       Seikkailu Euroopassa ! Jokin kummallinen vaalea tahra on tuossa oikeassa reunassa ? ! Suurenna ja katso tarkemmin ! Saimme tuiki harvinaisen tilaisuuden lähteä matkaan Euroopan halki Sveitsiin omalla autolla.Ystävämme Nunnu & Harri olivat muuttaneet vuodeksi Kienbergin kylään pohjois-Sveitsiin ja kutsuivat meidät lomamatkalle ja vierailulle luokseen. Otimme innoissamme kutsun vastaan. |  |
 | |
Olimme aikaisemmin automatkailleet Ruotsissa ja Norjassa useaan kertaan, mutta tämä oli jotain paljon suurempaa! Kiivas matkavalmistelu alkoi,viereinen kartta tuli kutsun mukana ja se kertoo miten jatkamme Baselista eteenpäin ylitettyämme Sveitsin rajan.Noin 40 kilometrin ajo vielä Baselista ,aluksi moottoritietä kaakkoon Bernin suuntaan , ulos Sissah-rampista senjälkeen tarkkana ja seurataan pieniä Sissah opasteita ja suoraan kylän läpi eteenpäin läpi suuntana Gelterkindenin.Senjälkeen jossain viitta Aarau.Frick liitymästä kohti Ormaligen ja Rothenflu.ohitetaan Anwillkin ja kohta kukkulan päältä avautuu näkymä Kienbergin kylälle.Kylän läpi Aaraun suuntaan .Tehtaan kohdalta oikealle ja ylös pihaan. OK ! Selvää pässinlihaa ! .Liityin Autoliittoon ja sen kautta sain hyödyllisiä neuvojaautoilusta Euroopassa,green cardin,leirintäalueoppaan,alennuksella karttakirjan, alennuksia laivalippuihin,tietoja B&B ja Zimmer-frei majoituksesta ,nähtävyyksistä jne , jne... |
 Rosella | Vaihtoehtoina
aluksi oli suora laivamatka Hangosta Travemundeen tai
Ruotsin ja Tanskan kautta Saksaan ,tai huimimpana vaihtoehtona Ruotsin
läpi Göteborgiin ,sieltä laivalla Newgastleen
ja Enlannin läpi etelärannikolle
Portsmouthiin,sieltä taas paatitlla Ranskan Le Havreen,Ranskan
läpi ajaen Sveitsiin. Tilasin laivayhtiöistä hinnastoja ja matkailujärjestöiltä esitteitä , B&B kataloogeja... Suunniteltiin reittejä ja vaihtoehtoja ,yöpymispaikkoja ja välimatkoja, laskeskeltiin bensanmenekkiä ja muita kustannuksia.Loppujen lopuksi budjettiin mahtui vain Ruotsin ja Tanskan kautta ajo ,laivamatkat Ruotsi-Englanti ja Englanti-Ranska olivat järkyttävän kalliita auton kanssa,vaikka tuo Englanti kovast himoitti. <Varustamoksi seulaantui Viking-Line, joka hoiti liput ja alennukset myös Helsingborg-Helsingör ja Rödbyhamn- Putgarden ja maakyytiä meille tarjosi jo parhaat päivänsä nähnyt FIAT ARGENTA 1, 6 vm. 1984. Huolsin auton perusteellisesti ennen matkaa,vaihdoin jopa takapyörien laakerit jotka pitivät arveluttavaa rohinaa. |
| Matka alkoi ajolla Naantaliin ,siellä ajoimme kärryn Rosellalle ja majoituimme hyttiin -aamulla olimme virkeinä Kapellskärissä ja valmiina päivän koitokseen .n 900 kilometrin ajoon Ruotsin ja Tanskan halki Tanskan Rödbyhyn,josta seuraavana aamuna ylittäisimme lautalla Saksaan ja jatkaisimme autobaanaa myöten etelään.... |
 Mökki Rödbyssä Järjestyksessä jo toinen lauttamtka takana ja sen jälkeen ajo Tanskan halki maan eteläiseen satamaan Rödbyhyn. Huhtikuun loppua,olimme alueen ainoat asiakkaat | <<<.Vaikka oli Huhtikuun loppupuoli ,niin leirintäalue oli jo auki ja saimme yöpymispaikaksi mökin.Se olikin tarpeen koska yöllä oli vielä pakkasta.Olimme alueen ainoat asiakkaat Aamulla taas lauttaan ja kohti Saksaa > Pääsimme sujauttamaan kerrankin vapaata nopeutta moottoritiellä,vasta yli 400 kilometrin päässä nälkä alkoi kurnia. Pysähdyimme Hannoveriin syömään Fiat Argenta 1,6 TC -84  |  Rödbyn satama  >>>> Hannoverissa |
 ...Matka jatkuu.. lasissa parhaimmillaan himpun yli 170 km/h ! Silti saa olla koko ajan tarkkana ,takaa tulee jatkuvasti paljon nopeampia vilkut ja valot leiskuen ja vasemmalla kaistalla ei sovi maalaispojan märehtiä! | Aamun lähtöpaikasta,Putgardenista on kertynyt matkaa jo lähes 700 km,joten tuntuu jo päivätyö tehdyltä ja silmä vilkuilee siihen malliin ,että josko löytyisi majapaikkaa. Alhaalla laaksossa näkyy houkutteleva leirintäalue siis rampista alas ja sinne! Pettymystä rupeaa kuitenkin lykkäämään kun alue on asuntovaunuja täynnä. Olisiko kuitenkin peremmällä joku mökki? Suomen,englannin ja saksan muutaman sanan seoksella pyrimme selvittelemään tilannetta. Ei aikaakaan kun selviää,että nuo vaunuthan itse asiassa ovat "mökkejä" eihän niissä ole pyöriäkään Mein Gott Finnländer !! Wilkommen !! Ubernactung mit Dushe,bitte ! Erittäin ystävällinen vastaanotto ,diili tuli 40 D-markan hintaan,saatiin 6 hengen asunto kahdelle varustettuna suurella etuteltalla. |  |
