salli Pyhäsi ruumiin maatua".

5-10. Jeesus osoitti suuren riippuvaisuutensa Isään palavalla rukouselämällä. Hän oppi erityisen kuuliaisuuden joka kesti ristin kuolemaan asti. Melkisedekin järjestyksen mukaista pappeutta toistetaan monta kertaa, koska Jeesuksen pappeus poikkesi niin paljon siitä, mitä juutalaiset olivat papin virasta oppineet ymmärtämään. Nyt kirjoittaja pääsee pääaiheeseensa: Kristus on ylimmäinen pappi Melkisedekin järjestyksen mukaan.

Jakeissa 1-4 kirjoittaja esittelee Vt:n asettamat vaatimukset ylimmäiselle papille. Jakeissa 5-10 osoitetaan, että Jeesus on täyttänyt nämä vaatimukset. Esitystapa noudattaa ns. kiastista järjestystä. Kun ensin on esitetty vaatimukset a-b-c-d-e, niin sitten niiden täyttäminen esitetään käännetyssä järjestyksessä e-d-c-b-a. Antiikin aikana tämä oli yleisesti käytetty tyylikeino. Vt:n vaatimukset ylimmäiselle papille:

5:1 a) Ylimmäisen papin täytyi olla ihminen, niiden joukosta valittu, joiden puolesta hän toimi pappina.

5:1 b) Hänen tehtävänsä oli hoitaa ihmisten suhdetta Jumalaan ja sitä hän toimitti uhraamalla uhreja syntien sovittamiseksi.

5:2 c) Koska hän oli itsekin ihminen, hän saattoi ja hänen tuli sääliä muita ja kohdella heitä myötätuntoisesti.

5:3 d) Ihmisenä hänkin lankesi syntiin ja siksi hänen täytyi uhrata itsensäkin edestä.

5:4 e) Kukaan ei voi itse ottaa ylimmäisen papin asemaa ja arvoa itselleen, vaan Jumala kutsuu ja asettaa tehtävään. Jeesus täytti vaatimukset:

5:5 e) Jeesuskaan ei itse ottanut ylimmäisen papin virkaa, vaan Jumala asetti Hänet siihen. Hän ei tullut Aaronin suvusta, vaan Melkisedekin järjestyksen mukaan vrt. Ps 110, 1 Moos 14.

5:7 d) Jeesuskin uhrasi Jumalalle itsensä edestä. Hänen uhrinsa oli rukousta (vrt. 13:15 ja Ilm 8:2-5). Ehkä kirjoittajalla on ollut mielessään Jeesuksen taistelut kiusauksissa, Getsemanessa ja ristillä. Koko Hänen elämänsä oli koettelemusta, jotta Hänet havaittaisiin uskolliseksi toisin kuin muut ihmiset (vrt. Fil 2:8). Ahdistuksissaan Jeesus uhrasi rukouksia Jumalalle.

5:8 c) Jeesus oppi kuuliaisuuden kärsimystensä kautta, ts. osoitti loppuun asti kuuliaisuuttaan. Jumalalle. Ihmisen osan täysin eläneenä Hän voi auttaa meitä monin tavoin kiusattuja (2:18, 4:15). 5:9 b) Jeesus uhrasi yhden ainoan, mutta kaikille kaikkialla ja joka aika riittävän uhrin, itsensä. Siinä syntiuhrissa on meidän kaikkien iankaikkisen autuuden/pelastuksen perusta.

5:10 a) Melkisedek oli historiallinen hahmo, mutta samalla hänessä oli jotakin yli tavallisten inhimillisten mittojen ulottuvaa. Jotain samaa on Kristuksessa. 1Mo. 14:18,19 Toi Aabrahamille leipää ja viiniä, tässä on myös esikuva siitä miten Jeesus siunaa meitä ja antaa uutta voimaa. Hän otti leivän ja sanoi : tämä on minun ruumiini ja otti maljan tämä on uusiliitto minun veressäni joka teidän edestänne annetaan.

Luku 6

1-6. Jae 6 on jatkuvaa tekemistä ilmaiseva verbi muoto , niin kauan kuin ihminen hylkää Jeesuksen ei ole enää uhria syntien vuoksi. Messiaan hylkääminen ja hänen pelastavan voimansa kieltäminen asettaa ihmisen niiden joukkoon, jotka ristiinnaulitsevat hänet petturina, vääränä Messiaana . Niin kauan kuin tämä jatkuu ei ole pelastusta, mutta kun luopiot lakkaavat ristiinnaulitsemasta Jeesusta, heidät voidaan uudistaa parannukseen ja he pelastuvat.

9-12. Ei tilaa laiskuudelle ja velttoudelle , turmeltunut luonne vie helposti tv:n eteen aikaa kuluttamaan.

13-20. Kuuliaisuudesta on oma palkkansa ja siunaus jo nykyisessä elämässä. Jae 19 Jeesuksen sovitus armoon ja taivaan kotiin asti. Meidän on tehtävä ero lankeemuksen ja luopumisen välillä. Jokainen ihminen lankeaa päivittäin syntiin, tekee sellaista, mikä murehduttaa Jumalamme mielen. Mutta oikea kristitty myös päivittäin pyytää syntejään anteeksi. Silloin tilanne alkaa olla vakava, kun emme enää tahdo tunnustaa syntejämme ja rukoilla anteeksiantamusta. Luopumus on sitä, että näin tietoisesti käännetään selkä Jumalalle, harkitusti hylätään Kristus, sanoudutaan irti Hänestä ja julkisesti häväistään Häntä. Jätetään valkeus ja valitaan pimeys. Liitytään ehdoin tahdoin niihin, jotka haluavat päästä eroon Kristuksesta.

Jeesus antaa meille toivon nyt ja tulevaisuudessa. Vt:n heprean kieli on rikas toivoa merkitsevistä sanoista. Katsotaan lyhyesti viittä eri sanaa:

1) Kawa: Toivo joka antaa uutta voimaa, alkuperäinen merkitys on "vääntää tai pingottaa jotain". Se liittyy työhön jossa heikkoja säikeitä väännettiin ja venytettiin vahvaksi köydeksi. Tästä sana tuli vertauskuvallisesti merkitsemään kestämistä vaikeassa tilanteessa. Hengellisesti tämä tarkoittaa toivoa Herran lupauksiin, ja kun me niitä toivomme niin meidät yhdistetään Hänen voimaansa ja vahvistetaan kestämään elämän paineita. Toivo Jumalan apuun antaa yliluonnolliset voimat . Daavid säilytti toivon vaikeissakin tilanteissa. Kerrotaan että ne jotka menettivät toivon Hitlerin keskitysleireillä eivät eläneet pitkään. Mutta ne jotka säilyttivät toivon kipinän selviytyivät paremmin vaikeissa olosuhteissa, eivätkä itse päättäneet päiviään heittäytymällä sähköaitaa vasten. Jes. 40:29. Väsyneelle voimaa "Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle yltäkyllin voimaa. Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat, mutta Herraa odottavat saavat uutta voimaa. He kohoavat siivillään kuin kotkat, he juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy." Sana odottaa on alkukielessä kawa. Tässä yhteydessä tämä tarkoittaa, "toivossa odottamista ja vahvistumista sen kautta

2) Jahal :Tämä merkitsee kärsivällistä odottamista äärimmäisessä ahdingossa. Tämä sana esiintyy useita kertoja Jobin kirjassa. Job.13:15. "Katso, vaikka hän minut tappaisi, enkö minä vielä sittenkin toivoisi? " Job.19:25."Kuitenkin: Minä tiedän Lunastajani elävän, ja viimeisenä Hän on seisova multien päällä. Kun tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti, minä saan nähdä Jumalan. Olen näkevä hänet apunani. Silmäni saavat nähdä hänet, eikä hän ole outo. Tätä sydämeni ikävöi". Jobilla oli vahva toivo iankaikkiseen elämään. Jahal merkitsee sitä, että vahvistumme koetuksissa ja katseen kääntämistä Herraan.

