Prazsky Krysarik=Prahanrottakoira

FI MV, S MVFiveas Amada Ariella "ALLI" s:20.10.2012 &CHAKIRAN SUOMI-SATA AINO "aino" s.8.7.2017

Hampaat:6+6

polvet:

silmät:

ALLI:

Hampaat:6+6

Polvet:0/0

Silmät: ok

Sydän:ok

Tuulos rop/serti

 

 

ekerö rop/serti!

 

 

 

NÄYTTELYT:

Ruotsi luleå 16.5.2015/ERI1/SA/PN1/SERT/ROP/S MV

Pieksamäki:2.5.2015/Marja Talvitie/ERI1/SA/PN1/SERT/ROP/FI MV

Ruotsi/Piteå 18.5.2014:NUO ERI/NUO1/SA/PN2/varasert

Tuulos 5.10.2013/Harry Tast/JUN ERI/JUK1/PN1/SERTI/ROP.:11kk kookas mutta tasapainoinen ja tyylikäs kokonaisuus,kaunisilmeinen hyvä pää korrekti polviosa,oikeanmuotoinen rintakehä.erinomaiset korkeat käpälät.isot rintamerkit.seisoo ja liikkuu tasapainossa.esiintyy iloisesti.

ekerö:kavcic blaz,slovenia/28.9.2013/JUN ERI/JUK1/SA/PN1/SERT/ROP
erittäin korrekti narttu joka hyvää tyyppiä feminiininen pää kauniit silmät kompakti pakkaus.hyvä runko ja ylälinja,mutta vaatii vielä hieman kehittymistä.kauniit jalat,hyvä turkki ja liikkuu balansissa.

Rauma 26.5.2013/Aaltonen Pirjo:PEK1,KP,ROP PENTU

Aura 16.6.2013/PEK1,KP,ROP PENTU

parainen 31.8.2013/unto Timonen/JUN ERI/JUK1/kaunispäinen jun narttu,jolla vielä hieman pehmeät korvat.tyylikäs kaula ikäisekseen.hyvin muotoutunut etuosa samoin raajat.hyvä runko ja ylälinja hyvä polvikulma.yhdensuuntaiset liikkeet.

 

 

 

 

EMÄ:Hetty z Drinopolu " Usva" polvet 0/0

ISÄ:Azart Iz Nadrovii PH MVA LT MVA RU MVA BY MVA RU JMVA GE MVA GE GR MVA CY MVA RO MVA BG MVA BG GR MVA BG JMVA MK JMVA MD MVA ME MVA UA MVA RO JMVA TR MVA MD GR MVA AZ MVA

polvet 0/0

 

rotuinfo:

 

 

 

Prahanrottakoiran kuninkaalliset juuret  

Kaarle Suuri

kaarle_suuri.png

Aikaisimmat maininnat prahanrottakoirasta löytyvät Einhardin aikakirjoista 775- 14.maaliskuuta 840. Aikakirjoissaan Einhard kuvailee lahjaa eräältä Tsekin Prinssi Lechiltä. Prinssi Lech antoi prahanrottakoiran Keisari Kaarle Suurelle, hyvän tahdon osoituksena ja todennäköisesti myös osana rauhansopimusta. Kaarle Suuri yritti epäonnistuneesti valloittaa maa-aloja Keski-Tsekeistä vuonna 791.

Puolalaisten lähteet mainitsevat kahdesta muusta prahanrottakoirasta, jotka olvat lähtöisin Tsekeistä, mutta elivät puolalaisen Kunigas Boleslav II:n kennelissä. Kunigas Boleslav, usei myös Boleslav Rohkeana tunnettu, hallitsi isänsä kuoltua 1058-1076 Puolan Herttuana ja 1076-1079 Puolan Kuninkaana.
 

historypragut.jpgPuolalainen historioitsija Gallus Anonymus (Puolan vanhimpien aikakirjojen kirjoittaja, nimeä usein myös käytetty ilmaisemaan tuntematonta kirjoittajaa) mainitsee Boleslav Rohkean suosineen erityisesti kennelinsä kahta prahanrottakoiraa. Tämä, vaikkei puolalainen, ehdottomasti slaavilainen veri oli lahjoitettu "veljellisen rakkauden Tsekeistä". Kirjoituksissa viitataan, että lahja oli Tsekin Prinssi Vladislav II:lta. Boleslav Rohkea oli Kazimir Karel I:n ja hänen vaimonsa Dobornega Kijevskan poika, ja hänen siskonsa oli ollut naimisissa Tsekin Prinssi Vladislavin kanssa vuodesta 1062 lähtien. Molemmat Boleslav Rohkean prahanrottakoirat todennäköisesti tulivat siis häneltä.

