Aloitin ratsastuksen v.1998 Varkauden ratsastuskeskuksessa olin silloin 11-vuotias.. Ja siellä ratsastan edelleen.
Alkeiskurssilla: Ennen ensimmäistä tuntia me harjoittelimme hevosten hoitoa. Muistan edelleen, kuinka minua pelotti se suuri eläin siinä, vaikka se todellakin oli kiltti hevonen. Olisin saanut harjatakin sitä tai puhdistaa kavioita mutta en uskaltanut. Sitten oli se aika milloin pitäisi ensimmäisen kerran uskaltautua sinne satulaan. Sain ensimmäiselle tunnille ratsuksi Kamejan sen saman suuren ja pelottavan, jota olin hoitanut tallissa. En tietenkään itse vielä päässyt selkään mutta Heidi auttoi minut sinne. Kyllähän se oli aluksi tosi jännittävä kokemus. Istua suuren eläimen selässä ja tuntea sen jokainen liike ja vielä saada se itse liikkumaan. No se kerta sujui ihan hyvin.
Siitä lähtien minä ratsastinkin usein Kamejalla. Se oli niin tottelevainen ja mukava. Se oli minun suosikki ratsuni alkeiskurssilla. Ehkäpä kolmannella tunnilla harjoittelimme kevennystä. Se ei oikein minulta sujunut. Satu yritti kovasti opastaa että; ylös, alas, ylös, alas, ylös, alas, ylös.. mutta minullahan on tunnetusti huono rytmitaju enkä sitä sitten sillä tunnilla oppinut. Sitten seuraavalla kerralla vasta minä sen opin..eihän siinä tarvinnut kuin nousta ylös ja laskeutua alas :) Siinä sitten ehkäpä oli 6 tuntia käyty ja oppia kertynyt monista asioista mutta minulla ei oikein ollut alkanut sujua se selkään nousu. Välillä jopa itsekseni mietin lopettavani koko touhun, kun eihän siitä mitään tule jos ei itsenäisesti pääse hevosen selkään. No sekin alkoi kuitenkin sujua ja kaikki oli hyvin. Ratsastustaidot kehittyivät ja olin innostunut tästä lajista. Ja ennenkaikkea olin saanut loistavan harrastuksen.
Ratsastus harrastukseni jatkosta kerron ihan yleisesti vain...
Harrastukseni jatkui siis samaa tasaista tahtiaan. Kehitystä tapahtui välillä enemmän välillä vähemmän. Mutta kaiken kaikkiaan hevosen hallinta parani. Olin aivan onnessani aina kun pääsin ratsastamaan. Ja siten kävin leirillä ensimmäisenä kesänä, siellä oli tosi kivaa! Ja sitten taas ratsastelin talven ja kävin taas kesällä leirillä näin se minun harrastukseni edistyi. Kävin tunneilla säännöllisesti joka viikko kerran. Tietysti se oli innokkaan heppa tytön mielestä liian vähän mutta vanhemmat halusivat, että panostan myös koulunkäyntiin. No siihenhän se oli sitten tyydyttävä, koska sponsorit kieltäytyivät maksamasta enempää.
Sitten jossain vaiheessa alkoi tulla hinkua kilpailuihin. Ihan ensimmäiset kilpailuni olivat kouluratsastuskilpailut- osallistuin Perusmerkki-luokkaan Arnes ponilla. No eipä se erityisen hyvin mennyt. Sainhan minä sen ravaamaan ja laukkaamaan ja kevennyksetkin meni oikein mutta muu menikin sitten huonosti. Taidettiin oikaista jokainen kulma ja laukatakin hieman liian lujaa...:) No sellaiset olivat tämän tytön ensimmäiset kisat.
Sitten aloin tykästyä ratsuna Kikka-nimiseen puoliveriseen pikku neitiin, ja sitten jossakin vaiheessa osallistuin sillä ensimmäisiin estekisoihinkin, luokkana oli 50cm. Hyvinhän se olisi mennyt jos en olisi unohtanut rataa.. että niin tuli käytyä ne ensimmäiset estekisatkin. Sitten Kikan kanssa kävin aina näissä pienissä seuran kisoissa kokeilemassa millon perusmerkin suorittamista milloin 50cm:n radan ratsastusta. Kyllä niitä ruusukkeitakin tuli ehkäpä 2 kappaletta koko ajalta. Että niin hyvä ratsastaja minä olen ;)
Kyllähän minä taisin keretä muutamissa kisoissa käydä Dorf nimisellä puoliverisellä ratsulla, kun Kikalla ei voinut enää hypätä. Osa meni ilmeisesti ihan hyvin ja yksissä sitten tipuin kun Dorf päätti olla ylittämättä 50cm:n korkuista pystyä ja minä ylitin...*grr*
Sitten innostuin kilpailemaan Hallalla se on sellainen laiskan pulskea tammukka. Sillä meninkin useita 50-60cm:n ratoja seuran estekisoissa. Mutta se Halla vain on hieman hidas. Lähes joka kerta tuli kyllä puhdasrata mutta eipä taidettu kuyin kerran sijoittua. Koulukisoissakin muutamissa Hallalla kävin ja niissähän se oli kiva. Hirmuisen tottelevainen ja kiltti. Olen tainnut tämän lisäksi kilpailla jotkut kisat myös Repellä. Niissä on tunnearvoa vaikka mikään ei olisi onnistunutkaan. Repe on aina Repe.
Ratsastukseni nyt jatkuu samaa vanhaa rataa. Aina välillä tulee uusia ihastuksia kivoista ratsastuskoulu hevosista. Väillä myös käyn joissakin seurakisoissa huvin vuoksi. Tämä on ihan mukavaa näin :)