3) Batah: Tämä kuvaa toivoa ja luottamusta Jumalaan, elämänsä jättämistä Hänen käsiinsä PSALMI 16 Herraan turvaava Daavidin psalmi " Varjele minua, Jumala, sillä sinuun minä turvaan. Minä sanon Herralle: "Sinä olet minun Herrani, paitsi sinua minulla ei ole mitään hyvää." Ja pyhille, jotka ovat maassa: "Nämä ovat ne jalot, joihin on minun koko mieltymykseni." Monta tuskaa on niillä, jotka rientävät vieraan [jumalan puoleen]. Minä en uhraa niille verta juomauhriksi enkä päästä huulilleni niiden nimiä. Herra on minun perintöosani ja maljani. Sinä hoidat arpani. Osakseni ovat tulleet ihanat seudut, ja kaunis on perintöosani. Minä kiitän Herraa, joka on minua neuvonut. Yölläkin siihen sisimpäni kehottaa. Minä pidän Herran aina edessäni. Kun hän on oikealla puolellani, minä en horju. Sen tähden sydämeni iloitsee ja sieluni riemuitsee, ja myös ruumiini asuu turvassa.(lepää toivossa engl. käännös) Sinä et hylkää sieluani tuonelaan etkä salli Pyhäsi [ruumiin] maatua*. Sinä neuvot minulle elämän tien. Ylenmäärin on iloa sinun kasvojesi edessä, ihanuutta oikeassa kädessäsi iäti." Tämä toivo perustuu siihen kun tiedetään mitkä ovat Jumalan lupaukset. Aabraham oli täysin varma siitä ,että minkä Jumala oli luvannut, sen Hän myös täyttää. Room: 4:21

4 )Hasa: Alkuperäinen merkitys on "etsiä suojaa, pakopaikkaa tai suojelua" Sanl. 14:32 -35" Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan. Viisaus asuu ymmärtävän sydämessä, mutta tyhmien sydämestä sitä ei tapaa*. Vanhurskaus korottaa kansan, mutta synti on kansakuntien häpeä. Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, kunnoton taas hänen vihansa."

5) Sabar: Katsoa hellittämättä lupaukseen " Tutkia, katsoa tarkkaan jotain" Hiskia käytti tätä sanaa kun oli kuoleman sairas. Jes.38: 17-20 " Tee minut terveeksi. Anna minun elää. Onneksi muuttui minulle katkera murhe. Sinä rakastit minun sieluani, nostit sen turmion* kuopasta, sillä sinä heitit kaikki minun syntini selkäsi taakse. Eihän hauta* sinua kiitä, ei kuolema sinua ylistä. Eivät hautaan vaipuneet pane toivoaan Sinun totuuteesi. Elävät, sinua kiittävät, niin kuin minä tänä päivänä. Isä ilmoita lapsillesi sinun totuutesi ja uskollisuutesi. Herra on auttajani."

Vt:n profeetat ja kansa elivät Messiaan tulon toivossa, me saamme elää nyt täytetyssä toivossa, sillä olemme saaneet paremman toivon Jeesuksen sovitustyön kautta. Myös Jesaja sanoi:" On tuleva Iisain juurivesa, joka nousee hallitsemaan kansoja. Häneen kansat panevat toivonsa. "Toivon Jumala täyttäköön teidät kaikella ilolla ja rauhalla uskossa, että teillä olisi runsas toivo Pyhän Hengen voiman kautta."Rm.15:12-13.

Elämä ilman Jeesusta merkitsee elämää ilman toivoa. Ef.2:12 -14" Te olitte siihen aikaan ilman Kristusta, vailla Israelin kansalaisoikeutta ja vieraita lupauksen liitoille, ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa. Nyt sitä vastoin, kun olette Kristuksessa Jeesuksessa, te ennen kaukana olleet olette päässeet lähelle Kristuksen veressä."

Job.8:14,15 "Jumalattoman toivo katoaa. Hänen uskalluksensa on langan varassa, hänen turvanaan on hämähäkinverkko. Hän nojaa taloonsa, mutta se ei pysy pystyssä, ja hän tarttuu siihen, mutta se ei kestä. Miten voit löytää tämän toivon joka kestää kuolemankin edessä?

Job.11:13 - 20 Käänny etsimään Jumalan armoa "Jospa sinäkin valmistaisit sydämesi ja ojentaisit kätesi hänen puoleensa! Mutta jos kädessäsi on vääryys, heitä se kauas äläkä anna petoksen asua majoissasi! Niin sinä saat kohottaa kasvosi ilman häpeän tahraa, olet kuin vaskesta valettu etkä mitään pelkää. Sinä unohtaisit onnettomuutesi, muistelisit sitä kuin vettä, joka on virrannut pois. Elämäsi selkenisi kirkkaammaksi kuin keskipäivä, ja pimeänkin aika olisi kuin aamunkoitto. Silloin olisit turvassa, sillä sinulla olisi toivo. Sinä katsoisit ympärillesi ja kävisit turvallisesti levolle, asettuisit makaamaan kenenkään pelottamatta, ja monet etsisivät sinun suosiotasi. Mutta jumalattomien silmät raukeavat. Turvapaikka on heiltä mennyt, ja heidän toivonsa on huokaus."

Sak.9:11,12 Siionin vangit vapaiksi "Myös sinun vankisi minä sinun liittosi veressä* päästän pois vedettömästä kuopasta. Tulkaa takaisin varustukseen, te vangit, joilla on toivo. Tänä päivänä minä julistan: kaksin verroin minä sinulle korvaan." Myös niitä kutsutaan elävään toivoon jotka ovat pudonneet vedettömään kuoppaan. Ja luisuneet pois Herran läheisyydestä.

Toivo tuo ilon ja rauhan, lohdutuksen, kärsivällisyyden koetuksissa, suojan taistelussa, se innostaa Jumalan valtakunnan rakentamiseen ja kannustaa puhdistautumiseen päivittäin.

Luku 7

1-13. Nyt kerrotaan tarkemmin salaperäisestä Melkisedekistä. Jo Aabrahamille näytettiin esikuva siitä todellisesta pappeudesta joka kerran tulisi hallitsemaan ikuisesti. Vanhurskauden kuningas -Saalemin ja Rauhankuningas ovat Messiaan nimiä. Ei isää ei äitiä eikä sukua eikä alkua ei loppua, tämä on vastoin Mooseksen lakia , papeilla piti olla tarkat sukuluettelot. Tämä oli ensimmäinen merkki siitä että oli tulossa suurempi pappeus kuin leeviläinen pappeus. Se mitä tapahtui vt:n aikana on esikuvallista, ja on toteutunut nyt viimeisinä päivinä Jeesuksen kautta . Tämä tuo myös meille valoa salaperäiseen Melkisedekiin . Kirjoittaja toteaa, että Melkisedek on Jumalan Poikaan verrattava, hän on Kristuksen "typos", esikuva. Hänen suvustaan, elämänsä alusta tai lopusta Raamattu ei kerro mitään. Samoin Jumalan Pojallakaan ei ole alkua ei loppua. Hän oli sekä kuningas että pappi. Samoin on Kristuskin. Huomaa vielä yhtymäkohta ehtoolliseen siinä, että Melkisedek toi Aabrahamille leipää ja viiniä ja siunasi tämän.

