Retkikuvia Inarilta ja Vätsäristä elokuussa 2004, osa 3.

Tuomas panee piipuksi, Tapio ajelee tyynellä selällä Seuraava päivä on tyyni ja puolipilvinen, hiukan sumuakin aamulla. Lähdemme ajelemaan Pisteriniemeä kiertäen itään ja sitten pohjoiseen. Ohitamme niemen itärannan kämppälahden ilman poikkeamisia. Jokunen vene näkyy ajelevan selällä. Kahvihammasta kolottelee joka miehellä, niinpä Aikionniemi houkuttelee. Rantaudumme viihtyisään, hiekkaiseen poukamaan. Heittelemme joitakin kertoja kokeeksi, mutta eipä näy kala ottavan. Rantaudumme Aikionniemeen kahvitauolle ja heittelemään uistinta Persuspehmike mukaan rantakahveille. Kapine on veneessä aivan ehdoton! Tapio kahvitaukoa valmistelemassa Aikionniemen kaunista varvukkoa. Tuomas on tutkinut niemen Vene takaisin vesille! Parin turhan nykäisyn jälkeen Yamaha käynnistyy ja alkaa työntää meitä väylällä pohjoiseen. Ajamme Untuvaniemen ohi ja kohta käännymme luoteeseen, sillä Tapio on kartasta havainnut kiintoisilta vaikuttavia virtapaikkoja Navdsuusualujn pohjoispään ja Kyynelniemen välisessä kapeassa, pienten luotojen katkomassa salmessa. Onneksi on tyyntä, sillä loppumatkalla on tähystettävä tarkkaan kiviä ja pujoteltava tarkasti niiden väleistä. Rantaudumme kauniiseen paikkaan salmessa. Rannalla näyttää olevan kammin jäänteet, jotka kiinnostavat meitä. Kaunis rantautumispaikka Navdsusualujn kammisalmessa Vanhan, jo sortuneen kammin taidokkaita tukirakenteita Muuten viihtyisältä paikalta ei oikein löydy asentopaikkaa. Tapio käy maitse hiukan pohjoisempaa etsiskelemässä, ja lopulta löytääkin sopivan. Niinpä soutelen kiviä vältellen meidät puolisen kilometriä edemmäs. Rantaudumme ja pystytämme leirin. Illalla on mukava soudella salmea ja ihastella kristallinkirkasta vettä. Pohja näkyy ällistyttävän syvältä. On täysin tyyntä ja kirkasta. Eip siis ihme, että kalan kalaa emme nähneet. Huomenna sitten lähdemme syvemmälle Kyynelvuonoon ja teemme koukkauksen Vätsärin erämaahan.

Osa 4: "Retki jatkuu"

Luotu 16.10.2004