ALOITUSSIVULLE

UUTISET
PENTUJA

OMAT KOIRAT, urokset

OMAT KOIRAT, nartut

PENTUEET

YSTÄVIÄ
MUISTOISSA

Tuloksia
Tavoitteeni
PON-rotu
Etsivä löytää
Tilastot


Rotuesittelyssä PON

PON on keskikokoinen tuuheaturkkinen koira. Lyhenne "PON" tulee sanoista Polski Owczarek Nizinny. Englanniksi rodusta käytetään usein nimitystä Polish Lowland Sheepdog. Suomennettuna nimi olisi Puolan alankopaimenkoira, mutta tätä nimeä ei käytetä vaan me puhumme koirista PONeina ja polski owczarek nizinnyinä.

PON on juuriltaan vanha rotu, mutta rekisteröitynä rotuna varsin uusi. PON-koirat ja kennelit tuhoutuivat tai katosivat lähes kokonaan sota-aikana. Maailmansodan jälkeen pari aktiivista kasvattajaa onneksi kokosi samantyyppisiä koiria ja alkoi pitää niistä kirjaa, ja näin PON-rotu vakiinnutettiin hiljalleen uudelleen. Eniten ja pitkäaikaisinta työtä rodun eteen Puolassa on tehnyt kennel Kordegarda.

Tämän päivän PON on pitkäkarvainen, tuuheaturkkinen keskikokoinen koira. Säkäkorkeus on uroksella 45-50 cm ja nartulla 42-47 cm. Sukupuolileima on selvä: uros on narttua kookkaampi, leveämpi ja vahvempi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita että uros saisi olla liioitellun suuri tai antaa raskaan vaikutelman (usein liikalihavuuden takia), eikä myöskään sitä että narttu saisi olla kääpiökoiramaisen pieni ja kevytluustoinen. PON on alkujaan käyttökoira, työkoira ja sen olemusta tarkkaillessa on aina syytä pitää tämä mielessä.

PON on helppo liikkuja. Tämä tarkoittaa että sen tulisi liikkua kevyen ja vaivattoman näköisesti, hyvällä työnnöllä ja pitkällä askeleella.
PON tyypillisesti peitsaa hitaan ravin sijaan. Liikkuessaan PON kantaa päänsä alhaalla, selkälinjan tasossa. Kun liikkeet ovat hyvät ja vapaat, on yleensä myös koiran rungon rakenne ja kulmaukset oikeat. PONilla tulisi olla hyvät kulmaukset edessä ja takana, mutta sen ei tarvitse olla erityisen voimakkaasti kulmautunut takaa - trendi erittäin voimakkaisiin takakulmauksiin jolloin koira on näyttelykehässä seisoessaan näyttävämpi ei ole rotutyypillistä juuri PONille. Mikä on tyypillistä PONille on tasapainoinen kokonaisvaikutelma: PONissa ei saisi olla mitään liioiteltua. Katselemalla kuvia "vanhan ajan" PONeista tämä tasapainoisuus on helppo huomata.

PONin rungon oikeat mittasuhteet on korkeus 9 : pituus 10. Tämä on lähes neliö mutta kuitenkin suorakaide. PONin ei tulisi antaa vaikutelmaa lyhyestä selästä tai "ilmavasta" korkeajalkaisesta koirasta. Myöskin matalaraajaisuus on virhe ja samoin varsin yleinen pitkä lanneosa. Jälleen voi todeta, että PONia katsellessa olisi yleisvaikutelman oltava tasapainoinen ja harmoninen koira, mittasuhteiden osalta avainsana voisi olla "sopusuhtainen".
 
Yksi PONin ainutlaatuisuuksista on sille ominainen ilme. Kun PONin päätä katsoo edestäpäin, on korvat kiinnittyneet kohtalaisen korkealle ja koko pää karvoineen kaikkineen siis hevosenkengän muotoinen. Otsatukka putoaa kuonon päälle peittäen silmät. Otsapenkereen on oltava hyvä, jotta silmien eteen jäisi "ilmavalli" joka mahdollistaa sen että koira näkee ja karvat ei mene silmiin. Koira joka ei näe kunnolla voi käyttäytyä arvaamattomasti. Hyväturkkisella PONilla ilme on tämän kaiken lopputuloksena kerrassaan ihastuttava: edestä katsoen hevosenkengän muotoinen pää, paksun turkin peittäessä silmät ja naaman, ja turkin seasta pilkistää suuri musta tai suklaanruskea kirsu! Kuka voisi tällaista vastustaa? Valitettavasti nykyään näkee usein liian kapeaa kalloa ja/tai liian kapeaa ja pitkää kuonoa. Pitkä ja terävä kuono pistää liikaa esille otsatukan alta ja pilaa PONin oikean ilmeen.