 

Paljon tätä myöhemmin,on ranskalaisesta kirjallisuudesta löydettävissä lisätietoja prahanrottakoirista. Julkaisussa "Ranskan historia", ranskalainen historoitsija Jules Michelet mainitsee kolmen prahanrottakoiran lahjasta, joka oli lähtöisin Tsekeistä, itse Kunigas Kaarle IV:ltä ja sen vastaanotti Ranskan Kunigas Kaarle V Viisas, Kaarle IV:n Ranskan vierailun aikana syksyllä 1377. Ennen kuin hän kuili, Kaarle V lahjoitti kaksi näistä prahanrottakoirista pojalleen Kaarle VI:lle (mitä tapahtui kolmannelle koiralle, sitä emme tiedä)

 

Nämä yksilöt eivät tietenkään olleet aikans aainoita prahanrottakoiria, ja toinen maininta kertookin seuraavasta Tsekin Kuninkaasta, Vaclav IV:stä joka yleisesti ei pitänyt koirista, mutta suosi kuitenkin tanskandoggeja ja prahanrottakoiria. Jostain syystä papit moittivat häntä näiden koirien suosimisesta. Kuninkaan salaisten kylpylä- ja pubivierailujen aikana Prahassa, hän otti aina mukaansa lempi prahanrottakoiransa. Hänen korkein palvelijansa kantoi koiraa kantokassissa.

 

387px-les_trs_riches_heures_du_duc_de_berry_janvier.jpgViittauksia Tsekkiläisiin koiriin löytyy myös Herttuan, John, Duc de Berryn, omaelämänkerrasta, joka oli yksi Ranskan Kuninkaan Juhana II Hyvän ja hänen vaimonsa Bona Lucemburkin kolmestatoista lapsesta. Bona oli Tsekin Kuninkaan Jan Lucemburkin tytär. Berryn Herttua oli erittäin ylpeä tsekkiläisestä suvustaan. Hän rakasti eläimiä, ja hänen lemmikkinsä, mukaan lukien pienet prahanrottakoirat, olivat tunnettuja tuohon aikaan. Kuvissa voidaan usein nähdä pieniä koiria toimimassa pöydän putsaajina juhlallisissa pidoissa, kuten yhdessä parhaiten säilyneessä gotiikan ajan kuvitetussa rukouskirjassa (eng. "The Very Rich Hours of the Duke of Berry"

 

Keisari Rudolf II:n ajalta (1576-1611) löytyy myös historiallisista materiaaleista viittauksia prahanrottakoiriin. Hän piti koirista, ja omistikin metsästyskoirien lisäksi muutamia chihuahuoita ja lauman prahanrottakoiria. Kerrotaan, että hän omisti niitä 18 kappaletta.

 

Tsekin tasavallan usko oli lähes turmiollinen prahanrottakoirille. Kuuluisa "Bila Hora:n" häviö vähensi koko maan, Prahan linnan ja myös prahanrottakoirien arvokkuutta. Onneksi prahanrottakoirat olivat tuossa vaiheessa levinneet jo tavallisen kansan keskuuteen, jossa se selvisi monien sukupolvien ajan. Pitkän ajan jälkeen, se saavutti kuitenkin suosionsa uudstaan jalostussukuisten piireissä.

 

Prahanrottakoiria kasvatettiin Karlovy Varyssa. Näistä prahanrottakoirista sai Wieniläinen kanta alkunsa. Marie Teresa, Kuningas Leopold II:n ja Marie Louisien tytär ja Saxonilaisen Kunigas Anthonyn vaimo, toi prahanrottakoira naaraan Karlovy Varysta. Hänen koiransa olivat aikaisemmin mainitun Wieniläisen kannan, sekä Toscanan Habsburgien kannan esi-isiä. Habsburgit veivät prahanrottakoirat Wienistä Italiaan ja myöhemmin heidän kartanoonsa Länsi-Böömiin.