 Kortteerin etuteltassakin oli oikein puulattia vaunussa paikat kuudelle yöpyjälle hyvä varustus ,mm. telkkari | Klikkaa leirintäalueen korttia >>>>> pääset kuvagalleriaan Leirialueen vastaanotossa oli viihtyisä ravintola ja isäntäväki opasti vuolaasti alueen palveluihin , suihkut vessat ,keittiöt jne..  |  |
| Aamulla taas tien päälle,Olimme keskellä Saksaa ,n. 40 km Fuldan kaupungista pohjoiseen ja matkaa | ||
| jäljellä
päivän urakaksi noin 540 kilometriä -- helppo
nakki--niin ainakin luulimme. Mutta,mutta edessä oli vielä
Frankfurt,Darmdadt ,Mannheim,Heidelberg,,Karlsruhe,Freiburg ja Baselin
alueiden ruuhkat . Ohitimme Frankfurthin hidasta kävelyvauhtia monen kymmenen km pituisessa ja 4 kaistaa leveässä moottoritie ruuhkassa,ottihan se tunteja.Muiden kaupunkien ohitukset menivät jo helpommin. Saksan ja Sveitsin rajalla piti pulittaa moottoritiemaksu 30 Sveitsin frangia. |
 Basel marktplatz mit Rathaus Bale Place du Marhe'et l'Hotel de Ville | Basel - (linkin avauduttua voi tehdä vituaalimatkan näppäämällä kohdasta:enjoy the virtual city tour) Näppäile kartan punaisia pisteitä ja itse karttaa voit siirrellä pienestä kartasta. Raatihuoneen tori,on jo kesä ja pusero pois,vaikka eletään vasta huhtikuun loppupuolta. Itseasiassa kaupunki jakaantuu Saksan,Ranskan ja Sveitsin osiin,vähän niin kuin Tornio ja Haaparanta täällä meillä. Tästä meillä alkaa matkamme viimeinen osa pääetappiin N &H:n luo heidän piirtämänsä kartan mukaan! |  | ||
 | Tällä korkeudella vuorenrinteellä on pieni takatalvi,vaikka kaupungissa oli jo täysi kesä. Talo on aivan fantastinen,200 vuotta vanha,omistajat asuivat 2.kerroksessa.Alempana, liittyen taloon on tallirakennus ja varastoja. Talon takaa nousee rinne jyrkkänä yhä ylemmäs Kienberg Perillä Nunnun ja Harrin luona Alppimaisemassa. Takana lähes 2500 kilometriä tietä, 3 autolauttamatkaa neljänä matkapäivänä.Mahtavaa! Ajoimme suoraan pihaan,niinkuin vanhat tutut,koko matkalla tuli vain parin kilometrin harhalenkki! | |||
Kienbergin alppikylä antaa Baselista päin tulijoille mahtavan postikorttimaisen näkymän. Alhaalla kirkon nurkalla näkyy tienpätkä,siitä oikealle muutama sata metriä ja olemme perillä! .Lähikaupungit ovat Sissah, Wittnau ja isommat Olten ja Aarau. Isäntäväkemme tarjosi meille lämminhenkisen ja ikimuistoisen loman , SUUREN SEIKKAILUN ! Heidän opastuksellaan tutustuimme monella tavoin Sveitsiin , eikä tässä vielä kaikki,vierailimme myös Ranskan puolella Mulhousissa ja Italiassa Aostassa ja Torinossa ! Niistä jäljenpänä,mutta tässä välissä voit ihailla Kuvagalleriaa joka kertoo Sveitsistä hienoin kuvin! Maankuori on seudulla ollut joskus todella ahtaalla ,tilaa on ollut vain ylöspäin. Ensimmäisenä aamuna herätessämme ohut lumivaippa oli peittänyt tienoon,vaikka koivuissa oli jo lehdet,päivällä kaikki suli ja aurinko lämmitti.... |  |
H:n työpaikka oli läheisessä Oltenin
kaupungissa,metallitehtaassa joka valmisti lämpöpattereita, | niinpä hän lähti töihin,loppuviikosta hänellä olisi vapaata.Talon emäntä kuskasi meitä perheen 500 SEL-Mersulla kuin kuninkaallisia, tutustumaan lähikaupunkeihin Baseliin,Olteniin ,Aarauhun ja pienenpiin kyliin lähistöllä. Toden totta nähtävää ja koettavaa riitti! Suunnitelmissa oli loppuviikolla lähteä vierailulle Ranskan puolelle Mulhouseen ja siellä hyvin kuuluisaan Muse'e National de l'Automobile automuseoon. Harri oli hommannut luvan esitellä meille työpaikkaansa ,lämpöpatteri- tehdasta. < Takapiha nousee pitkin jyrkkää rinnettä.Taustalla häämöttää Kienbergin kylän laakso |
 |  |  |
 | Kävelylenkillä Aaraussa Aarau on kaupunki Sveitsissä, Aarin varrella. Aaraussa asuu 15 600 asukasta (2004). Aarau on Aargaun kantonin pääkaupunki. Aaraussa on paljon kenkä-, sähkö- ja kemianteollisuutta |  |
 | Olten Lähikaupunki Aarausta 13 kilometrin päässä ja H:n työpaikka vuoden ajan. Katso reaaliaikainen webbikameran kuva paikanpäältä Kävimme mielenkiintoisen esittelykierroksen tehtaassa |  |
| Nimikkokahvilakin löytyi Samanlainen katettu puusilta kuin Lutzernissa Sveitsiläistä ydinvoimaa Oltenin liepeillä |
 |  |  |
