|
virtuaalihevonen | ||||||||||||||
|
Kolfreyja frá Pohjola, "Freija" // syntynyt 1.12.2005, kuollessaan 6.11.2007 23-vuotias // ruunikko islanninhevostamma // 134 cm // kasvattaja: Pohjola // viimeinen omistaja: Amar // Ko HeB, Re 70, Me 50, askellajiratsastus (5-käynti) Islanninhevostamma Kolfreyja frá Pohjola päästettiin pitkittyneen sairauden jälkeen nauttimaan vihreämpää ruohoa taivaankannen toiselle puolen kylmänhuurteisena aamuna 6.11.2007. Persoonallista pikkutamma jäi kaipaamaan koko Heijastuksen väki.
Freija on iloinen ja reipas pikkutamma. Se ei tietenkään tarkoita koskaan tehdä mitään pahaa, mutta se ei myöskään halua aina ymmärtää että ihmisillä ei ole kahtatoista tuntia aikaa vuorokaudessa vain paijailla hellyydenkipeitä nelikavioisia tai että satulaan ei yleensäkään nousta sekunnin tuhannesosassa. Mahdollisesti rapsutteluakin enemmän Freija pitää kesäisin järven rannassa polskuttelusta ja talvisin lumessa laukkaamisesta. Freijalla ei ole koskaan mitään hoitotoimenpiteitä vastaan, sehän rakastaa huomiota ja sen keskipisteenä olemista. Harjatessa se seisoo rauhassa paikallaan eikä yritäkään hötkyillä ja pomppia mihinkään, päinvastoin se saattaa joskus jopa lähes torkahtaa. Kaviot se nostaa kyllä, muttei aina kovinkaan helposti. Satulaa laittaessa Freija ei pullistele tai väistele, tahtoo vain yleensä tarkistaa mitä sen selkää laitetaan, samoin kuten loimenkin kanssa. Suitset sujahtavat Freijalle päähän ilman ongelmia. Pesusta ja muutenkin vedellä läträämisestä Freija pitää paljon, lämpöinen kevyt kesäsade on aina Freijan mieleen. Taluttaessa Freija kävelee reippaasti, mutta ei koskaan lähde kiskomaan hoitajaa perässään. Sen kanssa pitää vain kävellä reippaasti ja jos tamma meinaa unohtua omiin maailmoihinsa matkan varrella, ei sitä tarvitse kuin vähän muistuttaa äänellä taluttajan olemassaolosta. Joskus ruohotukot kyllä ovat kovin houkuttelevia.. Ratsuna Freija on herkkä ja vauhdikas. Se kuuntelee ja tottelee ratsastajaa koko ajan tarkasti, ja ratsastajalla pitääkin olla homma hanskassa. Freija nimittäin huomaa heti jos ratsastaja on epävarma tai omiin ajatuksiinsa uppoutunut. Turhista ja tarkoituksettomista avuista Freija hämmentyy, eikä yritäkään arvailla mitä ratsastaja mahtaa milläkin painonsiirrolla tai pidätyksellä tarkoittaa. Freijan pysähtyessä hämmentyneen tuntuisena kesken kaiken tulee ratsastajan etsiä syytä vain itsestään. Freija rakastaa esteiden loikkimista ja se hyppääkin todella rohkeasti ja vauhdikkaasti. Esteillä puolipidätteet ovat todella tarpeen.. Freija on myös mukava maastokaveri. Se ei sätkyile turhista, eikä aina kyllä ihan tarpeellisistakaan. Onhan sen metsästä tallustavan hirven tai naapurin räksyttävän pikkukoiran kanssa ihan hauskaa tutustua. Aina rannalle mentäessä kannattaa varautua siihen että Freija saa itsepäisyyskohtauksen ja sen on aivan totaalisen pakko päästä vähäksi aikaa veteen polskuttelemaan. Silloin tällöin leveät metsätiet kutsuvat Freijaa suorastaan vastustamattomasti passaamaan vinhaa vauhtia pitkin maita ja mantuja. 29.10.2006
Koko syksyn ajan olemme Freijan kunnon kohotusta jatkaneet, ja nyt neiti onkin varsin hyvässä kunnossa, lihakset ja vauhti paikallaan. Talven aikana treenataan varmaan vähän enemmän notkeutta ja kuuliaisuutta, melkoiselta taipumattomalta puupötkylältä kun neiti välillä tuntuu. Marraskuussa ajattelin vielä jonkin verran Freijan kanssa kilpailla, sitten tammi- tai joulukuussa pidetään talviloma. Katsoo nyt karttuuko menestystä enemmänkin.. 18.10.2006