PONin oikea purenta on leikkaava purenta (saksipurennaksi usein nimitetty) tai tasapurenta. Leukojen tulisi olla vahvat. Joillain PONeilla on kapea alaleuka jolloin etuhampaat eivät kunnolla mahdu riviin, tai alakulmahampaat kasvavat yläleuan ikeniin eivätkä sen ulkopuolelle. Usein tällöin kuono kokonaisuudessaan on liian pitkä ja kapea. Joskus taas purenta on hyvä vielä 2-3-vuotiaana mutta myöhemmin hampaat siirtyvät eri asentoon, epätasaiseen riviin. Tähän tulisi kiinnittää enemmän huomiota jalostuksessa. Purentavikoja ei onneksi PONeilla esiinny erityisen paljon.

PONin luonne tapaa olla hieman varautunut. Kuitenkaan tämä ei tarkoita, että hyvin varautunut, muriseva, selvästi pelkäävä tai aggressiivinen PON olisi hyväksyttävää! Luonteet on muuttuneet ajan myötä parempaan suuntaan - tänä päivänä on yhä enemmän avoimia ja ystävällisen iloisia PONeja, ja tällaisilla luonteilla pitäisikin olla suurempi rooli jalostuksessa. Elinympäristömme ja asuinolosuhteet ovat tänä päivänä hyvinkin erilaiset kuin monia vuosikymmeniä sitten. Myös PONin luonteen tulisikin kehittyä vastaavasti: erittäin varautunut koira on erittäin hankala koira nykyajan kaupunkioloissa joissa asutaan ja eletään tiiviisti. Ystävällisempi, avoimempi ja kuuliainen koira on koira joka selviytyy ja viihtyy tällaisissa oloissa parhaiten. Työkoirana PONin luonteeseen kuuluu kestävyys ja sitkeys - jotkut kutsuvat sitä itsepäisyydeksi mutta tehtävään koulutetussa koirassa tämä nimenomaan näkyy peräänantamattomuutena ja henkisenä kestävyytenä.

Karvakoiraksi
PONin karva on melko helppohoitoinen. Mutta totta kai pitkä ja tuuhea turkki vaatii aina hoitoa. Hyvänlaatuisen turkin pitää takuttomana kun sen harjaa 2-3 viikon välein, mutta pehmeämpi turkki vaatii hoitoa 1-2 kertaa viikossa pysyäkseen takuttomana. Karvanvaihtoaikana on syytä harjata ja kammata turkkia usein jottei irtoava karva jää takkuuntumaan turkkiin. PON EI ole trimmattava rotu.
PONin voi pestä koirashampoolla muutaman kerran vuodessa, sen mukaan kuinka likainen se on. Kuralenkkien jälkeen riittää yleensä kinttujen ja helmakarvojen huuhtelu pelkällä vedellä. Mitä useammin PONia pesee shampoolla, sitä useammin sitä myös joutuu vastedeskin pesemään sillä karvan luontainen rasvakerros kärsii pesussa ja silloin se ei hylji likaa enää yhtä hyvin. Hiekkainen ja kurainen PON puhdistuu usein myös itsestään - kuivuttuaan hiekka karisee turkista lattialle. Järkeä tulee käyttää myös pesuasiassa, eli jos ympäristö on sellainen että koira likaantuu helpommin, tulee se tietenkin pestä useammin - näyttelyyn vietävän koiran on AINA oltava puhdas ja takuton, ja kukapa likaista ja takkuista koiraa kotonaankaan viitsii katsella. Nuoskakeleillä lumipalloontuneen PONin voi sulatella lämpimällä suihkulla.

PONille sallitaan kaikki värit, kuitenkin vaatimuksella että pigmentin on oltava hyvä (mahdollisimman tumma). Pigmentti voi olla joko musta tai suklaanruskea. Yleisin turkin väri on valkoinen harmailla laikuilla tai kokoharmaa. Pennut syntyvät laikut mustina ja yleensä laikut vaalenevat eri sävyisiksi harmaiksi joko heti pentuna tai sitten aikuiskarvan vaihtuessa. Kokoharmaat pennut syntyvät mustina ja vaalenevat eri sävyisiksi harmaiksi. Useimmilla koirilla on vaalenemisen aiheuttava geeni, mutta joillain harvoilla tätä ei ole ja silloin tumma väri pysyy hyvin tummana. Ruskeapigmenttisellä koiralla tumma väri on erisävyinen ruskea, toivottavaa on mahdollisimman tumma sävy.