 |  | < Olten on rauhallinen pikkukaupunki, jossa on historian havinaa. Meillä oli loppuviikoksi suunniteltu pientä reissua: Kierrellään vähän pitkin Sveitsiä ja katsellaan paikkoja. Nunnun sisar Sirpa asui miehineen Lausannessa ,Sveitsin eteläreunalla.He olivat luvanneet ottaa meidät vieraakseen matkallamme Italiaan. Suuntaamme ensin Luzerniin ,sieltä pitkin pikkuteitä myöten Lausanneen ,sinne majoittuisimme yöksi ja seuraavana aamuna jatkaisimme St.Bernardin tunnelin kautta Aostaan ja edelleen Torinoon , sinne Fiatin tehdasmuseoon. Olin jo aikaisemmin miettinyt tätä reissua sillä vuoden 1950 FIAT 1100 E-mallilla jonka entisöin aikoinaan,mutta nyt oltiin liikkeellä toisenlaisella pelillä,tosin sekin FIAT-merkkinen |
| Siispä matkaan kohti Luzernin kaupunkia jossa pitäisimme tauon ja kävisimme Pilatusvuorella. Matkaa Kienbergistä tulee noin 100 km.Asukkaita siellä on n. 60000 ja mm.Euroopan vanhin puusilta Kapellbrucke vuodelta 1330, joka ylittää Aare- joen keskellä kaupunkia |
 Kapellbrücke,Euroopan vanhin puusilta v.1330 |  |  Aaren rannalla Luzernin keskustassa << Kuva sillalta sisäpuolelta |
 
|
 | Luzernin kohokohta on tietysti Pilatus-vuori. (You tube-Swizerland-näkymiä huipulta) Alhaalla taustalla häämöttää Luzernin kaupunki,korkeutta on jo yli 2000 m. Matkasimme vuorelle köysiradalla jonka ala-asemalla virkailija vakuutti sen olevan hyvin turvallinen,koska vaijeri oli katkennut edellisen kerran 14 vuotta sitten... Alkumatka meni loivasti noustessa pienemmässä 4 hengen kabiinissa,kunnes kohta vaihdoimme suurempaan ja rinne jyrkkeni ja jyrkkeni ja tuuli huojutteli vaunua jo parin kilometrin korkeudessa. Eipä auttanut vaikka rystyset valkeina kaidetta puristi !! Ylös pääsee myös "junalla",maailman jyrkin rautatie nousee paikoin n. 50 asteen kulmassa,eli saman verran kuin Matti Nykäsen mäen vauhtimäessä!! |
 |  Junan vetorattaat ja pätkä hammaskiskoa. < Hotel Bellevue auf Pilatus syötiin siellä.. |  |
 | Selvisimme Pilatukselta ehjin nahoin ja matka jatkuu pienenpiä teitä kohti LAUSANNEA: Esimakua Alpeista alkaa näkyä,tie nousee paikoin huimiin korkeuksiin pilvien sekaan pikkukylät seuraavat toisiaan ja vaikka matkaa Luzernista on enää vain vajaa 200 kilometriä,niin koko päivä siihen menee. Kylä-ja yöpymispaikka on siellä tiedossa: Nunnun sisko miehineen Sirpa ja Peter .Olemme pari päivää heidän vieraanaan. Tuhannet kiitokset heille kaikesta vieraanvaraisuudesta! Selvisi myös että FIATIN tehtaan työläiset olivat lakossa,eikä mitään tehdasmuseo vierailua tulisikaan, mutta olisihan Torinosaa toinenkin FIAT museo,Carlo Biscaretti ja mikään voima ei saanut meitä kääntymään takaisin ,olimmehan jo ihan Italian rajan tuntumassa, vain Alpit piti ylittää. Matkaan kohti Martignyn alppikaupunkia,jonne on n.50 km , ja siitä vielä Bourg St-Pierreen 18 km |
| Alapuolella .Bourg St-Pierre 1630 - 1910 m. >>Pieni paikkakunta, jossa 200 asukasta, 20 km pohjoiseen Grosser St.Bernard-Passistä, 31 km kaakkoon Martignyista. Elintarvikeliike, ravintola. Museo, uimahalli. Lisää ostosmahdollisuuksia ja viihdytysmahdollisuuksia 13 km. Liikenneyhteydet: moottoritie A9 Lausanne - Brig, liittymä "Martigny"  | >>>>>> Martigny on tavallaan laaksossa vaikka olemme jo nousseet n. puolen kilometrin korkeuteen merenpinnasta. Alpit kohoavat joka puolella korkeina muureina ja matka jatkuu kohti <<<< Bourg St. Pierreä jonne on vielä nousua noin kilometri. Täällä kiivetään yhä ylöspäin, St Bernhardin tunneliin, joka vie Italian puolelle! | Martigny |
St.Bernhard-tunneli |  Tuosta talon takaa vuoren sisään. Mahdollisuus olisi ollut ajaa myös St.Bernhardinsolan kautta,mutta nyt oltiin jo noin 2500 metrin korkeudessa ja solatie olisi johtanut vielä n.400 metriä korkeammalle.Se oli vielä huhtikuun lopussa |
 | lumen valtaama ja siksi suljettu.Ainut vaihtoehto oli siis jatkaa läpi vuoren St.Bernhardin tunnelia pitkin. Tunneli sukeltaa n noin 2,5 km korkeudessa vuoren sisään,ja jatkaa kiven sisässä noin 6,6 kilometriä. << Puolivälissä tunnelia on Italian ja Sveitsin raja jossa kyseltiin passit ja maksettiin tunnelimaksu, n.33 Sfr. Henkeäsalpaavan hienoja kuvia seudulta Wikipedian sivulla Täältä korkeuksista lähdimme laskeutumaan kohti Aostaa ja Torinoa
|