 

Kun keskitymme tarkastelemaan Tsekin kansallisrotujen väritystä, huomaamme, että yleisin ja suosituin väritys koko maan historian ajalta on ollut muissakin roduissa perinteisesti musta punaruskein merkein. Tämä väritys on prahanrottakoirallekin tyypillisin. Historiallisista maalauksista kuitenkin selviää, että prahanrottakoitia oli tuolloin ainakin ruskeita punaruskein merkein, ja Rozemerkin William kasvatti sinisiä prahanrottakoiria Purkabskyn hovissaan Prahassa. Krusivicen Kuninkaallisella Panimolla kasvatettiin myös keltaisia prahanrottakoiria, ja Karlovy Varysta sattoi löytää harlekiininkin värisiä prahanrottakoiria. Näistä harlekiinin värisistä koirista syntyi myös merlen värinen värimuunnos.

 

Arvioidessamme prahanrottakoirien historiaa, voimme vapaasti sanoa, että ne kuuluvat Tsekin perinteisiin jo 800-luvulta lähtien. Prahanrottakoirat ovat olleet olemassa jo kahdentoista vuosisadan ajan ja ansaitsevat jatkaa olemassaoloaan ja ihastuttaa myös tulevia sukupolvia valloittavalla ja persoonallisella luonteellaan.

Pohjoismainen Kennelunioni Dansk Kennel Klub Hundaræktarfélag Islands Norsk Kennel Klub Suomen Kennelliitto – Finska Kennelklubben Svenska Kennelklubben Suomen Kennelliitto- Finska Kennelklubben ry PRAHANROTTAKOIRA 1/4 (PRAŽSKÝ KRYSARÍK) Alkuperämaa: Tsekki KÄYTTÖTARKOITUS: Seurakoira. FCI:N LUOKITUS: Ei FCI-rotu. LYHYT HISTORIAOSUUS: Historiallisten lähteiden mukaan prahanrottakoira on ollut tunnettu jo Tsekin valtion kaukaisesta menneisyydestä lähtien. Pienen kokonsa, vikkelien liikkeiden ja hyvän hajuaistinsa ansiosta näitä koiria käytettiin rottien pyydystämiseen (siitä rodun nimi krysarik, mikä tarkoittaa rotan pyydystä-jää). Nämä ominaisuudet ovat kehittyneet pitkän ajan kuluessa. Näitä pieniä vilk-kaita koiria nähtiin usein Tsekin kuninkaiden juhlissa Prahanlinnassa. Niitä pidet-tiin Böömin ylhäisön hoveissa koristeellisina seurakoirina. Böömin kuninkaat antoivat niitä lahjoina Euroopan maiden hallitsijoille ja myöhemmin myös tavalli-sille kansalaisille. Historialliset lähteet todistavat, että tämä rotu todella on kotoi-sin Böömistä ja sen alkuperä voidaan jäljittää Tsekin kansan varhaishistoriaan. Rodun jalostus aloitettiin menestyksekkäästi uudelleen vuonna 1980. Prahanrotta-koira on jälleen tullut suosituksi seurakoiraksi, jota kohtaan on mielenkiintoa muis-sakin maissa.

YLEISVAIKUTELMA: Pieni ja sileäkarvainen, rungoltaan lähes neliömäinen ja tiivis. Pienestä koostaan huolimatta hyvin aktiivinen, valpas ja vilkas. Uroksilla ja nartuilla tulee olla selvä sukupuolileima.

TÄRKEITÄ MITTASUHTEITA: Rungon pituuden ja säkäkorkeuden suhde on 1 : 1,05; nartuilla runko saa olla pitempi. Rintakehän syvyys on 45 – 50 % säkä-korkeudesta. Kallo-osan leveyden suhde kallo-osan pituuteen on 1 : 1 – 1 : 1,03. Ryhmä: 9 FCI:n numero: ei FCI-rotu Hyväksytty CMKU 15.11.2008 Kennelliitto 21.10.2010 PRAHANROTTAKOIRA 2/4 Kuonon pituus on 1/3 – 1/2 pään koko pituudesta. Nämä mitat ja suhteet ovat ihanteita, kokonaisvaikutelma on kuitenkin tärkein.