14. Jeesus ei ollut Leeviläisten sukukuntaa , vaan Juudaan mistä Mooses ei ole mitään puhunut.

Maailman historian suurimmat käännekohdat ovat tapahtuneet Israelissa ja näin se on myös tulevaisuudessa.
Danielin 70 vuosiviikkoa eli Israelin aika (Dan: 9:21-27)
70 vuosiviikon (70 x 7) profetia.
Hän opetti minua ja sanoi:" Daniel, minä olen lähtenyt neuvomaan sinua ymmärrykseen. Kun sinä aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana ja minä olen tullut ilmoittamaan sitä. Sinä olet näet otollinen. Käsitä siis se sana ja ymmärrä näky: Sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi on säädetty 70 vuosiviikkoa. Silloin jumalattomuus päättyy, synti lukitaan sinetillä, pahat teot sovitetaan, ikuinen vanhurskaus tuodaan, näky ja profeetta vahvistetaan sinetillä ja kaikkeinpyhin voidellaan. Tiedä ja käsitä: Siitä ajasta, jolloin tuli sana, että Jerusalem on jälleen rakennetteva, Voideltuun (Kristukseen), Ruhtinaaseen asti on kuluva 7 vuosiviikkoa. (Sen lisäksi on oleva) 62 vuosiviikkoa, niin se rakennetaan jälleen toreineen ja vallihautoineen, mutta keskellä ahtaita aikoja. 62 vuosiviikon mentyä surmataan Voideltu, mutta ei hänen itsensä hyväksi. Kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta se itse saa loppunsa tulvassa. Loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty. Hän (Voideltu, Kristus) vahvistaa liiton monille yhden vuosiviikon aikana ja viikon puolivälissä hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin. Hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio kohtaa hävittäjän".
Yksi vuosiviikko on seitsemän vuoden pituinen eli 70 vuosiviikkoa on 490 vuotta.
Seitsemän vuosiviikkoa eli 49 vuotta, jonka kuluessa Jerusalem rakennettin. Rakentaminen tapahtui keskellä ahtaita aikoja (Neh. 4:17). Rakentaminen alkoi vuonna 457 eKr. ja päättyi 407 eKr. 62 vuosiviikkoa eli 434 vuotta ja voideltu surmataan 407-434 = 27 jKr. (Jeesuksen syntymä tapahtui vuonna 7 eKr., koska veroluettelointi tapahtui silloin. Ajanlaskun virheajoitus johtuu apotti Dionysius Exiguuksen laskuvirheestä vuonna 525 jKr).

Suuri todistus juutalaisille siitä, että Messias on tullut.

15-28. Ei muita välimiehiä kuin Jeesus ihmisen ja Jumalan välillä. Vaikka siihen on joitakin aina pyrkimässä tai ihmiset asettamassa.

Luku 8

Uusi liitto

1-6. Jeesus suorittaa pappispalvelusta Jumalan luona meidän puolestamme. Jeesuksen pappeus on monin verroin parempi, kuin Mooseksen suorittama pappeus, joka oli esikuva siitä minkä Jeesus sai aikaan omalla uhrillaan.

7-13. Hän antoi meille PyhänHengen opettajaksi ja lohduttajaksi. uuden elämän ja uuden sydämen, joka tuntee Herran. Jumalan tunteminen lisääntyy valtavasti, sillä jokainen tuntee Hänet sydämessään henkilökohtaisesti. Kirjoittaja lainaa profeetta Jeremian ennustusta uudesta liitosta (jakeet 8-12, Jer 31:31-34). Jeremia odotti uuden liiton toteutuvan kansan palatessa pakkosiirtolaisuudesta. Vaikka Israelin uskonnollinen elämä uudistui pakkosiirtolaisuudessa, silti ei voida puhua uudesta liitosta. Viimeisellä ateriallaan opetuslastensa kanssa Jeesus sanoi ehtoollisen asetussanoissa: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne." (Luuk 22:20) Liiton vaihtumiseen liittyi tiettyjä seurauksia. Vanha liitto oli rikottu ja oli voimaton antamaan syntien anteeksiannon. Uuden liiton tullessa sen oli väistyttävä.

Uusi liitto on: 1. tärkeämpi kuin vanha liitto 2. suurempi kuin vanha liitto 3. "sisäinen", Jumalan laki on asetettu ihmisten sisimpään 4. koko maailmaa koskeva 5. se tuo Jumalan tuntemisen 6. se tuo syntien anteeksiannon Jo Paavali oli puhunut juutalaisuudesta vanhana liittona (2 Kor 3:14), mutta vasta Heprealaiskirjeen kirjoittaja toteaa, että vanha liitto on katoamassa, väistymässä uuden liiton tieltä. Tämän kohdan perusteella kristittyjä voidaan täydellä syyllä kutsua "uuden liiton kansaksi".

Mitä "liitto" tarkoittaa? Kreikan sana "diatheekee" voidaan kääntää sekä "liitto" että "testamentti". Liitto tuo mieleemme kaksi tasavertaista sopimuskumppania, mutta Heprealaiskirje - eikä Raamattu yleensä - ajattele näin. Ihminen ei ole tasavertainen Jumalan rinnalla. Uudessa liitossa keskeisin asia on liiton välittäjä ( "vanhassa käännöksessä "välimies"), Kristus. Jeesus toimii välittäjänä ihmisten ja Jumalan välillä. Jumalan suunnitelman mukaan Jeesuksen uhri, ja PyhänHengen vuodatus lopetti vanhan liiton ajan V.30jkr. Sen näkyvä vahvistus oli temppelin hävitys V:70jkr. Joka oli lähellä tätä kirjettä laadittaessa.

Luku 9

1-10. Nekin synnit on sovitettu jotka on tehty tietämättömyydessä, yhteyden perusta on Jeesuksen uhri ei meidän oma hyvyys. Tie kaikkein pyhimpään on suljettu niin kauan kuin sitä yritetään omilla keinoilla avata. Israelissa suunnitellaan jopa eläin uhrien aloittamista.

Kirjoittaja kuvaa autiomaavaelluksen ilmestysmajaa ja sen jumalanpalvelusta, sillä Jerusalemin temppelin hävityksen jälkeen (vuonna 586 eKr.) temppelin kaikkein pyhin oli ollut tyhjä. Siellä sijainneet Aaronin sauva, manna-astia, liiton taulut ja liiton arkku (jae 4, 2 Moos 16:31-33, 2 Moos 25:16, 4 Moos 17:10) ilmeisesti katosivat sotasaaliina Babyloniaan, tosin juutalaisilla oli perimätieto, jonka mukaan ne kätkettiin ennen Jerusalemin valloitusta. Juutalaisten suurena sovituspäivänä, jota vietetään juutalaisen kalenterin seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä (3 Moos 16:29, 34, nykyään juhla tunnetaan nimellä Jom Kippur) ylipappi sai ainoan kerran, koko vuonna mennä kaikkein pyhimpään, suorittamaan kansan ja omien syntiensä sovituksen, pirskottamalla syntiuhripukin verta arkun kannelle (3 Moos 16:14-15). Veri tuotti sovituksen synneistä (3 Moos 17:11). Suurena sovituspäivänä toinen syntiuhripukki uhrattiin ja toinen päästettiin vapaaksi autiomaahan, kun sen kannettavaksi oli ensin asetettu kaikki israelilaisten synnit (3 Moos 16:20-22). Jeesus on kantanut meidän syntimme Golgatan ristille, jossa hän sovitti ne omalla verellään.

Vanhan liiton uhripalveluksen suurin ongelma oli se, että se koski vain ulkoista puhtautta . Näiden uhrien kautta saatiin aikaan sellainen puhtaus, että ihmiset voivat osallistua vanhan liiton jumalanpalveluksiin, mutta ne eivät tuoneet omantunnon puhtautta . Tie kaikkein pyhimpään, Jumalan eteen, pysyi suljettuna. Vasta Jeesus avasi tien kaikkien pyhimpään (Matt 27:51).

Liitonmaja on esikuva Jeesuksesta ja Hänen työstään:

Pronssinen uhrialttari (2 Moos. 27:1-8 ) Mennessämme sisään esipihaan näemme suoraan edessämme pronssialttarin. Se oli noin 2.25 metriä leveä ja pitkä sekä 1.5 metriä korkea. siinä uhrit tapettiin ja uhrattiin polttamalla. Puusta tehty alttari, joka peitettiin pronssilla, muistuttaa meitä rististä, jolla Jumalan Karitsa uhrattiin syntiemme edestä. Alttarin paikka kertoo meille, ettei meillä ole pääsyä Jumalan luo muutoin kuin Karitsan veren kautta.