 | Pääsimme tunnelin läpi ja laskettelimme alamäkeen ja heti kohta oli vastassa ensimmäinen Italialainen kylä St Rhemy Etroubes ja siellä houkuttelevan näköinen Hotelli Beau Sejourin ravintola,jonne suunnattiin kahville.  << Lähdetäänpä jatkamaan,seuraava kaupunki on Aosta (kuva Wikipedia), reilun 20 km:n päässä.Ja sieltä Torinoon on matkaa reilu 110 km. |
| Vähän
jännitti tuo Torinossa ajo.Olimme kuulleet varoituksia ja
juttuja siitä kuinka italialaiset mafiosot
ryöstävät turisteja. Esimerkiksi siten kun pysähdytään liikennevaloihin niin muutama heppu tulee pesemään tuulilasia ja toiset kaverit sillä aikaa puukottaa renkaat takaa puhki ja kun pysähdyt vaihtamaan gummia niin silloin ryöstetään.Myös monilla muilla kauhujutuilla olivat "asioista tietävät" meitä kannustaneet. |
 | Todellakin
! Heti ensimmäisissä liikennevaloissa
pysähdyttäessä säntäsi joukko nuoria tummia
miehiä automme ympärille vesisangot ja ikkunanpesimet
varusteinaan ja pesivät kaikki automme ikkunat ! Palkkioksi riitti muutama kolikko liiroja.Seuraavassa sama toistui vaikka koitimme hätistellä heitä pois.Eivät näyttäneet pesevän Italialaisia autoja ollenkaan! Kolmansissakin valoissa puhdistus jatkui,vaikka kuinka torjuimme. Britalta paloi hihat ja hän avasi ikkunan ja kommentoi komentoäänellä ja suomenkielellä:Johan nyt on perkele kun ei uskota! Ymmärti ne äijät suomea,lopettivat oitis pesut ja kavahtivat muutaman askeleen taaksepäin ja henkäisivät kuorossa: MAMMA MIA!! Meillä oli nyt tarkoitus päästä ensin sinne CARLO BISCARETTIN automuseoon.Vakka tuossa viereisessä kuvassa näyttää liikenne kovin väljältä niin kyllä paita kastui ennen kuin olimme keskustassa. On se menoa! Ja liikennesäännötkin outoja! |
 |  | Pysähdyimme kysymään paikalliselta kadunkulkijalta museon sijaintia (Harri kielimiehenä hoiti puhumisen) ja saimme oikein kirjallisen ohjeen :Via Vanchiglia > Vitorio >Corso Cairoli jne.. <<<< Ja ohjeen mukaan päräytimme suoraan museon pihaan! IHME!! Heti astuttuamme museon aulaan vastassamme oli FIAT TURBINE prototype vuodelta 1954 Siis suihkumoottoriauto 300 hp/22000 r/min ! seuraavana meidät toivotti tervetulleeksi Isotta Fraschini, julmetun suuri musta umpivaunu |
 |  FIAT Turbine 1954  FIAT 1908 |  Vaikka museon kalusto koostui etupäässä Fiateista ja muista italialaisista kulkupeleistä mahtui joukkoon myös ranskalaisia, espanjalaisia ,saksalaisia . Aika kului kuin siivllä museossa ja oli jo iltapäivän puoli menossa kun selvisimme syömään.Löysimme houkuttelevan näköisen pizzerian. Kummallista kun siellä ei ollut muita asiakkaita. Meidät ohjattiin pöytään ja samantien tarjoilija löi oven säppiin ja raskaat rautasalvat päälle! Nyt taisi ottaa ohraleipä! Olimmehan kuulleet niin monta juttua niistä turistien ryöstöistä! Eipä siinä sen kummempaa sitten tapahtunutkaan,kun pöytään tuotiin kärrynpyörän kokoiset pizzat.Ovet pantiin |
 | kiinni
sen takia kun oli nääs siestan aika mutta turisteille
haluttiin kuitenkin tarjoilla.Aito italialainen Pizza !! Nyt kelpaa
lähteä tutustumaan kaupunkiin. Liikenteen rytmi on vähän toista kuin täällä peräkylällä ja pysäköintikin hoituu siinne mihin mahtuu,vaikka keskelle katua !Niin myös me teimme, siis kolmanteen riviin jalkakäytävän reunasta laskettuna kun huomasimme sankan väenpaljouden.Tuolla tapahtuu jotain mielenkiintoista! <<KIRPPUTORI! Ja se oli laaja ja tavaraa kaikkea mahdollista mitä ajatella saattaa.Ostin parin antiikkisia seinälampetteja.Siinä vierellä se oli myös Fiat tehtaan aitamuuri,josta tämä fani oli niin haaveillut! Tässä sitä nyt tottavie ollaan! Muistoksi kotiinviemiseksi otin muutaman erikoisesta havupuusta maahanpudonneen ,todella suuren jättiläiskävyn muurin viereltä. Tutustuimme sitten kaupunkiin kävellen muutaman tunnin ajan ja niin vain kävi ,ettei pysäköintisakkoakaan tullut,vaikka auto seisoi sen ajan keskellä katua.Tosin muiden paikallisten tapaan. |
| Päivän
reissumme Torinossa alkoi olla jo lopuillaan joten ohjastimme FIIUN
nokan takaisin vuorille ,piti ehtiä yöksi Lausanneen. Wikipedian sivu Torinosta Upeita kuvia paikanpäältä (www.fotogian.com/torino.html) Seuraavana päivänä olivat Peter ja Sirpa järjestäneet itselleen vapaapäivän ja meille hienon kaupunkikierroksen fondue lounaineen ! Matkallamme takaisin Kienbergiin lähdimme nyt eri teitä,osin oikaistaksemme ja päästäksemme tutustumaan maailmankuulun Gruyere:n juuston kotipaikkaan. Ostimme sieltä - kuinka ollakaan - juustoa ! ja tietenkin haikarataulun.Haikaran siksi,että paikanpäällä |
