ESITTELY

Tervetuloa Bictap's kennelin kotisivuille : )

Olen v. 1985 syntynyt nuori nainen Kangasniemeltä. Asun Kangasniemen keskustassa yhdessä miehekkeeni ja koiriemme kanssa. Koiria löytyy meiltä kaksi, kääpiöpinseri Sainen Pohjan Akka, ”Beast” s. 2006 ja shetlanninlammaskoira Happy Master's Candyking, ”Tofu”, s. 2001. Lisäksi miehelläni on 11-vuotias leikattu kolliherra Epeli, joka asustelee Mikan kotitilalla.

Itse olen harrastanut koiria ns. koko ikäni. Lapsesta asti meillä oli kotona koira, Harmaa norjanhirvikoira Nalle s. ´83. Nalle kuoli 13-vuotiaana v. 1996. Kolme vuotta olimme ilman koiraa, kunnes vuonna 1999 meille tuli suomenlapinkoira, niin ikään Nalle, s. 97. Nalle on edelleen vanhemmillani Petäjävedellä, herralla on ikää jo 12 vuotta. Nallen myötä itse noin alta viidentoista vanhana lähdin mukaan kaikenlaiseen koiratoimintaan.

Ensimmäinen oma koirani eli Tofu tuli minulle elokuussa 2005. Asuin silloin yksiössä, ja olo ilman koiraa oli hyvin tyhjää. Ennen juhannusta ´06 koiraluku nousi kahteen Beastin valloittaessa sydämeni.

Olen suorittanut hotelli- ja ravintola-alan perustutkinnon Jyväskylän palvelualojen oppilaitoksessa vuonna 2006. Ammatiltani olen hotellivirkailija. Sitä ennen kirjoitin ylioppilaaksi Petäjäveden lukiosta v. 2004.

Hotellivirkailijaksi valmistuttuani opiskelin vielä Ammattiopisto Lappiassa parisen vuotta eläintenhoitajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta, eläinhoitolan pitoa. Näytöt olen suorittanut yritystoiminnan näyttöä lukuunottamatta. Tutkintonimike on siis yhtä näyttöä vajaa. Kaksi näyttöä ( Eläinten tuntemus ja hoito + Asiakaspalvelu ja viestintä ) olen suorittanut v. 2008.

Kasvattajan peruskurssin kävin vuonna 2004, jatkokurssin 2006. Kennelnimeni Bictap's hyväksyttiin toukokuussa 2007. Nimi juontaa juurensa omista koiristani, eli:

Kääpiöpinseri on ollut minulle tuttu rotu jo kymmenisen vuotta. Ensimmäisen kääkän näin kutakuinkin vuonna 1999, kyseessä on Beastin emän emän emä Bonzer's X-cuse me, ” Hippu”.

Kiinnostus rotuun ei kylläkään herännyt heti, kääpiöpinserit olivat alkuun makuuni aivan liian pieniä ja lyhytkarvaisia. Olin aina ajoittain töissä Sainen kennelissä Ylä-Kintaudella, j ossa tuli nähtyä useampia kääpiöpinsereitä. Mieleen on erityisesti jäänyt ruskea kääpiöpinseri narttu Hulda, Sainen No Excuses. Nykyään ajattelen kääpiöpinserin minulle kätevän kokoisena rotuna, eikä lyhyt karvakaan haittaa : )

Kiinnostus rotuun on kasvanut Beastin myötä paljon, toki sitä oli olemassa jo ennen Beastiakin. Ensimmäinen pentueeni on suunnitteilla keväälle 2010.