Pronssinen vesiallas ( 2 Moos. 38:8, 40:30-32 ) Sijaitsi esipihan keskellä . Se oli suuri messingistä tehty allas. Joka oli täytetty vedellä. Pappien piti pestä siinä itsensä ennen palvelustaan. Tämä on meille esikuva päivittäisestä puhdistautumisesta sanan ja rukouksen kautta. Tullessamme elävän Sanan luo Hän kylvettää mielemme, tunteemme ja tahtomme. Anteeksiannon ja puhdistuksen esipihalta papit menivät sisään itse ilmestysmajaan.

Ilmestysmajassa oli kaksi osaa. Etumaisessa pyhässä osassa palveltiin päivittäin. Sisempään osaan kaikkeinpyhimpään, voi mennä vain ylipappi kerran vuodessa suurena sovitus päivänä. Välissä oli painava verho. Jeesuksen kuolema poisti tämän väliverhon. ; Auringon ollessa pimentyneenä repesi temppelin väliverho keskeltä kahtia. Luuk.23:45 Tämä oli varmasti suuri järkytys juutalaisille. Roomalainen sota päällikkö näki myös tämän ja antoi kunnian Jumalalle. Ainoa paikka mistä tämän voi nähdä on Öljymäki, tästä on tehty se johtopäätös, että Golgatan paikka olisi Öljymäellä. On myös kaksi muuta paikkaa mitä esitetään Jerusalemissa Golgatan paikaksi; Pyhänhaudan kirkko ja Gordonin Golgata.

Lampunjalka ( 2 Moos. 25:31-40 ) Liitonmajan pyhässä vasemmalla sivulla oli seitsenhaarainen lampunjalka. Kunkin haaran päässä oli pieni öljylamppu. Vertaa niitä ilm. 1:12-20 :ssa esiintyviin seitsemää seurakuntaa kuvaaviin lampunjalkoihin. Meidän tulee korottaa Jeesusta, joka on maailman valo. Meidän tulee toimia Hänen Sanansa valossa.

Uhrileipäpöytä ( 2 Moos. 25: 23-30 ) On vastapäätä lampunjalkaa oli kultainen pöytä, jolla oli 12 leipää edustamassa Israelin heimoja. Ne annettiin Jumalalle kiitoksena siitä, että hän ruokki heitä päivittäin mannalla taivaasta. Leivän jakaminen oli ystävyyden ja yhteyden juhlaa. Joka sapattina papit laittoivat tuoreet leivät pöydälle ja söivät ne, jotka olivat olleet pöydällä uhrina Jumalalle. Jeesus on taivaasta tullut todellinen leipä.

Suitsutusalttari (2 Moos. 30:1-10 ) On alttari, jolla papit polttivat suitsuketta rukoillessaan, tämä oli väliverhon edessä. Suitsuke on rukouksen vertauskuva. Se valmistettiin Jumalan antamien ohjeiden mukaan. Suloinen tuoksu levisi myös kaikkeinpyhimpään. Jeesus rukoilee nyt puolestamme Isän edessä, ja hengessä rukoilemamme rukoukset saavuttavat Hänen valtaistuimensa.

Liitonarkki ( 2 Moos. 25: 10-17 ) Oli kaikkeinpyhimmässä , se loi puusta tehty arkku, joka oli päällystetty kullalla. Puu puhuu Jeesuksen ihmisyydestä, kulta hänen jumaluudestaan. Arkun sisällä olivat kivitaulut, joille Jumala oli kirjoittanut kymmenen käskyä, manaa sisältävä astia ja Aaronin sauva, joka kukki ja tuotti kypsiä manteleita. Jeesus piti ja täytti lain täydellisesti. Arkun kulmissa oli renkaat, joiden läpi työnnettiin sauvat, joilla kannettiin arkkua olkapäillä koko luvattuun maahan kestävän matkan ajan. Jeesus on meidän kanssamme, ja me "kannamme" Hänen läsnäoloaan mukanamme koko kotimatkan ajan.

Armoistuin ( 2 Moos. 25:17-21 ) Sen päällä olivat kultaiset kerubit siivet levitettyinä peittämässä paikkaa missä Jumala ilmaisi läsnäolonsa näkyvästi kirkkaana pilvenä. Kerran vuodessa ylipappi pirskotti eläinuhrin verta armoistuimelle. Meidän sijaisemme on suorittanut lunastuksen, niin että Jumalan kirkkaus voi ilmestyä meille.

Parempi palvelutehtävä 11-16. Miksi Jeesuksen piti mennä taivaaseen? Hän sanoi : " se on teille tarpeellinen, että minä menen pois; sillä ellen minä mene pois, niin ei Lohduttaja tule teidän tykönne; mutta jos minä menen pois, niin minä hänen teille lähetän". ( joh.16:7 Biblia ) Hän ei voinut olla läsnä kaikkialla niin kauan kuin oli maailmassa lihan ruumiissa. Olisihan se ollut mahtavaa tavata Jeesus Galileassa, mutta meidän yhteytemme olisi ollut rajoitettua, jos olisit päässyt hänen luokseen väen tungoksen läpi, tapaamisaika olisi luultavasti kestänyt muutaman minuutin. Nyt voit olla Hänen kanssaan aina, Pyhän Hengen kautta. Hän vapauttaa meidät myös muotomenoista ja muista kuolleista teoista palvelemaan elävää Jumalaa hengessä. Jeesuksen sovitustyön kautta meillä on jo nyt monia hyviä asioita täällä, - olemme saaneet ennakkoperintöä. Meidät puhdistetaan synnin syyllisyydestä ja vallasta; synnin vaikutuksesta ja olemassaolosta vapaudumme Jeesuksen tullessa. Pyhitys on kerralla tapahtuvaa sekä jatkuvaa. Meidät pyhitetään siinä hetkessä, kun otamme vastaan Jeesuksen sovitustyön, ja saamme taivaan kansallisoikeuden. Meitä pyhitetään myös jatkuvasti päivittäin, eli olemme pyhiä joita pyhitetään

Jeesus hankki ikuisen perinnön kaikille, jotka ottavat sen vastaan. Hän jätti meille testamenttinsa, Uuden testamentin. Hän nousi kuolleista ja hänestä tuli välimies, testamentin jakaja, joka valvoo, että perilliset saavat sen, mikä heille on luvattu. Meidän tulee lukea hänen testamenttinsa kaikessa maailmassa ja kutsua heitä saamaan perintönsä, joka on maailman arvokkain perintö. Saamme tehdä tämän iloiten ja nauttia samalla omasta perinnöstämme. Kertakaikkinen uhri merkitsee sitä, että pelastus on lopullisesti valmis, sitä ei enää saa - eikä voi - täydentää omilla teoilla yms. Kristuksen uhri ei puhdista meitä vain kultillisesti puhtaiksi, vaan se puhdistaa myös omantunnon, se antaa syntien anteeksiantamuksen . Koska emme enää tarvitse hyviä tekoja pelastuksen ansaitsemiseen, voimme nyt palvella niillä Jumalaa

. Jakeessa 16 on rinnakkain kreikan kielen "diatheekee"-sanan kaksi merkitystä: "liitto" ja "testamentti". Testamenttikin on tavallaan liitto: siinäkin on kaksi osapuolta, mutta täydellinen päätäntävalta on testamentin tekijällä. Saaja on vain vastaanottaja, hän ei voi määrätä testamentin sisältöä. Kirjoittaja huomauttaa, ettei testamenttia voida panna täytäntöön, jos ei voida osoittaa testamentin tekijän kuolleen . Vanhan liiton aikana riitti uhrieläinten kuoleminen . Sen sijaan uuden liiton voimaantuloon vaadittiin Jeesuksen kuolema. Tämä kohta on yksi niistä, joka puhuu salatulla tavalla Jeesuksen jumaluudesta.

17-28. Jumala on opettanut meille vanhanliiton eläinuhrien kautta ymmärtämään Jeesuksen sovitustyön ja ottamaan sen vastaan omassa elämässämme. Jumala määräsi pääsiäislampaiden uhraamisen . Kun uhraaja uskossa turvautui tähän uhriin syntiensä vuoksi, niin hän sai anteeksiannon. Vuotuiset juhlat, pääsiäinen, helluntai, pasuunansoitonjuhla ja lehtimajajuhla olivat suuren ilon aikoja, ja ovat sitä vieläkin.