PONin häntä voi olla minkä pituinen vain - täyspitkä tai aivan töpö tai mitä vain siltä väliltä. Häntä on melko ylös kiinnittynyt ja pitkä häntä kiertyy selän ylle - avonainen rinkula olisi toivotuin mutta monilla häntä kiertyy jopa tiukalle kiepille.
 
PON on varsin perusterve rotu, se sairastaa harvoin. Yleensä sillä on oikein hyvä vastustuskyky. Onhan se alkujaankin tarkoitettu kestämään erilaisia oloja: niin tuivertavaa tuulta ja pakkasta kuin kesän helteitäkin. Koska PON on karvainen koira, kasvaa sillä karvoja korvakäytävissäkin. Liialliset karvat voi nyppiä korvakäytävästä pois. Eri syistä silmiin osuvat karvat taas saattavat ärsyttää silmiä ja saada ne rähmimään jolloin niitä voi tarpeen mukaan huuhdella silmävedellä. Yleensä korvat ja silmät eivät tarvitse mitään erityistä muuta hoitoa.

Jalostuskäyttöä varten PONeilta tutkitaan lonkat, silmät ja kilpirauhasen toiminta. Nämä perustutkimukset on itse asiassa suositeltavia ihan jokaikiselle PONille, ja useimmat kasvattajat sisällyttävätkin näissä tutkimuksissa käymisen myyntisopimuksen ehtoihin. Sopiva ikä tutkimuksille on 1-3 vuoden iässä. Silmät tutkitaan perinnöllisten silmäsairauksien varalta, erityisen koulutuksen saaneen eläinlääkärin toimesta. PONeilla on varsin terveet silmät - vai joitain satunnaisia yksittäisiä sairastapauksia on todettu eri maissa.
Lonkkatutkimus suoritetaan röntgenkuvaamalla rauhoitetun koiran lonkat. Kuvista annetaan virallinen lausunto Kennelliitossa: A on paras tulos, E huonoin. PONeilla on ollut Suomessa kohtuullisen hyvät lonkat, vaikeita lonkkavian asteita (D-E) on melko vähän, lievää lonkkavikaa (C) jonkin verran. Mikäli koiralla ei ole nivelrikkoa, ei lievä lonkkavika sitä yleensä haittaa mitenkään.
Kilpirauhasen vajaatoiminta tutkitaan verikokeella. Siitä tutkitaan T4 ja TSH-arvot jotka kertovat koiran kilpirauhasen toiminnan tilan tutkimushetkellä, ja TgAa eli vasta-aineet jotka kertovat onko koira sairastumassa kilpirauhasen vajaatoimintaan lähitulevaisuudessa.
Näiden lisäksi, etenkin mikäli aikoo harrastaa koiransa kanssa, voi tutkituttaa kyynärnivelet (röntgenkuvaus) ja polvet (polvilumpion sijoiltaan menon varalta).
Suomen PON-kerhon jalostusvaatimuksien mukaan jalostukseen voidaan käyttää koiraa jolla on tutkitusti terveet silmät, tutkitusti T4/TSH-terve kilpirauhastoiminta sekä lonkat A-C.

Yllä: Vuoden 1975 erikoisnäyttelyn ROP!


Yllä: vanha PON-uros jolla erinomaiset mittasuhteet ja ylälinja.


Yllä: PON-narttu jolla erinomaiset mittasuhteet ja ylälinja.


Yllä: PON-uros jolla erinomainen ilme ja hevosenkengän muotoinen pää.


Yllä: Nartun pää.


Yllä: Mustapigmenttinen lähes kokovalkoinen nuori PON-uros jolla pitkä häntä.


Yllä: Mustapigmenttinen nuori harmaa PON-uros jolla puolipitkä häntä.


Yllä: Ruskeapigmenttinen nuori PON-narttu jolla pitkä häntä.


Yllä: Mustapigmenttinen nuori PON-uros. Kun koiralla ei ole värin vaalentumista aiheuttavaa geeniä, pysyy sen tumma väri näin tummana.



Jätä muisto käynnistäsi,
Kirjoita vieraskirjaan!

Lue vieraskirjaa