Regvetta
Minun ensimmäinen pidempiaikainen hoitohevonen puoliveritamma Regvetta oli silloin todella rakas hevonen minulle. Alkuun Kikankin kanssa oli pientä epäsopua, kun olin ilmeisesti vaan liian arka hevosten kanssa toimiessa, mutta tosi nopeasti kaikki alkoi sujua tämän kiltin tamman kanssa. En edes muista miten kauan Kikkaa hoidin, mutta epäilisin, että ehkä pari vuotta. Sinä aikana ehti hyvin tykästyä tähän söpöön pikkuruiseen otukseen. Kikalla myöskin menin elämäni ensimmäiset estekisat ja aikoinaan ratsastinkin sillä lähes joka viikko. Muutamia kertoja ehdin sillä estekisoja mennä ja kivaa harjoitteluahan se oli, kun olin itse niin kokematon. Sitten Kikan jalat "pettivät" ja estehyppelyt olivat kiellettyjä, kuitenkin edelleen sillä tunneilla ratsastelin ja tykkäsin kovasti. Kikka sai sitten pikkuhiljaa kilteytensä ansiosta paljon ihailijoita pikkutytöistä. Ja jokainen näistä halusi tietysti Kikan hoitsuksi ja minä ajattelin ottaa seuraavan askeleen ja ottaa jonkin toisen hoitsun. Näin tyttöset saivat alkaa harjoitella hoitajanhommia kiltin Kikan kanssa ja minä opin jotain uutta. Kikka lähti talliltamme keväällä 2003, sen jalat eivät oikein kestäneet tuntihommia ja se pääsi kivaan paikkaan, jossa se saa tehdä sitä missä se on paras, olla terapiaratsuna. Toivottavasti pikkutammasta tykätään siellä. Vähänhän Kikkaa jäi ikävä minullakin, ennenkaikkea sen takia, kun se vain kuului talliin. Oli ollut siellä aina. Ei siihen niin kiinnittänyt huomiota mutta sen olemattomuuteen kiinnittää. Kikalle oli kuitenkin parempi näin.
Villipoika
Jo edes menneestä hoitohevosestani lisää sen omilla sivuilla. Repen oma sivu.
Thor
Puoliveriruuna Thor oli hoitohevosenani ja ratsuna yhden viikon ajan leirillä Savonrannalla. Leirin aikana ihastuin täysin tähän hevoseen. Se oli niin osaava, niin kiltti ja niin mahtava persoona. Mieleen tulvii valtavasti muistoja leiriltä. Se kun menimme maastoon ja hevonen oli maailman iloisin ja reippain, tai se kun meidän piti tehdä raviväistöjä mutta Turre tekikin ne laukassa tai se kun voitimme leirikisat. Kuitenkin tämän minun leirikesäni jälkeen Turre vanhus oli jouduttu lopettamaan, koska sen hampaat olivat niin huonossa kunnossa ettei se oikein voinut syödä. Tuttu eläinlääkäri oli vain todennut, että tälläinen hevonen ansaitsee arvoisensa kuoleman, eikä kuihtua pois pikkuhiljaa, ja näin Turre lopetettiin. R.I.P Thor.
Halla
Halla on vuonna 1991 syntynyt tamma, joka kauransa ansaitakseen teki tuntitöitä Varkauden Ratsastuskeskuksella. Itse pidin Hallasta ratsuna erityisen paljon, koska se oli aina niin mukavan tasainen ja kiltti. Laiskaksikin sitä sanotaan, mutta sitten, kun sen sailiikkumaan niin se olikin jo aivan erihevonen :) Halla oli myös erittäin opettavainen hevonen, kun se itse kuitenkin osasi paljon. Esimerkiksi jotain pohkeenväistöjä tehdessä kyllä hevonen tiesi mikä on homman nimi, itse voi rauhassa harjoitella. Hallalla olen ratsastanut myös monissa seurakilpailuissa, aina yhtä tuttu ja turvallinen se sielläkin oli. Ikinä ei ole oikein hirmuista menestystä tullut mutta aina mukavaa oli ja kokemusta karttuu :)
Zambezia
Varkauden Ratsastuskeskuksen ratsuista uusin ihastukseni on tämä komea pv-tamma Zambezia, eli Saara. Se on tosi kaunis, kiltti ja sympaattinen heppa. Mutta eniten pidän ratsastustunneista sillä. Vaikka koko tunnilla ei mikään onnistuisi niin silti hymyilen kuin hangon keksi. Sillä on vain niin kiva mennä. Ainut huono puoli minkäsiitä keksin on kamala ravi, siinä ei voi istua :D