Kouluratsastusharjoittelun myötä Freija kuuntelee minua entistäkin paremmin selässään, vaikkei ongelmia ole koskaan pahemmin ollutkaan. Syksy on kokonaisuudessaan sujunut varsin leppoisasti, tänään käytiin oikein pitkällä maastolenkillä ja Freija tölttäili ja passaili oikein innoissaan menemään tasaisemmilla teillä, poluilla sitten puikkelehdittiin rauhassa käynnissä ja katseltiin lehtien lentelyä puista. Tuntui että Freijakin nautti oikein kovasti kauniista aurinkoisesta syysilmasta. 7.10.2006
Viime aikoina Freijan kanssa ollaan harjoiteltu melko paljon (islanninhevosten) kouluratsastusta ihan siitä syystä ettei Freija täysin kyllästyisi ainaiseen radalla juoksemiseen tai maastoreissuihin. Toki maastossa ja radallakin ollaan käyty, vauhti on pysynyt radalla melko samassa kuin aiemminkin. Kunto sen sijaan on Freijalla kasvanut kohisten, kiitokset vaihteleville ja mäkisille maastoille ja pitkille lenkeille. Tänään Freija saakin viettää vapaapäivää ja kerätä voimia huomisia kisoja varten, eilen käytiin maastossa pitkällä melko rauhallisella lenkillä ja toissapäivänä radalla tölttäilemässä. Ensi viikolle pitäisi tilata kengittäjä kun yksi kenkä on vähän heikosti kiinni, toivotaan että se huomiset kisat kestää minun kiinnittämiselläni. Tarhat kun ovat alkaneet käydä mutaisiksi niin kengät tuppaavaat jäämään hevosillakin sitten helposti sinne mutaan kiinni. 18.09.2006
Viime viikolla tuli loppuviikosta maastoiltua reippaasti kuten tarkoituksena olikin, lauantaina pompittiin eräällä niityllä vähän luonnonesteitäkin, ojia ja kaatuneita puunrunkoja. Freija nautti selvästi sydämensä kyllyydestä, minä taas välillä istuin suunnilleen satulassa sydän kurkussa - vauhtia oli välillä vähän turhankin reippaasti ja pari kertaa meinattiin kupsahtaa ojaan. Mutta hengissä kuitenkin ollaan, neidillä oli eilen aamulla hivenen lämpöä oikeassa etusessa mutta kun päivän mittaan ja vielä tänäänkin suihkuttelin jalkaa kylmällä vedellä niin enpä nyt illalla enää huomannut mitään tavallisesta poikkeavaa. Tänään kävin maastossa pitkähköllä passilenkillä, Freija kulki hienosti eikä ollut edes pahasti hionnut tallille tultaessa. Tällä viikolla voisi mennä koulua tytön kuriin saamiseksi, sitten maastoilua ja baanailuakin tietysti mukaan ohjelmaan. Yritän huomenissa etsiä sopivia kisoja Freijalle niin päästäisiin testailemaan mikä tasomme on muihin verrattuna :) 14.09.2006
07.09.2006
Päässäni on pikkuhiljaa alkanut kypsyä ajatus Freijan varsottamisesta, mutta tämä tuskin on vielä ajankohtaista. Kunhan kilpailuja on vähän enemmän takana ja menestystäkin vähän. 01.09.2006
Eilen loppuneessa kuussa ei ainakaan askellajijaoksen alaisissa muutamissa kilpailuissa menestystä pahemmin kertynyt, mutta josko syyskuu toisi onnea mukanaan - toivotaan. Ainakin kovaa harjoittelua sen mukana saapuu, pitää tamman kunto saada nostettua vähän löysemmin eletyn kesän jälkeen. Siksipä meihin voikin varmasti törmäillä syksyisillä maastoreissuilla ja ovaaliradoilla, tervehtimään saa tulla jos vauhtimme sattuu joskus hidastumaan tarpeeksi ;) ARJ - askellajiratsastus
villit askellajikisat
| ||||||||||||||