Usein kysyttyä

  • Kuuluiko lottiin miehiä?
    Ei. Lotta Svärd -järjestö oli yksinomaan naisen järjestö. Sääntöjen mukaan mies ei voinut kuulua lottajärjestöön.

  • Kuinka paljon lottia kuoli sodan aikana?
    Talvisodassa kaatui 64 ja jatkosodassa 228 lottaa.

  • Minkä ikäisiä pikkulotat olivat?
    Pikkulotat olivat 8-16 vuotiaita. Kun pikkulotta täytti 17-vuotta, hänellä oli mahdollisuus liittyä aikuisiin lottiin. Pikkulottatoiminta alkoi vuonna 1931. Vuonna 1943 pikkulotta nimi vaihtui lottatytöksi.

  • Eikös niillä lotilla ollut hiihtokilpailuja?
    Kyllä. Ensimmäisen kerran lottajärjestön hiihtokilpailut pidettiin Kuopiossa vuonna 1928. Lotta Svärd -järjestö ei kuitenkaan erityisesti näytä tukeneen suoranaista naisten kilpaurheilua. Mm. aikakauden suuri urheiluvaikuttaja Tahko Pihkala ei pitänyt urheilua ollenkaan naisille sopivana. Lottien piirijärjestelmä olisi kuitenkin soveltunut erittäin hyvin lottaurheiluun ja sen kehittämiseen.

  • Löysin remontin yhteydessä paikkakuntamme lottien papereita. Mitä näille papereille pitäsi tehdä?
    Paperit kannattaa lahjoittaa Sota-arkistoon, jossa Lotta Svärd -järjestön arkistoa säilytetään. Sota-arkisto huolehtiin papereiden asianmukaisesta säilyttämisestä. Sota-arkistossa paperit ovat myös tutkijoiden käytettävissä, joten niiden sisältämä tieto voi palvella uutta lottatutkimusta.

  • Mitä nämä pesulotat olivat?
    Lotta Svärd -järjestön varusjaoston toimialaan kuului sota-aikana puolustusvoimien varushuollossa toimiminen. Lottia, jotka työskentelivät varusteiden pesutyössä nimitettiin pesulotiksi. Vaatteiden pesu tapahtui parhaimmillaan koneellisesti, mutta usein työ oli tehtävä käsin. Pesulottia työskenteli mm. kiinteissä pesuloissa, pesula-ambulanssijunissa, sotasairaaloissa ja kenttäsairaaloissa.

  • Ovatko lottajohtajista mm. Fanni Luukkosesta tehdyt maalaukset säilyneet?
    Keskusjohtokunnan puheejohtajien Fanni Luukkosen ja Helmi Arneberg-Pentin julkiset muotokuvat ovat esillä Tuusulan lottamuseossa. Eteläpohjanmaan johtolotan Hilja Riipisen julkinen muotokuva on Seinäjoen lottamuseossa. 

  • Miten kuuluvat lottien kultaiset sanat?
    1. Jumalan pelko olkoon elämäsi suurin voima!
    2. Opi rakastamaan maatasi ja kansaasi!
    3. Aseta korkealle lotta-ihanteesi. Vain oikeamielisenä, puhtaana ja raittiina voit olla oikea lotta!
    4. Vaadi aina enin itseltäsi!
    5. Ole hyvä!
    6. Ole uskollinen vähäisemmässäkin!
    7. Muista vastoinkäymisten kohdatessa päämäärämme suuruus!
    8. Kunnioita ja auta lotta-sisariasi heidän työssänsä, siten vahvistuu yhteistunto!
    9. Muista menneitten sukupolvien työ. Kunnioita vanhuksia, he ovat tehneet enemmän kuin me!
    10. Ole vaatimaton esiintymisessäsi ja puvussasi!
    11. Alistu itsekuriin, siten korotat järjestökuria!
    12. Lotta, muista edustavasi suurta, isänmaallista järjestöä. Varo tekemästä mitään, mikä vahingoittaa tahi sen mainetta luokkaa!


Harvemmin kysyttyä

  • Missä on lottien hopeinen leipäkori, jonka lotat saivat tunnustukseksi talvisodan leivänleipomisestaan?
    Lottien hopeinen leipäkori on nähtävillä Tuusulan lottamuseossa.

  • Kuka oli Lottien laulun sanoittaja?
    Einar von Fieandt. Hän myös sävelsi laulun.

  • Kuka oli lottajärjestön ensimmäinen puheenjohtaja?

    Greta (Margareta) Krohn (os. Hjelt) 1891 - 1969.

    Isä: FT, senaattori August Johannes Hjelt. Äiti: Adéle Elisabeth Faltin. Aviopuoliso: FT Väinö Julius Sakari Krohn.
    Koulutus: Ylioppilas Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta 1910, FK 1931, FM 1932. Työpaikat: Opettajana: Haminan yhteiskoulun englannin ja saksan opettaja 1921-22, 1924, eri koulujen opettaja 1929-30; Turun suom. kl-lyseon luonnonhist. ja maantiedon lehtori vuodesta 1934. Muut: yliopiston kasvitieteen laitoksen apulaisassistentti 1929.
    LOTTA SVÄRD -TOIMINTA: Vehkalahden Lotta-Svärd -yhdistyksen puheenjohtaja , Järjestely- ja sääntökomitean jäsen 1920, Keskusjohtokunnan puheenjohtaja 20.1.1921-9.7.1921, Lotta-Svärd yhdistyksen keskusjohtokunnan edustaja nk. perustavassa kokouksessa 1921. Muu yhdistystoiminta: Marttayhdistys, NMKY. Julkaisuja: Kasvitieteen historia: kasvien keräily ja tutkiminen tieteessä ja kouluopetuksessa (1933), August Hjelt isänä, toveripiirissä ja isänmaan palveluksessa (1967), Isoäiti kertoo (1967).


  • Näin hautausmaalla yhdessä kivessä lottamerkin? Mistä voisin saada sellaisen lottatyössä mukana olleen anoppini hautakiveen?
    Lotta Svärd hautareliefejä myyvät ainakin Tuusulan ja Seinäjoen lottamuseot. Lottamuseoiden myymälöissä myytävänä myös mm. lottakuppeja, lottalautasia, lottakirjoja ja lottavideoita.

  • Muistelen äitini kertoneen, että hän oli töissä lottien kioskilla. Mitä nämä kioskit olivat?
    Lottien toimintaan tarvittiin luonnollisestikin rahaa. Vuonna 1936 lottajohto alkoi edistää lottien liiketoimintaa ja kioskien, kahviloiden ja jopa ravintoloiden pito alkoi yleistyä. Joillakin paikkakunnilla lottien tienvarsikioskit menestyivät erityisen hyvin mm. Salon lotat tienasivat kioskinpidollaan sievoisia summia. Kioskien ja kahviloiden työntekijöinä toimivat vapaaehtoiset lotat. Sota-aikana lotat pitivät erityisiä sotilaille tarkoitettuja kanttiineja, joista sotilaat saattoivat ostaa mm. korviketta, tupakkaa tai kirjepaperia.