Salpa-asema lyhyesti:

Talvisodan jälkeen turvattomaksi jääneen itärajan suojaksi rakennettiin ylipäällikkö Mannerheimin käskystä vuosina 1940-41 ja 1944 Salpa-asema. Myös Salpalinjaksi kutsuttu linnoitus on yhä Suomen suurin rakennustyömaa. Sitä oli tekemässä enimmillään 35 000 miestä ja heitä muonittamassa 2 000 naista.

Salpa-aseman rakentamiseen käytettiin tehollista aikaa vain noin puolitoista vuotta. Aikaan ja Suomen voimavaroihin suhteutettuna linnoitusta on verrattu jopa Kiinan muurin veroiseksi jättiurakaksi. Se on myös maailman pisin yhtenäinen linnoitus, Suomenlahdelta Sallaan ja kenttälinnoitettuna aina Jäämerelle asti.

Linnoitus on täysin yhtenäinen Suomenlahdelta Luumäen Kivijärvelle, jonne keskittyy noin 90 prosenttia aseman kantalinnoitteista. Saimaalta Pieliselle Salpalinja nojautuu vesistöihin. Siitä ylöspäin Sallan korkeudelle on suljettu vain tärkeimmät tiensuunnat.

Salpa-asemassa on betonisia tai kallioon louhittuja kantalinnoitteita 728 kappaletta. Puisia kenttälinnoitteita on noin 3 000 kappaletta. Taistelu- ja yhteyshautaa asemaan on kaivettu noin 350 kilometriä. Kiviestettä on yli 200 kilometriä, siinä noin 350 000 kappaletta keskimäärin kolme tonnia painavaa kiveä. Panssarikaivantoestettä kaivettiiin noin 130 kilometriä ja piikkilankaestettä viritettiin 315 kilometriä.

Aseman tyypillisin kantalinnoite on konekivääri- ja majoituskorsu, joita tehtiin noin 170 kappaletta. Yhden sellaisen rakentamiseen tarvittiin esimerkiksi betoniterästä 45 tonnia ja 50 kilon sementtisäkkejä 5 000 kappaletta. Kaikkiaan yhden tuollaisen korsun teossa siirrettiin erilaisia massoja noin 10 000 tonnia. Se on noin 3 000 silloista kuorma-autokuormaa.

Linnoituksen on laskettu maksaneen tuon ajan rahassa noin 2,5 miljardia markkaa. Ruotsi avusti urakkaa yhden kesän 900 miehen vapaaehtoistyövoiman lisäksi merkittävällä 235 miljoonan markan rahalahjoituksella.

Salpa-asemassa ei taisteltu. Silti sillä arvioidaan olleen välillistä vaikutusta kesän 1944 ratkaisuihin. Sodan jälkeen linnoituksesta poistettiin käytännöllisseti katsoen kaikki irtisaatava kenttälinnoitteiden tukipuita ja piikkilankoja myöten. Nyt asemasta on jäljellä kestolinnoitteet, kiviesteet ja kaivannot. Ne löytyvät paikoiltaan, luontoon arpeutuneina.

Puolustusvoimat järjesti 1994 Kaakkois-Suomessa näyttävän juhlasarjan 50-vuotiaan linnoituksen ja sen tekijöiden kunniaksi. Lähes puolivuosisataa varjellut Salpalinjan salat ovat nyt julkisia ja puolustusvoimat jopa jossain määrin tukee linnoituksen tunnetuksi tekemistä. Siitä esimerkkejä ovat Salpa-asemasta kunnostetut museo- ja matkailukohteet sekä hyvän vastaanoton saaneet tutustumisvaellukset, Salpavaellukset.