KÄYTTÄYTYMINEN / LUONNE: Ystävällinen, utelias ja lempeä. Luonnostaan varautunut vieraita kohtaan, mutta hyvin ystävällinen ja rakastettava omalle per-heelleen. Olemukseltaan vikkeläliikkeinen ja tasapainoinen. Rotu sopii perheeseen, joka arvostaa tämän rodun luontaista jaloutta ja luonnetta.

PÄÄ: Päärynänmuotoinen.

KALLO-OSA: Pyöreä, Kuonon ja kallon ylälinjat eivät ole yhdensuuntaiset. Nis-kakyhmy on erottuva. Silmät ovat kaukana toisistaan. Pään nahka on poimuton ja lyhyen, hienolaatuisen karvan peittämä. Otsapenger: Selvästi erottuva.

KUONO-OSA: Kirsu: Täysin pigmentoitunut. Väri sointuu karvapeitteen väriin. Huulet: Tiiviit ja kiinteät, suupielet tiiviisti sulkeutuvat. Huulten reunat ovat täysin pigmentoituneet ja väriltään karvapeitteen väriin sointuvat. Leuat / hampaat / purenta: Leuat ovat lujat antaen muodon kuonolle. Säännöllinen leikkaava purenta. Täysihampainen purenta on toivottava. Silmät: Tummat, kuitenkin karvapeitteen väriin sointuvat. Silmät ovat keskikokoi-set, pyöreät, hieman ulkonevat ja etäällä toisistaan. Silmäluomien reunat ovat tiiviit ja pigmentoituneet. Korvat: Kolmiomaiset, tanakasti pystyssä ja pään takaosaan sijoittuneet. Hieman eteenpäin taittuneet korvat sallitaan, mutta ne eivät ole toivottavat. Korvat eivät ole pystysuorat, vaan hieman sivulle viistossa.

KAULA: Pitkähkö, jalosti kaareutunut, ei löysää kaulanahkaa. Kaulan tulee olla pystyasentoinen.

RUNKO Ylälinja: Kiinteä ja vaakasuora. Säkä: Tasainen. Selkä: Lyhyt, suora ja kiinteä. Lanne: Lyhyt, kiinteästi selkään liittyvä, päättyen häntään. Lantio: Hieman viisto ja riittävän pitkä. Rintakehä: Ei liian syvä, poikkileikkaukseltaan soikea. Rinnan syvyys on 45 – 50 % säkäkorkeudesta. Alalinja ja vatsa: Vatsa on hieman ylösvetäytynyt, vyötärö erottuu selvästi.

HÄNTÄ: Selän tasolle kiinnittynyt ja ulottuu pisimmillään kintereeseen. Häntä on vahva ja kapenee kärkeä kohti. Häntä on suora tai puolivälistä hieman ylöspäin kaartuva. Koiran liikkuessa häntä on korkeammalla ja voi jopa muodostaa puo-liympyrän selän päälle.

RAAJAT PRAHANROTTAKOIRA 3/4 ETURAAJAT: Eturaajat ovat edestä katsottuna suorat ja yhdensuuntaiset, eivät liian leveäasentoiset. Lavat: Lihaksikkaat ja tiiviisti rintakehän myötäiset. Lapaluun ja olkavarren väli-nen kulma ei liian tylppä. Kyynärpäät: Rungonmyötäiset, eivät sisään- eivätkä ulospäin kiertyneet. Kyynärvarret: Suorat ja riittävän vahvat. Välikämmenet: Edestä katsottuna suorat ja sulavasti kyynärvarsien jatkeena. Sivul-ta katsottuna hieman viistot ja kiinteät. Etukäpälät: Pyöreät ja tiiviit; varpaat ovat hyvin kaareutuneet ja tiiviisti yhdessä. Kynnet ovat tummat.

TAKARAAJAT: Hyvin kehittyneet lihakset, sivulta katsottuna polvi ja kinner ovat hyvin kulmautuneet. Takaa katsottuna koira seisoo vakaasti, takaraajat ovat yhden-suuntaiset eivätkä liian leveäasentoiset. Takakäpälät: Kuten etukäpälät, mutta voivat olla hieman pitemmät.