 | kuulimme
kertomuksen ,jonka mukaan kylä oli saanut nimensä siitä
kun ensimmäiset asukkaat tulivat paikalle ja olivat
päättäneet nimetä asuinpaikkansa sen eläimen
mukaan jonka he ensiksi näkevät. Kaipa tuo Gruyere sitten tarkoittaa ranskaksi haikaraa vaikka en sitä sitä sanakirjasta löytänytkään.Tuo seutukunta kun on ranskankielinen. <<<Näppää kuvaa niin sveitsiläinen webbikamera antaa tosiaikaista näkymää kylältä! Illaksi kotiin! Niinkuin kotimaisen lentoyhtiön mainoksessa. Myöhään illalla olimme taas N&H:n kotona Kienbergissä. |
Jälleen uusi päivä ja uusi suunta! Tänään lähtisimme Ranskan puolelle Mulhouseen, matkaakin tuonne on vain vajaa 100 km. Siellä on super- kuuluisa : http://www.webcarcenter.com/dossier/evenements/salon/festival_mulhouse/festival_mulhouse.html Automuseo vailla vertaa , josta maailman lehdistö kirjoitti aikanaan uskomattoman sivumäärän, |
 Museon esite  Ahdettu ja välijäähdytetty Renault -kilpuri  Bugatti T16 "Garros" 5027cm3 100 hp |   Piletti museoon Helsingin Sanomat 5. kesäkuuta 1977: ALI BABAn luola tai AUTOJEN LOUVRE ! Hans ja Fritz Schlumph,nykyään 74 ja 71 vuotiaat saapuivat kotimaastaan Sveitsistä Ranskaan 1939. Alsacessa he saivat hämärissä olosuhteissa haltuusa Malmerspachin kukoistavan kehräämön jonka juutalainen omistaja pakeni saksalaisia miehittäjiä.Miehitys ei lainkaan häirinnyt Schlumpfeja - päinvastoin.he vetivät tehtaan salkoihin rinnakkain Sveitsin puolueettoman lipun ja natsi-Saksan hakaristilipun Kesäkuussa 1976 Schlumfin veljesten omistama yhtiö, johon kuului kaksi kampalanka kehräämöä ja kutomo Mulhousissa ja lähiseudulla, oli konkurssikypsä. Vararikon syy ei kuitenkaan ollut se tavanomainen,vaan sen aiheutti omistajien sairaalloinen intohimo vanhoihin autoihin.He sitoivat niihin kaiken pääoman jonka vain pystyivät imemään yhtiöstään. Tehtaan 1300 työläistä miehittivät tehtaan, -suurin osa naisia -maksamattomien palkkojen vuoksi ja hämmästyksekseen löysivät kolmen jalkapallokentän kokoiset hallit ja 584 vanhaa autoa joden yhteisarvo oli ainakin 80 miljoonaa markkaa vuoden-77 rahan arvon mukaan.Joukossa oli mm.maailman ainoa täydellinen Bugatti - kokoelma joka sisälsi Jopa 3 kpl Bugatin Royale - malleja joita valmistettiin vain 6 kpl - kaikki ovat säilyneet jälkipolville ja ovat tänä päivänä kovin arvokkaita. Yksi muualla maailmalla olevista myytiin Christie’s huutokaupassa vuonna 1987 $ 8,700,000 hintaan !! (klikkaa linkkiä)ja toinenkin yksilö 6,5 miljoonalla taalalla Harrah'in museoon USA:n.Lisäksi museossa on satakunta muuta Bugattia.Vieraillessamme museossa oli jo n.750 harvinaista autoa nykyään lie jo tuhat.Santarmit eristivät tehtaan ja pitkän oikeudenkäynnin jälkeen autokokoelma kansallistettiin maksamattomien velkojen ja verojen vuoksi.Poikamiesveljekset pakenivat takaisin Sveitsiin menetettyään konkurssissa tehtaat ,autot.monet kiinteistöt ja suuren hotellin.Ennen lähtöään he saivat vielä käydä tehtaalla jolloin Fritz ruuvasi kalleimman Bugatin jäädyttäjän korkin mukaansa.Apulaismaaherra saattoi heidät Mulhousen asemalle ja santarmikapteeni kantoi heidän laukkunsa.Sveitsissä he asettuvat asumaan Baselin kalleinpaan hotelliin ,jonka he myös omistivat,mutta siihen eivät ranskalaisten kynnet ylettyneet.Museossa on myös alttari jonka veljekset omistivat äidilleen.Alttarilla on villapaitaa kutovan äidin kuva ja pronssinen teksti:"Omistamme tämän museon rakkaalle äidillemme"Tämän surullisen tarinan kruunaa kyltti ,joka on kiinnitetty kilpa-Mersuun: Joelle ansaitsi täällä Malmerspachin tehtaalla 1420 frangia kuussa,ja me työläiset omistamme tämän kaikille niille jotka hiellään ja joskus verelläänkin ovat luoneet tämän suunnattoman omaisuuden 30 vuotisen riiston aikana. |
 Muuten.... Museon ravintolssa puna- viini oli puolta halvempaa kuin Coca-cola ja seinällä komeili kehyksissä Vehoniemen |  Renault Alpine-suora 8 |  Audi typ E 1923 |  Panhard Levassor 1904 |
| automuseon juliste. Suunnaton näyttelyhalli Bugatti F type 41 Royale Coupe Napoleon | |||
 |  |