Kerran vuodessa, ylimmäinen pappi meni kaikkeinpyhimpään uhraamaan kansan ja omien syntien edestä. Siitä syntyi suuri ilo, kun pappi palasi elävänä takaisin, kuunneltiin tarkkaan kuuluiko viitanliepeessä olevin tiukujen helinä, jos se loppuisi , niin pappi pitäisi vetää kuolleena ulos kaikkienpyhimmästä. Aaronin kaksi poikaa kuoli papillisissa tehtävissä, koska eivät toimineet Jumalan säätämällä tavalla.

Jumala hyväksyi Jeesuksen uhrin täydellisesti. Jeesuksen ylösnousemus ja Pyhän Hengen tulo helluntaina vahvisti meille tämän. Pian Ylipappimme palaa takaisin. Jeesuksen uhrin suuri totuus välähti Johannes Kastajan mieleen, kun hän huusi Jeesuksen nähdessään : "Katsokaa, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin" , Siinä oli Hän, jossa vanhanliiton uhrit saivat täyttymyksensä! Sadat miljoonat ihmiset ovat saaneet kokea Jeesuksen veren vapauttavan ja parantavan voiman. He ovat saaneet vapautua synnin, kuoleman ja paholaisen vallasta, uudestisyntymisen kautta. Tässä olisi vapautus myös Suomen sidotulle kansalle, joka kärsii paholaisen orjuudessa, ja tekee sen vaikuttamia järjettömiä tekoja. Jeesus sanoi: " Joka ei synny uudesti ylhäältä, eli Jumalasta hän ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa". Mutta joka on syntynyt Jumalasta näkee hengen silmillä Jumalan rakkauden valtakunnan, ja myös paholaisen vihan valtakunnan. Jeesuksen veren kautta meillä on pääsy kaikkeinpyhimpään, eli Jeesuksen armonvaltakuntaan ja Jumalan lapseuteen täällä, ja tämän elämän jälkeen kirkkauden kotiin. Tämä on suuri ilon aihe!

Jeesus sovitti kaikkien synnit, mutta kaikki eivät ota Häntä vastaan. Hänen sovitustyöstään hyötyvät vain ne, jotka siihen uskossa turvautuvat. Jakeessa 22 kirjoittaja sanoo, että lähes kaikki puhdistetaan verellä. Vanha Testamentti tunsi siis muitakin "puhdistusvälineitä" kuin veren:

1. tuhka ( 4 Moos 19:17-19)

2. tuli (4 Moos 31:21-24)

3. vesi (4 Moos 31:21-24) On tärkeää nähdä, että vain veri tuo sovituksen, nuo muut toivat vain puhdistuksen ulkoisesta saastaisuudesta (3 Moos 8:15, 4 Moos 17:11).

Voimme sanoa, että Vanhan Testamentin uhrit olivat toisaalta valmistusta todelliselle uhrille, Kristuksen kuolemalle ja toisaalta ne olivat väliaikaisratkaisu, jolla syntien puhdistaminen hoidettiin Kristuksen tuloon asti.

Ylipappinamme Jeesuksella on kolme tehtävää:

1. Hän suoritti lopullisen uhrin syntien anteeksiantamiseksi

2. Nyt Hän rukoilee meidän puolestamme

3. kerran hän tulee takaisin tuomitsemaan maailman Jakeessa 26 voidaan nähdä selvä viittaus Jes 53:12:een: "Minä annan hänelle paikan suurten joukossa, hän saa jakaa saalista mahtavien kanssa, koska hän antoi itsensä kuolemalle alttiiksi ja hänet luettiin rikollisten joukkoon. Hän otti kantaakseen monien synnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa. vanhan käännöksen "ilman syntiä" on nyt kirkkoraamatussa, "mutta ei enää synnin tähden". Kun Kristus tulee toisen kerran, Hän ei tule enää suorittamaan syntien sovitusta vaan tuomiota. Silloin Kristukseen uskovat saavat pelastuksen, mutta hänet hylänneet joutuvat kadotukseen. Uusi käännös on selventänyt tätä kohtaa.

Jeesuksen veren kautta meillä on pääsy kaikkeinpyhimpään, eli Jeesuksen armon valtakuntaan ja Jumalan lapseuteen täällä, ja tämän elämän jälkeen kirkkauden kotiin. Tämä on suuri ilon ja toivon aihe! Jeesus sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne".

Uskovat tietävät sen, että veri on vuodatettu meidän edestämme, mutta kaikki eivät tiedä sitä mitä merkitsee se kun meidät on sivelty verellä. Raamatussa puhutaan vuodatetusta verestä ja sivellystä verestä. 2Moos.12 " Ottakoot he sen verta ja sivelkööt sillä molemmat pihtipielet ja ovenpäällisen niissä taloissa, joissa he sitä syövät. ( Pääsiäiskaritsaa) "Veri on teidän merkkinänne taloissa, joissa olette. Nähdessäni veren, minä menen ohitsenne, eikä rangaistus ole tuhoava teitä, kun minä rankaisen Egyptin maata. Tämä päivä olkoon teille muistopäivä, ja viettäkää sitä Herran juhlana. Sukupolvesta sukupolveen viettäkää sitä ainaisena säädöksenä." Verestä ei ollut mitään hyötyä niinkauan, kuin se oli maljassa, vasta sitten siitä oli hyötyä kun sitä oli sivelty oven pihtipieliin. Tässä on meille esikuva Jeesuksen verestä, miten se suojaa meitä ja vaikuttaa meissä. Tuhooja ei voi koskea niihin, joiden sydämen pihtipielet on sivelty Jeesuksen verellä.

Miten Jeesuksen veri on sivelty meidän sydämen päälle? Tämä on tärkeää tietää, sillä muuten emme pääse osalliseksi veren täydestä voimasta.

1) Sen sivelee päällemme meissä asuva Jumalan Pyhä Henki. Tämä tapahtuu kun uskon kautta otamme vastaan Jeesuksen sovitustyön, ja kun todella uskomme Hänen työnsä riittävyyteen. On olemassa vaara, että jäämme vaille sitä suurta siunausta minkä Herran pöytä meille tarjoaa. 1Kor.11: 29,30 "Sillä joka syö ja juo erottamatta Herran ruumista muusta, syö ja juo tuomioksensa. Sen tähden onkin teidän joukossanne paljon heikkoja ja sairaita, ja moni on nukkunut pois." Engl. käännös:" Te olette jääneet heikoiksi, koska ette usko Jeesuksen veren saavuttamaan täydelliseen voittoon!" Ehtoolliseen osallistumisesta ei ole mitään siunausta, jos ei uskon kautta ymmärrä sen merkitystä Jos uskomme, että Jeesus on kantanut syntimme ja sairautemme, niin silloin ensimmäiseksi käännymme Hänen puoleensa kun apua tarvitsemme. Jos etsimme apua vain lääkäreiltä, niin se ei kovin paljon osoita uskoa veren voimaan. Myös lääkärit ovat Jumalan siunaus ihmisille, koska tekevät työtä ihmisen parantumisen puolesta. Voimme turvautua lääkärin apuun, jos etsimme myös Jumalan apua.

10 Luku

1-4 Kristus kumosi Vt:n seremonialain, jolla tarkoitetaan säädöksiä uhreista ja pyhittäytymistä Jumalan edessä. Tämä on todettu jo edellä, esim. 7:18, 8:10. Niillä oli siis merkityksensä vain Kristukseen asti (Jumalan 10 käskyä on edelleen meille voimassa elämän omana lakina). Me saamme elää yhdestä ainoasta, mutta täydellisestä, Kristuksen uhrista, jolla koko ihmiskunta on pyhitetty.

Jeesus täytti Vt:n uhrit, jotka löytyy 3Mo Luvut 1 - 8

Polttouhrin

-Rm.5: 2. Hänen kauttaan me olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa nyt olemme, ja kerskatkaamme Jumalan kirkkauden toivosta.