LIIKKEET: Etu- ja takaraajat liikkuvat vakaasti, sulavasti, yhdensuuntaisesti ja kevyesti. Päkiät eivät saa liikkeessä laahata maata. Takakäpälien tulee astua täysin etukäpälien jälkiin.

NAHKA: Kiinteä, vahva, joustava ja tiiviisti rungonmyötäinen. Nahan pigmentti sointuu karvapeitteen väriin.

KARVAPEITE KARVATYYPIT: • Lyhyttä, kiiltävää, tiheää ja pinnanmyötäistä. Ei paljaita alueita. Päässä karvapeite on tavallisesti ohuempaa ja lyhyempää kuin rungossa. • Keskipitkää, hapsut korvissa, raajoissa ja hännässä, rinnassa karvapeite on hieman avoimempaa VÄRI: Musta punaruskein (tan) merkein, ruskea punaruskein (tan) merkein, muut vaaleammat resessiivisesti periytyvät värisävyt aina keltaiseen asti mukaan lukien marmoroitu (merle) ja punainen. Merkkien värin tulee olla syvänpunainen, toivo-tuimmat ovat selvärajaiset tummanpunaiset merkit. Merkit sijaitsevat silmien ylä-puolella, poskissa, eturinnassa, välikämmenissä, käpälissä, takaraajojen sisäpuolel-la ja hännän tyven alapuolella. Eturinnassa merkit muodostavat kaksi symmetristä, toisistaan erillään olevaa kolmiota. Kirsu, silmät ja värimerkit ovat vaaleammat koirilla, joilla rungon perusväri on joku muu kuin musta. Voimakas pigmentti on väristä riippumatta toivottavaa..

KOKO JA PAINO Säkäkorkeus: Ihannesäkäkorkeus 20 – 23 cm. Paino: Ihannepaino noin 2,6 kg.

PRAHANROTTAKOIRA 4/4 VIRHEET: Kaikki poikkeamat edellä mainituista kohdista luetaan virheiksi suh-teutettuna virheen vakavuuteen ja sen vaikutukseen koiran terveyteen ja hyvinvoin-tiin. • kapea tai puutteellisesti holvautunut kallo-osa • epäsymmetrinen purenta • hieman köyry selkä ja lanne, notkoselkä • hieman ulos- tai sisäänpäin kiertyneet käpälät • liian laajat värimerkit, yhdistyneet merkit eturinnassa • ylähuulen pigmentti ei ole sopusoinnussa karvapeitteen värin kanssa • suurehko valkoinen läiskä (yli 1 cm² ) rinnassa; joskus esiintyvä valkoinen väri varpaissa • musta juova punaisilla koirilla • häntä pysyvästi selän päälle tai tiiviisti toiselle kyljelle kiertynyt. Liian alas kiin-nittynyt häntä. • pitkä runko, lyhyet raajat • puutteellisesti pigmentoitunut kirsu HYLKÄÄVÄT VIRHEET: • päälaen aukile • omenan muotoinen pää ts. kuono-osan pituus alittaa kolmasosan pään koko pi-tuudesta • siniset tai petolinnun silmät • ylä- tai alapurenta • luppakorva • voimakkaasti köyry selkä tai lanne • karvattomia alueita rungossa • useamman kuin neljän hampaan puuttuminen (paitsi P1 ja M3 hampaat), kahden tai useamman etuhampaan puuttuminen • punaruskeiden merkkien puuttuminen päästä merkkivärisillä yksilöillä • laaja valkoinen merkki eturinnassa, suurempi kuin 2 cm² ja valkoiset merkit missä tahansa rungossa ja raajoissa. • leveä musta juova punaisessa päävärissä tai punaruskeissa värimerkeissä • liiallinen arkuus • vihaisuus • säkäkorkeus alle 18 cm • selvästi epänormaali rakenne tai käyttäytyminen ovat hylkääviä virheitä HUOM. Uroksilla tulee olla kaksi normaalisti kehittynyttä kivestä täysin laskeutu-neina kivespussiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1