| Nykyäänkin voit ostaa uuden Bugatin !Nimittäin Bugatti Veyron n. 1400000 eurolla.Huomattavasti halvemmalla kuin nuo vanhat Ehkäpä se on sijoitus josta saa 50 vuoden päästä omansa moninkertaisena takaisin! Kaikki kiva loppuu aikanaan ja lomapäivämme alkoivat olla jo kortilla ,piti ruvaeta suunnittelemaan kotimatkaa.Kävimme vielä Ranskan puolella ruokakaupassa ,koska ruokatavarat olivat huomattavasti halvempia kuin Sveitsissä,ja sitten Kienbergiin pakkaamaan matkatavaroita |
Kotiinpäin,Argentan kärsä suunnattiin kohti pohjoista mutta päätettiin koukata vielä entisen Itä-Saksan kautta koska siellä oli vasta edellisenä syksynä kaadettu se kuuluisa Berliinin muuri Piostettu piikkilanka-aidat ja lakkautettu aseellinen rajavartio ja oli mielenkiintoista nähdä minkälaista siellä nyt on ,aikaisemmin sinne ei juuri läsituristeilla ollut asiaa. |  |
| Ensimmäinen kohde päivän taipaleesta oli päästä Wurzburgiin (jotenkin tuo nimi tuo mieleen makkaran),matkaa näyttäisi olevan hieman yli 400 kilometriä(.Terra gallerian kuvia)Toiveena oli löytää suurkaupungin elekroniikkakauppojen valikoimista pieni ja edullinen videokamera,jollaista minulla ei vielä silloin ollut.Eipä löytynyt,ihme että teknillisesti edistyneessä maassa myytiin 8 mm kaitafilmikameroita vielä -90 luvun alussa,tai ne olivat sellaisia veneriippamalleja.Ei löytynyt myöskään kaikuluotanta Tiltuun.Vaan katsellaan sitten rannikolta vaikka Lyypekistä tai Kielistä ,oltiinhan nyt sisämaassa.Vaan löytyi eräs erikoisuus johon emme ennen olleet törmänneet:Erään tavaratalon kattokerroksesta löytyi ravintola joka möi ruokaa painon mukaan.Ei siis asiakkaan painon vaan lautaselle otetun.Oli aika jo taas iltapäivän puolella ja nälkäkin kova. Tarjolla oli ainakin 50 lajia toinen toistaan herkullisemman näköistä evästä,ei siis ihme vaikka lautaselle kertyi moukarinheittäjän annokset! Kassalla pantiin vain lautanen puntariin ja maksettiin painon mukaan.Kanssaruokailijat loivat kyllä meihin pitkähköjä katseita ja supattelivat keskenään,mutta tulihan mahakin täyteen! Ja hyvää oli! |
 | <<<Wurzburgista matka jatkui kohti vanhaa rajanylityspaikkaa, joka sijaitsi Mellrichstadt nimisen pikkukaupungin liepeillä.Meillä oli aikomus löytää Zimmer Frei majapaikka seuraavaksi yöksi,mutta toisin kävi.Vanha raja oli selvästi havaittavissa vartiokopista jonka ikkunat oli lyöty sisään ja ruostuneesta valonheitintornista.Ympäristö muuttui heti ankeammaksi.Saavuttiin sitten ensimmäiseen kohtalaisen suureen taajamaan rajan jälkeen ,eli Meiningeniin ja etsittiin sitä Zimmeriä.Eipä löytynyt ensimmäistäkään vaikka Autoliiton ja muiden matkakirjoissa näitä kehuttiin olevan pilvin pimein.Ei löytynyt edes baaria että olisi kahvit saanut!Viimein huomasimme seurantalon oloisen rakennuksen ja arvelimme sieltä löytyvän tietoa.Olihan siellä - tyhjä sali,jonka nurkassa oli kuin olikin lasinen kylmätiski ja reunoilla muutamia pöytiä ja tuoleja.Ihmisiä ei näkynyt.Kohta kuitenkin takahuoneesta ilmestyi nuori nainen,jolta heti tiedustelimme Zimmer- frei ?? -Nicht. Koffee and buns?- no english. Tyttö näytti kädellä tuolia ja meni takahuoneeseen. Aikansa kilisteli siellä astioita ja sitten toi meille kahvit ja paistettuja perunoita !! Kävihän se ,olikin jo illallisen aika. Asiakaspalvelijamme kaivoi taskustaan kynän ja ruutupaperia ja alkoi piirtämään jotain siihen. Nein zimmerfrei hier-but perhaps in Hildburghausen I call - this the map ...Tyttö piirteli kartan ja valitteli huonoa kielitaitoaan mutta me kannustimme neuvottelua kertomalla että tasoissa ollaan ,ei mekään osata,eikä todella osattukaan mutta kuitenkin päästiin senverran kärryille ,että tuolla seuraavassa kaupungissa olisi mahdollisesti majapaikka.Maksoimme ja kiittelimme ja lähdimme sinne Hildburghauseniin matkaa oli ehkä vain viitisenkymmentä kilometriä, mutta yökin alkoi painaa päälle Osuimme piirroskartan avulla oikeaan paikkaan kuin |
| ihmeen
kaupalla.Kyseessä oli Pubi jonka yhteydessä oli
majoitushuoneita ja väkeä kuin nuijalla lyöty.Kaikki olivat
jo hyvänlaisessa hiivarissa,olihan Vapun aatto! Talon
emäntää oli jo edellisen paikan tyttö informoinut