Ruokauhrin

-Joh. 12: 24. Totisesti minä sanon teille: jos vehnänjyvä ei putoa maahan ja kuole, se jää yksin. Mutta jos se kuolee, se tuottaa runsaan sadon

-Joh.6:51. Minä olen elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Minun ruumiini on leipä, jonka minä annan, että maailma saisi elämän.

Yhteysuhrin

- kol. 1: 20. Tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, Jumala sovitti hänen kauttaan itsensä kanssa kaikki sekä maan päällä että taivaissa.

Syntiuhrin

- Rm. 8:3. Mitä laki ei voinut saada aikaan, koska se oli turmeltuneen luonnon kautta tullut heikoksi, sen Jumala teki lähettämällä oman Poikansa syntisen ihmisluonnon kaltaisuudessa ja synnin tähden ja tuomitsemalla synnin ihmisluonnossa,

- Heb. 13:11,12 Niiden eläinten ruumiit, joiden veren ylimmäinen pappi syntien sovitukseksi vie kaikkeinpyhimpään, poltetaan leirin ulkopuolella. 12. Siksi myös Jeesus kärsi portin ulkopuolella pyhittääkseen kansan verellään.

- 2Kor. 5:21. Hänet, joka ei tiennyt synnistä, Jumala teki synniksi meidän sijastamme, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi

Jeesus täytti vikauhrin

- 2 Kor 5:19 Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.

-Kol. 2:13. Teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja turmeltuneen luontonne uudistumattomuuteen, hän teki eläviksi Kristuksen kanssa, antaen meille anteeksi kaikki rikokset. 14. Hän pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja meidän vastustajamme. Sen hän otti pois meidän tieltämme ja naulitsi ristiin.

Kirjoittaja jatkaa tätä teemaa luvun 10 alussa opettamalla, että laissa ei ollut itse asian olemusta, vaan ainoastaan varjo tulevasta hyvästä. Maan päällinen temppeli oli vain tällainen varjo, aavistus taivaallisesta, oikeasta temppelistä. Täällä toimitettavat uhrit eivät kykene tekemään täydelliseksi jumalanpalveluksen toimittajaa. Ja nyt kirjoittaja toteaa, että uhrit eivät tee myöskään niiden tuojia; täydellisiksi, puhtaiksi ja pyhiksi. Jos uhrit tekisivät ihmisen täydelliseksi, ei enää uusia uhreja tarvittaisi. Koska kuitenkin uhrimenoja on jatkettu, se osoittaa asian olevan toisin.

Mikä sitten oli uhrien merkitys? Niissä on jokavuotinen muistutus synneistä. Ne muistuttavat jatkuvasti ihmiselle, että hän on rikkonut Jumalan lakia vastaan ja on ansainnut kuoleman. Tai niin kuin Paavali sanoo, "lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on", "koko maailma joutuu Jumalan tuomion alaiseksi;" (Room 3:20, 19). Laki muistuttaa meitä syntisyydestämme ja siitä, että me tarvitsemme syntiemme sovittajaa. - Eläinten veri ei voi ottaa pois syntejä, ja saada aikaan sovitusta. 5-10 Olemme pyhiä Kristuksessa Jumala ei alunperinkään tarkoittanut Vt:n uhrijärjestelmää ikuiseksi. Jo Vt:ssa opetetaan, että Jumala ei siinä mielessä ole mieltynyt koko uhrikäytäntöön. kirjoittaja perustelee tätä lainaamalla Ps 40:7-9, jonka luemme (hieman erilainen teksti johtuu siitä, että kirjoittaja on käyttänyt Septuagintaa). Lainauksen johdannossa näkyy hienosti, kuinka ensimmäiset kristityt lukivat Vt:a, Raamattuaan. Jo siinä Kristus puhui. Kirjoittaja sanoo ko. Psalmin kohdan olevan Kristuksen suusta, kun Hän tuli maailmaan, syntyi ihmiseksi. Vt:n uhrit eivät miellyttäneet Jumalaa. Hän antoikin siksi Pojalleen ruumiin, jonka tämä voisi uhrata viimeiseksi uhriksi. Näin täyttyisi Jumalan hyvä tahto, Hänen pelastussuunnitelmansa (ks. Jumalan hyvästä tahdosta Gal 1:3-4, Joh 6:39-40). Uusia uhreja ei enää tarvittaisi. Jeesus suostui tähän Isänsä tahtoon; jo Vt:ssa on Hänen tulemuksestaan ennustettu. Tullessaan ja täyttäessään Isänsä tahdon Hän samalla poisti ensimmäisen (lain tien Jumalan luo) ja pystytti toisen (tien Jumalan luo itsessään, ks. Joh 14:6).

Laki ei voinut tehdä meitä täydellisiksi Jumalan edessä, mutta nyt tässä Jumalan hyvässä tahdossa me olemme sitä. Jeesuksen uhrissa Hän on pyhittänyt meidät, so. tehnyt Jumalalle kelpaaviksi. Pyhyytemme ei ole koskaan meissä itsessämme, vaan aina Kristuksessa ja Hänen kuolemassaan ja ylösnousemisessaan. 11-18 Kristuksen uhrin voimasta laki kirjoitetaan sydämiimme Tämän jakson ensimmäisissä jakeissa on yksi mielenkiintoinen yksityiskohta. Mooseksen lain mukaiset papit seisovat hoitaessaan uhripalvelusta. Kristus sen sijan uhrattuaan uhrinsa istuu taivaassa Jumalan oikealla puolella, kunniapaikalla. Tämäkin osaltaan kuvaa sitä, että Leeviläisten pappien työ on edelleen kesken ja myös sellaiseksi jää. Kristus taasen on jo suorittanut tehtävänsä täydellisesti loppuun. Jälleen kirjoittaja lainaa kahta tuttua Vt:n kohtaa, Ps 110 ja Jer 31. Nyt hän yhdistää ajatuksen Jeesuksen uhrin täydellisyydestä Jeremian profetiaan, jossa Jumala lupaa antaa lakinsa kansansa sydämiin. Uudessa liitossa, Kristuksen uhrin voimasta, Jumala itse vaikuttaa meissä lakinsa täyttämisen, vrt. 2Kor 5:14-15.

Hän opettaa ja kehottaa meitä rakastamaan lähimmäistämme. Hän on antanut meille valtavan rakkauden pyyhkiessään meidän syntimme pois. Emmekö mekin rakastaisi ja palvelisi lähimmäistämme?

19-25. Jeesuksen veressä meillä on vapaus, oikeus, päästä kaikkeinpyhimpään, taivaaseen (tässä on tuttu sana edellisistä luvuista, parreesia, joka merkitsee vapautta, oikeutta, julkista, rohkeutta). Jeesuksen veressä on meidän ansiomme ja sisäänpääsylippumme taivaaseen. Se on ainoa tie perille. Sen tien Hän on avannut ja vihkinyt meille, ja se käy Hänen ruumiinsa kautta. - Ja tätähän ehtoollinen juuri todistaa meille. Se vakuuttaa minulle ja sinulle henkilökohtaisesti, että Kristus antoi ruumiinsa ja vuodatti verensä juuri meidän syntiemme edestä.

Suuren sovintopäivän määräyksissä sanotaan, että ennen kuin Aaron menee kaikkeinpyhimpään, hänen on pestävä ruumiinsa vedessä (3Moos 16-4). Samoin Jumala pesee meidät puhtaiksi kaikkeinpyhimpään. Hän pesee sydämemme puhtaaksi kaikesta synnistä, antaa puhtaan omantunnon, niin että koko ihminen on puhdas.

kirjoittajalla on ilmeisesti mielessään Hes 36:25-27." Minä otan teidät pois muista kansoista, kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne. Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte. Kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista epäjumalistanne minä teidät puhdistan. Minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teistä kivisydämen ja annan teille puhtaan elävän sydämen. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun säädösteni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.

Koska siis Kristus on tehnyt kaiken valmiiksi meille omassa veressään, ja ehtoollisessa siitä voimakkaasti vakuuttanut, niin pitäkäämme uskossa kiinni pelastuksestamme, olkaamme uskossamme lujat ja varmat. Jumala itse on uskollinen, Hän ei peru eikä muuta lupauksiansa. - Meidän on kannettava huolta myös toisista srk:n jäsenistä, ettei vain joku jäisi pois srk:n yhteisistä kokoontumisista ja niin vähitellen luopuisi myös uskostaan.

