Värin periytyminen griffoneilla II
Teksti: Marko Salmela
Punaruskea (soopeli):
|
Kuten huomataan, voi punaruskea yksilö kantaa perimässään ja näin ollen voi myös periyttää mm. merkkivärin geeniä at, maksanruskean karva- ja ihopigmentin geeniä b ja mustan värin haalistavaa geeniä d ilman, että se näkyy yksilössä. Tosin heterotsygootti Ayat on usein tummempi väritykseltään, erityisesti pään ja rungon alueella. Tämä johtuu siitä että Ay ei täysin peitä alleelin at vaiku-tusta. Huomioitavaa on myös se, että E-lokuksen suhteen perimästä voi löytyä kaikkia alleeleita, joskin ehdottomasti yleisin on Em. *Koska näkemykseni mukaan on mahdollista, että griffoneilla esiintyy E-lokuksen alleelia e, joka siis estää täysin mustan värin esiintymisen yksilössä, on myös mahdollista, että punaruskea yksilö kantaa perimässään dominoivan mustan geeniä K. Tämä romuttaa ”vanhan perustotuuden” siitä, että punaruskeat yksilöt eivät voi saada mustaa jälkeläistä. Ennen kuin syytätte minua harhaoppisuudesta, muistakaamme että rubynvärinen kingcharlesinspanieli, jota aikoinaan risteytettiin griffoniin, on nimenomaan perimältään ee. On siis täysin mahdollista että tuota väistyvän keltaisen geeniä esiintyy rodussamme. Jos punaruskeille yksilöille syntyy musta pentu, täytyy toisen vanhemmista olla maskiton ja sillä ei saa olla missään yhtään mustaa karvaa tai karvanpäätä. Tällaisessa tapauksessa täytyy sulkea DNA-testien avulla pois vahinkoastumisen mahdollisuus.
|
Musta punaruskein merkein (merkkivärinen):
|
Merkkivärinen (b/t) on aina homotsygootti atat.
Kuten punaruskeat yksilöt, myös merkkivärinen voi periyttää
maksanruskeaa väriä b sekä mustan värin haalistavaa geeniä d
mutta se ei voi olla homotsygootti dd sillä silloin musta väri
haalistuu siniseksi. Se ei myöskään voi olla homotsygootti ee
koska tällöin yksilössä ei olisi mustia karvoja.
** Alleeli e saa aikaan sen, että kaksi merkkiväristä yksilöä voivat saada myös punaruskean jälkeläisen ee. Tässäkin tapauksessa mars mars DNA-testeihin. |
Musta:
|
Musta väri on griffoneilla K-lokuksen K–alleelin aikaansaannos. Se on dominoiva alleeli, joten jo yksinkertaisena esiintyessään se peittää A-lokuksen alleelit alleen. Mustakin yksilö voi periyttää maksanruskeaa b, sekä sinistä d, vaikka sitä ei ilmiasusta pysty päättelemään. Monissa roduissa, myös griffoneissa, niukkamerkkiseksi jäävä merkkivärinen pentu voi näyttää mustalta syntyessään, sllä merkit voivat ilmestyä myö-hemmin.
***Heterotsygootti Kk saattaa kuultaa ”läpi” punaruskeaa ja karva voi olla ns. karhunmusta. Karhunmustan yksilön karva on latvasta musta, vaalentuen tyveä kohti tummanruskeaan. Myös pohjavilla voi olla tummanruskeaa. Monilla roduilla karhunmustan karvojen tyvi sekä pohjavilla voi olla hyvin vaaleaa, jopa kermanväristä. Tällaista en ole vielä griffoneilla nähnyt mutta ei suljeta pois tätäkään mahdollisuutta. |
Outoja värejä?
Joillain griffoneilla esiintyy muutamia valkoisia karvoja, lähinnä rinnassa. Kuten edellä on jo sanottu, usein tämä kuuluu normaaliin S-alleelin vaihteluun. Mikäli valkoista karvaa esiintyy yksilön ilmiasussa, voi olla, että se kantaa si-alleelia, joka saa aikaan valkokirjavuutta.
Tällaisen yksilön käyttöä jalostukseen kannattaa harkita tarkoin.
Ruskeasoopeli, maksanruskea ja maksanruskea punaisin merkein
Karvan lisäksi myös ihopigmentti on maksanruskea. Tällainen yksilö on perimältään aina bb. Molemmat vanhemmat kantavat tätä geeniä.
Sinisoopeli, umpisininen ja sininen merkkivärinen
Musta väri onkin sinistä. Tällainen yksilö on perimältään dd. Molemmat vanhemmat kantavat tätä geeniä.Koska maksaruskea ja varsinkin sininen väri ovat vielä melko harvinaisia, ei tässä yhteydessä kannata edes mainita, saati laajemmin ottaa puheeksi liilan (bb dd) värisiä koiria. c”,)
Loppusanat
Koirat saattavat koirat periyttää sellaisia ominaisuuksia, joita emme mitenkään voi havaita niiden ilmiasussa. Esimerkiksi, jos toinen vanhemmista kantaa maksanruskean geeniä b, periyttää se tämän väistyvän geenin n. 50 prosentille jälkeläisistään, ilman että edelleenkään huomaamme yhtään mitään.
Väri ei tule näkyviin ilmiasussa ellei yksilö ole perinyt tätä b-alleelia molemmilta vanhemmiltaan. Maksanruskean värin geenin perineet jälkeläiset periyttävät tätä edelleen ja edelleen...
Vasta kun ensimmäinen maksanväriä ilmentävä pentu (bb) syntyy, eli se on saanut geenin molemmilta vanhemmiltaan, huomaamme tämän geenin olemassaolon. Tällöinkään emme voi "normaalivärisistä" pentuesisaruksista nähdä, kantavatko ne tätä ominaisuutta perimässään. Varmaa on vain se, että tämä maksanruskea yksilö periyttää B-lokuksen osalta ainoastaan maksanruskeaa.
Tutki koirasi sukutaulua, merkitse muistiin vanhempien ja esivanhempien värejä ja karvanlaatuja. Tutkimalla keräämääsi tietoa, voit saada selville tarkemmin sen, mitä oma koirasi voi kantaa värigeenien sekä karvanlaadun geenien osalta perimässään.
Kiitos Liisa Sarakonnulle kannustuksesta sekä asiantuntevista kommenteista ja korjausehdotuksista koskien tekstin asiasisältöä sekä kielioppia.
Kiitos myös Jan den Otterille & Hans Bleekerille & Jeff Bazellille.
Iloisia ja elämyksellisiä hetkiä genetiikan ihmeellisessä maailmassa!
Lähteet:
http://homepage.usask.ca/~schmutz/dogcolors.html
http://bowlingsite.mcf.com/Genetics/ColorGen.html
http://www.kolumbus.fi/sarakontu/jutut.html
http://www.saunalahti.fi/samans/jutut/jutut.html