soittamalla tulostamme niinkuin olimme ymmärtäneet. Valitettavasti täälläkin oli jo tupaten täyttä joten yöpaikka ei onnistanut.Täälläkin oli outojen ummikkojen palvelu huippuluokkaa,emäntä soitti taas seuraavaan kaupunkiin joka oli SUHL(kuvan avauduttua sen voit suurentaa kuvaa klikkaamalla) ja löysikin sieltä majoituksen, tosin ei mitään zimmer-freitä vaan oikean hotellin!Taas piirrettiin kartat ja osoitteetja saatiin Bon voyage -toivotukset.Jälleen muutaman kymmenen kilometrin pyrähdys ja olimme Thüringen hotellin pihassa! Ei muuta kun Vappua juhlimaan!! |
 | Vapunjuhlimiset
jäi vähemmälle. Seurasimme huoneemme ikkunasta
riehakkaita kadun juhlijoita hetken aikaa, kunnes väsy
voitti.Vaikkei suorinta tietä ajaen olisi ollut kuin 530 km,niin
päivän matkaksi tuli varmaan 700 km,ja aamulla odottaa taas
Autobahn! Aamiainen tyhjässä hotellin ruokasalissa>>> Arvatkaas mitä?! Britan laukku meidän yhteisine matkakassoineen,passeineen ja muine lipetteineen unohtui ravintolan tuolin kaiteelle!!Huomasimme mokan juuri ennen lähtöä hotellista! Olipa järkytys! Hymyilevä henkilökunta oli laittanut väskyn talteen. Kylläpä helpotti! Huh,huh! |  |
| Eisenachin asema. Pääsimme matkaan,seuraava kohde oli Eisenach ,Wartburgin kotipaikka.Aamu oli vielä varhainen kun tulimme kaupunkiin .Mikään paikka ei ollut vielä Vapunpäivänä auki,(asemaa lukuunottamatta).Kiertelimme kaupngilla ja katselimme paikkoja .Warren tehtaan pihassa oli vielä rivi viimeistä tuotantoa ,tehdas oli lopettanut toimintansa saksojen myllerryksen jälkeen Wartburgin linna jylhyydellään teki vaikutuksen. Täällä löytyi myös ensimmäinen Zimmer-Frei kyltti Itä-Saksan puolella,vain n.80 km eilisestä etsinnästä! |
 | <<<Viimeinen mohikaani syntymäkaupungissaan: WARRE-taksi aseman taksijonossa.Ainut Itä-Saksan tuote jonka näimme taksissa vain n. puoli vuotta rajan kaatumisen jälkeen.Surullista toisaalta kun ajattelee, että perheet säästivät ja jonottivat Trabanttiakin reilun 10 vuotta.Myydessään tuon ikonin, rahalla sai yhden aterian ravintolassa lännen puolella! Vappupäivä oli sateinen ja synkkä,niinpä lähdimme jatkamaan matkaa tarkoituksenamme siirtyä taas "lännen puolelle" Saksaa,tulomatkalla siellä olimme nähneet paljon niitä halpoja yöpymispaikkoja.. On se kumma miten saksalaiset voivat ajaa rankkasateessa 150 km/h !! Tähtäsimme illaksi lähelle Itämeren rantaa ,että pääsisimme heti aamusta ylittämään salmen Tanskaan. |
| Ohitimme
tällä kertaa Kasselin ja Hannoverin ja
iltapäivällä olimme jo Hampurissa.Sadekin oli lakannut
ja päätettiin käydä tutustumassa
kaupunkiin.Parkkeerasin auton jonkun aukion (raatihuoneen tori?)laidalle jonka
vieressä oli korkea ja terävä vihreäkattoinen kirkontorni.Se olisi hyvä maamerkki. Tallusteltiin sitten summanmutikassa pitkin katuja ja toiveissa oli osua Reeberbanille,olihan se kuuluisa paikka.Eipä sitä sitten kuitenkaan löytynyt.Ei sillä niin väliksikään ollut ja rupesimme silmäilemään sitä maamerkkiämme.Nyt oli näköpiirissä viisi samanlaista kirkontornia eri puolilla!!! Suunnastakaan ei oikein ollut varmuutta.Voi perhana! Mistä nyt auto löytyisi??Mikä tässä nyt avuksi? Yht'äkkiä kävellessämme huomasin että tuollahan se on!Aivan sattumalta! Olimme jo hiukan kävelleet sen ohikin .Taakka putosi harteilta ja nyt maantielle taas.  |  |
| Hoo-Moilanen on löytänyt autonsa | Hampurin raatihuoneen tori |
 | <<Vasemmalla Peti ja Puuro majatalo Oikealla Kielin satamaa jossa etsimme >> Tiltuun kaikuluotanta ja muitakin venetarvikkeita.Olimme siinä uskossa ,että Saksassa on venetarvikkeet ja elektroniikka edullisempia kuin Suomessa.Eipä löytynyt sopivia.Päivän ajo oli jo noin 550 km+ Hampurin kiertelyt.Vielä 70 km Ratekauhun Riittänee tälle päivälle. |  |
 |  Babette ja Felix Preub tarjo Rouva oli pieni sirppana köriläs.Isäntä kielsi moneen muutenkin kunnolla.Siis sel kuitenkin lähdimme hiukan löysimme lähipubin.Sisään tuopeista.Me tyydyimme pu Kiitos! Hän vastasi:Mitä ih Hän kertoi ettei suomen san keskustellessamme,että hän työkaverin tytär.Maailma emäntä laittanut maittavan kelpasi lähteä baanalle. | Tässä se nyt on: Zimmer-Frei , Bed & Breakfast tai Peti ja Puuro -paikka. Kuinka vain! sivat yösijan luonaan Ratekaussa kaukoidästä ja isäntä puolta suurempi kertaan tupakoimasta sisällä,ja elämään vät säännöt ennen diiliä. OK! Illalla katselemaan ympäristöa jalan ja vaan. Saksalaiset höppivät olutta 3 litran olilitraisiin.Kiitimme tarjoilijaa suomeksi: mettä!Kuulinko oikein?? No kuulit kuulit! aa ollut kuullut kuukausiin.Vieläpä selvisi oli lähtöisin Jyväskylästä ja Britan äidin on pieni! Aamulla oli meidän majapaikan aamiaisen matkustajille .Kyllä sen voimin |