26-39 Luopumisen kauheus ja kestäväisyyden välttämättömyys Kristus on avannut tien taivaaseen asti. Kuitenkaan tiellä pysyminen ei ole itsestään selvyys. Uskosta voidaan luopua pois, Kristuksen lahjat hukata ja taivas menettää. Se tapahtuu, jos ehdoin tahdoin käännytään oikealta tieltä pois, tehdään syntiä tahallaan. Silloin ei ole enää uhria sovitukseksemme. Edessä on vain kauhea tuomion odotus. Mooseksen laki oli armoton. Jumalanpilkkaajan ja luopion rangaistus oli kuolema. Mooseksen lain hylkäämistä paljon suurempi rikos on "polkea jalkoihinsa Jumalan Poika ja pitää epäpyhänä liiton verta" ja näin "häpäistä armon Henkeä".

Kristus on tullut pelastukseksi kaikille ihmisille. Kaikki saavat uskoa Häneen. Mutta tämä tarkoittaa myös sitä, että joka hylkää Hänet, hylkää myös Jumalan ja on itse täysin syypää omaan kadotukseensa. Jo Vt opetti, että Jumala kostaa synnit ja maksaa rangaistuksella. Siksi on "kauheaa joutua elävän Jumalan käsiin". Jumala pelastaa meidät ja Jumala on myös se, jolla on valta hukuttaa meidät helvettiin, Matt 10:28. Tämän voimakkaan varoituksen jälkeen Heprealaiskirje haluaa lohduttaa ja rohkaista turvallisesti uskomaan Jumalaan. Aikaisemmin he ovat jo saaneet kestää vaikeita aikoja, monia kärsimyksiä ja ahdistuksia. Nyt ei saa heittää pois uskallusta, rohkeutta (sama sana kuin j. 19). Uskossa tarvitaan kestäväisyyttä. Pian Kristus tulee, Hän ei viivyttele, aikaile. Silloin on vapautuksen päivä (vrt. Luuk. 21:28). Pysykäämme siksi uskossa loppuun asti.

11 Luku

1-3 Edellä kehotetaan kestäväisyyteen uskossa. Nyt hän ottaa esille Vt:n uskon esikuvia rohkaisuksi heille. "Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä". Usko katsoo aina Jumalaan, Hänen valtakuntaansa ja Poikaansa. Siihen pannaan toivo, ja usko vakuuttautuu, että tämä toivo ei ole turha. Jumalan todellisuus on olemassa, vaikka se onkin näkymätön. Uskon kautta saamme siitä todistuksen. Usko ei ole meidän `tekemäämme'. Se on jotain, jonka Jumala antaa. Kukaan ei voi itse vakuuttautua näkymättömän maailman olemassaolosta, vielä vähemmän elää sen varassa. Uskon aikaansaaja onkin Jumalan oma Pyhä Henki. Hän opettaa meitä ja antaa uskon, jota on mahdotonta tyhjentävästi määritellä ja selittää. - Ensimmäinen esimerkki uskosta on jo siinä, että vain sillä me ymmärrämme maailman luomisenkin tapahtuneen pelkällä Jumalan Sanalla.

4-7 Aabel, Eenok ja Nooa - uskon esikuvana Ensimmäisenä uskon esikuvana on Aabel. 1Moos 4:4 kertoo, että "Herra katsoi suopeasti Aabeliin ja hänen uhriinsa". Se todisti hänen uskostaan, sillä Jumala näkee ihmisen sydämeen. Toisena tulee Eenok tai Hanok (molempia nimiä käytetään). 1Moos 5:24 kertoo hänestä, että "Hän (Hanok) vaelsi kuuliaisena Jumalalle". Kysymys on siis Hepr. kirjoittajan opetuksen mukaan uskon yhteydestä. Kolmantena mainitaan Nooa. Hän sai Jumalalta ilmoituksen maailmaa kohtaavasta tuhosta. Hän uskoi Jumalaa ja ryhtyi järjettömään tehtävään, rakentamaan arkkia kuivalle maalle. Uskollaan hän ikään kuin näki näkymättömän tulevaisuuden ja ryhtyi toimeen sen varalta. Tämä hänen uskontekonsa tuli tuomioksi koko muulle maailmalle, koska he hylkäsivät uskon Jumalan ilmoitukseen. Ikään kuin yhteenvetona näiden pyhien uskosta on jae 6." Ilman uskoa on mahdotonta olla otollinen. Hänen luokseen tulevan täytyy uskoa, että Jumala on, ja että hän palkitsee ne, jotka häntä etsivät".

Patriarkat

8-22 Roomalaiskirjeessä Paavalilla on uskon suurimpana esikuvana Aabraham, uskon isä. Myös heprealaiskirjeen kirjoittaja kertoo laajasti hänen vaiheistaan. Uskossa Aabraham lähti omasta maastaan kohti tuntematonta vain Jumalan kutsun perusteella. Uskon varassa hän joutui elämään kauan vieraassa maassa muukalaisena. Hänellä oli vain Jumalan lupaus maasta, jonka hän saisi perinnöksi. Ja kuitenkin hänkin katsoi jo Jumalan rakentamaan kaupunkiin, uuteen Jerusalemiin. - Aabrahamin vaiheissa on siis hyvin paljon samaa kuin kristityn vaelluksessa. Saatuaan uskon kautta Jumalan lupaaman perillisen, Iisakin, Aabraham joutui uskossaan valtavaan koetukseen. Ei kai sama Jumala, joka juuri on antanut minulle pojan, vaadi sitä takaisin. Sehän on mieletöntä; enää en voi saada uutta perillistä. - Kuitenkin hän uskossa luopui Iisakista. Hän uskoi, että Jumalalle on mahdollista herättää hänet kuolleistakin (mikä onkin meille ylösnousemuksen todiste). - Vrt. Aabrahamia Jumalaan, joka kerran luopui myös ainoasta Pojastaan. 23-29

Mooses Toinen suuri uskon esikuva on Mooses. Jo hänen vanhempansa toimivat uskon rohkeudessa kätkiessään vastasyntyneen lapsen. Uskossa Mooses hylkäsi faaraon lähiomaiselle kuuluvan ylellisen elämän ja arvonannon. Mieluummin hän alistui kärsimyksiin yhdessä Jumalan kansan kanssa. Jumalan hullu tekee niin kuin Mooses: hän valitsi Egyptin aarteiden sijasta suuremman rikkauden, Kristuksen pilkan (vrt. 1Kor 10:4; Kristus oli mukana jo Vt:n pyhien vaiheissa). Uskossa hän sai rohkeuden aloittaa kansan johdattamisen pois orjuudesta. "... ja pysyi lujana, kuten pysyy se, joka ikään kuin näkee Näkymättömän." 30-40 Täydellisyyden saavuttaminen Vt:n uskon ihmisiä on liikaa kaikista erikseen kerrottavaksi. Niinpä kirjoittaja vain luettelee ihmisiä ja uskon tekoja. Kuitenkaan kukaan heistä ei saavuttanut lopullista luvattua päämäärää. Vasta nyt, kun Jeesus on jo tullut, täydellisyys, taivas, saavutetaan. Kristuksen uhri on tullut näin myös heidän hyväkseen uskon kautta.