Mahtava yli meren vievä Fehmarnsundbrucke'n silta >>>> vie meidät Fehmarnin saarelle josta taas päästään Putgarden-Rödby lautalle Tanskaan .Matka yli Itämeren kestää tältä kohdalta noin 1 tunnin. Aikomuksena on tänään ajaa jonnekin Ruotsin eteläosaan huomiseksi on lakkarissa lippu taas Norrtäljestä Naantaliin. Nyt jää kyllä tutustuminen Tanskaan pelkkään läpiajoon,mutta niin myös monta muuta paikkaa Euroopasta jää käymättä tällä reissulla. Kööpenhamina jää oikealle,kaupungista näkyy vain kaukainen silhuetti moottoritielle.. Helsingör on idyllinen merenrantakaupunki. Pysähdyimme tänne hetkeksi kaupungille ja menimme syömään. Matkamme ajankohtana ei ollut vielä siltaa joten menimme taas lautalla meren yli Ruotsin Helsigborgiin |  |
 |  | <<< Illalla Mjölbyssä,Jönköpingin ja Linköpingin puolivälissä... Kesäloma, toppatakki,makuupussi, sähkölämmitys,ulkona pimeää ja sateista.. oltiin tultu Pohjoismaihin.....Päivän etappi noin 700 km. Tax-Free myymälässä Saksan-Tanskan lautoilla hinnat olivat vain puolet ruotsinlaivojen hinnoista Kaikki pussukat eivät ole laivoilta... |
| Aamu
valkeni sateisena.Päivän urakkana olisi noin 300 km:n
taival Norrtäljen satamaan,liput on klo 21
lähtevään paattiin kohti Naantalia. Ehtisimme hyvin rauhallisesti ajellen pysähdellä eri paikoissa ja vaikkapa tutustua vielä matkalla oleviin kaupunkeihin. Vaan toisin kävi: Lasketellessamme leppoisasti moottoritietä kohti pohjoista,alkoi moottori pätkiä ja sammui kohta kokonaan . Voi helkkari ! Vettä tulee kuin aisaa,eikä muu auta kuin mennä tutkimaan tilannetta.Otin sateenvarjon mukaan mutta ei siitä ollut kuin riesaa. Ohi ajavat rekat puistelivat varjoa rajusti ja samalla ryöpäyttivät sakeat vesisuihkut niskaan.Suihkusukeltajalle selvisi,että kipinää ei tule ja sytytyspuolakin on tulikuuma. katkojan kärjet kyllä aukeavat normaalisti.Päättelin vian korjaamiseen tarvittavan joko puolan ,konkan ja kärjet tai mieluummin kaikki nuo.Mistä ne tänne moottoritien laitaan saadaan? Siinä istuttiin läpimärkänä mykässä autossa sateessa ,perhanan paerhana!!!Onneksi mukana oli monikielinen autotekninen sanakirja ja nyt pähkäilin ruotsiksi lauseita paperilapulle ,mitä sanoisin jos pääsisin jonnekin autotarvikeliikkeessen.Aioin nimittäin liftata seuraavaan kaupunkiin tai kylään hankkimaan varaosia.Synkältä näytti nyt laivaan kerkiäminen.Pysähtyihän siihen sitten yksi ruotsalaisperhe ja lupasi viedä minut Mantorpiin ,sieltä voisin ehkä ostaa varaosat.Brita kuitenkin koitti vielä startata Fiiua käyntiin ja kas kummaa ,se lähti parilla pytyllä lotkottamaan ja savutti kauheasti. Ruåttalaiset ehdottivat että he ajaisivat edellä hitaasti ja me seuraisimme ,ottaisivat sitten vaikka hinaukseen jos hyytyisi.Niin me ajettiin peräkanaa paikalliselle huoltoasemalle jossa oli myös huolto.Takeltelin paperilapulta siihen kirjoittamiani valituksia ja oletuksia på svenska ja ystävällinen asentaja otti kuin ottikin Fiiun hoitoon.Hän lähti kaupungilta etsimään kaivattuja osia.Ei aikaakaan kun kärry taas kiekaisi vanhaan malliin!Aikaa tuhraantui vain pari-kolme tuntia.Sittenkin ehkä ehtisimme laivaan! Fiiu lensi kuin lintu mutta varmuudeksi ajoimme Tukholmankin läpi pysähtymättä, jos vaikka vielä tulisi jotain ,niin olisi "varakangasta rullalla". |
 | Jäihän sita vielä aikaakin patsastella Norrtäljessa.Mukava puisto aivan keskustan tuntumassa.Muutenkin kaupunki näyttää idylliseltä pikkukaupungilta, jossa voisi viihyä pidempäänkin,vaikka mukavahan se on mennä takaisin kotiin.. | Pitkästä aikaa lappu jossa luki jotain suomenkielellä.Auto on valmis ajettavaksi laivaan |
Kotona meitä odotti jo kortti ,arvaisinkin Nunnun tekemäksi , jossa oli kuivattu sveitsiläinen kukka ja kiitokset käynnistämme. Me puolestamme kiitämme isäntäväkeämme mahtavasta matkasta,sitä ei olisi koskaan tullut tehdyksi ilman Teitä, ja vieraanvaraisuudestanne ja huolenpidostanne Todella viihdyimme!Kiitos! Takaisin etusivulle |  |