12 Luku

1-13 Tätä taistelua ei pidä vaikeuttaa turhilla taakoilla. Ei yksikään sotilas kanna mukanaan turhia varusteita, saati sellaista, josta on vain haittaa. Synti estää meitä sitoutumasta Jeesukseen, se on kuin köysi, joka sotkeutuu jalkoihimme ja jolla Saatana vetää meitä kohti itseään. Voi olla, että tässä tarkoitetaan erityisiä helmasyntejä. On tärkeää nähdä, että Saatana kiusaa meitä yksilöllisesti. Jokin asia voi olla sinulle mitä vaikein kiusaus, mutta joku toinen ei koe mitään ongelmia sen äärellä. Ei tule tuomita toisen lankeemusta liian kovasti, hän voi toisella alueella olla paljon sinua vahvempi. Kirjoittaja puhuu jakeessa 1 todistajien pilvestä. Vanha tapa tehdä ehtoollispöydästä puoliympyrän muotoinen liittyy tähän: "puuttuva" puolikas on varattu perille päässeitä pyhiä varten. Jeesus ei ole vain uskomme alkaja, vaan myös sen ylläpitäjä ja loppuunsaattaja, vertaa Ilm 1:8, "A ja O, alku ja loppu". Siksi kristityn ei pidä olla itsekeskeinen vaan Kristus-keskeinen, ei katsoa itseensä vaan Kristukseen.

Kärsimykset voivat parhaimmillaan toimia puhdistajana, uudistajana. Mutta jos meillä ei ole kärsivällisyyttä ja kestävyyttä katkeroidumme, silloin kärsimykset eivät saa aikaan hyvää vaan huonoa hedelmää. On tärkeää nähdä, että Jumalan kurituksessa oleellinen kysymys on myös se, miten me kristityt suhtaudumme siihen.

KAKSI VUORTA: SIINAI JA SIION

14-29 Jakso puhuu kahdesta pelastustiestä: laista = Siinain vuori ja armosta = Siionin vuori (vertaa Gal 4:21-31; Hagar ja Saara). On syytä nähdä, että armo käy yli lain (jae 24, Room 5:20-21). Siinailla Israel oli pelottavan lähellä Jumalaa, mutta Siionin vuorella, Golgatalla, olemme vielä lähempänä Jumalaa. Tämä tuo myös suuremman vastuun (jae 25). Tietysti on syytä nähdä se, että itse kukin voi langeta (1 Kor 10:12): tehtävämme ei ole toimia toisten ihmisten tuomareina, vaan tukea heitä heidän ahdistuksissaan ja kiusauksissaan. Voi käydä niin, että synnin kanssa leikittely johtaa tilanteeseen, josta ei enää ole paluuta. Jos kristitty ryhtyy tavoittelemaan ajallista nautintoa yms. Käy helposti niin, että koko iankaikkinen todellisuus, näkymätön maailma, unohtuu, kuten kävi Esaulle. Huomaa jakeen 15 varoitus katkeruudesta. Katkeruus on kuin myrkkyä, joka pilaa kaiken. Litra likavettä riittää pilaamaan saavillisen puhdasta vettä, mutta litra puhdasta vettä ei paranna saavillista likavettä. Jakeessa 27 on viittaus Jeesuksen toiseen tulemiseen, joka muuttaa kaiken paitsi ihmisten iankaikkisen kohtalon. Kaikki nykyinen katoaa, mutta se tie, jota ihminen kulki tässä ajassa jatkuu myös iankaikkisuudessa. Itse valinta taivaan ja kadotuksen välillä on jo tapahtunut, Jeesuksen tullessa se vain paljastuu, tulee ilmi.

13 Luku

1-6 - Kristittyjen rakkaus Kirjeen viimeisessä luvussa on kehotuksia kristillisen elämän eri alueilta. Paavalilla oli tapana päättää kirjeensä kehotuksiin ja terveisiin. Kuudessa ensimmäisessä jakeessa on kolme kehotusta:

1. Kehotus veljesrakkauteen

2. Muistutus avioliiton pyhyydestä

3. Varoitus ahneudesta

Antiikin majatalot olivat paitsi kalliita, usein myös pahamaineisia ja turvattomia, siksi kristityillä oli erityinen etuoikeus saada majapaikka uskonveljien ja -sisarten luota. Erityisesti mainitaan vangittujen luona käyminen. Ilmeisesti kristittyjä oli uskonsa tähden vankilassa, vaikka muuten kirjeen kirjoittamisen aikaan näyttääkin olleen varsin rauhallista aikaa vainojen suhteen. Jeesus mainitsi vankilassa käymisen yhtenä hyvänä tekona, jossa vanhurskaiden usko tulee näkyviin viimeisellä tuomiolla (Matt 25:36). Paavali totesi, että jos jäsen kärsii, silloin kaikkien sen jäsenten tulisi kärsiä sen mukana

On mielenkiintoista, että myös kolmanteen aiheeseen liittyy kiinnekohta Vuorisaarnaan: Matt 6:19-34:ssä Jeesus varoitti mammonan vaaroista ja kehotti luottamaan Jumalan huolenpitoon. Kristityn ei tarvitse huolehtia omaisuudesta, koska hän tietää, että Jumala kyllä huolehtii hänestä ja hänen tarpeistaan (jakeet 5-6). Mammonasta tulee helposti epäjumala. Luther sanookin Isossa katekismuksessa, ensimmäisen käskyn selityksessä, että ihmisen jumala on se, josta hän kokee olevansa riippuvainen ja jonka varaan hän rakentaa elämänsä.

7-19. Onko meidän elämämme sellaista, että se kelpaisi esikuvaksi toisillekin? "Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja ikuisesti." Jeesus joka on; ennustettu vanhassa testamentissa, ilmoitus on evankeliumeissa, julistus on apostolienteoissa, selitys on kirjeissä ja lopullinen valtasuuruus on ilmoitettu ilmestyskirjassa. Kristityn elämä on esimerkillistä vain, jos se on sitoutunut Jeesukseen. Voimme ottaa mallia eri aikakausien pyhistä, sillä heidän elämänsä perusta on sama kuin meidänkin: Jeesus ja hänen sovitustyönsä. Jakeessa 9 taas puhutaan vieraiden oppien levittäjistä. He eivät pysy Jeesuksessa, he eivät edusta sitä oikeaa, iankaikkista evankeliumia, jonka Jeesus on meille ilmoittanut. Heidän hengellisyytensä perustuu ihmistekoihin -- ei Jumalan tekoihin.

Kehotus lähteä leirin ulkopuolelle voi tarkoittaa sitä, että kristittyjen tulee tehdä ero juutalaisuuteen. Ehkä osa vastaanottajista olikin alkanut uudelleen käydä synagogajumalanpalveluksessa ja unohtanut Messiaanisten juutalaisten kokoukset. Nauttihan juutalaisuus Rooman valtiovallan suojelusta, joten synagogaan kristittyjen vainot eivät ulottuisi. Taivaallinen kaupunki on jo olemassa, näkihän Johannes sen ilmestyksessään, mutta me yhä odotamme sen ilmestymistä, sen muuttumista todellisuudeksi myös omalla kohdallamme.

Heprealaiskirje korostaa sitä, että vanhan liiton uhrien aika on kerta kaikkiaan ohitse, koska Kristus on antanut lopullisen uhrin. Kuitenkin yksi uhrimuoto sopii meillekin; kiitosuhrit. Vaikka ylistyksemme on vajavaista, on se kuitenkin Jumalalle kallisarvoista. Jeesuksen kautta se on myös täydellistä. Toinen tapa uhrata kiitosta Jumalalle on elää hänen tahtonsa mukaista elämää, joka samalla synnyttää myös lähimmäisissä kiitollisuutta Jumalan hyviä tekoja kohtaan.

18,19. " Rukoilkaa meidän puolestamme. Me tiedämme, että meillä on hyvä omatunto, koska tahdomme kaikessa hyvin vaeltaa." Kun haluamme tehdä parhaamme Jumalan armon avulla, niin silloin voimme säilyttää hyvän omantunnon. " Opetuksen ja käskyn päämäärähän on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä, hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta." (1Tim. 1:5) 21. Rauhan Jumala, joka on kuolleista nostanut hänet, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten Paimen, Herramme Jeesuksen, tehköön teidät kykeneviksi kaikkeen hyvään, voidaksenne toteuttaa hänen tahtonsa, ja vaikuttakoon teissä sitä, mikä on hänelle mieluista, Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänelle kunnia aina ja iäti! Aamen.

Kirjoittanut: Esa Toivainen

Lähdeaineisto: Novum, IRT, ICI University, SLEYn raamattuluennot, JKR.